ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN Hyviä esimerkkejä Ruotsin kuntien valmiudesta torjua muukalaisvihaa EXPO
Tekstin on laatinut Expo-säätiö osana Good Relations -hanketta Kirjoittaja: Mohammed Tuffaha, toimittaja: Anders Dalsbro, valokuvat: Expo. Raportti on ladattavissa osoitteesta: http://www.research.expo.se/ www.regeringen.se/goodrelations www.intermin.fi/en/development_projects/good_relations Stiftelsen Expo Box 12162, 102 24 Stockholm Puhelin: 08-400 219 62 Faksi: 08-652 62 04 info@expo.se www.expo.se Graafinen suunnittelu: Expo Paino: Elanders Stiftelsen Expo, 2014
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN Hyviä esimerkkejä Ruotsin kuntien valmiudesta torjua muukalaisvihaa
4
Johdanto Expo-säätiö on laatinut tämän oppaan osana Euroopan unionin rahoittamaa Good Relations -hanketta. Good Relations -hankkeen tavoitteena on torjua muukalaisvihaa ja muuta vastaavaa suvaitsemattomuutta edistämällä väestöryhmien välisiä hyviä suhteita. Hanke, joka käynnistettiin marraskuussa 2012 ja joka päättyy lokakuussa 2014, saa osarahoitusta Euroopan unionin perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevasta ohjelmasta. Hanketta koordinoi Suomen sisäministeriö ja mukana hankkeessa ovat Ruotsin työmarkkinaministeriö sekä Pohjois-Irlannin etnisten vähemmistöjen neuvosto. Ruotsissa hanke keskittyy kriisivalmiuteen muukalaisvihaa vastaan koskien kuntien valmiutta käsitellä muukalaisvihamielisiä toimia. Kansallinen työryhmä on ohjannut ja tukenut hankkeen toteutusta Ruotsissa. Työryhmään kuuluivat Yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirasto, Forum för levande historia -viranomainen, Länsi-Götanmaan lääninhallitus, Expo-säätiö, Teskedsorden-säätiö, Punainen Risti sekä Malmön, Jokkmokkin ja Borlängen kunnat. Hankkeessa on kerätty tietoa kuntien valmiudesta käsitellä muukalaisvihamielisiä tekoja ja järjestetty tilaisuuksia, joiden tavoitteena on ollut tuoda esiin muukalaisvihan torjumisen tärkeys. Hankkeessa havaittiin, että kunnilla on puutteelliset tiedot muukalaisvihamielisistä teoista sosiaalisena riskinä sekä siitä, miten näitä voidaan käsitellä. Siksi tämän julkaisun pääasiallisena tarkoituksena on tarjota yksinkertaisia ja helposti lähestyttäviä ohjeita kaikille paikallisella tasolla muukalaisvihaa koskevien asioiden parissa työskenteleville. 5
Muukalaisvihan levinneisyys Ruotsissa 6 Muukalaisvihaa voidaan kuvailla hylkiväksi asenteeksi tai vihamielisyydeksi kaikkea vieraaksi koettua kohtaan. Se saattaa ilmetä kielteisenä asenteena halveksuntana tai suoranaisena vihana jotakin henkilöä kohtaan tämän etnisen alkuperän tai uskonnollisen tai kulttuuritaustan vuoksi. Esimerkkejä muukalaisvihasta ovat antisemitismin, islaminvastaisuuden, afrofobian ja romanivastaisuuden kaltaiset ilmiöt. Olennaista on, että kyseessä ovat ideologiat, käsitykset ja arvot, jotka ovat ristiriidassa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta koskevan periaatteen kanssa (Arbetsmarknadsdepartementet 2011). Mielipidetutkimukset osoittavat, että merkittävä enemmistö ruotsalaisista suhtautuu myönteisesti erilaisiin vähemmistöihin. Monimuotoisuusbarometri, jota on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, osoittaa esimerkiksi, että runsaat 70 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti, että heillä on myönteisiä kokemuksia maahanmuuttajista (Högskolan i Gävle, 2013). On myös olemassa vähemmistö, joka ilmaisee suvaitsemattomia asenteita. Monimuotoisuusbarometrin mukaan noin kuusi prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä suhtautuu monimuotoisuuteen äärimmäisen kielteisesti. Monimuotoisuusbarometrin analyysin mukaan on mahdollista, että tämän ryhmän muodostama osuus voisi kasvaa noin 20 prosenttiin. Näin saattaisi tapahtua esimerkiksi vakavien kriisien aikana, jolloin ruotsalainen yhteiskunta kokee perusarvojensa ja hyvinvointijärjestelmänsä olevan uhattuina. Ruotsissa on vallalla suhteellisen vakaa mielipide, jonka mukaan Ruotsin tulisi ottaa vastaan vähemmän pakolaisia. Vuonna 2012 luku oli 45 prosenttia (SOM-institutet 2013), kun taas vuonna 1992 vastaajista 65 prosenttia ilmoitti, että olisi hyvä, jos Ruotsi ottaisi vastaan
vähemmän pakolaisia. Vaikka muutos ei ole erityisen suuri, pakolaisia koskevat asenteet ovat siis muuttuneet myönteisemmiksi ajan myötä. Viharikokset Rikostentorjuntaneuvoston tilastot osoittavat, että poliisille ilmoitetaan vuosittain 5 000-6 000 viharikosta, joiden motiivi on muukalaisvihamielinen, homofobinen tai uskonnonvastainen. Poliisien ilmoituksista vuodelta 2012 noin 5 520 arvioidaan sisältävän viharikosmotiivin (Brå 2013). 72 % (3 980 ilmoitusta) sisälsi muukalaisvihamielisiä/rasistisia motiiveja, 13 % (710 ilmoitusta) homofobisia, bifobisia tai heterofobisia motiiveja, 6 % (310 ilmoitusta) islaminvastaisia motiiveja, 5 % (260 ilmoitusta) kristinuskon vastaisia ja muita uskonnonvastaisia motiiveja, 4 % (220 ilmoitusta) juutalaisvastaisia motiiveja ja 1 % (40 ilmoitusta) transfobisia motiiveja. Yleisimmät rikostyypit vuonna 2012 olivat uhkaus ja häirintä (41 prosenttia). Seuraavaksi yleisimpiä olivat väkivaltarikokset (16 prosenttia), kunnianloukkaus (16 prosenttia) ja rotuvihaan yllyttäminen (11 prosenttia). Noin 11 % vuonna 2012 tehdyistä viharikosilmoituksista oli kytköksissä äärioikeistolaisuuteen ja natsismiin. 7 Rotuideologisten ryhmien toiminta Expo-säätiö on julkaissut vuodesta 2009 lähtien vuosiraporttia rotuideologisen toimintaympäristön kehittymisestä. Rotuideologisia ryhmiä ovat natsit ja muut äärioikeistolaiset ryhmät, jotka uskovat siihen, että ihmiskunta koostuu erilaisista roduista, joita ei tule sekoittaa keskenään. Raportti osoittaa, että rotuideologisilla ryhmillä on toimintaa Norrbottenista Skåneen ja että ryhmien aktiviteettitaso vuoden 2013 aikana oli korkein sen jälkeen, kun vuosiraporttia alettiin julkaista (Expo 1-2014). Merkittävä enemmistö ruotsalaisista suhtautuu myönteisesti erilaisiin vähemmistöihin
8 Raportissa havaittiin yhteensä 2 334 aktiviteettia. Aktiviteeteilla tarkoitetaan propagandan levittämistä, mielenosoituksia ja muuta ryhmien harjoittamaa organisoitua toimintaa. Vuonna 2013 eniten toimintaa oli Tukholman läänissä (351). Seuraavaksi eniten Länsi-Götanmaan (330), Värmlannin (309) ja Skånen (228) lääneissä. Jos taas tarkastelemme sitä, missä kunnissa oli eniten toimintaa, kuva on hieman toisenlainen. Kärjessä on Tukholman kunta 156 aktiviteetilla, toisena Karlstad (132) ja kolmannella sijalla Upplands-Bro (69). Göteborg on vasta kuudentena (55) ja Malmö sijalla neljätoista (41). Aktiviteetit eivät siis keskity etupäässä suurkaupunkeihin, mikä on entistäkin selvempää, jos aktiviteettien lukumäärä jaetaan paikkakunnan tai läänin asukkaiden lukumäärällä. Nousussa on ennen kaikkea propagandan levittäminen, 1 351 aktiviteetista vuonna 2012 vuonna 2013 tapahtuneeseen 1 884 aktiviteettiin, mikä on lähestulkoon 40 prosentin kasvu. Myös torikokousten ja julkisten esitejakojen kaltaiset mielenilmaukset lisääntyivät 26 prosentilla. Rotuideologista toimintaympäristöä hallitsee tätä nykyä kaksi natsijärjestöä. Ruotsalaisten puolue (Svenskarnas parti) vastasi vuonna 2013 lähes 70 prosentista aktiviteeteista ja Ruotsin vastarintaliike (Svenska motståndsrörelsen) runsaasta 25 prosentista. Monissa tapauksissa rotuideologisten ryhmien toiminnan yhteydessä on esiintynyt väkivaltaa. Hyökkäykset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin Ruotsissa on hyökätty viime vuosina usein turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin. Ei ole kuitenkaan olemassa virallisia tilastoja siitä, miten yleisiä hyökkäykset turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskuksiin ovat. Vuonna 2013 Expo-julkaisu (Expo 1-2013) tutki tapahtumia, joista oli uutisoitu mediassa vuosina 2010-2012. Tämän jakson aikana rekisteröitiin yhteensä 58 hyökkäystä ja protestia ympäri maata. Tällaisia välikohtauksia olivat esimerkiksi ilkivalta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta kohtaan Skellefteåssa, kivenheittoisku Påskallavikin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen ja äärioikeistolaisten kananmunaisku Tukholmassa sijaitsevaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen. Tutkimuksen mukaan hyökkäysten kohteena olivat ennen kaikkea yksin tulleet pakolaislapset ja -nuoret. Expon rekisteröimästä 58 hyökkäyksestä ja protestista 67 % kohdistui yksin tulleisiin pakolaislapsiin ja -nuoriin, vaikka tämä ryhmä muodostaa
Hyökkäysten kohteena olivat yksin tulleet pakolaislapset ja -nuoret vain pienen osan turvapaikanhakijoista. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuonna 2013 Ruotsista haki turvapaikkaa 3 852 yksin tullutta lasta. Tilanne kertonee siitä, että suvaitsemattomat puolueet ja ryhmät määrittelevät järjestelmällisesti propagandassaan lapset ja nuoret ongelmaksi. Turvallisuutta ja osallisuutta kaikille kansalaisille Kunnat ja maakäräjät vastaavat muun muassa terveydenhuollosta, sosiaalisesta hyvinvoinnista, kouluista ja vanhustenhuollosta. Kansalaiset ovat päivittäin tekemisissä kunnallisten palveluiden kanssa ja kuntien tärkeänä tehtävänä on taata yhdenvertainen kohtelu ja turvata ihmisoikeudet paikallisella tasolla Ruotsissa. Kunnan tulee työskennellä jatkuvasti edistääkseen demokraattisia perusarvoja kokonaisvaltaisesti. Muukalaisvihamielinen välikohtaus kunnassa voi vaikuttaa moniin kansalaisiin ja kunnan työntekijöihin joko suoraan tai epäsuorasti. Muukalaisvihamieliset teot saattavat aiheuttaa huolta ja vähentää turvallisuudentunnetta kunnassa. Häirinnän pelko saattaa rajoittaa kansalaisten liikkumisvapautta. Monet kunnanvaltuutetut ja kansalaisyhteiskunnan aktiivit ovat joutuneet muun muassa muukalaisvihamielisten ryhmien ja henkilöiden uhkailujen ja vihamielisyyksien kohteiksi. On siis tärkeää, että kunnilla on valmiudet käsitellä muukalaisvihamielisiä tekoja, jotta kaikkien kansalaisten turvallisuus ja osallistuminen paikallistasolla voitaisiin taata. Muukalaisvihamielisten tekojen torjuminen vaikuttaa moniin kunnan toimialoihin eri tavoin. Monet eri tekijät voivat vaikuttaa muukalaisvihamielisten tekojen riskiin kunnassa ja eri tahot voivat yhteistyössä ryhtyä toimenpiteisiin torjuakseen muukalaisvihaa sosiaalisena riskinä kunnan hallintoalueella. Ruotsissa kunnat ovat jo pitkään ottaneet huomioon fyysiset ja tekniset riskit osana riski- ja haavoittuvuusanalyysiä. Kunnilla on ollut melko rajalliset tiedot siitä, miten arvioinnin kattavuutta voi lisätä ottamalla mukaan sosiaaliset riskit. Sosiaalinen riski tarkoittaa sellaisten ei-toivot- 9
10 tujen välikohtausten, käyttäytymisen tai tilanteiden todennäköisyyttä, joiden alkuperä on sosiaalisissa suhteissa ja jotka vaikuttavat kielteisesti siihen, mitä pidetään toivottuna (Länsi-Götanmaan Lääninhallitus 2012:01). Kun kunnissa tiedostettiin, että sosiaalisia riskejä koskeva työ tulee määrittää, analysoida ja integroida, kehitettiin sosiaalista näkökulmaa soveltava malli Yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston rahoituksella. Mallin tarkoituksena on lisätä tietoutta siitä, miten paikallis- ja aluehallinnot voivat oppia paremmin integroimaan sosiaaliset riskit riski- ja haavoittuvuusanalyyseihinsä. Länsi-Götanmaan läänin, Länsi-Götan alueen ja Taalainmaan lääninhallituksen yhteistyön tuloksena kehitettiin Länsi-Götanmaan malli. Yhteistyöllä on tässä toiminnassa erityisen merkittävä rooli. Länsi-Götanmaan malli korostaa myös ennaltaehkäisevän työn merkitystä. (Länsi-Götanmaan lääninhallitus 2012:01). Sosiaalisia riskejä koskeva työ määrittelee ne osa-alueet, joita pidetään suojelun arvoisina. Näitä voivat olla demokratia ja ihmisoikeudet, hyvin toimivat yhteiskuntatoiminnot, taloudellinen turvallisuus tai fyysinen ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö Länsi-Götanmaan mallin suuntaviivojen mukaisesti. Tähän voitaisiin mahdollisesti sisällyttää muukalaisvihamielisyys turvattomuutta mahdollisesti lisäävänä sosiaalisena riskinä. Muukalaisvihan torjuminen Tämän julkaisun laatimista varten tarkasteltiin useita kuntia. Valinta tehtiin kunnan ja paikallistason toimijoiden välisen yhteistoiminta-asteen perusteella. Tässä julkaisussa tarkastellaan lähemmin viittä kuntaa. Näille kunnille yhteistä on se, että niissä on tiedostettu, että muukalaisvihaa voidaan ehkäistä yhteistyössä paikallistason toimijoiden kanssa. Kungälv Teini-ikäisen kuolema natsinuorten pahoinpitelyn seurauksena herätti vahvoja reaktioita. Kunta kehitti tapahtuneen johdosta pitkän tähtäimen toimintamallin äärioikeistolaisten ryhmien vastustamiseksi ja niiden muodostamisen ehkäisemiseksi koulutoiminnan kautta. Göteborg Ruotsin kirkon edustajat ymmärsivät tarpeen saada eri uskonnollisia johtajia mukaan toimintaan ja tekivät aloitteen uskontojen välisestä työstä. Tavoitteena oli vahvistaa eri uskontokuntien välisiä suhteita kaupungissa ja torjua muukalaisvihaa tiedotuksen ja toiminnan kautta. Botkyrka Moninaisuus on voimavara, mutta myös haaste. Työ- ja asuntomarkkinoilla tapahtuva syrjintä aiheuttaa segregaatiota. Kulttuurienvälisen strategian kautta kunnat pyrkivät saamaan erilaiset sosiaaliset
taustat omaavat ihmiset tekemään yhteistyötä ja kohtaamaan toisensa vastatakseen muukalaisvihamielisiin ennakkoluuloihin ja mielipiteisiin. Malmö Muukalaisviha on ongelma, jota esiintyy erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, myös urheilussa, jota monet nuoret harrastavat. Kunta on usean vuoden ajan ollut monien paikallisten toimijoiden kanssa mukana Jalkapallo rasismia vastaan -hankkeessa (Fotboll mot rasism) opettaakseen valmentajille ja pelaajille, miten tärkeää on pitää suvaitsemattomat asenteet poissa urheilusta. Söderköping Pakolaisten sijoittaminen kuntiin ympäri maata on aiheuttanut usein paikallisia protesteja, puhelinuhkauksia ja ilkivaltaa. Söderköping on pieni yhteisö, joka on viime vuosina ottanut vastaan yksin tulleita pakolaislapsia. Paikalliset toimijat ovat järjestäneet kunnan yhteistyöneuvoston kautta toimintaa sekä uusille maahantulijoille että ruotsalaisnuorille muukalaisvihan torjumiseksi. Ruotsissa kunnat ovat jo pitkään ottaneet huomioon fyysiset ja tekniset riskit osana riski- ja haavoittuvuusanalyysiä. 11 Eri kuntia käsittelevien tekstien tarkoituksena on antaa esimerkkejä siitä, miltä muukalaisvihaa ehkäisevä työ voi näyttää. Tämä julkaisu perustuu kunnan virkamiesten ja paikallistason edustajien luovuttamaan aineistoon. Good Relations -hankkeen puitteissa on nostettu esiin useita indikaattoreita muukalaisvihamielisten välikohtausten riskien arvioimiseksi. Selventääksemme sitä, millaisia haasteita kunta saattaa joutua kohtaamaan, olemme nostaneet kunkin kuntaesimerkin alla esiin joitakin riski-indikaattoreita, jotka olemme arvioineet tilanteen kannalta merkityksellisiksi.
12
Kungälvin malli Kungälvin kunta Natsismi aatteena ei hävinnyt toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka juutalaisten kansanmurhan kauheudet tunnetaan, natsismin ideat houkuttelevat edelleen uusia kannattajia. Natsien joukossa levitetään rasismia, juutalaisvihaa ja homofobiaa ja demokratiaa halveksutaan avoimesti. Natsiryhmät eivät kuitenkaan vain lietso vihaa, vaan niiden toimintaan liittyy myös väkivalta. Viime vuosikymmenien aikana natsiryhmiin on yhdistetty useita murhia. Viime vuosina ruotsalaiset natsiryhmät ovat aktivoituneet. John Hron oli vain 14-vuotias, kun natsinuoret pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi erityisen julmalla tavalla vuonna 1995. Murhasta tuli yksi Ruotsin tunnetuimpia ja kauhistuttavimpia natsismiin liittyviä väkivaltarikoksia. On todella traagista, että nuori ihminen kuoli sinä kesäyönä pian 20 vuotta sitten, mutta ei ollut sattumaa, että se tapahtui juuri Kungälvin kunnassa. Kunnassa oli ollut natsiryhmiä jo ennen toista maailmansotaa. Ne mahdollistivat uusien ryhmien muodostamisen aina 1990-luvulle saakka. Murha herätti vahvoja reaktioita ja vaatimuksia siitä, että yhteiskunta ja päättäjät ryhtyisivät välittömiin toimenpiteisiin. Siitä alkoi kunnan pitkäjänteinen ja sisukas työ suvaitsemattomuuden ja rasismin torjumiseksi. Sen sijaan, että ongelmiin olisi puututtu niiden jo synnyttyä, päätettiin perehtyä ongelmien syihin ja taustalla oleviin voimiin väkivallan ja äärioikeistolaisten ryhmien muodostamisen estämiseksi. Työ on jatkunut Toleranssi-hankkeen nimellä (Toleransprojektet), joka tunnetaan paremmin nimellä Kungälvin malli. Sen tavoitteena on estää nuorten joutuminen ääriliikkeiden tuhoisan voiman valtaan. Malli on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten muukalaisvihamielisiä toimia voidaan ehkäistä. 13
Riski-indikaattorit Samaistuminen muukalaisvihamieliseen ideologiaan Muukalaisvihamielisten ryhmien näkyvät toimet. Ennakkoluulojen sosiaalinen hyväksyntä ja vahvistaminen Kielteinen suhtautuminen heikossa asemassa olevia ryhmiä kohtaan 14 Toimenpiteet Kungälvin kunta muodosti pian John Hronin murhan jälkeen ryhmän, joka kehitti strategian työskennelläkseen niiden oppilaiden kanssa, jotka osoittivat merkkejä suvaitsemattomuudesta. Paikkakunnalla oli ääriliikkeisiin kuuluvia nuoria, jotka häiritsivät koulurauhaa. Tiedettiin myös, että yhteiskunnassa on demokratian vastaisia aatteita, jotka raivaavat tietä rasismille, homofobialle ja muunlaiselle suvaitsemattomuudelle. Nämä asenteet ja arvot edesauttavat pahimmassa tapauksessa natsi-ideologiaan perustuvien ääriliikkeiden muodostamista. Kunnan strategiaa on toteutettu yli viisitoista vuotta pitkällä tähtäimellä, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti. Työ on johtanut siihen, ettei kunnan tarvitse enää saada nuoria lähtemään äärioikeistolaisista ryhmistä, koska näitä ryhmiä ei paikkakunnalla enää ole. Sen sijaan kunta varmistaa edelleen, että kyseisten liikkeiden perustamisen mahdollisuudet ovat heikot ja että nuoret eivät liity niihin. Tavoitteena on saada nuoret ymmärtämään demokraattisten arvojen tärkeys ja vahvistaa heidän vastustuskykyään haitallisia käyttäytymismalleja vastaan. Strategian näkökulma on ollut ennen kaikkea ennaltaehkäisevä. Siksi kunnalla on ollut kauan hyvä valmius ehkäistä ongelmia. Kungälvin malli koostuu pääasiallisesti kolmesta osa-alueesta, joilla autetaan riskiryhmiin kuuluvia nuoria pysäyttämään haitallisten ja suvaitsemattomien käyttäytymismallien kehittäminen. Ns. hajottavilla toimilla luodaan etäisyyttä nuorisoryhmän jäsenten välille. Silloin he eivät saa sitä huomiota, jota he tarvitsevat säilyttääkseen sosiaalisen asemansa koulussa. Lisäksi tehdään tulevaisuuteen suuntautuvaa työtä luomalla myönteisiä omakuvia, joiden kautta nuoret näkevät oman paikkansa tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kokevat, että he voivat olla aktiivisia kansalaisia osana sosiaalista yhteisöä ja työmarkkinoita.
Lopuksi nuorille voidaan antaa yhteiskuntaan uudelleen sosiaalistavilla aktiviteeteilla erilaisia mahdollisuuksia harjoitella sosiaalista vastuunottoa ja kehitetään siten heidän sosiaalisia taitojaan. Tärkeintä on, että nämä toimenpiteet aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Nuorella ei ole luonnostaan demokratian vastaista tai rasistista identiteettiä. Nämä nuoret hakevat muiden nuorten tavoin identiteettiä ja yhteisöllisyyden tunnetta. Siksi on tärkeää, että heille tarjotaan parempia vaihtoehtoja kuin äärioikeistolaisiin ryhmiin liittyminen. Mikä tahansa koulu voi kehittää Kungälvin mallin avulla vapaaehtoisen erityiskoulutuksen riskiryhmiin kuuluville oppilaille. Tätä koulutusta järjestetään rinnakkain tavallisen opetuksen kanssa. Huomio kiinnitetään oppilaan ajatusten, käyttäytymisen ja hänen edustamansa ryhmän välisiin suhteisiin sekä oppilaan omiin edellytyksiin. Yksilöidyt ja tehokkaammat, pienille oppilasryhmille suunnatut koulutukset vaativat enemmän resursseja ja yksittäinen koulutushanke voi kestää kokonaisen lukuvuoden. Kunnan strategiaa on toteutettu yli viisitoista vuotta pitkällä tähtäimellä, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti 15 Koulu voi myös integroida suvaitsevaisuutta käsitteleviä asioita tavalliseen opetukseen ja käsitellä suvaitsevaisuutta useissa oppiaineissa. Tällainen koulutushanke edellyttää koulun opettajilta erityisosaamista. Tarvitaan täydennyskoulutusta, jotta suvaitsevaisuustyö olisi tehokasta. Jokainen koulu voi muodostaa koulutuksen omien sosiaalisten edellytystensä ja oppilaiden tarpeiden pohjalta. Jos kunta pyrkii yhdessä edis-
16 tämään demokraattisia perusarvoja, koulut voivat vaihtaa myös tietoja keskenään. Kungälvin malli on osoittautunut menestykselliseksi. Vuonna 2013 julkaistiin myös Suvaitsemattomuuden hinta -niminen raportti ( Intoleransens pris, joka laadittiin Teskedsorden-säätiön ja Expo-säätiön aloitteesta Kungälvin mallin puitteissa). Se on sosioekonominen analyysi valkoinen ylivalta -liikkeestä ja Kungälvin mallista. Tavoitteena on lisätä tietoutta siitä, miten yhteiskunta voi hyötyä taloudellisesti ja sosiaalisesti näiden ilmiöiden ennaltaehkäisemisestä. Raportti osoittaa, että Kungälvin malli on hyvä sijoitus tulevaisuuteen. Jos erityiset toimenpiteet tuottavat tulosta, oppilaalle muodostuu turvallisempi Raportti osoittaa, että Kungälvin malli on hyvä sijoitus tulevaisuuteen identiteetti ja hän kokee myös koulutyön merkityksellisemmäksi. Keskeiset toimijat Kun kunta alkoi kehittää Kungälvin mallia vuonna 1995, se päätti tehdä yhteistyötä ja antaa useiden toimijoiden osallistua työhön. Lähtökohtana oli se, että äärioikeistolaisiin ryhmiin ajautuvat nuoret ovat koko yhteiskunnan ongelma. Hankkeeseen osallistui yhdistysten, Ruotsin kirkon ja Nattvandrarna-verkoston edustajia. Kunnan alueella toimivat yritykset sponsoroivat hanketta. Voittoa tavoittelemattomat toimijat järjestivät avoimia luentoja ja seminaareja levittääkseen tietoutta Kungälvin mallista. Kunta lähestyi myös suoraan niitä nuoria, jotka olivat liittymässä äärioikeistolaiseen ryhmään tai eroamassa sellaisesta. Lisäksi kunta lähestyi niitä, joilla oli nuorisojengeissä johtava asema. Tavoitteena oli kerätä tietoa näistä ryhmistä ja kartoittaa ne. Kunta sai tärkeää kokemusta ja pystyi kehittämään toimintatapaansa sen pohjalta tekemällä yhteistyötä niiden henkilöiden kanssa, joille hanke oli suun-
nattu. Vaikka hanke muuttui vuonna 1999 puhtaasti kouluhankkeeksi, esimerkiksi ABF, Rauhan ääni -liike (Fredsrörelsen) ja Ruotsin kirkko järjestävät edelleen koulutuksia hankkeen suvaitsevaisuutta koskevaan ydinsanomaan liittyen. 17
18
Göteborgin uskontojenvälinen keskus Göteborgin kaupunki Erilaiset uskontoryhmät joutuvat usein suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihan kohteiksi. Seurakuntatilojen perustamista on usein vastustettu. Moskeijat ja synagogat tai uskonnolliset hautausmaat ovat joutuneet toisinaan ilkivallan ja vahingonteon kohteiksi. Teot on usein suunnattu jotakin tiettyä uskontoryhmää kohtaan. Trollhättanissa äärioikeistolainen aktivisti yritti vuonna 1993 tuhopolttaa moskeijan. Malmön juutalaisseurakunnat ovat joutuneet usein juutalaisvastaisen ilkivallan ja töherrysten kohteeksi. Yksi tapa ehkäistä jännitteitä ja lisätä tietoutta suvaitsemattomuudesta uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan on edistää uskontoryhmien välisiä suhteita. Göteborgissa on otettu käyttöön uskontojen välinen työtapa. Uskontojen välisen työn ajatus syntyi kaupunkia kohdanneen tragedian yhteydessä. 15 vuotta sitten 63 nuorta kuoli ja yli 200 haavoittui katastrofaalisessa diskopalossa Göteborgin Hisingenissä. Tapahtuman jälkeen toteutettiin kattavia kriisinhallintatoimenpiteitä. Tällaisissa tilanteissa testataan luonnollisesti kaupungin kriisivalmiutta. Eri hallintokunnat joutuivat lyhyellä varoitusajalla koordinoimaan ja käyttämään resurssejaan auttaakseen uhreja, heidän omaisiaan ja ystäviään. Tunteet olivat pinnassa tulipalon jälkeen. Kiersi huhuja siitä, että palon olisivat sytyttäneet muukalaisvihamieliset ryhmät. Valtaosalla diskossa olleista nuorista oli ulkomaalaistausta. Katukuvaan alkoi ilmestyä julisteita, joissa luki 60 19
maahanmuuttajanuorta on kuollut, seuraavaksi kuolee 60 ruotsalaista. Poliisi epäili, että joku yritti luoda vastakkainasettelua ja herättää negatiivisia reaktioita. Kaupungin aggressiivinen tunnelma osoitti, että tarvittiin paikkoja, joissa eritaustaiset ihmiset voisivat tavata ja keskustella tapahtuneesta. Göteborgissa oli sekä kulttuurista että uskonnollista moninaisuutta ja nämä ryhmät sekä auttoivat toisiaan että tekivät yhteistyötä arjessa ja kriisiaikoina. Brämaregårdenin kirkko hakeutui pikaisesti kontaktiin Hisingenin islamilaisten ja katolisten seurakuntien kanssa. Samalle alueelle suunniteltiin rakennettavaksi myös moskeijaa. Tulipalon jälkeinen surutyö osoitti, että tällaiselle kokoontumistilalle oli tarvetta. Brämaregårdenin seurakunta päätti yhdistää voimansa moskeijan rakentamiseksi. Osa alueen asukkaista vastusti ehdotusta ja suhtautui kriittisesti kirkon tukeen. Vastarinta osoitti, että uskontorajat ylittäville tapaamisille on tarvetta ennakkoluulojen murtamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi. 20 Riski-indikaattorit Rajallinen kanssakäyminen eri ryhmiä edustavien ihmisten välillä Ennakkoluulojen sosiaalinen hyväksyntä ja vahvistaminen. Turvattomuus lähiympäristössä Identiteettiin liittyvät loukkaukset Toimenpiteet Ruotsissa on vain vähän kokemuksia uskontojen välisestä yhteistyöstä. Kun työ käynnistyi Göteborgissa vuonna 2006, kyseessä oli ainutlaatuinen hanke. Kaupungin seurakuntayhtymä haki avustusta käynnistääkseen hankkeen, jonka tarkoituksena oli parantaa uskontojen välistä vuoropuhelua. Aikomuksena oli pyrkiä luomaan hyvät suhteet kaupungin eri uskontokuntia edustavien ihmisten välille. Aluksi keskinäisiä tapaamisia järjestivät etupäässä kristityt ja islamilaiset edustajat eri seurakunnista. Ajan myötä tapaamisiin osallistui muitakin henkilöitä seurakuntaelämän eri aloilta. Vuoden sisällä hanke johti siihen, että viisitoista johtajaa viidestä eri uskonnosta muodosti uskontojen välisen neuvoston. Neuvosto on luottamusta lisäävä elin, jonka ensisijaisena tehtävänä on edistää eri uskontojen välistä vuoropuhelua ja
yhteistoimintaa tapaamisten ja yhteisten aktiviteettien kautta. Neuvoston työ osoittautui pian tärkeäksi voimavaraksi Göteborgin kaupungille ja sen lähiseuduille. Jo aikaisessa vaiheessa oli olemassa idea siitä, Ruotsissa on vain vähän kokemuksia uskontojen välisestä yhteistyöstä että neuvosto voisi tehostaa yhteydenpitoa kunnan, maakäräjien ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa, jotka halusivat lisää tietoa uskonnosta. Lisäksi neuvosto on halunnut tehdä yhteistyötä yhteisten kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien puitteissa koulussa. Siksi kunta on tukenut hanketta ja rahoittanut toimintaa. Kunnan tuki on ollut tärkeää ja mahdollistanut tasavertaisemman aseman osapuolien välille silloin, kun pienemmän seurakunnan resurssit eivät ole riittäneet. Kaupungin uskontojen välistä työtä kehitettiin entisestään, kun kunnan virkamiehet, poliitikot ja lääninpoliisijohtaja tekivät yhdessä neuvoston kanssa opintomatkan St. Philips Centreen Leicesteriin vuonna 2009. Matkan tarkoituksena oli tutkia, miten kaupungissa työstetään uskonnollista vuoropuhelua ja uskontojen rinnakkaiseloa seurakunnissa ja tavallisten ihmisten keskuudessa. Leicesterin uskontojen välisen työn tarjoaman yhteiskunnallisen hyödyn innoittamana Göteborgiin päätettiin perustaa samanlainen hanke. Hankkeen alkuvuosina neuvosto pyrki kehittämään uutta toimintaa. Göteborgin uskontojenvälinen keskus aloitti toimintansa vuonna 2012 kunnan tuella ja taloudellisella avustuksella. Keskus palvelee etupäässä laajaa yleisöä tarjoamalla tapaamispaikan, johon asiasta kiinnostuneet voivat tulla ja saada lisää tietoa uskonnoista tapaamalla muita, kuuntelemalla luentoja tai osallistumalla työseminaareihin. Keskuksen perusajatuksena on kehittää ja testata erilaisia käytänteitä, joiden tarkoituksena on herättää uskontojen ja kansojen välistä vuoropuhelua. Kaikki uskonnosta kiinnostuneet voivat tulla tänne hakemaan lisätietoa tai osallistumaan toimintaan. Toiminnan käynnistymisen jälkeen vuonna 2012 keskuksen tiloissa on toiminut myös nuorisoneuvosto (Unga som tror), joka järjestää toimintaa nuorille, jotka haluavat osallistua uskontorajat ylittäviin tapaamisiin. Syksystä 2013 lähtien työtä tehdään yhdessä Fryshusetin uskontojen välisen Yhdessä Ruotsin puolesta -nuorisohankkeen (Tillsammans för Sverige) kanssa. 21
22 Uskontojen välinen neuvosto on järjestänyt vuosien mittaan kaupungin tuella runsaasti erilaista toimintaa edistääkseen uskontorajat ylittäviä tapaamisia. Nämä ovat olleet useimmiten tiedotuskampanjoita, urheilutapahtumia ja mielenilmauksia. Abrahamin teltta -hankkeen kohderyhmänä oli suuri yleisö. Neuvosto pystytti teltan eri tilaisuuksien yhteydessä eri puolilla Göteborgia edistääkseen yhteistyötä kaupungin juutalaisten, kristittyjen ja islamilaisten yhteisöjen välillä. Jalkapallo rauhan puolesta (Fotboll för fred) keräsi usein pappeja ja imaameja pelaamaan virallisia otteluja. Tarkoituksena oli osoittaa, että arkiset tapaamiset voivat luoda hyviä suhteita. Kun Gazan sota alkoi vuonna 2008, neuvoston uskonnolliset johtajat päättivät yhdessä marssia rauhan puolesta estääkseen levottomuuksien leviämisen kunnassa viharikosten ja ilkivallan muodossa. Nämä ovat esimerkkejä neuvoston työstä saada kaupungin uskonnolliset yhteisöt eri tavoin mukaan toimintaan muukalaisvihan ehkäisemiseksi ja hyvien suhteiden edistämiseksi. Uskontojenvälisen keskuksen työ suuntautuu yhä selkeämmin laajalle yleisölle. Tämä näkyi erityisen selvästi silloin, kun täysmittaisen moskeijan rakentamista suunniteltiin Göteborgiin. Rakennuslupapäätöstä vastustettiin. Kun selvisi, että äärioikeistolainen Kansallisdemokraatit-puolue järjestäisi mielenosoituksen moskeijan rakentamista vastaan vain muutamaa viikkoa ennen moskeijan avaamista kesäkuussa 2011, uskontojenvälinen keskus päätti ryhtyä toimeen. Vastamielenosoituksen sijaan keskus järjesti mielenilmauksen, jossa otettiin selkeästi kantaa osallistavan yhteiskunnan puolesta. Uskontojen välinen neuvosto on järjestänyt vuosien mittaan kaupungin tuella runsaasti erilaista toimintaa edistääkseen uskontorajat ylittäviä tapaamisia
Yksi Göteborg kaikille -nimiseen mielenilmaukseen ( Ett Göteborg för alla ) osallistui uskonnollisia yhteisöjä, paikallisia yhdistyksiä, poliittisia puolueita ja yksityishenkilöitä. Myös kunnanhallituksen edustajia oli paikalla pitämässä puheita. Järjestäjät saivat mielenilmaukselle voimakasta tukea ja lähettivät tärkeän viestin kaikille demokraattisia arvoja vastustaville. Siitä lähtien uskontojenvälinen keskus on pyrkinyt järjestämään mielenilmauksia vuosittain saavuttaakseen laajemman yleisön ja toimiakseen foorumina muukalaisvihaa käytännössä torjuville tapaamisille ja tietojen vaihdolle. Keskeiset toimijat Paikallinen uskontojen välinen työ alkoi alun perin seurakuntien välisestä yhteistoiminnasta. Ruotsin kirkko on ollut työn tärkeä tukija toimivan organisaationsa ja hyvien resurssiensa ansiosta. Kunta on ollut hankkeen taustalla vuodesta 2007 lähtien ja rahoittanut sitä kaupungin kulttuuritoimen kautta. Organisaatio on kasvanut ajan myötä. Kunnan uskontojen välisen hankkeen puitteissa tehdään nykyisellään yhteistyötä useiden erilaisten aikuiskoulutuskeskusten ja Göteborgin yliopiston kanssa. Lisäksi järjestetään useita keskustelutilaisuuksia niiden seurakuntien kanssa, jotka eivät ole edustettuina uskontojen välisessä neuvostossa. Tarkoituksena on laajentaa yhteistyötä tulevaisuudessa. 23