H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 2 2013-2014 ISSN 0781-4151 Joulusta päivä kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle.
Seloste 2013-2014 N:o 2 2013 Tammikuu 2014 HALSTARI Sisällys Presidentin palsta... 3 Moottoripyörällä Euroopassa... 4 Vuokrakonsultointia... 6 Vuosikokous... 7 Henkilövuokrausta... 8 St. Honoré - vierailu... 9 Vaalikokous... 11 Apulaiskuvernöörin vierailu... 12 Kiinan markkinat, Yoka... 13 Salome ja Halitic... 16 Lemmenjoki kävelykohteena... 17 Itsenäisyyspäivä... 20 RYLA-Koulutus yritystalossa... 20 Hyväntekeväisyyshuutokauppa Åsvallassa... 21 Vieras Zimbabwesta... 22 Zimbabwe... 27 Uusi jäsen... 30 Joulujuhla Vivamossa... 30 Syyskauden 2013 osallistumistilasto... 31 Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen, Irja Olkinuora Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat) 2
PRESIDENTIN PALSTA Klubimme Rotary -kausi on jatkunut mielenkiintoisissa merkeissä. Kokouksissamme on vieraillut kiinnostavia puhujia ja olemme itse vierailleet Cafe St. Honoréssa. Syksyn piirikokous oli 26.10. Helsingin Suomalaisella klubilla. Pääasioita olivat sääntömääräiset asiat ja Uusi Lastensairaala 2017. Muina asioina olivat klubien muuttaminen rekisteröidyiksi yhdistyksiksi ja pienimuotoinen hyväntekeväisyyshuutokauppa. Syksyn muuttuessa talveksi, ainakin jonkinlaiseksi talveksi, ovat vierailijamme kertoneet mm. suomalaisen työelämän eri puolista. Kuten Mats Lindholm konsulttivuokrausjärjestelmästä ja Seppo Seunavaara henkilövuokrauksesta. Pienyritystoiminnasta oli kertomassa Tero Kärkkäinen ja konsulttitoiminnasta maailmalla Kari Linna. Mukavasta kevennyksestä vastasivat Rotaryveljet Keijo kertomalla moottoripyöräretkestä ja veli Pentti vaelluksesta Lapissa. St Honoré -vierailu oli todella mielenkiintoinen avaten silmiä kakkujen ja suklaan maailmaan. Apulaiskuvernöörin vierailu omalta osaltaan toi meille uusinta Rotarytietoutta piirin suunnalta. Mutta ehkä mielenkiintoisin oli Zimbabwen AIDS-orpojen kouluprojektin tukihenkilöiden vierailu sekä heidän kertomuksensa tukiohjelmasta ja sen laajuudesta. Erityisesti mieltä lämmitti tieto apumme vaikutuksista tukikeskuksen toimintaan. Kokouksen yhteydessä luovutimme Lohjan Rotary standardin Dzikwa Trust Fundin edustajalle Levita Cheneralle. Klubimme jäsenet tekivät melkoisen ponnistuksen hyväntekeväisyyshuutokaupan järjestämiseksi. Kehotimme kaikkia jäseniä tulemaan huutokauppaan ja tuomaan ainakin yhden ulkopuolisen mukaan. Huutokauppa järjestettiin Åsvallassa samaan aikaan kuin Lohjan Menneen ajan markkinat. Valitettavasti jäsenistö eikä erittäin suosittujen markkinoiden läheisyys tuonut riittävästi kävijöitä huutokauppaan. Näin ollen myynti jäi hyvin vähäiseksi. Klubissamme tuleekin vakavasti harkita toteutetaanko huutokauppa jatkossa ja jos, niin missä ja milloin. Ehkäpä vanha Puu-Anttila voisi olla parempi paikka Menneen ajan markkinoiden aikaan, sillä se sijaitsee markkina-alueen sydämessä. Hyvää uuden vuoden alkua kaikille jäsenillemme! Klaus Turhanen presidentti 3
MOOTTORIPYÖRÄLLÄ EUROOPASSA Veli Keijo Latvala vieraili pitkästä aikaa kokouksessamme 2.10.3013 ja piti otsikon mukaisen esitelmän. Hän oli tehnyt veljensä ja hyvän kaverinsa kanssa moottoripyöräretken Etelä- ja Keski- Euroopassa. Käytännön toimista ensimmäinen oli siirtää pyörät Tampereelle, mistä ne kuljetettiin rekalla Italian Vicenzaan. Hintaa siirrolle tuli pyörää kohti kesällä 2012 noin 600 euroa. Kolmen miehen porukka lensi myöhemmin Milanoon. Kun he saapuivat sinne, oli ilman lämpötila klo 16 +32 astetta. Ryhmä otti junan Milanosta Vicenzaan. Kaupunki sijaitsee noin 200 km Milanosta länteen. Sen lähistöllä on tunnettuja kohteita kuten Verona, Padova ja Venetsia. Ensimmäisen ajopäivän tavoitteena oli Riva del Garda n. 140 kilometriä Vicenzasta koilliseen. Gardajärven eteläpäässä oli tunneleita ja eritasoliittymiä. GPS:ää seuraten ryhmä tuli takaisin samaan paikkaan useamman kerran. Viidennen kerran jälkeen kaivettiin esiin paperikartta, minkä avulla suunnistus onnistui ja matka jatkui kohti Rivaa. Seuraavan päivän reitti oli Riva del Garda-Trento-Cortina, missä herrat olivat yötä. Tiet olivat erittäin hyvät ja mukavat ajaa. Aamulla suunta oli edelleen pohjoiseen kohti Itävaltaa Alppien eteläpuolelle Zell am Seehen. Reitiksi oli valittu vuoret ylittävä hieno Grosslocknerin alppitie. Ylhäällä satoi, mikä kastoi ryhmän jäsenen, jolla ei ollut sadevaatteita mukana. Seuraava mielenkiintoinen kohde oli Berchtesgadenissa oleva Kehlsteinhaus (Kotkanpesä) 1834 metrin korkeudessa. Kehlsteinhaus on Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen vuonna 1939 Adolf Hitlerille 50-vuotislahjaksi rakennuttama loma-asunto Saksan Alpeilla. Hyvällä säällä voi talolta nähdä esimerkiksi Salzburgin kaupunkiin Itävaltaan. Myös näkymä vieressä si- Kuva Tage Olsin Kehlsteinhaus l. Kotkanpesä 4
jaitsevalle Königsseelle on upea. Paikalle pääsee nykyisin bussilla, jalkaisin tai helikopterilla. Veli Keijo kertoi näkymän rajoittuneen ylhäällä vain muutamaan kymmeneen metriin sumun vuoksi. Seuraava mainittava kohde oli Krimmlin vesiputous (Krimmler Wasserfälle). Se on Krimmlin kylän lähellä Ache-joessa Hohe Tauernin kansallispuistossa Salzburgin kunnassa reilut 50 kilometriä Zella am Seestä länteen. Vesi tulee jäätiköltä, joten virtaus kasvaa kesällä nelikymmenkertaiseksi talveen verrattuna. Putous on viidenneksi korkein maailmassa. Saksan puolella Dachau oli seuraava poikkeamiskohde. Se sijaitsee hieman Münchenistä pohjoiseen. Dachaun keskitysleiri oli ensimmäinen laatuaan. Leiri rakennettiin käytöstä poistettuun ruutitehtaaseen ja valmistui 21. maaliskuuta 1933. Dachaun keskitysleirille vangittiin yhteensä yli 200 000 miesvankia, joiden joukossa oli muun muassa juutalaisia, natsien vastustajia, homoseksuaaleja, Jehovan todistajia ja kommunisteja. Vuodesta 1941 lähtien Dachau toimi myös tuhoamisleirinä. Siellä tiedetään murhatun noin 30 000 vankia. Ehkä tunnelmaan sopii, että matkalla keskitysleirille pojat saivat 25 euron ylinopeussakon. Münchenissä taidettiin käydä tutustumassa kaupungin iloihin. Niistä ei kertoja paljon puhunut. Münchenistä ryhmä suuntasi länteen Baden- Badeniin nauttimaan kylpylän antimista. Matkalla ajettiin Schwartzwaldin metsien halki. Kartan mukaan matkaa kertyi tuolle päivälle lähes 350 kilometriä. Sai siinä istua. Baden-Badenista suunnattiin Mosel-joen rannalle tavoitteena Cochem noin 300 kilometrin päässä pohjoiseen. Viimeinen ajopäivä oli pitkä. Matkaa Cochemista Travemündeen on noin 620 kilometriä. Lähtö oli aamulla ja pyörien lastaus laivaan puolen yön jälkeen Reissun saldo: Matka kesti 10 päivää, joista ajopäiviä oli 7. Ajomatkaa kertyi 2500 kilometriä. Laivassa aikaa kulutettiin päätteeksi vielä 1,5 vuorokautta. Laivamatka oli kuulemma kuolettavan tylsä. Jatkossa sitä on tarkoitus välttää. - pentti kuosmanen - 5
VUOKRAKONSULTOINTIA Mats Lindholm eworkistä kävi kertomassa yrityksensä toiminnasta viikkokokouksessa 9.10.2013 Hotelli Lohjassa. Mats Lidholm on valmistunut Uppsalan yliopiston kauppatieteellisestä tiedekunnasta ekonomiksi. Sen jälkeen hän on toiminut erilaisissa analyytikon tehtävissä. Vuonna 2012 hän aloitti teknisen alan liiketoiminta-alueen johtajana eworkissa. Kyseessä on ruotsalainen yritys, joka on toiminut 10 vuotta Suomessa. Toiminta-ajatus on konsulttien välitys, kun yritykset tarvitsevat lisää osaajia. Pesti voi kestää yhdestä viikosta kuukausiin, jopa vuosiin. Ison verkoston avulla loppuasiakkaalle on mahdollista tarjota tarvittavaa osaamista. ework on pohjoismaiden suurin asiantuntijavälittäjä. Syksyllä 2013 poolissa oli 60 000 konsulttia. Osaajia tarvitaan mm. tehtäviin tietotekniikka, johto, tekninen projektipäällikkö, koodari, testaaja ja ERP-osaaja. Suomessa yrityksellä on tarjolla alle 5000 konsulttia, joille esityshetkellä oli 200 toimeksiantoa. Välityspalkkiona peritään toimeksiannosta 15 prosenttia sen arvosta eli välitetty maksaa sen. Toimintatapa on väylä yrittäjille, jotka eivät osaa tai pysty markkinoimaan itseään. Lisäksi on olemassa muitakin yrityksiä, jotka välittävät ammattilaisia eri yrityksille. Ammattilainen voi käyttää kaikkia näitä yrityksiä saadakseen palvelunsa myytyä mahdollisimman tehokkaasti. ework Pohjoismaissa 2012 Pohjoismaat (muut) Suomi Liikevaihto 420 000 000 33 400 000 Henkilöstö 130 13 Toimeksiannot 2012 3150 500 Puitesopimusasiakkaat 130 Perustettu 2000 2004 Konsultiksi haluava voi rekisteröityä eworkin sivuilla, minkä perusteella häntä voidaan tarjota avoimiin tehtäviin. ework hoitaa kaikki hallintoon liittyvät asiat. Tälläkin tavoin ammattilainen voi saada itselleen töitä. - pentti kuosmanen - 6
VUOSIKOKOUS 16.10 17.30 Hotelli Lohja Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin presidentti Klaus Turhanen ja sihteeriksi klubin sihteeri Irja Olkinuora. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänten laskijoiksi valittiin Taru Leino ja Matti Kupari. Kokoukseen osallistui 13 jäsentä ja 1 vierailija. Todettiin kokous laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Aki Hellgren esitteli rotaryvuoden 2012 2013 toimintakertomuksen, mikä hyväksyttiin sellaisenaan. Markku Paasonen selosti Rotaryvuoden 2012 2013 tilit ja tilinpäätöksen. 3000 Klubi / Ruokatuotot 2 533,70 3008 Muut tapahtumatuotot 1 180,00 Kuultiin tilintarkastajien lausunto. Tilit hyväksyttiin kiitosmaininnalla. Tilinpäätös vah- 3014 Taidehuutokaupan tulot 1 208,10 3015 Vuosijuhlatuotot 1 540,00 3020 Saadut Iahjoitukset 1 900,00 vistettiin ja tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Tuotot 8 361,80 Varainhankinta 4000 Jäsenmaksut 6 375,00 Tuotot 6 375,00 4500 Jäsenmaksut RI -1 839,07 4600 Jäsenm / Piiri / Rot Fin -2 515,50 4650 Muut jäsenmaksut -30 Kulut -4 384,57 Tuotto-/kulujäämä 1 990,43 Kulut yhteensä -10 361,60 Toiminnanalan kate -1 999,80 Tuotto-/kulujäämä -1 999,80 Vasemmalla ylinnä oleva taulukko kertoo toiminnan tuloista. Kun siitä vähennetään toiminnan kulut, syntyy alijäämää 1999,80 euroa. Jäsenmaksutuloista (varainhankinta) on maksettu RI:lle noin 44 euroa jäseneltä ja rotaripiirille noin 60 euroa. Lisäksi olemme Apuomenan jäseniä (30 ). Kun varainhankinnan tuotto on 1990,43, niin kulujäämä oli 9,37. Korkotuottojen avulla (16,44 ) päästiin 7,07 euron positiiviseen tulokseen rotarivuodella 2012-13. Markku Paasonen kävi läpi rotaryvuoden 2013-2014 talousarvion perusteet. Tuloja yhdistys saa jäsenmaksujen lisäksi mm. hyväntekeväisyyshuutokaupasta 14.12. Åsvallassa. Konserttitanssiaisajatus elää edelleen, mutta sen toteutuminen on hieman ilmassa, joten siitä ei odoteta tulopuolen lisääjää. Jäsenmaksulaskujen perintää yksinkertaistetaan lähettämällä ne sähköpostitse jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa. Toiminnan tuottojen on arvioitu olevan 3 100 ja kulujen 4045 euroa, mistä tulee 945 euron kulujäämä. Jäsenmaksujen tuotoksi arvioitiin 6450 (43x150). Kun siitä vähennetään maksut RI:lle (43x42=1806 ) ja piirille (43x62,50=2688 ), on varainhankinnan tuotto 1956 ja siten koko vuoden tulos 1 011 plussalla. Keskustelun päätteeksi vahvistettiin rotaryvuoden 2013 2014 talousarvio. Sen mukaisesti jäsenmaksu päätettiin entisen mukaisena 2 x 75 = 150 /v. - pentti kuosmanen - 7
HENKILÖVUOKRAUSTA Seppo Seunavaara kertoi viikkokokouksessamme 23.10.2013 itsestään ja työnantajastaan Adeccosta. Seunavaara kertoi olevansa 50-vuotias syntyisin Jämsästä. Hänellä on 13 vuoden kokemus henkilöstön rekrytoinnista. Adecco-konserni on monikansallinen henkilöstöpalveluyritys, joka vuokraa työvoimaa ja avustaa rekrytoinnissa. Adecco SA:n historia ulottuu vuoteen 1957, jolloin Adia perustettiin Sveitsissä. Adia ja ranskalainen Ecco fuusioituivat Adeccoksi vuonna 1996. Nykyisin Adecco on maailman johtava henkilöstöpalveluyritys, jonka kautta päivittäin asiakasyrityksissä työskentelee yli 750 000 henkilöä. Se on maailman kymmenen suurimman työnantajan joukossa. Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 18,6 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 33 000. Yrityksellä on toimipaikkoja yli 60 eri maassa yhteensä 5 600, joista yli 190 Pohjoismaissa. Asiakkaita Adeccolla on 100 000 eri maissa. Adecco Groupin pääkonttori sijaitsee Zürichissä Sveitsissä. Suomessa Adecco on toiminut vuodesta 1997 ja sen kautta työllistyy päivittäin yli 1800 eri alojen osaajaa. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa) lisäksi Adeccolla on toimipisteet Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Lohjalla, Vaasassa, Kotkassa, Hyvinkäällä, Seinäjoella, Raumalla, Porissa, Salossa, Porvoossa, Rovaniemellä ja Joensuussa. Adecco Finland Oy on ollut jäsenyrityksenä Henkilöstöpalveluyritysten Liitossa (HPL) vuodesta 1997. Vuokratyö on hyvä alku työuralle. Keikkatyö sopii erinomaisesti esimerkiksi opiskelijalle: opinnot eivät kärsi, kun opintojen ja töiden aikataulut saa muokattua sopiviksi. Nuoren aikuisen voi olla hankalaa löytää työpaikkaa, joka sopisi omaan elämäntilanteeseen. Vuokratyö on usein erinomainen vaihtoehto. Lukukausien aikana työtä voi tehdä osaaikaisesti ja lomakausina kokopäiväisesti. Suurin osa Adeccon työnhakijoista onkin alle 35-vuotiaita. Ikä sinänsä ei ole rajoite. Vanhempaakin väkeä on Adeccolla töissä. Yrityksille tarjotaan palveluna henkilöstövuokrausta, mikä on yleisön parhaiten tuntema alue. Rekrytointi voidaan yrityksessä ulkoistaa osittain tai kokonaan Adeccolle. Jopa koko henkilöstöhallinto on mahdollista ulkoistaa Adeccon hoitoon. Adecco tekee yrityksille myös työnhakijoiden soveltuvuusarviointeja. Kansainvälinen verkosto helpottaa tarvittaessa työvoiman rekrytointia ulkomailta. - pentti kuosmanen - 8
ST. HONORÉ - VIERAILU Maanantaina 28.10.2013 kokoonnuimme kuulemaan sokerileipuri Timo Stolpea hänen omistamassaan kahvila-konditoria St. Honoréssa. Jäseniä oli mukana 12 ja seuralaisia kuusi. Stolpe aloitti kertomalla sokerileipurin urastaan. Oppipojaksi hän meni 14 vuoden ja seitsemän kuukauden ikäisenä paikallisen konditorian GW Sundmanin leipomoon. Oppimestarina toimi kotkalaissyntyinen Ilmari Hagren. Kuuden vuoden kisälliajan jälkeen kutsui puolustusvoimat. Samalla oppimestari kehotti Stolpea lähtemään kauemmas lisäoppiin. Asevelvollisuuden suoritettuaan Stolpe pakkasi Vespaansa tarpeelliset tavarat ja lähti Keski- Eurooppaan. Muutaman kuukauden aikana hän vieraili Ranskassa, Hollannissa ja Tanskassa. Kun rahat kävivät vähiin Stolpe suuntasi Tukholmaan kaverinsa luokse vipatakseen rahat lauttalippua varten, jotta pääsisi takaisin Suomeen. Ystävä houkutteli hänet jäämään Ruotsiin. Stolpen työnantajat Tukholmassa olivat huippupaikkoja: Tore Wretmanin Riche ja Stallmästaregården, Operakällaren ja viimein kuninkaallinen hovileipuri Bakeriet Kringlan. Veri veti kuitenkin Suomeen. Vuonna 1985 yrityksen nimeltä kahvila-konditoria St. Honoré. Alku ei kovin ruusuinen ollut. Valuuttalaina oli kaataa koko liikkeen. Joskus aikaisemmin Stolpe on kertonut, miten Mirja Pyykön ohjelmassa esiintyminen pelasti sokerileipomon konkurssilta. Siitä lähtien lohjalaiset ovat oppineet käymään liikkeessä. Viimeiset velatkin on maksettu pois, mikä helpottaa elämää. Isäntämme kertoi tutustumisestaan prinssi Bertiliin. Yhtenä päivänä hienosti pukeutunut herra oli ilmestynyt työpaikalle ja tiedustellut erästä siellä olevaa leipuria. Hän oli tuomassa jotain urheilukisan mitalia. Kyseinen leipuri ei ollut aivan heti valmis seremoniaan, vaan vaihtoi vaatteita ja siistiytyi. Niinpä Stolpe tarjosi vieraalle kahvia. Keskustelu kääntyi mokkakakkuihin. Sen lopputuloksena molemmat totesivat, että hyvää mokkakakkua ei tahdo saada mistään. Vieraan lähdettyä paikan omistaja kysyi, tiesikö Stolpe kuka vieras oli. Selvisi, että kahvivieras oli prinssi Bertil. Juttu jatkui. Hoviin oli tilattu mokkakakku. Sen leipoi Stolpe. Seuraavana aamuna Tanskan kuningatar Ingrid oli kysellyt: Onko sitä mainiota mokkakakkua jäljellä? Parempaa kiitosta ei sokerileipurimme kuulemma ole juuri saanut. Viime viikolla näytti St Honorén tiskissä olevan prinssi Bertilin mokkakakkua myynnissä siellä käydessäni. 9
Raaka-aineiden laadukkuudesta Stolpe kertoi monelta kannalta. Esimerkiksi vedetöntä voita hän ostaa Belgiasta tiettyyn tarkoitukseen. Valion voita hän pitää erittäin hyvänä ja käyttökelpoisena useimpiin leivonnaisiin. Luomujauhot vaalean leivän juuren aineksena ovat välttämättömyys. Muilla jauhoilla ei prosessi ole toiminut kunnolla. Normaalisti isäntämme herää aamulla kello 3. Illalla pitää vastaavasti mennä ajoissa nukkumaan, muuten ihmiset saattavat kohdata hyvin vähäpuheisen leipurin. Hän korosti myös työn iloa ja ammattiylpeyttä. Taitojen ylläpitämiseksi pitää käydä vakoilumatkoilla vähintään pari kertaa vuodessa. Stolpe päivittää tietojaan vierailemalla Ruotsissa. Vaikka reseptit pysyvät (jopa 1800-luvulta), tekniikat muuttuvat koko ajan. Reseptien varastaminen kuuluu myös itseään kehittävän ammattilaisen kuvaan. St. Honoréssa on leipomon puolella työssä Stolpen lisäksi kaksi leipuria ja yksi paistaja, joka tulee jo puolelta öin töihin. Stolpe kertoi välttäneensä rasitusvaivat lyhyitä sarjoja tekemällä. Sillä tavoin työstä saa vaihtelevan. Juttua tuntui riittävän. Mies on aivan leuaton. Hauskuus päätettiin juomalla kuppi kuumaa, jonka talo tarjosi. Sen seuraksi jokainen osti maistiaiset tai useamman. Olipa hyvältä maistuva kokous. - pentti kuosmanen - 10
VAALIKOKOUS Vaalikokous pidettiin 6.11.2013 Hotelli Lohjan tiloissa. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja Pekka Hynynen esitteli toimikunnan ehdotuksen (Raimo Mäkelä, Kalevi Laakso, Eero Rantalaiho, Pekka Hynynen). Kauden 2014-2015 toimihenkilöiksi valittiin yksimielisesti seuraavat jäsenet: Presidentti Aki Hellgren Tuleva presidentti Roger Weitraub Varapresidentti Mikko Wynne-Ellis Edellinen presidentti Klaus Turhanen I Sihteeri Taru Leino II Sihteeri Matti Kupari IT vastaava Pentti Kuosmanen Säätiöasiamies Pentti Kuosmanen Rahastonhoitaja Markku Paasonen RYLA-vastaava Raimo Mäkelä I Klubimestari Eero Rantalaiho II Klubimestari Pekka Hynynen Nuorisovaihtoasiamies Heikki Lindfors Toiminnantarkastajat Heikki Lindfors ja Matti Kupari Varalle Jorma Mäenpää Muut tarvittavat toimihenkilöt valitsee hallitus. Kuvassa vasemmalla puolen takaa: AG Ritva Heinonen, Pekka Hynynen, Veikko Salminen, Jorma Mäenpää, Matti Lehtinen, Aki Hellgrén. Oikealla puolella pöydän päästä: presidentti Klaus Turhanen, sihteeri Irja Olkinuora, Roger Wintraub, Kalevi Laakso, Markku Paasonen ja Matti Kupari 11
APULAISKUVERNÖÖRIN VIERAILU Apulaiskuvernööri Ritva Heinonen vieraili vaalikokouksessamme 6.11.2013. Hän käsitteli ajankohtaisia ja vireillä olevia asioita. Prepets järjestetään Lohjan Meriturvassa 13.2.2014. Klubit maksavat kukin 120 euroa osallistumismaksua, millä saa mukaan 3 osallistujaa sekä PETSiin että PrePETSiin. AG kertoi tulevasta Säätiöseminaarista laivalla ja Tallinnassa vuoden 2014 tammikuun 24. ja 25. päivä. Hän innosti kovasti jäseniä osallistumaan siihen. Piirin 1420 syyskokous pidettiin Suomalaisella klubilla Helsingissä. Osallistujia oli n. 140. Piiri on saanut RI:n kunniamaininnan positiivisesta jäsenkehityksestä. Piirin johtoelimet ovat päättäneet, että pyritään saamaan klubit lastensairaalan rahankeräykseen. Sairaalan pitäisi olla valmis vuonna 2017. Myös Viron klubit ovat luvanneet osallistua. Jokainen Rotaryklubi joutuu rekisteröitymään. Vieraamme totesi, että klubimme osalta asia on hoidettu. RI:n sääntöjen mukaan kokouksiin osallistumista seurataan edelleen. Hän totesi klubimme hoitaneen raportoinnin Suomen rotarin tietokantaan asianmukaisesti. Osallistumisprosentti on yksi kuntokortin tekijöistä. Uusien jäsenten koulutus piirin hoitamana ei ole saanut kannatusta. Äärialueilta matkustaminen Helsinkiin muutaman tunnin vuoksi ei motivoi. Kouluttaminen jää edelleen klubien vastuulle. Ideapankkia kerätään nettiin, mikä on klubien hyödynnettävissä. Matrikkelin hävityksestä hän oli huolissaan. Ilmeisesti kirjoja on joutunut vääriin käsiin. Tuli vain mieleeni, että asia ei koske pelkästään klubin hallussa olevia matrikkeleja, vaan myös jäsenille jaettuja kappaleita. Piirin apurahat ovat haettavissa tammikuusta maaliskuun puoleen väliin. Yleensä kaikki anojat ovat jotakin saaneet. Hän suositteli lämpimästi paperitöiden hoitamista eli anomaan piiriapurahaa. AG vaihtuu kolmessa piirissä. Kaikki kiinnostuneet voivat lähettää hakemuksensa Ritva Heinoselle. Klubin jäsenkehityksessä hän ei nähnyt olennaista muutosta. Tilanne ei ole millään tavoin epätoivoinen. RI:n taholta toivotaan vahvaa jäsenkehitystä. Samaan syssyyn AG Heinonen ehdotti yhteistyötä muiden klubien kanssa. Se on opettavaista ja antaa vinkkejä omaan toimintaan. Samalla hän pahoitteli, että puolustusministeri Haglundin vierailua Vihdissä ei osattu käyttää rotariaatteen markkinointiin ja jäsenien rekrytointiin. Heinonen otti esille myös Itämeri-projektin, joka on monilla klubeilla vahvasti ohjelmassa. Perimätiedon siirtäminen klubin sisällä oli uutta hänen esityksessään. Sinänsä asia on hyvin tärkeä. - pentti kuosmanen - 12
KIINAN MARKKINAT, YOKA Kari Linna YOKA Consulting Oy:stä vieraili kokouksessamme 13.11.2013. Hän aloitti esittelemällä työuraansa eri tehtävissä ja yhtiöissä: Tuoteasiantuntija, Hewlett-Packard (1979-1989, Tuoteinsinööri, Outokumpu Instruments /Metorex International (1990-1995), Projektipäällikkö/Tuotantopäällikkö Elcoteq Network (1995-1999), Senior Manager, Supply Chain Engineering, Tellabs (1990-2005),Senior Consultant, Partner, YOKA Consulting Oy (2005-). Sen jälkeen hän puhui Kiinasta ja yleisesti Yokan toiminnasta. Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva organisaatio. Se edistää asiakkaidensa kansainvälistä kasvua ja menestystä auttamalla niitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, palveluilla ja konsepteilla. Linnan mukaan Finpro haluaa kaveerata yritysten kanssa, mutta hänen mielestään sen Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/kiina 13
osaaminen ei aina riitä. Yrityksen pitää päästä oikeille markkinoille. Sen pitää pystyä teollistamaan tuotteensa alusta asti. Lisäksi pitää hallita valmistus ja osata hankintaketjun optimointi. Pitää tietää, miten valmistajien ja jakeluyhtiöiden kanssa toimitaan. Yoka on tuote-, valmistus ja toimitusketjuratkaisujen eri elinkaarivaiheisiin erikoistunut riippuma ton asiantuntijayritys. Yoka Oy edustaa pitkäaikaista, sitoutunutta ja vaikuttavaa työskentelyä Kiinassa. Linna totesi, että ei ole vain yhtä Kiinaa, vaan joka jokilaaksossa on oma Kiinansa. Valtaosa (91,5 %) Kiinan kansalaisista on han-kiinalaisia. Eri alueiden han-kiinalaisilla on kielessään niin suuret erot, että ha eivät välttämättä ymmärrä toistensa puhetta. Loppu 8,5 %, eli yli 90 miljoonaa ihmistä, edustaa noin 55 etnistä vähemmistöä. Etniset vähemmistöt nauttivat tietyistä etuuksista, esimerkiksi yhden lapsen politiikka ei sido kaikkia vähemmistökansoja. Kieliä on kuitenkin noin 100 120 vaikka eri kiinat laskettaisiinkin murteiksi. Sanghai kuuluu painopistealueisiin Kiinassa. Se on Kiinan suurin kaupunki (21 miljoonaa asukasta) sekä talouden, kaupan ja rahoituksen keskus. Sanghai muodostaa yhdessä Jiangsun ja Zhejiangin provinssien kanssa Jangtse-joen talousalueen. Se tuottaa neljänneksen Kiinan bruttokansantuotteesta ja saa kolmanneksen Kiinaan suuntautuvista ulkomaisista investoinneista. Alueella on Kiinan parhaimpiin kuuluvia yliopistoja. Jangtsejoen talousalueelle on sijoittunut puolet kaikista Kiinassa toimivista n. 260 suomalaisyrityksestä. Alueen ongelmiin kuuluu erittäin huono ilman laatu, joka vaikuttaa ihmiseen kuin hän polttaisi seitsemän Nortti-toppaa päivässä Toinen painopistealue on Etelä-Kiina. Guanzhou Kantonin ja Shenzhen Guangdongin provinssissa ovat lähellä etelässä olevaa Hong Kongia. Guangdongin provinssi vastaa kolmasosasta Kiinan viennistä ja tuottaa 12 % Kiinan BKT:sta. Lisäksi Guangdongin alueella on 70 yliopistoa ja kuusi Kiinan tiedeinstituutin ylläpitämää tutkimuskeskusta. Hong Kongista käsin on helppo toimia, koska siellä on englantilainen lainsäädäntö, ei tarvita viisumia ja kaikilla merkittävillä kiinalaisilla yrityksillä on siellä konttori. Miksi Kiinaan? Kiinassa kannatta valmistaa Kiinaan ja lähialueille meneviä tuotteita. Kiina on vaikea ja mahdollinen, mutta Intia vaikea ja mahdoton. Kiina on harvoja maita, joissa on kasvua ja kysyntää. Toisaalta Kiina on infrastruktuuriltaan kehitysmaa. Monikaan yritys ei ole onnistunut kotiuttamaan sieltä suuria summia. Toistaiseksi koulutus tuottaa esimerkiksi koodareita, mutta ohjelmistosuunnittelijoita ei juuri ole syntynyt. Miten Kiinaan? Kotiläksyt pitää tehdä hyvin. Maan sisällä on kehitystasossa valtavat erot. On päätettävä, minkä kerroksen kanssa yritys aikoo asioida? Markkinoiden valtaaminen on aikaa vievää, jopa sukupolvia. Yrityksen on syytä miettiä, miten suojata koko liiketoiminta, koska kiinalaiset ovat todella hyviä ja innokkaita kopioimaan. Kaikki hyödyllinen kopioidaan Kiinassa, samoin kaikki hyödytönkin. On päätettävä yrittääkö yksin vain paikallisen kumppanin kanssa. Lista on todella pitkä. Tiedon hankinnassa on syytä muistaa, että kaikki yli kolme vuotta vanha tieto on vanhentunutta. 14
Pitää kuitenkin muistaa, että Kiina on maailman tehdas. Siellä on saatavilla koko valikoima savimajasta avaruustekniikkaan. Kiina on mukana kaikessa vähänkin kehittyneen elektroniikan tuotannossa. Esitys aiheutti vilkkaan keskustelun. Paikalla oli 12 jäsentä. - pentti kuosmanen - ROTARYHUUMORIA - Mikä on Suomen yleisurheilumaajoukkueen lempijoululaulu? - En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan. - Mitä eroa on rumpalilla ja kamelilla? - Kameli voi olla juomatta kaksi viikkoa, mutta se ei pysty juomaan kahta viikkoa. - Millaista oli viulutunnilla? Opitko mitään? - Minä edistyn aivan valtavasti. Tänäänkin opettajalleni tuli kolme kertaa kyyneleet silmiin. Puolalainen insinööri meni Helsingissä optikolle näöntarkastukseen. Optikko näytti hänelle taulua, jossa luki: WRZESZCZ. Optikko kysyi: - Näettekö nämä kirjaimet? - Kyllä näen, sinnehän serkkuni juuri muutti. Johtaja Karvanen tuli kotiin ja sanoi vaimolleen: - Olen hankkinut liput oopperaan. - Ihanaa, alankin heti meikata ja pukeutua! - Tee se, liput ovat jo huomiseen näytökseen. Synkeän näköinen mies seisoi bussipysäkillä viulukotelo kainalossaan. Pysäkille tuli vanhempi herra, joka katsoi tutkivasti viulukoteloherraa ja kysyi tältä: - Viuluako soitatte? - En. Odotan bussia. - Jukra, oltais jo kotona. Siellä mä sentään olen joku. - Mistäs niin päättelet? - Kun mä pääsen kotiin ja oikaisen sohvalle, niin heti vaimo sanoo, että voisko joku viedä roskat. 15
SALOME JA HALITIC Teemalla yritysten välisellä avoimella yhteistyöllä isompia kauppoja kertoi Halitic Oy:n toimitusjohtaja Tero Kärkkäinen 20.11.2013 siitä, miten yritysten välinen yhteistyö on toiminut Salon seudulla. Halitic oli vaikeuksissa Nokia Salon toimintojen loppuessa. Palvelujen ostajat piti löytää muualta matkapuhelin tuotannon alasajon seurauksena. Liittoutuminen muiden alueen yritysten kanssa on pitänyt Haliticinkin hengissä. Halitic on erikoistunut sarjoihin, joiden koko on tyypillisesti alle kymmenen kappaletta (protosarjat). Protosarjojen ja piensarjojen tuottaminen on lähinnä Haliticin omaa suunnittelua tukevaa lisäoptiota asiakkaille. Tero Kärkkäinen Halitic, Elmo Design, Saloteam ja Muurlan Elektroniikka ovat aloittaneet SALOME-yhteistyön palvellakseen parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaita, jotka tarvitsevat mekaniikan ja elektroniikan palvelu- ja tuotekokonaisuuksia. SALOME-verkoston edut ovat: a) yksi sopimuskumppani, joka hoitaa projektiin tarvittavan yhteistyön muiden kumppaniyritysten kanssa, b) laaja elektroniikan ja mekaniikan osaaminen ja palveluntarjonta tuotteen koko elinkaarelle, c) selkeät roolit ja vastuut, toimivaa yhteistyötä ammattitaitoisten osapuolten välillä, d) ei turhaa byrokratiaa, prosessit ovat nopeita ja tehokkaita, toimintavarmuus on korkea, e) sopimusneuvottelut ja tekniset keskustelut sujuvat joustavasti ja aikaa säästäen, f) toimintojen ja rajapintojen yhteensovittaminen on kitkatonta. Salome-yhteistyön avulla on päästy tarjoamaan palveluita kansainvälisille yrityksille. Se ei olisi ollut mahdollista yksittäisille yrityksille. 16
LEMMENJOKI KÄVELYKOHTEENA Kerroin klubikokouksessa 27.11.2013 ennen Juhannusta tehdystä vaelluksesta Lemmenjoelle. Lähdimme liikkeelle Repojoelta Inari-Kittilä -tien varresta. Lauantai-iltapäivällä neljän maissa suuntasimme merkittyä polkua kohti ensimmäistä etappia Sallivaaran erotuspaikkaa. Lämmintä riitti ja hiki juoksi. Pitkälti yli 20 asteen lämmössä olisi voinut olla hurjia hyttysparvia. Muutamaa inisijää lukuun ottamatta tässä suhteessa vallitsi rauha. Alkumatkasta soiden yli johtivat kapulasillat Runsaasti taukoja pidelleen saavuimme kahdeksan kilometriä taivallettuamme leiripaikalle. Rutiinitoimien jälkeen lähdimme tutustumaan museoviraston ylläpitämään valtaisaan poroerotuspaikkaan sekä ympärillä oleviin kämppiin, joita siellä on ollut parhaimmillaan 15. Sallivaaran poroerotusaidat Lopuksi kiipesimme Sallivaaran laelle ihailemaan myöhäisessä ilta-auringossa näkyvää laajaa suoaluetta ja erotusaitoja. 17
Lemmenjoen ylitys Sunnuntaina jatkoimme Vaijoen ylittäen sen vartta ylävirtaan. Maanantaina saavuimme Boijoskaidin rinteitä kulkien Lemmenjoelle, minkä yli kahlaaminen oli vähäisen virtauksen vuoksi helppoa. Leiriytymisen jälkeen käytiin vielä Lemmenjoen ensimmäisen kultalöydön paikalla Morgamojan varressa. Tiistaipäivä käytettiin kulta-aluetta kiertäen. Matkan varrelle sattuivat Ruihtuäytsi, Puskuoja, Kaarreoja, Miessi ja Kivipuro. Melkoisia maakasoja oli nähtävissä konekaivuualueilla. Kaareojalla tapasimme Kaskisista kotoisin olevan Antti Kohtamäen, jonka kanssa tehtiin hippukauppaa. Martin Iskon palon lentokentän rakennukseen oli perustettu Karhukorhosen kirjasto. Morgamojan kultalassa eli Pellisen kämpässä nautimme juhlaillallisen. Yöllä lämpötila meni jopa pari astetta pakkaselle. Keskiviikkoaamuna lähdimme Kotaojan ja Jäkälä-äytsin kautta Miessin kuvernöörin kammille, missä nautimme lounaan. Sieltä jatkoimme Miessiä ylävirtaan seuraten kohti Karakorven kurua. Matkan varrella oli kaivuujälkien entistämistä tehty kilometrien matkalla. Tosin se oli Karhukorhosen kirjasto liian tasaista ja jouduttaneen vielä käsittelemään luonnonmukaisemmaksi. Miessin latvalla tapasimme seitsemänkymmentä luvulla aloittaneen kullankaivajan Pekka Turkan. Hän manasi uutta kaivoslakia, joka pakottaa entistämään maaston ja ennen kaikkea hävittämään kaikki konekaivuualueilla olevat rakennukset vuoteen 2020 mennessä. Kaivaminen loppuu vuonna 2018, jolloin jälkien hoitoon jää aikaa pari vuotta. 18
Konekaivuun jälkiä Jäkälä-äytsissä Yön vietimme Màttit Ravadas -joen rannalla. Torstaina kuljettiinkin sitten pääosin ylämaissa. Ylitimme Rahpesoaivin ja Hanhipään. Leirin pystytimme Keinoäytsistä pohjoiseen laskevan puron varressa. Perjantaina kuljimme Keinoäytsin rinteitä kohti Ravadasta. Iltapäivällä saavuimme Ravadas-putousta ihailemaan. Sieltä meidät noudettiin veneellä ja kuljetettiin maalikyliin. Ravadas-putous Lapin maakuntakukka Kullero 19
ITSENÄISYYSPÄIVÄ Vanhaa tapaa noudattaen klubimme virallinen kokous oli itsenäisyyspäivänä 6.12. paikkana Pyhän Laurin kirkko. Jumalanpalveluksen jälkeen oli vuorossa kulkue sankarihaudoille ja seppeleiden lasku. Lippua kantoi rutinoituneesti presidenttimme Klaus Turhanen ja airuina toimivat Matti Kupari ja Pentti Kuosmanen. Sää oli lämmin, mutta luminen. Aamuyöllä ja aamuna aikana olimme saaneet maahan ohuen lumipeitteen. Kirkossa ja sankarihaudoilla lauloi Lohjan miehet johtajana Pia Hemming. RYLA-KOULUTUS YRITYSTALOSSA Raimo Mäkelä RYLA-koulutus järjestettiin tänä vuonna aiheena Johtamisen haasteet. Klubistamme veli Raimo Mäkelä ja Lohjannummen klubista sisar Riitta Pesonen toimivat vastuullisina järjestäjinä. Kutsussa mainittiin seuraavat asiat: Lohjan rotaryklubit järjestävät yhteistyössä Rotary Youth Leadership Award (RYLA)-koulutuksen Laurea-ammattikorkeakoulussa Lohjalla (Laurea Yrityslabra, Yritystalo, Nummentie 12 14 B) pe 13.12.2013 klo 16.30 20.00 ja la 14.12.2013 klo 8.30 16.00 Osallistujat saavat koulutuksen ja oppimistehtävän suoritettuaan RYLA-todistuksen ja 1 2 op:n suorituksen vapaasti valittaviin opintoihin. Koulutuksen teemoina ovat: pe 13.12. klo 16.30 18.00 Pienen, kehittyvän, korkean teknologian yrityksen johtaminen, yrittäjä Raimo Mäkelä pe 13.12. klo 18.20 20.00 Pankkimaailman johtamisen haasteet, pankinjohtaja Juhani Kumpulainen Riitta Pesonen la 14.12. klo 8.30 10.00 Asiantuntijaorganisaation johtaminen, apteekkari Eeva Savela la 14.12. klo 10.00 11.30 Kansainvälinen johtaminen, toimitusjohtaja Jaakko Ingren 20