Toimintaympäristöanalyysia kehityslinjoista ja musiikkioppilaitosten nykyhaasteista Paula Jordan 10.4.2019 Lappeenranta
Panta rei muutos on pysyvää - murrosvuodet TPO - selvitys Musiikin tulevaisuusvisio /SibA Kuntien kulttuurilain muutos 2019 TPO OPSin päivitys Lastenkulttuurikeskukset, kuntien kulttuuripolut & muut toimijat 1998 laki TPOsta MOL osana TPOta Kestävä kehitys Art sequal OKM ja OPH TPO - muut taiteet rinnalle Digimurros Oppimiskäsitysten päivittyminen Maan sisäinen muuttoliike Syrjäytymiskehitys, maahanmuutto Globalisaatio taloudessa, taiteessa Peruskoulun ja lukion OPSien päivitys Ministerivaihdos, vastuuvirkamiehen vaihdos Joustava koulupäivä, Kärkihanke, koululaiskyselyt Taideyliopisto, ammattikorkeakoulut, 2. asteen reformi
TPO-liitto osallistuu ja ottaa kantaa 2018-2019 - Laki kuntien kulttuuritoiminnasta - Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarviot 2018 ja 2019 - Lausunto Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat mietinnöstä - - OKM:n Joustava koulupäivä työryhmä - OKM:n Harrastustyöryhmä - Suomen taidekasvatuksen Observatorio - Art sequal tapaamiset ja kysely - OKM:n TPO-selvitys TPO-liitto antoi vuoden 2018 aikana viisi lausuntoa ja oli kaksi kertaa eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana. - Sata2 saavutettava taideharrastus hankkeen ohjausryhmä - TPO:n Kestävän kehityksen kriteerit hanke - OPSin Luotsit2 jäsenistön laaja koulutushanke - Viestinnän työkirja TPO-oppilaitoksille 3
TPO-selvityksen tavoitteet luoda painetta TPO-rahoituksen lisäämiseksi hallitusohjelmaan saada vauhtia tilastotiedon keruulle selvittää kustannuspohjaa ja raportointia TPO:n sisällä ja myös vertailussa vapaaseen sivistystyöhön vauhdittaa muiden taiteiden vos-rahoitusta uudistaa kenttää vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin luoda pohjaa lakiuudistukselle
Selvityksen asettaminen Selvityksen vaiheessa I tulee tarkastella taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuusjärjestelmän mahdollisia uudistamistarpeita sekä tehdä toimenpideehdotuksia erityisesti seuraavien alueiden osalta: 1) Rahoituksen ennakoitavuus - Rahoitusperusteiden kehittäminen (esim. laskennalliset perusteet ja ns. seitsemän prosentin linjaus) - Kustannustiedonkeruun kehittäminen (esim. ohjeistus ja linjaukset) 2) Rakenteellinen uudistaminen - Koulutuksen järjestäjien moninaisuuden huomioiminen (esim. kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö) - Kahden oppimäärän huomioiminen (esim. nykyisiin järjestämislupiin sisältyvät) - Musiikin ja muiden taiteenalojen välinen suhde (esim. yhden oppilaitoksen ja koko järjestäjäverkon osalta) 3) Saatavuuden edistäminen - Rahoituksen piirissä olevan koulutuksen järjestäjäverkon laajuus (esim. mahdollinen laajentamisen tarve ja toteutettavuus) - Mahdollisuus monitaiteisiin oppilaitoksiin Selvityksen vaiheessa II tulee tarkastella taiteen perusopetuksen koko rahoitusjärjestelmää, ml. valtionavustukset, sekä 1) ehdottaa, miten rahoituksen piirissä olevien oppilaitosten/ koulutuksen järjestäjien toiminnan arviointia olisi mahdollista kehittää; 2) ehdottaa, miten vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annettavaan taiteen perusopetukseen kohdistuvan (vapaan sivistystyön) valtionosuusrahoituksen suhdetta muualla annettavaan taiteen perusopetukseen kohdentuvaan valtionosuusrahoitukseen tulisi mahdollisesti selkeyttää 3) esittää mahdollisia huomioita taiteen perusopetuksen yksikköhintaa ja sen määräytymisprosessia koskien; 4) ehdottaa, miten taiteen perusopetuksen valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen välistä suhdetta tulisi mahdollisesti muuttaa; 5) ehdottaa muita mahdollisia selvitystyön aikana esiin nousevia asioita.
Taiteen perusopetuksen tuntiperusteinen valtionosuus Maaliskuu 2019
Taiteen perusopetus luo pohjaa suomalaiselle taide-elämälle Taiteen perusopetuksen rooli taiteen kentällä on monipuolinen. Sen avulla luodaan perustaa taiteilijan ammatille ja kasvatetaan uusia taiteen harrastajia ja yleisöjä yhdeksän eri taiteenalan voimin. Taiteen perusopetusoppilaitosten työllistävät vaikutukset ovat merkittävät. Taiteen perusopetuksen opettajina toimii useita tuhansia omien taiteenalojensa koulutettuja ammattilaisia eri puolilla maata. Yli 100 000 lasta ja nuorta tavoittavana toimintana taiteen perusopetus vaikuttaa merkittävällä tavalla väestön taidesuhteeseen. Harrastus, johon sitoudutaan useamman vuoden ajaksi, ei nyky-yhteiskunnassa ole itsestäänselvyys. Taiteen perusopetus ei ole ainoastaan hetken elämys, vaan tarjoaa onnistumisen ja oppimisen kokemuksen, jolla on pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen ja nuoren identiteetin kehittymiselle. Taiteen perusopetus on ainutlaatuinen ja vakiintunut suomalainen taiteen opetuksen instituutio, joka on osoittanut arvoaan jo vuosikymmeniä. Sitä kannattaa vaalia ja kehittää edelleen.
Opetustunnit ja kustannusperuste Opetustuntien määrä Taiteen perusopetuksen valtionosuusjärjestelmän kehitys on pysähtynyt 2010 luvun alun jälkeen. Opetustuntien ja järjestämislupien lukumäärää ei ole lisätty vuoden 2010 jälkeen, ja vuoteen 2010 verrattuna toteutuneiden ja myönnettyjen opetustuntien erotus on kasvanut merkittävästi. Yksikköhinnan määräytyminen Valtionosuusjärjestelmään on rakennettu negatiivinen kannustin. Yksikköhinnan laskenta perustuu syntyneisiin kustannuksiin, joten toimintaa tehostamalla valtionosuus leikkaantuu. Esimerkiksi suurentamalla ryhmäkokoa tai lyhentämällä opetustuntia saadaan säästöjä, jotka heikentävät opetuksen laatua, ja samalla pienentävät valtionosuuspohjaan laskettavien kustannusten määrää. Yksikköhinnan kasvu on ollut vähäistä, tai jopa negatiivista vuodesta 2012 alkaen.
Toteutuneet ja myönnetyt opetustunnit 2002-2019 Toteutuneet tunnit sijoitettu laskennan perusteen mukaan 1950000 1900000 1850000 1800000 1750000 1700000 1650000 1600000 1550000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Myönnetyt opetustunnit Toteutuneet opetustunnit
Taiteen perusopetuksen keskimääräisen yksikköhinnan kehitys 2002-2019 82 79 76 73 70 67 64 61 58 55 52 49 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kunnallinen Yksityinen
Taiteen perusopetuksen valtionosuuden kustannusperuste euroa vuosina 2002-2019 150 000 000 140 000 000 130 000 000 120 000 000 110 000 000 100 000 000 90 000 000 80 000 000 70 000 000 60 000 000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Taiteen perusopetuksen kaksi hintaa Laskennallinen järjestelmä perustuu päätökseen laskentatavasta Kansalaisopistoissa annettavaa taiteen perusopetusta tuetaan korkeammalla yksikköhinnalla kuin taiteen perusopetusoppilaitoksissa annettavaa opetusta. Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön valtionosuuden keskimääräisen yksikköhinnan laskentaperusteet eroavat toisistaan. Taiteen perusopetuksen kustannusraportointi ei huomioi kaikkia opetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia Laskennassa jää huomioimatta osa mm. opetustiloista ja niiden erityisvaatimuksista aiheutuvista kustannuksista. Esim. lukuvuoden pituus on taiteen perusopetuksessa pidempi kuin vapaassa sivistystyössä, mikä lisää kustannuksia.
Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön keskimääräisen yksikköhinnan kehitys (alviton) vuosina 2002-2019 84 79 74 69 64 59 54 49 2002* 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 *Vuoden 2002 hinta sisältää alv:n TPO Keskimääräinen yksikköhinta VST Keskimääräinen yksikköhinta
Taiteen perusopetuksen oppilaat Tuntiperusteista valtionosuutta saavissa taiteen perusopetusoppilaitoksissa on n. 85 500 taiteen perusopetuksen oppilasta (OPH syksy 2018). Oppilaista iso osa sitoutuu harrastukseensa useiden vuosien ajaksi. Oppilaitoksissa on tämän lisäksi suuri määrä niitä, jotka eivät osallistu taiteen perusopetukseen, mutta ovat mukana oppilaitoksen järjestämässä muussa toiminnassa. Oppilaitosten toiminnan heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle. Vuonna 2015 tehtyyn kyselyyn vastanneet taiteen perusopetuksen oppilaitokset järjestivät vuoden aikana lähes 9 000 näyttelyä, näytöstä, konserttia tai muuta kulttuuritapahtumaa, joissa vieraili yli 750 000 kävijää. Kyselyyn vastasi alle sata oppilaitosta, joten todellisuudessa luvut ovat tuntuvasti suurempia.
66 000 Musiikin vos oppilaitosten tpo-oppilaat Arkkitehtuurin, käsityön ja teatterin vos oppilaitosten tpo-oppilaat 64 000 2 500 62 000 2 000 60 000 58 000 1 500 56 000 54 000 52 000 50 000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tanssin ja kuvataiteen vos oppilaitosten tpo-oppilaat 2016 2017 2018 1 000 500-2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 arkkitehtuuri käsity teatteri Sanataiteen ja sirkuksen vos oppilaitosten tpo-oppilaat 2017 2018 12 000 1 600 11 000 1 400 10 000 1 200 9 000 1 000 8 000 800 7 000 6 000 5 000 4 000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 600 400 200-2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 tanssi kuvataide sanataide sirkus
TPO-oppilaitoksilla on monipuoliset yhteistyöverkostot heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle Vastaajina 106 oppilaitosta
Uusien järjestämislupien myöntäminen Ministeriö on myöntänyt uusia järjestämislupia viimeksi vuonna 2010. Nykyisellään järjestämislupa on 128 oppilaitoksella. Järjestämisluvan hakemiselle ei ole ohjeistusta ministeriön verkkosivuilla. Päätös, myös kielteinen, maksaa 2 045 euroa. Päätöksen korkea hinta on johtanut siihen, että tietoa edellytykset täyttävistä oppilaitoksista ei ole kertynyt. sirkustai de 2 % tanssi 9 % sanataid e 1 % käsityö 4 % teatteritai de 2 % arkkitehtu uri 1 % kuvataid e 13 % musiikki 68 %
Musiikki Yksilöopetukseen perustuvan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän turvaaminen ja lisääminen sekä ymmärryksen lisääminen yksilöopetuksen merkityksestä musiikinopetuksessa Musiikki eroaa rahoitusrakenteeltaan muusta taideopetuksesta sen edellyttämän yksityisopetuksen vuoksi. Lukukausimaksukertymä voi jäädä kahdeksasosaan ryhmäopetuspainotteiseen opetukseen nähden. Musiikin kustannusrakenteeseen vaikuttaa myös vakiintunut oppilaitosverkosto, jossa opettajat ovat paljolti viran/toimenhaltijoita ja päätoimisia tuntiopettajia, joiden palkka on jopa 70% korkeampi kuin sivutoimisen tuntiopettajan. Musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän turvaaminen hajaasutusalueille sekä tuntimäärän lisääminen kasvukeskuksissa Viimeisten vuosikymmenien aikana on kehittynyt haasteeksi alueellisesti epätasainen pääsy opetuksen piiriin. Mikäli musiikissa mahdollisesti vapautuvia tuntiresursseja siirretään, tulee ne suunnata musiikin sisällä kysynnän ja alueellisen tarpeen mukaan. Musiikin taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tukeminen ja rahoituksen lisääminen Yleisen oppimäärän rahoitusta ei kuitenkaan tule kehittää leikkaamalla laajan oppimäärän rahoitusta.
Vapaan sivistystyön kysely 2018 (vastaajia 84 kpl) Yleisen ja laajan taiteen oppimäärän opettaminen opistoissa (opistojen lkm) Yleinen oppimäärä aikuisille Yleinen oppimäärä nuorille Laaja oppimäärä aikuisille Laaja oppimäärä nuorille Kuvataide 9 62 2 4 Musiikki 11 25 1 3 Teatteri 3 30 0 1 Käsityö 6 35 2 1 Tanssi 1 16 0 3 Sanataide 0 5 0 0 Sirkustaide 0 2 0 0 Arkkitehtuuri 0 0 0 1 Mediataide 0 2 0 0
MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUKSET -> paikallinen strategia MAASSAMUUTTO Muutto kasvukeskuksiin on ylittänyt kaikki ennusteet v. 2012 jälkeen 2017-2040 ennusteet työikäisestä väestöstä kiihtyvät. 19 alueesta vain 3 aluetta kasvaa. 3 alueella väestökato yli -20 %, 8 alueella yli - 10%. Paineet oppilasrekrytointiin/ sisäänottoon Väestöjen sosiaalisen ja ikärakenteen polarisoituminen Kasvukeskuksissa tilakustannusten nousu Väestötappiokunnissa opettajapula MAAHANMUUTTO Suurin maahanmuutto keskittyy pk-seudulle 2030 mm. joka kolmas espoolainen puhuu muuta kuin kotimaista äidinkieltä Syrjäytymiskehityksen katkaisu mm. harrastuksilla uudenlaisille kohderyhmille Kasvukeskusten paine suunnata yhä niukkenevat palvelut riskiryhmille. Mm. Espoossa on 2019 800 ekaluokkalaista enemmän.
Espoon musiikkiopiston soitinoppilaspaikkaa hakeneet ja saaneet 2018 2017 2016 2015 2014 Soitinoppilaspaikkaa hakeneet Soitinoppilaspaikan saaneet 1-2 vuoden valmennusryhmäpaikan saaneet 2013 0 200 400 600
Espoon taideoppilaitoksiin hakeutuneet jonottajat 2017 (lähde: Espoon opetustoimi) Musiikki laaja 575 Tanssi Musiikki yleinen Sirkus Teatteri Visuaaliset t 13 0 0 0 0 0 100 200 300 400 500 600 700 jonottajat
TPO-opetukseen Espoon päiväkodeissa osallistuneet 2017-2018 (lähde, Espoon opetustoimi) Musiikki 1431 Tanssi Kuva Teatteri 59 8 247 TPO-opetukseen Espoon päiväkodeissa osallistuneet 2017-2018 (lähde, Espoon opetustoimi) 0 500 1000 1500 2000
Mikä on oman toimintaympäristösi suurin haaste? Vaikka toiminta olisi vakaata, kannattaa proaktiivisesti rakentaa toivottua tulevaisuutta. Mikä on panoksenne ympäristönne suurimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin? Kuinka sanoitat sen? Yhdessä voimme kartoittaa ja ideoida ratkaisumalleja. Parhaat toimintamallit huomioivat paikalliset olosuhteet, verkostot, vahvuudet, heikkoudet ja visiot. Yhdessä voimme kehittää opetusta, johtamista ja viestintää. Uusi OPS antaa tilaa monipuoliselle oppilaslähtöisyydelle. Jatketaan huomenna uuden työkalun TPO-viestinnän työkirjan avulla!