EK-YTN ylempien toimihenkilöiden työsuhdepäivä avauspuheenvuoro 3.11.2009 Leif Fagernäs
Tervetuloa työsuhdepäiville!
Vanha tarina kertoo miehestä, jota oli ammuttu nuolella. Vaikka lääkärin apua olisi kiireesti tarvittu, alkoi mies kysellä nuolesta ja jousesta, jolla se oli ammuttu. Minkä värisiä ne olivat? Kuka oli ne valmistanut? Kuinka pitkän matkan nuoli lensi? Tarina ei kerro, kuinka miehen lopulta kävi. Meidän tarinamme nuoli tällä risteilyllä on syvä talouden kriisi. Pystymmekö näkemään, mikä on oleellista ja miten nyt on tarpeen toimia? Millainen on tarina, jota aikanaan kerrotaan meidän aikamme päätöksentekijöistä ja toimijoista?
Olemme talouskriisin syövereissä Viennin arvo romahti alkuvuonna 37 %. Pudotus on euroalueen suurin. Kaupan myynti putosi alkuvuonna 17 % Julkisen sektorin velkaantuminen kääntyi jyrkkään kasvuun Työllisiä oli kesä-elokuussa noin 100 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna Elokuussa Suomen teollisuustuotanto supistui vuoden takaisesta 21 % ja tilaukset 37 %.
Tuotannon ja palvelujen määrän ennustettu muutos toimialoittain vuonna 2009 TEOLLISUUS Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Kemianteollisuus Graafinen teollisuus Energiateollisuus Elintarviketeollisuus RAKENTAMINEN YKSITYISET PALVELUT Kauppa * Autokauppa * Tukkukauppa * Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne Liike-elämän palvelut Sosiaaliset ja muut palvelut Rahoitus ja vakuutus -25-20 -20-15 -14-11 -10-10 -9-8 -5-5 -5-5 -4-2 -2 1 4 Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA 23.9.2009-30 -25-20 -15-10 -5 0 5 Muutos edellisestä vuodesta % 24.9.2009 Saukkonen
Keskeiset ennusteet (ETLA) Määrän muutos tai taso BKT, vol. muutos, % Teollisuuden tuotanto, % Yksityiset palvelut, % Vienti, % Tuonti, % Yksityinen kulutus, % Yksit. investoinnit, % Inflaatio, % Työttömyysaste, % Vaihtotase, % BKT:sta Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 2008* 2009** 2010** 2011** 1,0-7,0 1,5 3,5 1,7-19,0 4,1 8,6 1,9-4,0 0,0 4,0 7,3-25,0 5,5 11,5 7,0-23,0 2,0 8,5 1,9-3,5 1,0 1,5 0,4-15,0-6,0 3,0 4,1 0,3 1,8 2,1 6,3 8,9 11,0 10,6 2,6 1,4 2,0 3,1 34,2 42,5 48,9 53,0 6 Lähteet: Tilastokeskus ja ETLA (23.9.09) 23.9.2009/ennu1/jka/EKI Talousgraafit
Talouden tilanne ja odotukset - Suomi muita jäljessä USA Parempaa Kiina Talouden näkymät seuraavat 6 kk Eurooppa Ruotsi Venäjä Aasia Maailma Huono Hyvä Suomi Talouden tilanne Huonompaa Lähteet: IFO II/2009 ja Mustonen, J. laskelma 7
Jos vienti ei nouse turvaverkkomme käyvät ohuiksi - elvytys perustuu velan ottamiseen - kotimarkkinat hiipuvat, mikä on tuhoisaa työllisyyden kannalta - verojen korottaminen ei auta, koska työssäkäyviä on vähemmän Hyvinvointimme on aina tullut viennistä. Se raha, joka tässä yhteiskunnassa kiertäessään on luonut hyvinvointia ja turvallisuutta, sivistystä ja tulevaisuudenuskoa, on virrannut Suomeen ulkomailta. Antti Blåfield, HS 21.10.2009
Olemmeko havahtuneet siihen? Tärkeätä on nyt suojella vientialojen edellytyksiä - - jokainen vientiyritys on nyt kullanarvoinen. Niiden kautta yhteiskuntaan virtaa vaurautta, jolla hyvinvointi rahoitetaan. On kylmäpäisesti mietittävä, miten näiden yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parhaiten suojella. Sillä tavoin päästään toivottavasti kiinni seuraaviin kantoaaltoihin. (Helsingin Sanomat pääkirjoitus 18.10.2009)
Tulevaisuuden kannalta tärkeintä on, että yritysten kilpailukykyä parannetaan, jotta päästään mukaan nousuun. Talouskriisin jälkeen maailma ei ole sama kuin sitä ennen.
Omissa käsissämme on ainakin kaksi asiaa: Tuottavuuden parantaminen ja työmarkkinaratkaisut Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun arvo asiakkaalle, esimerkiksi hyödyllisyys, ainutlaatuisuus, sopivuus, saatavuus, nopeus, toimitusvarmuus ja laatu. Siihen tarvitaan osaamista ja yhteistyötä.
Työmarkkinahistoria ei kuitenkaan anna hyvää kuvaa siitä, miten on onnistuttu kustannusten hallitsemisessa 1957 39 % 1967 31 % Devalvaatiot 1977-78 19 % 1982 11 % 1991 11 % 1992 27 % Vastuu työvoimakustannusten Ja työllisyyden hallinnasta on sopijaosapuolilla Nykyisin Euro vahvistunut suhteessa dollariin, kruunuun, ruplaan, puntaan
Emu-aikana palkkanormi tavattiin määritellä siten, ettei palkkojen nousuvauhti saisi ylittää inflaation ja tuottavuuden kasvun summaa, jotta yritysten työllistämisedellytykset säilyisivät. Tänä vuonna tuottavuus (BKT) pienenee 6 7 % ja inflaatio hipoo nollaa
Teollisuuden kustannuskilpailukyky vuosina 1999-2009 Suomi suhteessa OECD-maihin 140 Indeksi Koko teollisuus 130 Teollisuus ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuutta 120 110 100 90 80 Käyrän nouseminen merkitsee Suomen aseman vahvistumista ja käyrän aleneminen Suomen aseman heikentymistä verrattuna muihin OECD-maihin. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Kustannuskilpailukykyä mitataan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla, joihin vaikuttavat työvoimakustannukset, tuottavuus ja valuuttakurssit. Yksikkötyökustannukset on indeksoitu niin, että vuosien 1986-2005 keskiarvo = 100. 9.4.2009 Saukkonen
Kustannustenhallinta välttämätöntä kaikilla toimialoilla Verkottuneessa taloudessa yksityisen tai julkisen palvelusektorin kohonneet kustannukset kiertyvät vientiyritysten kustannuksiksi Veronkorotuksina Palvelujen hintoina Työttömien määrän kasvuna
Rohkaisevia esimerkkejä Teknologiateollisuuden palkkaratkaisut ovat rakenteeltaan ja tasoltaan elpymistä tukeva. Sopimusratkaisut sisältävät myös uudistuksia, joiden avulla edistetään tuottavuuden parantamista sekä mahdollisuuksia alentaa kustannuksia yrityksissä.
Näin sen näen Ainoa tie nousuun on vahva innovatiivisuus ja kilpailukyky, niin kuluneelta kuin tämä ehkä kuulostaakin. On satsattava tuottavuuteen, osaamiseen, yrityskohtaiseen joustavuuteen sekä tiukkaan kustannuskuriin. Taantuma vavisuttaa talouden rakenteita sekä kotimaassa että muualla, ja yritysten välinen kilpailu kovenee yhä. (6.8.2009) Yritykset rakentavat toimintansa siten, että ne poimivat jatkossa maailmalta parhaat palat sieltä, mistä ne osaavimmin ja kilpailukykyisimmin saavat. Työpaikat eivät ole enää entisissä paikoissa entisillä toimialoilla. Syntyy uusia megatrendejä, joista pitää ottaa kiinni. (22.10.2009)
Lopuksi Meillä on kaksi asiaa, jotka säilyvät yritysten ja järjestöjen omissa käsissä: Tuottavuuden parantaminen ja yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät työmarkkinaratkaisut. Niissä onnistuminen edellyttää kykyä yhteistyöhön niin työpaikoilla kuin liittotasolla. Toivon, että nämä EK- YTN-tuottavuustyöryhmän työsuhdepäivät vahvistavat sitä. Hyvää työsuhdepäivää!
Liitteet
USA Kiina Eurooppa Aasia Ruotsi Venäjä Suomi Maailman talouden tilanteen ja näkymien kehitys (IFO) 20