nro 2 2004 AMERIKKALAISET SIJOITTAJAT KATSOVAT EUROOPPAAN S. 8 ONNELLISTA SALAATTIA SELEENIN AVULLA S. 16 TIKKURILA VIIMEISTELEE TANSKAN TUULIVOIMALAT S. 24 Tuulitukka Hiukset ovat silkkaa kemiaa KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI
pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 2/2004 ilmestyy 18.5. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, 00101 Helsinki puh. 010 8611 www.kemira.com Päätoimittaja Kari Savolainen puh. 010 862 1759 KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Kornetintie 6, PL 2 00040 Sanoma Magazines www.sanomamagazines.fi Päätoimittaja Veijo Käyhty Toimitus Anu Piippo Ulkoasu Suvi-Tuuli Junttila PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Vantaa 2004 ISSN 0356-5122 Painos 32 000 kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kannen kuva: Juha Salminen Kemira lyhyesti Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana mm. sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, maalipinnoissa, teollisuuden prosesseissa sekä kasvin- että eläinravinteissa. Tuotantoa on yli 30 maassa ja työllistämme noin 10 000 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2003 oli noin 2,7 miljardia euroa. Tiedot, taidot ja kokemus tehokkaaseen käyttöön Kemiran pääoman tuotolle ja osakekohtaiselle tulokselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu vanhoilla konsteilla. Tarvitaan reagointinopeuden selvää lisäämistä. Päätöksentekoa on nopeutettava niin, että yrityksen osat pystyvät paljon nykyistä nopeammin muuttamaan suuntaansa ja toimintatapojaan. Kun yhtiö olemme me, kysymys kuuluu viime kädessä: Kuinka jokainen kemiralainen sytytetään mukaan tähän muutokseen, joka tuo tarpeellisen vauhdin? Ensin on varmistettava että perusasiat ovat kunnossa. Pääjohtajaa siteeraten: kaikkien on tiedettävä yhteiset ja omat tavoitteet sekä saatava palautetta töiden sujumisesta. Palkitsemisen on oltava sisäisesti oikeudenmukaista ja muiden yritysten kanssa kilpailukykyistä, ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Tavoitteiden ja palautteen viestiminen on johtamista jos mikä. On myös pi- EI ONNISTU ILMAN REAGOINTI- NOPEUDEN SELVÄÄ LISÄÄMISTÄ dettävä huolta siitä, että kaikilla on energiaa ja edellytykset ponnistella näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ihmisten on voitava työssään hyvin. Työhyvinvointi kattaa ihmisen oman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja työympäristön fyysisen ja henkisen toimivuuden. Vastuuta näistä kantavat sekä yritys että yksilö itse. Elinikäinen oppimisen periaatteen mukaisesti jokaiselle kemiralaiselle on laadittava kehityssuunnitelma. Sen toteuttamisella rakennetaan tarvittavaa osaamista. Samalla varmistetaan oppimiskyvyn jatkuva kehittyminen. Lähivuosina on myös elintärkeää siirtää eläkkeelle lähtevien arvokas osaaminen heidän tilalleen tuleville. Kun kemiralaista tomintatapaa on viime aikoina analysoitu, päätöksenteon hitauden ja riskien karttamisen vastapainoksi siitä on löydetty joukko vahvuuksia. Asiakaslähtöisyyden on todettu tulleen osaksi kemiralaista toimintakulttuuria. Muita vahvuuksia ovat esimerkiksi ammattiylpeys ja työn arvostaminen. Niille on hyvä rakentaa, kun kehitetään ketterämpää Kemiraa. Sirkka Leppävuori Henkilöstönkehittämispäällikkö
20 24 RAHAA SÄÄSTÖÖN RASKASTA KEVEYTTÄ Kemiran Yksi tuulivoimalan toimipisteessä elementti voi painaa Siilinjärvellä jopa 120 tonnia. voidaan säästää energiaa miljoonien eurojen edestä. 41 BELGIALAISEN Jacky Theuwissenin parsakausi jatkuu kiireisenä kesäkuun loppupuolelle. 15 KUVA PEKKA KESKITALO INNOVAATIOT ovat Euroopan Sisältö 8 Etiikka voittaa etäisyyden Yhdysvaltalaiset sijoittajat arvostavat yhä enemmän yhtiöiden läpinäkyvyyttä. 12 Kiina haastaa Euroopan Mitkä ovat kemianteollisuuden aseet kovenevassa kilpailussa? 16 Salaatti tarvitsee seleeniä Seleenin ansiosta salaatti kasvaa paremmin ja säilyy hyvänä kuluttajalle. 20 Lämpö harakoilta talteen Kemira säästää Siilinjärvellä energiaa 1 200 omakotitalon lämmityksen verran. 24 Tuulivoimaa Tanskanmaalla Tanska on maailman johtava tuulivoimaloiden valmistaja eikä ilman Tikkurilaa. 29 Paperi tarvitsee kemikaaleja Maitopurkin ja talouspaperin erilaisuus on pitkälti kemikaalien ansiota. 32 Raimon reissuvuodet Nyt Raimo Laamanen kehittää Kemiran maalibisneksen ostoja ja logistiikkaa. 34 Katse päähän Mikä yhdistää Beethovenia ja dopingtestiä välttelevaa urheilijaa? Hiukset! 38 Satojen simulointien nainen Jaana Kilponen kehitti diplomityössään Oulun muurahaishappotehtaan logistiikkaa. 42 Ruoppausta satelliitin avulla M-real kunnostaa Lohjanjärven lahtea. Mukana on myös Kemiran osaamista. kemianteollisuuden kohtalonkysymys JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Veikko Neuvonen kertoo luonnosta jo toiselle suomalaissukupolvelle 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 23 Kynävieras Työturvallisuuskeskuksen johtaja Marjut Ruotsalainen 40 Kemiran osavuosikatsaus Konsernin liikevoitto parani kaikilla ydinalueilla 46 Ristikko Palkintona otsalamppu 2/2004 Kemira 3
ajan ihminen MR. LUONTOILTA Veikko Neuvonen Yleisradiossa luontotoimittajana työskentelevä Veikko Neuvonen on tullut Suomen kansalle tutuksi erityisesti radio-ohjelma Luontoillan asiantuntevana juontajana. Kun ensi vuonna 30 vuotta täyttävä ohjelma siirtyi vuonna 1985 myös televisioon, ääni sai kasvot. Noin kerran kuussa Radio Suomessa lähetettävän Luontoillan lisäksi Neuvonen toimittaa radioon myös muita luontoaiheisia ohjelmia. Vapaa-aikanaan hän ylläpitää ja remontoi vanhaa taloa ja harrastaa luonnossa retkeilyä. Myös kemiralaiset ovat innokkaita lintubongareita. 1. Mistä Luontoillan suosio johtuu? Kaikilla suomalaisilla taitaa olla synnyinlahjana jonkinlainen luontosuhde. Lisäksi Luontoillan asiantuntijat ovat alansa osaavia, sanavalmiita ja oivaltavia esiintyjiä, jotka osaavat yhdessä kuuntelijan tai katselijan kanssa ratkaista tehtävän niin, että se kiinnostaa myös muita ohjelmaa seuraavia. Parhaimmillaan luonto ja Luontoilta herättävätkin ihmisissä muistoja omakohtaisista kokemuksista. 2. Mikä on mieleenpainuvin kysymys, johon olette ohjelmassa vastanneet? Jokaisessa lähetyksessä tulee esille muutama uusi asia, ja melkein joka kerta jokin todellinen helmi. Hyviä ja kiintoisia kysymyksiä vastauksineen olen kuullut sadoittain, vai onkohan niitä peräti tuhansia. 3. Mikä luonnon ilmiö kiehtoo sinua tällä hetkellä? Juuri nyt kiehtoo kevään eteneminen. Joka vuosi odotan kevättä, jolloin luonnossa tapahtuu jokaisena päivänä. Toisaalta olen viime kuukausina perehtynyt sademetsien huikeaan monimuotoisuuteen. Nämä opinnot siksi, että olin huhtikuussa reportaasimatkalla Brasilian sademetsissä. 4. Mistä luonnossa tapahtuvista muutoksista olet huolissasi? Taidan nykyisin useimmiten pohtia suomalaisen maaseudun tulevaisuutta, johon liittyvät olennaisesti kulttuurimaiseman ja metsien nopeat muutokset omana elinaikanani. Suomen maaseutu tyhjenee ihmisistä hurjaa vauhtia ja kylät autioituvat. Luonto valtaa esi-isiemme raivaamat alueet, kulttuuriympäristöön sopeutunut lajisto joutuu yhä ahtaammalle. 4 Kemira 4 Kemira 2/2004
ajan asiat LYHYESTI» Kemira esitteli sellu- ja paperiteollisuussovelluksiaan Kiinassa Daliassa aiheina mm. liimaus, vedenkäsittely, retentio ja saostumanesto. Kemira Chemicals (Shanghai) Co Ltd:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Hakala sai henkilökohtaisen juttutuokion Dalian pormestarin kanssa.» Kemiran vetyperoksiditehdas Hollannin Europoortissa kasvattaa tuotantoaan. Lisäkapasiteetti myydään Manner-Euroopan markkinoille, jotka kasvavat vuosittain 3 5 %. Millennium-palkinnon suuruus on miljoona euroa. Kemira Millennium-palkinnon pääyhteistyöyritykseksi» Siilinjärvellä on saatu päätökseen mahdollisen kaivoslaajennuksen vaatima ympäristövaikutusten arviointimenettely. Malmia apatiittikaivoksessa riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen, ja kaivoksen laajentamiseen otetaan kantaa kuluvan vuosikymmenen loppupuolella.» Kansainväliset PulPaper-messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 1. 3.6.2004. Viidettä kertaa järjestettävillä messuilla esittäytyvät sellu- ja paperiteollisuudelle tuotteita ja palveluja toimittavat yritykset. Messut ovat alallaan maailman merkittävimpiin kuuluva näyttely- ja konferenssitapahtuma. Edellisellä kerralla Helsinkiin saapui noin 20 000 kävijää 60 eri maasta. Suomen Nobel, miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinto, jaetaan ensimmäistä kertaa 15. kesäkuuta Finlandia-talossa. Palkinnon suojelijana on Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Brittiläinen Tim Berners-Lee on valittu palkinnon ensimmäiseksi saajaksi keksinnöstään, joka on parantanut merkittävällä tavalla kansalaisten mahdollisuutta saada elämänsä kannalta keskeistä tietoa. Kysymys on World Wide Webistä. Kemira on mukana pääyhteistyöyrityksenä Nokian ja Savcorin kanssa hyödyntämässä tätä tätä Suomeen kohdistuvaa julkisuutta. Millennium-teknologiapalkinto myönnetään innovaatiosta, joka on tehty jollakin seuraavista alueista: terveydenhuolto ja biotieteet, informaatio ja tietoliikenne, uudet materiaalit ja prosessit sekä energia ja ympäristö. Näistä neljästä Kemira on pääyhteistyöyritys alueella energia ja ympäristö. Pääyhteistyöyrityksenä haluamme edistää ja nostaa esille suomalaista kemianalan osaamista. Luomalla tiiviin innovaatio- ja kehitysverkon asiakkaidemme, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa tähtäämme maailmalla entistä korkeammalle bisnesalueillamme, kiteyttää Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti. Myös nuorille täytyy päästä kertomaan, mitä uramahdollisuuksia luonnontieteet ja teknologia tarjoavat. Yhteinen on myös tavoite nostaa elämän laatua ja vauhdittaa kestävää taloudellista kehitystä, Kurkilahti jatkaa. KEMIRA ON PALKINNON PÄÄYHTEISTYÖYRITYS ALUEELLA ENERGIA JA YMPÄRISTÖ Suuntaamme T&K-investointimme valituille keihäänkärkialoille. Näitä ovat selluja paperiteollisuuden sekä vesienkäsittelyn kokonaisratkaisut sekä eräät teollisuuskemikaalien uudet sovellutusalueet, tutkimus- ja teknologiajohtaja Hannu Toivonen painottaa. Kemiran korkeanteknologian kokonaisratkaisut ovat läsnä kuluttajan arjessa, vaikkei hän sitä usein havaitsekaan: laadukkaat paperit, puhdas juoma- ja jätevesi, puhtaat elintarvikkeet, huippumaalit sekä laaja alue kuluttajille näkymätöntä, mutta sitäkin vaativampaa teollisuuskemiaa. 2/2004 Kemira 5
ajan asiat TEHTAAN SULKEMISESTA TANSKASSA NEUVOTELLAAN Tanskalaisen Kemira GrowHow A/S:n hallitus on aloittanut neuvottelut mahdollisesta tuotannon lakkauttamisesta Fredericiassa Tanskassa tulevana kesänä. Lakkauttaminen merkitsisi noin 300 työntekijän työsuhteen päättymistä. Lakkauttaminen lopettaisi toimipaikalla koko kemikaalituotannon: typpihappo-, kaliumnitraatti-, dikalsiumfosfaatti- ja NPKlannoitetehtaat. Jatkossa Fredericia toimisi varastona ja jakelukeskuksena tanskalaisille asiakkaille. Tuotteet Tanskaan toimitettaisiin Kemira GrowHow n muista tuotantolaitoksista. Mahdollinen tuotannon sulkeminen keskittäisi Kemira GrowHow n tuotannon harvempiin ja kilpailukykyisempiin tuotantolaitoksiin ja parantaisi kannattavuutta huomattavasti. M/S KEMIRA MYYTIIN RUOTSALAISVARUSTAMOLLE Kemira GrowHow n tytäryhtiö Kemphos Oy on myynyt konsernin ainoan rahtilaivan, M/S Kemiran, ruotsalaiselle varustamolle. Alusta on operoitu Finnlinesin lipun alla, ja Finnlines käy myös yt-neuvottelut henkilöstön kanssa. M/S Kemira on kuivalasti/happotankkeri, joka on viime vuosina kuljettanut pääasiassa fosforihappoa jatkojalostettavaksi yhtiön eri tehtaille. M/S Kemira on rakennettu Norjassa 1981. Alus työllistää 26 henkeä, ja vuorossa miehistöä on 13. KEMIRA-TALON VIEREEN NOUSEE HOTELLI Restel, rakennusyhtiö SRV Viitoset ja Kemira ovat aloittaneet yhteistyön hotellin rakentamiseksi Kemira-talon tontin rakentamattomalle alueelle. Kemiran osuus hankkeessa on palauttaa yhtiöllä vuokralla oleva tontin pohjoispäädyn parkkipaikkaalue Helsingin kaupungin hallintaan ja avustaa muodollisuuksissa, kuten rakennusluvan hakemisessa ja kaavan muuttamisessa. Hotellissa on kymmenen kerrosta, joista yksi maan alla. Huoneita on noin 250 ja pinta-alaa 11 000 neliömetriä. Tavoitteena on, että rakennus valmistuu tulevien yleisurheilun MM-kisojen kynnyksellä kesällä 2005. MAAILMALTA» Vetyperoksidin ylittänyttä hiusten vaalentajaa ei ole toistaiseksi löytynyt. Vetyperoksidi H 2O 2 keksittiin vuonna 1812, ja ensimmäisen kerran sitä mainostettiin blondaamiseen 1870-luvulla. Kemia Kemi 1/2004» Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Itämeren ympäristövaltiot sopivat Itämeren suojelemisesta. Sopimuksen toimeenpanoa valvovaan komissioon kuuluvat Tanska, Viro, Suomi, Ruotsi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Venäjä ja EU:n komissio. Maaseudun Tulevaisuus 3.3.2004» Kasvisten väriaineilla on tärkeitä tehtäviä terveyden ylläpitäjinä. Monet niistä toimivat antioksidantteina ja ehkäisevät mm. sydän- ja verisuonitautien syntyä. Finfood 1/04» Preussinsini oli ensimmäinen moderni synteettinen pigmentti. Tämä sininen rautayhdiste syntyi sattumalta erään värinvalmistajan kokeissa 1700-luvun alussa. Tiede 2/2004 6 Kemira 2/2004
ajan asiat Vesipalkinto jaettiin Tukholmassa kahdelle Vuoden 2004 Stockholm Water Prize on myönnetty tanskalaiselle professori Sven-Erik Jörgensenille ja amerikkalaiselle professori William J. Mitschille. He jakavat palkinnon, joka on suuruudeltaan 150 000 Yhdysvaltain dollaria. Yksi palkinnon perustajista on Kemira Kemwater. Sven-Erik Jörgensenin ja William J. Mitschin tutkimusalat täydentävät toisiaan. Tutkimustulosten ansiosta tietous järvien ja kosteikkojen toiminnasta on lisääntynyt merkittävästi. Jatkossa osataan entistä paremmin käyttää ja suojella vesivaroja kestävällä tavalla. HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJAKSI AULIS RANTA-MUOTIO Varsinainen yhtiökokous nimitti Kemira Oyj:lle hallintoneuvoston, jonka uudeksi jäseneksi ja puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Aulis Ranta-Muotio. Niin ikään uudeksi jäseneksi ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Mikko Elo. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa puoluesihteeri, kansanedustaja Heikki A. Ollila. Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat teollisuusneuvos Risto Ranki kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osastolta, Oy Liikkeenjohdon koulutuskeskus Ab:n toimitusjohtaja Pekka Kainulainen, Longinvest Oy:n toimitusjohtaja Mikko Långström, kansanedustaja Susanna Rahkonen sekä opettaja, fil. maist. Katri Sarlund. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin edelleen KHT-yhteisö KPMG Wideri Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana Hannu Niilekselä, KHT. FINE CHEMICALSIN OMISTUSVAIHTO- EHTOJA SELVITETÄÄN Kemira on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään erilaisia omistusvaihtoehtoja Kemira Fine Chemicals Oy:lle. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka takaa yhtiön hienokemikaaliliiketoiminnan jatkuvan kehittymisen ja kasvun myös tulevaisuudessa. Kemira Fine Chemicals valmistaa Kokkolassa hienokemikaaleja eri teollisuuden aloille, mm. agrokemikaali- ja lääkeaineteollisuudelle. KEMIRALLE UUSI HALLITUS Varsinainen yhtiökokous valitsi uudelle, vuoden mittaiselle toimikaudelle seitsenjäsenisen hallituksen, jonka puheenjohtajaksi nimitettiin Sponda Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, dipl.ins., ekon. Anssi Soila ja varapuheenjohtajaksi dipl.ins. Eija Malmivirta. Hallituksessa jatkavat myös toimitusjohtaja Elisabeth Armstrong, liikkeenjohdon konsultti Ove Mattsson ja kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksikön johtaja Markku Tapio. Uusiksi jäseniksi hallitukseen nimitettiin Suominen Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Bergholm ja Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman-sellutehtaan tehtaanjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen. KATALYSAATTORIT MYYTIIN Kemira Oyj myy pakokaasukatalysaattoreita valmistavan Ecocat Oy:n osakekannan suomalaiselle pääomasijoitusyhtiö Eqvitec Partners Oy:n hallinnoimille rahastoille. Autojen ja pienkoneiden pakokaasukatalysaattorit eivät koskaan ole olleet Kemiran ydinliiketoimintaa, ja päätimme luopua niistä, kun liiketoiminnalle Eqvitecin myötä löydettiin vahva rahoitus- ja kasvuympäristö, Kemira Oyj:n finanssijohtaja Kaj Friman toteaa. OSAKEMARKKINAT Odotukset kasvavat Toukokuun alkaessa voidaan amerikkalaisten yritysten tulosten todeta parantuneen vuoden takaisesta yli neljänneksen. Suomessakin tuloskausi on sujunut vahvasti, ja etenkin perusteollisuus on yllättänyt hyvillä tuloksillaan metsäteollisuutta lukuun ottamatta. Samalla odotukset loppuvuodelle ovat nousseet. Kemiran ensimmäisen neljänneksen nettovoitto kasvoi vuoden takaisesta 45 prosenttia. Lisäksi koko vuoden liikevaihdon, liikevoiton ja nettotuloksen uskotaan kasvavan vuoteen 2003 verrattuna. Huhtikuussa Kemiran osakekurssi saavutti uuden kaikkien aikojen ennätyksen 10,96 euroa. HEX:n yleisindeksi puolestaan oli huhtikuussa lähes 5 prosenttia alempi kuin vuoden alussa. Ensimmäisen neljänneksen tuloksen julkistamisella ei ollut suurta vaikutusta Kemiran kurssiin. Analyytikoiden kommentit tulosjulkistuksen jälkeen olivat enimmäkseen positiivisia, ja ainakin kaksi analyytikkoa nosti Kemiran osakkeen suosituksensa tasolle: Lisää. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n rahoituspäällikkö Ritva Sipilä. 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS Kemira HEX 04.04 01.04 10.03 07.03 04.03 01.03 10.02 07.02 04.02 01.02 10.01 07.01 04.01 01.01 3.8. 3.11. TAPAHTUMAKALENTERI klo 9.00 osavuosikatsaus (6 kk) klo 9.00 osavuosikatsaus (9 kk) 2/2004 Kemira 7
Sijoit LÄPINÄKYVYYS ON TÄRKEÄÄ Yrityksen läpinäkyvyys on yksi niistä monista tärkeistä seikoista, joihin kiinnitetään huomiota, kun maailmalta etsitään sijoituskohteita. Tätä painottavat myös haastateltavaksi valitut kaksi yhdysvaltalaista rahastonhoitajaa. Molemmat hallinnoivat miljardien dollarien sijoituksia. Yrityksen, johon sijoitetaan, on hyvä olla kasvu-uralla ja kohtuuhintainen. Sillä pitäisi olla maine lupausten pitämikatsovat Amerikkalaiset sijoittajat ovat joutuneet kokemaan vuoden 2001 jälkeen yritysten käyttäytymisen vuoksi useita takaiskuja. Enronin kirjanpitoskandaali pudotti suuren energiayhtiön polvilleen ja johti useiden johtajien kohdalla syytetoimiin. Myös suuri teleyhtiö WorldCom harjoitti liian luovaa kirjanpitoa. Kun tilien peukalointi tuli julki, yhtiö teki konkurssin. Jopa kodinsisustamiseen liittyvillä tuotteilla ja lehdillä miljoonia kerännyt Martha Stewart näyttää pettäneen sijoittajat. Nyt 62-vuotias Stewart oli Wall Streetin lemmikki, kun hän siirsi yrityksensä vuonna 1999 pörssiin. Äskettäin hän sai tuomion viranomaisille valehtelemisesta osakekauppoihinsa liittyen ja joutuu todennäköisesti kaltereiden taakse. Nämä skandaalit ovat saaneet sijoittajat Yhdysvalloissa varpailleen. He uskovat, että nyt on entistäkin tärkeämpää sijoittaa niin kotimaassa kuin ulkomailla yrityksiin, joiden kirjanpito on läpinäkyvää ja etiikka korkealla. Jeffrey Sullivan, The Boston Company Asset Management. 8 Kemira 2/2004
Yhdysvalloissa sijoitetaan joka päivä valtava määrä rahaa, ja panokset ovat korkeat. Sitä ovat myös riskit. Kaksi rahastonhoitajaa, molemmilla hallinnoitavana suuri määrä koti- ja ulkomaisia varoja, ennustaa parempia aikoja sekä Euroopalle että kemianteollisuudelle. TEKSTI OLA KINNANDER KÄÄNNÖS ANU PIIPPO KUVAT ED MALITSKY JA CLAY MCLACHAN/ALL OVER PRESS tajat Eurooppaan sestä ja vahva, osakkeenomistajien edut tärkeimmäksi asettava johto. Lisäksi yrityksen olisi hyvä edustaa alaa, jonka suhdannesykli on noususuunnassa. Kun ottaa huomioon, mitä maailmalla on viime aikoina tapahtunut hyvään hallintotapaan ja läpinäkyvyyteen liittyen, on selvää, että yritykseltä halutaan läpinäkyvyyttä, Jeffrey Sullivan sanoo. Hän on analyytikko ja avustava rahastonhoitaja Bostonissa Massachusettsissa toimivassa The Boston Company Asset Management -yrityksessä. Kirjanpidossa ei saa olla mitään hämärää tai vaikeasti ymmärrettävää. Se olisi todellinen huolenaihe. Yasha Gofman Dodge & Cox Internationalilta on samaa mieltä. Osakkeenomistajina olemme aina kiinnostuneita hallintotavasta ja etiikasta, sanoo Gofman, sanfranciscolaisen sijoitusyrityksen analyytikko ja rahastonhoitaja. Hallintotapa ja etiikka ovat tärkeä osa sijoituspäätöstä. Nämä seikat ovat tärkeitä, kun sijoitetaan kansainvälisiin yrityksiin, jotka ovat maantieteellisesti etäällä ja joiden toimintaa emme tunne pitkältä ajalta.» Yasha Gofman, Dodge & Cox International. 2/2004 Kemira 9
Sijoituspäätöksen takana on yrityksen tarkka analysointi. Yrityksen maantieteellinen sijainti on arvioitavista asioista vähiten tärkeitä. AMERIKKALAISSIJOITTAJAT TUNTEVAT PERINTEISESTI HUONOMMIN EUROOPAN KEMIANTEOLLISUUTTA KUIN KOTIMANTEREEN YRITYKSIÄ LÄHITARKASTELUA Kemiran läpinäkyvyyttä on Jeffrey Sullivanin mukaan helpottanut se seikka, että yrityksen johto on vieraillut Yhdysvalloissa tapaamassa sijoittajia ja kertomassa yrityksen suunnitelmista. Sekä The Boston Company että Dodge & Cox ovat ostaneet Kemiran osakkeita. Yksi tapa tehdä tämä on sekä Sullivanin että Gofmanin mielestä tarttua nousukierteessä olevaan toimialaan. Kemianteollisuus on kärsinyt viime vuodet maailmanlaajuisesta taantumasta. Rahastonhoitajien mukaan tilanne saattaa viimeinkin olla muuttumassa. Monien kemikaalien hinnat ovat Monet yksityiset amerikkalaiset nousussa, Sullivan sanoo. epäröivät tällä hetkellä sijoittaa Eurooppaan, Sullivan sanoo. Aasian ja Yhdysvaltojen taloudet kasvavat tällä EUROOPAN TUNTEMUS LISÄÄNTYY Amerikkalaiset sijoittajat tuntevat perinteisesti hetkellä Eurooppaa nopeammin, joten Euroopan kemianteolli- suurin osa rahoista sijoitetaan sinne. Sullivan kuitenkin huomauttaa, että The Boston Companyn tilanne on toinen. Sitä eivät kiinnosta niinkään kuumat alueet kuin yritykset, jotka vaikuttavat tiukankin analyysin jälkeen hyviltä sijoituskohteilta. Emme yritä arvata, päihittääkö Eurooppa Aasian tai Yhdysvallat tai jonkun muun alueen, hän sanoo. Haluamme varmistaa, että ostamme parhaat osakkeet. suutta huonommin kuin kotimantereen yrityksiä. He ovat siksi saattaneet pysytellä loitolla eurooppalaisista yrityksistä, mikä voi luoda houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia Atlantin itäpuolelle, Yasha Gofman sanoo. Uskomme, että monen eurooppalaisen kemianyrityksen osakkeita saa markkinoilta alennuksella. Kyse on varojen ja hallinnoinnin tuttuudesta. Sullivan sanoo, että Euroopan keskuspankin mahdollinen koronlasku saattaisi vauhdittaa Euroopan talouskasvua. Se auttaisi kemianteollisuuden kaltaista raaka-aineisiin perustuvaa teollisuutta. Huomiomme alkaa siirtyä yhä enemmän Eurooppaan, joka ei ole viime aikoina menestynyt kovin hyvin, hän sanoo. Alamme nähdä siellä mahdollisuuksia. Ja kun verrataan P/E-lukuja, eurooppalaiset kemianosakkeet ovat ehdottomasti halvempia kuin yhdysvaltalaisten tai aasialaisten yritysten osakkeet. Yksi alue, jota Jeffrey Sullivan kemiassa suosii, on maatalouskemikaalit. Maataloustuotteiden, kuten vehnän, hinnat ovat nousussa, mikä hyödyttää maatalouskemikaaleja valmistavia yrityksiä. Yleensä hän kuitenkin valitsee kemianyrityksiä, jotka valmistavat monen eri alan tuotteita. Ne ovat vähemmän riskialttiita, hän sanoo. Riskien rajaaminen onkin analyytikkojen muistilistalla korkealla. Yksi tapa pienentää riskiä on sijoittaa yrityksiin, joiden johto tunnetaan lupausten pitämisestä. Tekeekö yritys niin, kuin on luvattu?, Sullivan kysyy. Karsitaanko kustannuksia, kuten aiottiin? 10 Kemira 2/2004
Yasha Gofman ja Jeffrey Sullivan sanovat, että sijoittajina he haluavat nähdä yhteyden johdon palkitsemisen ja yrityksen tuloksen välillä. Monet yhdysvaltalaiset yritykset yhdistivät 1990-luvulla varsinkin kukoistavalla korkean teknologian alalla nämä kaksi asiaa optioiden avulla. Maksetut optiopalkkiot nousivat kuitenkin usein tähtitieteellisiksi, mikä ärsytti osakkeenomistajia ja asetti yritykset tukalaan asemaan. Amerikkalaisyritykset ovatkin etsineet uusia tapoja, joilla johto palkitaan yrityksen menestymisestä. Muutamat ovat valinneet samantyyppisen palkkiojärjestelmän kuin Kemira äskettäin. Siinä potentiaalinen, rahana ja oman yrityksen osakkeina avainhenkilöille maksettava palkkio perustuu osakekohtaiseen tulokseen sekä sijoitetun pääoman tuottoon. On monia palkitsemistapoja, Gofman sanoo. Kannattaa kuitenkin valita järjestelmä, jolla johto saadaan käyttäytymään yrityksen omistajien lailla. Sullivanin mielestä se, että valtio omistaa yrityksen osaksi näin on tällä hetkellä esimerkiksi Kemiran laita voi olla haitta. Tämä johtuu lähinnä sijoittajien saatavilla olevien osakkeiden määrästä. Haluamme vaihdettavuutta, sitä, että osakkeita on markkinoilla riittävästi, hän tiivistää. tettavissa, että yrityksen johto asettaa osakkeenomistajat etusijalle ja että sen kirjanpito on läpinäkyvää. Kun Gofmanilta ja Sullivanilta kysyy, KOKO JA SIJAINTI Yksi seikka, johon sijoitusanalyytikko aina kiinnittää huomiota, on yrityksen koko. Jos yritys on suuri ja sen toiminta jakautunut useille toimialoille, riski tietysti pienenee jonkin verran, Gofman onko ei-amerikkalaisen yrityksen syytä olla listattu yhdysvaltalaiseen pörssiin, esimerkiksi Nasdaqiin tai New Yorkin pörssiin, miehet ovat jälleen samoilla linjoilla: Joillekin sijoittajille se on tärkeää, heille henkilökohtaisesti ei. SIIRTYMINEN YHDENMUKAISIIN KANSAINVÄLISIIN RAPORTOINTIKÄYTÄNTÖIHIN HELPOTTAA YRITYSTEN VERTAILUA sanoo. Mutta yrityksen houkut- televuus riippuu yrityksen mahdollisuuksista ja yrityksen arvostuksesta. Sullivan on samaa mieltä. Hän huomauttaa, että hänen edustamansa yritys sijoittaa maailmanlaajuisesti yrityksiin, Luulen, että monet yhdysvaltalaiset sijoittajat haluavat listautumista kotimaahansa siksi, että heidän on helpompi vertailla yrityksiä tarkasti keskenään, Gofman sanoo. Siirtyminen yhdenmukaisiin kanlee joiden markkina-arvo vaihtesainvälisiin raportointikäytäntöihin sadasta miljoonasta dollarista yli sataan miljardiin dollariin. tuottaa kuitenkin pitkälti saman lopputuloksen. Me hallinnoimme yrityksessämme Kummankaan rahastonhoitajan kansainvälisiä rahastoja, mielestä yrityksen maantieteellinen sijainti ei ole yhtä tärkeä asia. Paljon olennaisempaa on, että yritystä voidaan tutkia, että sen sijoittajasuhteista joten meille listautumispaikka ei ole tärkeä asia. Sullivan täydentää: Meille listautumispaikalla ei ole minkäänlaista vastaava yksikkö on helposti tavoi- merkitystä. 2/2004 Kemira 11
12 Kemira 2/2004
Kemianteollisuuden kasvuvauhti on hidastunut kaikkialla muualla paitsi Kiinassa. Tuotannon arvolla mitattuna Aasia on jo parin vuoden ajan ollut maailman suurin kemikaalituottaja, ja etumatka toisena olevaan Eurooppaan kasvaa. Mikä on Euroopan tulevaisuus? TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVITUS TERO JUUTI Kiina haastaa Euroopan kemian Maailmanlaajuinen kilpailu ja vahvat asiakkaat aiheuttavat eurooppalaisille kemianyrityksille kovia paineita. Toimiala on parantanut kilpailukykyään rakennemuutoksin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Euroopan unionin kemianteollisuuden työpaikoista on hävinnyt 16 prosenttia ja uusien jäsenmaiden kemianteollisuuden työpaikoista 40 prosenttia. Laajentuneessa Euroopan unionissa kemianteollisuus työllistää 2,7 miljoonaa ihmistä, joista miljoona sijoittuu uusiin Keskija Itä-Euroopan jäsenmaihin. Uusilla jäsenmailla on noin neljän ja vanhoilla 28 prosentin osuus maailman kemianteollisuuden kokonaismarkkinoista. Aasian markkinaosuus on 33 ja Yhdysvaltain 26 prosenttia. Parhaassakin tapauksessa Euroopan unionin osuus maailmanmarkkinoista kymmenen vuoden kuluttua on 23 prosenttia, toteaa Ceficin asettaman kansainvälisen kaupan tulevaisuutta pohtivan neuvoston puheenjohtaja François Cornelis. Cefic on Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestö. KUINKA HUOLEHDITAAN SIITÄ, ETTÄ YHTIÖIDEN KANNATTAA PITÄÄ TUOTANTOA EUROOPASSA? Euroopan painoarvon pieneneminen liittyy ennen kaikkea Kiinan talousihmeeseen. Kiinan bruttokansantuotteen kasvu on jo neljännesvuosisadan ajan ollut yli yhdeksän prosenttia vuodessa. Teollisuustuotannon kasvu on samaa luokkaa. Halpa työvoima ja suuri markkina-alue houkuttelevat maahan ulkomaista pääomaa yli miljardi dollaria viikossa. Myös eurooppalainen kemianteollisuus siirtää usein asiakkaidensa perässä tuotantoaan Kiinaan, missä kemikaalien kysyntä kasvaa voimakkaasti erityisesti tekstiili-, nahka-, rakennus- ja muovituoteteollisuudessa. Esimerkiksi eurooppalainen leikkikalu-, tekstiili- ja elektroniikkateollisuus on siirtänyt tuotantoaan pienemmän kustannustason maihin Aasiaan. Kyse on erittäin tärkeistä kemianteollisuuden asiakkaista, jotka haluavat paikallista palvelua myös uusilla markkinoilla, Cornelis sanoo. Koko maailmassa toimiville eurooppalaisyrityksille kehittyvät markkinat merkitsevät suurta mahdollisuutta. Esimerkiksi Kiinassa kemianteollisuuden tuotteita käyttävien kuluttajien määrän odotetaan kymmenkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Kiinan bruttokansantuotteen kasvusta hyötyy erityisen paljon tuoteteollisuus, koska palveluiden osuus kokonaisuudesta on pieni. Meillä voi hyvin olla tulevaisuudessakin maailmanlaajuisesti menestyviä eurooppalaisia kemianyhtiöitä. Mutta kuinka huolehdimme siitä, että yhtiöiden kannattaa pitää ja kehittää tuotantoaan myös Euroopassa? Cornelis kysyy. Kemia on eurooppalaisen teollisuuden ja talouselämän ytimessä. Kaksi kolmasosaa kemianteollisuudesta palvelee autoteollisuutta, paperi- ja painoalan yrityksiä, terveydenhoidon tarvikevalmistusta, rakennussektoria, tekstiili- ja vaateteollisuutta, maataloutta ja konepajateollisuutta.» 2/2004 Kemira 13
Kolmannes Euroopan kemianteollisuuden tuotannosta on kulutustavaroita. Lähes 60 prosenttia Euroopan unionin kemikaalituotannosta myydään unionin omalle teollisuudelle. Tämän kaupan arvo on noin 300 miljardia euroa vuodessa. Kemianteollisuus on Euroopassa pääasiassa pienten ja keskisuurten yritysten teollisuutta. Näiden menestys perustuu tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. Kysymys on paitsi tuotteiden ja palveluiden tarjoamisesta, myös innovaatioyhteistyöstä. Kemistien innovaatiot ovat ratkaisevasti vaikuttaneet mm. ilmailun, lääketieteen, ravitsemusalan, puunjalostuksen, asumisen ja vaatetuksen kehittymiseen. Kemia on olennaisesti parantanut kansalaisten elämänlaatua. Mitä tapahtuisi, jos kemianteollisuuden tuotanto vähenisi Kiina-ilmiön takia olennaisesti Euroopassa? Ceficin analyysin mukaan ongelmat näkyisivät muun muassa kauppataseessa, logistiikassa ja kemianteollisuuden asiakasyritysten innovaatiotoiminnassa. Myös EU:n talouselämän kestävän kehityksen periaatteet joutuisivat koetukselle. Tämä olisi uhka eurooppalaisten elämänlaadulle. Eurooppalaisen kemianteollisuuden on vastattava Aasian ja muun maailman haasteeseen tarjoamalla asiakkailleen entistä enemmän innovaatioihin perustuvaa lisäarvoa. Tämä vaatii entistä suurempia investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Euroopan kemianteollisuuden panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen on alle kaksi prosenttia myynnistä, mikä on selkeästi vähemmän kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa. Olemme myös ilmeisesti amerikkalaisia hitaampia innovaatioiden tuotteistamisessa. Uuden kemiallisen yhdisteen tuominen markkinoille kestää Euroopassa kolme kertaa kauemmin ja KIINA-ILMIÖTÄ VOI LIEVENTÄÄ TUOTANNON SIIRTÄMINEN UNIONIN UUSIIN JÄSENMAIHIN maksaa kymmenen kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa, Cornelis sanoo. Jos Euroopan kemianteollisuus ei saa tutkimus- ja kehitystoimintaansa kilpailukykyiseksi, Yhdysvallat ja Japani vievät tulevaisuuden markkinat. Ceficin mukaan kemianteollisuuden tulee panostaa tutkimus- ja kehitystoiminnassaan erityisen paljon bio- ja nanoteknologiaan, viestintäteknologiaan sekä energia- ja ympäristöteknologiaan. UUSISTA JÄSENMAISTA VAIHTOEHTO KIINALLE? Euroopan unionin laajeneminen 25 valtion ja 450 miljoonan kansalaisen sisämarkkinaksi koituu Cornelis n mukaan siunaukseksi kaikille eurooppalaisille. Keski- ja Itä-Euroopan maiden talouden odotetaan kasvavan voimakkaasti, ja tällä pitäisi olla piristävä vaikutus koko unionin talouselämään. Euroopan kemianteollisuuden kasvuennuste on unionin laajenemisesta huolimatta korkeintaan 2,5 prosenttia vuodessa. Sen mukaan uusien jäsenvaltioiden vaikutus kemian kasvuun olisi vain joitakin prosentin kymmenyksiä. Puolan kemianteollisuuden johtaja Wojchiech Lubiewa-Wielezynski pitää kasvuennustetta liian pienenä. Lubiewa-Wielezynski huomautti Ceficin konferenssissa keväällä, että unionin uusien jäsenmaiden voimakkaasti kasvava bruttokansantuote vääjäämättä heijastuu kemiantuotteiden kysyntään. Kulutus kasvaa voimakkaasti riippumatta siitä, kuinka Keski- ja Itä-Euroopan kemianteollisuus kasvaa. Euroopan unionin uusissa jäsenmaissa on enemmän asukkaita kuin Saksassa, jota olemme tottuneet pitämään Euroopan talousveturina. Ehkä Keski- ja Itä-Euroopan maat saavat talousveturin roolin jatkossa? Ehkä ne myös auttavat yrityksiä pitämään tuoteteollisuuden Euroopassa? Suomen Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Hannu Vornamo uskoo, että eurooppalaiset voivat huomattavasti lieventää Kiina-ilmiön ongelmia siirtämällä kemian tuoteteollisuutta unionin uusiin jäsenmaihin. Keski- ja Itä-Euroopassa on valtava kemianteollisuuden työvoimareservi, matalat tuotantokustannukset ja matala veroaste. Me voimme hyvin pitää sisämarkkinoitamme palvelevan tuoteteollisuuden Euroopassa. En ihmettelisi, vaikka Keski- ja Itä-Euroopan kemianteollisuus tarjoaisi kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja lähivuosina, Vornamo sanoo. 14 Kemira 2/2004
ennuste INNOVOINTIIN SAATAVA LISÄPOTKUA Euroopan kemianteollisuus investoi tutkimukseen ja tuotekehilalle. Asia on ollut vireillä vuosikausia. luominen kansallisten järjestelmien titykseen selvästi vähemmän kuin Aineettomien oikeuksien ja tietotaidon amerikkalaiset ja japanilaiset kilpailijansa. Ellei eurooppalaisia innovointeja pystytä lisäämään, kemianteollisuuden positiivinen kauppatase voi kääntyä negatiiviseksi. Näin varoittaa Colin Humphris, joka työskentelee kemianteollisuuden suojeleminen on olennainen tekijä, jotta yritykset voivat investoida t&k:hon luottavaisin mielin. Nykyisin ideoiden suojeleminen maksaa Euroopassa kymmenen kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa. Innovointikykyyn vaikutjestön eurooppalaisen järtavat myös yliopistojen ja Ceficin tutkimus- ja Ilman tutkimuslaitosten sekä teollisuuden tiedejohtajana. Tämä on innovaatioita välinen yhteistyö. myös ydinviestejä Ceficin Joissakin Euroopan maissa kemianteollisuus tuoreessa kemianteollisuuden rakenteet ovat kunnossa, ennusteessa. joissakin eivät. Humphris muistuttaa samalla, ettei tutkimus tarkoi- useille teollisuuden aloille Komission aloitteesta taantuu ta samaa kuin innovaatio. Innovaation voi määritellä ideoiden muuttamiseksi tuottavaksi liiketoiminnaksi. ollaan luomassa teknologiafoorumeita, jotka keräävät yhteen tutkijoita, teollisuuden edustajia ja muita Puhutaan teknisistä keksinnöistä sidosryhmiä. Kemianteollisuus saa ja menestystarinoista, mutta jos ne eivät tuo lisäarvoa bisnekseen, ne ovat innovaatiomielessä epäonnistuneet. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat laskusuunnassa kaikkialla, mutta Eurooppa laahaa jatkuvasti jäljessä oman fooruminsa, jonka teemana on kestävä kehitys kemiassa. Humphris uskoo, että tällainen mekanismi auttaa. Näin pystymme yhteistyössä asettamaan tavoitteita ja poistamaan innovoinnin esteitä. Yhdysvalloista ja Japanista. Jotkut kemianteollisuuden volyymi- Humphrisin mukaan tähän vaikuttavat ensinnäkin Euroopan yleiset toimintaraamit, mm. säätely. Onko Eurooppa houkutteleva alue alat ovat varsin kypsiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kemianteollisuus ole merkittävä teollisuuden innovaatioiden stimuloija Euroopassa. tutkimuksen ja tutkijoiden kannalta, Kemianteollisuuden kauppatase kun uuden kemiallisen aineen rekisteröinti maksaa kolme kertaa enemmän ja kestää kymmenen kertaa kauemmin kuin Yhdysvalloissa, hän kysyy. Kemianteollisuus ei myöskään jaksa suhteessa muuhun maailmaan on positiivinen, mutta tilanne saattaa joskus tulevaisuudessa keikahtaa toisin päin. Siksi innovaatiotyö on olennaista. Innovaatioiden ansiosta ala kukoistaa, ilman uskoa, että uusi eurooppalainen kemianteollisuuden rekisteröinti- ja arviointijärjestelmä Reach korjaa ehdotetussa muodossa tilannetta. Yksi parannuskeino tilanteeseen olisi yhtenäisen eurooppalaisen patentin niitä se taantuu, Humphris sanoo. TEKSTI LEENA MARTTINEN KUVA MAGNUS WECKSTRÖM ylijäämä, miljardia euroa T&K-panostukset, %:a myynnistä 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 Teknologiafoorumin tarkoituksena on koota yhteen alan eri sidosryhmät, mm. tutkijat. KEMIKAALIKAUPAN YLIJÄÄMÄ, EU, USA JA JAPANI 1997 1998 1999 2000 2001 2002 EU USA Japani Lähde: Cefic Huom! EU:n sisäinen kauppa ei tilastossa 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % KEMIANTEOLLISUUDEN T&K, EU, USA JA JAPANI 1997 1998 1999 2000 2001 2002 EU USA Japani Lähde: Cefic ja OECD Huom! Lääketeollisuus ei mukana tilastossa 2/2004 Kemira 15
Seleeni lievittää salaatin Seleeni saa salaatin kasvamaan paremmin ja kestämään valostressiä. Kuluttajakin hyötyy kasvien stressinsietokyvyn paranemisesta: sen ansiosta vihannekset ja juurekset kestävät varastointia ja ovat laadukkaita pitempään. TEKSTI LEENA SERETIN KUVAT JUHA SALMINEN Professori Helinä Hartikainen ryhtyi tutkimusryhmänsä kanssa antamaan Helsingin yliopistolla salaateille seleeniä, ja mitä tapahtuikaan: salaatti säilyi kukoistavana ja kauppakuntoisena pitempään kuin ilman seleenilannoitusta jäänyt verrokki. Seleeniä saanut peruna tummui raakana seleenitöntä kumppaniaan hitaammin tai ei lainkaan, ja timotei ja apila toipuivat seleenin ansiosta paremmin hallan kohmeesta. Kasvi tarvitsee erilaisia stressitekijöitä vastaan antioksidantteja, mutta aikaisemmin ei ole uskottu, että seleenillä olisi merkittävä rooli. Aikaisemmissa kasvikokeissa seleeniä lisättiin usein niin suuria määriä, että se alkoi vaikuttaa haitallisesti ja aiheuttaa toksisuutta. Sen vuoksi uskottiin pitkään, että kasvit ovat arkoja seleenille, Helinä Hartikainen selvittää. Hän haluaa tutkimuksillaan todistaa, 16 Kemira 2/2004
stressiä PITKÄÄN USKOTTIIN, ETTÄ SELEENI ON KASVEILLE HAITALLISTA että seleeni on kasville välttämätön ravinne, jota ilman se ei voi toteuttaa elinkaartaan. Luonto toimii loogisesti: jos kerran ihmiset ja eläimet tarvitsevat välttämättä seleeniä, kasvikin todennäköisesti tarvitsee sitä eikä ole vain passiivinen seleenin siirtäjä maasta eläimiin ja ihmisiin. STRESSINSIETO PARANEE Kasvien stressi johtuu perusaineenvaihdunnasta, yhteyttämisestä ja hengittämisestä, joiden seurauksena syntyy aggressiivisia happiradikaaleja. Yksi ulkoinen stressitekijä on lisääntyvä UVB-säteily. Stressi näkyy kasvissa kasvun hidastumisena ja huonovointisuutena. Hartikaisen tutkimukset osoittavat, että sopiva määrä seleeniä parantaa kasvin stressinsietoa, vahvistaa sen luontaisia puolustusmekanismeja ja edistää kasvua. Seleeni tekee kasville samaa kuin ihmiselle: solut voivat paremmin ja kestävät pitempään, E-vitamiini säilyy, kasvin kyky varastoida energiaa tärkkelyksenä ja sokeriyhdisteinä lisääntyy. Emme vielä tiedä, mitä seleeni kasvissa puuhaa, mutta se saa aikaiseksi merkittäviä myönteisiä ilmiöitä. Tutkimukset viittaavat siihen, että seleenin ansiosta kasvi kykenee hyödyntämään auringon energiaa tehokkaasti ja toisaalta torjumaan stressitekijöiden haittavaikutuksia, hän tiivistää. Perunalla raakatummuminen on happistressin oire. Seleeniä saaneet perunat tummuivat huonosti tai eivät lainkaan. Timoteille ja apilalle tehdyt» 2/2004 Kemira 17
SELEENIN SUHTEEN TÄRKEÄÄ ON KOHTUUKÄYTTÖ: SITÄ EI PIDÄ SAADA LIIKAA EIKÄ LIIAN VÄHÄN RESERVEJÄ SEURATAAN Kasvihuoneviljelyssä seleenilannoitusta ei käytetä; siellä lannoitusta annetaan jatkuvasti kastelun mukana, joten seleenin kohtuukäyttöä olisi hankala kontrolloida. Seleeniä saattaisi jopa kertyä kasvualustaan haitallisia määriä. Avomaan viljelyssä seleeniä lisätään selenaattina, joka muuttuu maaperässä nopeasti seleniitiksi. Se sitoutuu tehokkaasti maahiukkasten pinnoille, josta kasvi ei saa sitä kaikkea käyttöönsä. Siksi seleenilannoitus annetaan jokaiselle sadolle erikseen. Seleeniä siis jää maaperään, ja Hartikaisen mukaan onkin tärkeää seurata, millaiseksi tilanne kehittyy ja pitääkö lannoitemäärää jossain vaiheessa vähentää. Nyt seleeniä on lannoitekilossa kymmenen milligrammaa. Seleenitilanteen kehittymistä maassa, vedessä, elintarvikkeissa ja ihmisissä seurataan tarkkaan. On mahdollista, että kertyneitä seleenireservejä saadaan vähitellen käyttöön, kun seleenin sitoutumispaikat täyttyvät ja sitoutumislujuus pienenee. Onhan seleeniä luontaisestikin suomalaisessa maaperässä, mutta niin tiukasti kiviainekseen sitoutuneena, etteivät kasvit pysty sitä hyödyntämään. stressikokeet osoittivat kasvien toipuvan hallayön kohmeesta nopeammin seleenin ansiosta. Seleeni näyttää siis vaikuttavan myös kasvin kylmänkestävyyteen, Hartikainen selvittää. KOHTUUKÄYTTÄJÄ VOI HYVIN Seleenin kohtuukäyttö on tärkeää niin kasville kuin ihmisellekin. Salaattikokeissa liikaa seleeniä saaneissa kasveissa alkoi nopeasti esiintyä soluvaurioita ja sadot pienenivät. Salaateista tuli hyvin tummanvihreitä. Ihmisellä liikaseleeni aiheuttaa muun muassa hiusten lähtöä, kynsien haurastumista ja niveloireita. Vaikka suomalaisessa maaperässä on vähän seleeniä käyttökelpoisessa muodossa, kansalaiset voivat oikeastaan unohtaa seleenin kokonaan. Riittävä seleenin saanti on turvattu seleenilannoituksella. Kansalaisten puolesta asia on ratkaistu, sillä seleeniä lisätään maaperään lannoituksen yhteydessä. Se on ollut kansanterveyden kannalta todella hyvä ja koko väestön huomioon ottava ratkaisu: suomalaisten seleenitaso on nyt suositusrajoissa, joskin edelleen suositusten alarajoilla, Hartikainen sanoo. Pilleripurkista seleeniä saattaa joutua popsimaan, jos on valinnut luomulinjan. Luomukasveihin seleeniä ei ole lisätty, eikä sitä siis ole riittävästi myöskään pelkästään kotovaraista luomurehua syöneissä eläimissä. KUKOISTAVANA KAUPAN HYLLYLLE Salaatin stressi aiheuttaa stressiä myös salaatin viljelijälle: viljelijä näkee nopeasti, milloin salaattipelto kamppailee stressin kourissa. Sipoolainen salaattiviljelijä Anders Åström uskoo, että suurin salaatin stressin aiheuttaja ovat säiden nopeat vaihtelut. Kasvit eivät ehdi mukautua kylmästä ja sateisesta jaksosta paahteiseen auringonpaisteeseen. Myös maan suolaisuus vaikuttaa kasvin stressiin, Åström kertoo havainnoistaan. Avomaalla salaattia viljelevä Åström luottaa Kemira GrowHow n lannoitteiden sisältämiin seleenimääriin. Viljelijälle ja kasvisten kuluttajille kaikki tutkimus, mikä johtaa salaatin säilyvyyteen ja makuun, on tärkeää. Tosin kasvin hyvinvointiin vaikuttaa niin moni tekijä, Åström huomauttaa. Hän sanoo, että vaikeutena on saada kasvuolosuhteet mahdollisimman tasapainoisiksi. Siinä tutkijat ovat viljelijän suuri apu ja tuki. Sipoossa salaattia viljelevä Anders Åström uskoo, että suurin stressin aiheuttaja kasville ovat nopeat säiden vaihtelut. KUVA JYRKI KOMULAINEN 18 Kemira 2/2004
TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT JUHA SALMINEN Hukkalämpö hyötykäyttöön Kemira GrowHow n tytäryhtiön Kemphosin toimipaikalla Siilinjärvellä tehtiin katselmus, jossa selvitettiin tehtaiden ja kaivoksen mahdollisuudet säästää energiaa. Talteen otetaan nyt lämpöä tuhansia megawattitunteja. Siilinjärven tehtailla otettiin pääsiäisen jälkeen käyttöön uudet lämmönvaihtimet. Niiden avulla typpihappotehtaan piippuun johdettavan kuuman poistokaasun lämpö kierrätetään lannoitetehtaalle. Täällä se hyödynnetään tuotteen kuivatuksessa. Muutokset vähentävät polttoöljyn kulutusta jopa 70 prosenttia. Myös jäähdytysveden tarve vähenee. Käytimme aiemmin polttoöljyä 8 10 kiloa lannoitetonnia kohden. Nyt tarve on pudonnut 3 4 kiloon. Energiaksi muutettuna säästö on noin 24 000 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa 1 200 omakotitalon lämmönkulutusta, lannoitetehtaan tuotantopäällikkö Veikko Harjula sanoo. Lämmöntalteenottoprojektin toteutti energiapalveluyhtiö Inesco. Se suunnittelee, rahoittaa ja toteuttaa yhteistyökumppaneille tehtävät energiansäästöinvestoinnit. Sijoittamansa pääoman ja tuoton Inesco saa takaisin tilaajan säästämistä energiakuluista. Hankkeen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 3 4 vuotta. Siilinjärven investoinnin hinta on noin miljoona euroa, ja se maksaa itsensä takaisin neljässä vuodessa. Inesco vastaa tuon ajan myös laitteiston kunnossapidosta. Neljän vuoden kuluttua voimme lunastaa laitteet niiden jäännösarvolla. Laitteiden tekninen käyttöikä on varmasti vähintään 15 vuotta, Harjula sanoo. Typpihappotehtaan piipusta harakoille lahjoitettu hukkalämpö oli listattuna katselmukseen, jolla selvitettiin mahdollisuudet säästää energiaa Kemiran tehtailla ja kaivok- 20 Kemira 2/2004
sella Siilinjärvellä. Energiakatselmuksessa Siilinjärveltä löydettiin kaikkiaan 42 potentiaalista kohdetta sekä kerrotaan mahdollinen ratkaisu säästöjen saamiseksi. Kaikkien investointien yhteishinta olisi 10 11 miljoonaa euroa, ja ne toisivat 4 miljoonan euron vuosisäästöt energian kulutuksessa. Energiakatselmuksia koordinoi kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimiva Motiva. Sen tavoitteena on aktivoida niin yrityksiä kuin kansalaisiakin energian säästöön ja tehokkaaseen käyttöön sekä suosimaan uusiutuvia energialähteitä. Energiakatselmus on toteutettu liki kaikilla Kemiran tehtailla Suomessa. Se tuo asioiden tarkasteluun systemaattisuutta. Aiemmin on edetty enemmän tapaus kerrallaan. Katselmuksen pohjalta hankkeet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen, Siilinjärven tehtaiden energiapäällikkö Kalevi Kuorelahti toteaa. Kuorelahden mukaan kokonaisvaltainen tarkastelu helpottaa energiantehokkuuden huomioonottamista myös varsinaisia tuotannollisia investointeja suunniteltaessa. Prosessiteollisuudessa on monia kohteita, joita ei kannata toteuttaa pelkkänä energiansäästöratkaisuna. Ne tulevat kannattaviksi, kun ne voidaan kytkeä osaksi muuta investointia. Siilinjärvellä listattujen hankkeiden keskimääräinen takaisinmaksuaika on varsin lyhyt, 2,6 vuotta. Hajonta on kuitenkin suuri ulottuen muutamasta kuukaudesta liki 10 vuoteen. Lisäksi on muistettava, että laskelmat ovat suuntaa antavia; täsmällisemmät luvut selviävät vasta, kun investoinneista on tehty tarkat toteuttamissuunnitelmat. LÖYDETTÄVÄ OIKEAT TOTEUTUSTAVAT Veikko Harjula (vas.) ja Kalevi Kuorelahti tuntevat Siilinjärven lämmöntalteenottoprojektin perin pohjin. Säästyvällä energialla lämmitettäisiin 1 200 omakotitaloa. Moni sinänsä kannattava hanke saattaa kompastua sen toteutukseen ja toimivuuteen liittyviin riskeihin. Esimerkiksi Siilinjärvellä tuotantoprosesseissa ollaan tekemisissä happojen kanssa, mikä asettaa omat vaatimuksensa käytettäville rakennemateriaaleille. Ratkaisut voivat olla lämpö- ja sähköteknisesti yksinkertaisia ja yleisesti tunnettuja. Muualla testattu ja toimiva tekniikka ei kuitenkaan välttämättä kestä näissä hankalissa oloissa, joissa korroosio on jatkuva ongelma. Tällaisista asioista on saatava varmuus ennen investointipäätöstä, Kuorelahti korostaa. Nyt tehty investointi oli siinä mielessä varma ratkaisu, että siinä toimitaan puhtaiden ja helppojen kaasujen kanssa. Järjestelmä on myös irrallaan varsinaisesta tuotantoprosessista eikä sen käyttöönotto vaatinut kuin päivän seisokin typpihappotehtaalla laitteiston kytkemiseksi, Harjula jatkaa. Seuraavaksi suunniteltu mittavampi energiansäästötoimi onkin monimutkaisempi toteuttaa. Fosforihappotehtaan alipainejäähdyttimet tulevat lähivuosina uusittaviksi. Uusi teknologia mahdollistaa» 2/2004 Kemira 21