Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Samankaltaiset tiedostot
Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Esityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

OSMO-hankkeen onnistumisia kasvukunnon hoidossa

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Peltomaan rakenteen arviointi

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Peltokuivatuksen tarve

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Rikinpuute AK

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon. TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

MISTÄ JA MITEN TUNNISTAA MAAN HYVÄN KASVUKUNNON?

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

Säilörehun tuotantokustannus

Maan kasvukunnon vaikutus kasvuun ja ravinteiden ottoon maitotilan nurmiviljelyssä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

KUINKA MAAN KASVUKUNTOA KEHITETÄÄN?

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Maan viljavuus luomussa

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Maanparannusaineiden käyttö pellolla

Transkriptio:

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö

Kasvukunto? 2

Kasvukunnon osa-alueet viljelijän näkökulmasta Hyvä lohko Kuivuu tasaisesti ja nopeasti kylvökuntoon Muokkautuu helposti On muheva, tuoksuva ja matoisa Tuottaa runsaan ja tasaisen sadon 3

Kasvukunnon osa-alueet viljelijän näkökulmasta Hyvä lohko Kuivuu tasaisesti ja nopeasti kylvökuntoon Muokkautuu helposti Rakenne On muheva, tuoksuva ja matoisa Tuottaa runsaan ja tasaisen sadon Vesitalous Elävyys Kasvu 4

Maan kasvukunto on eliöiden toimintaa Maaekosysteemin toiminta Hiiliyhdisteiden muuntaminen Toiminnalliset eliöryhmät Hajottajat: sienet, bakteerit, mikrobeja ja kuollutta kasviainesta syövät eläimet ja alkueläimet. Ravinteiden kierto Ravinteiden muuntajat: hajottajat, alkuaineiden olomuodon muuttajat, typensitojat, sienijuuret Maan rakenteen ylläpito Ekosysteemi-insinöörit: lierot, maahan kaivautuvat selkärankaiset, suuremmat selkärangattomat (punkit, hyppyhäntäiset, jne.) Eliöiden runsauden säätely Biologiset torjujat: saalistajat, mikrobeja syövät Mattila & Rajala, 2017. Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? HY Ruralia raportteja. eläimet, loisten loiset. 5

Biomassat Eliöt Lajeja kpl/g Lukumäärä kpl/m2 Paino kg/ha Bakteerit ja arkit 1-9000 100 000 000 000 000 400-5000 Sädebakteerit? 1 000 000 000 000 400-5000 Sienet 1-300 10 000 000 100-1500 Alkueläimet 1-5000 10 000 000 000 20-300 Sukkulamadot 10-1000/m2 1 000 000 10-300 Punkit 100-500/m2 10 000 2-500 Lierot 2-10/m2 100 100-4000 Hyppyhäntäiset 10-100/m2 10 000 2-500 Muut eläimet 30-3000/m2 1000 10-100 Weil ja Brady, 2016. Nature and properties of soils. 6

Missä kunnossa pelto on? Ju 0; 2016 Kuvat: Jukka Rajala 7

Mitä mieltä kuohkeutusretikka on? 8 Kuvat: Jukka Rajala

Kysytään kasvilta: NDVI aineisto paljastaa erot mutta ei kerro mistä ne johtuvat. Hy koelohkot 10.6.2017 Syysvehnä, ympyröity ala käsittelemätön. 9

Kasvukunto on eri osatekijöiden yhteispeliä Biologinen viljavuus Ravinteiden käyttökelpoisuus Maan terveys Toiminnan säätely Vedenjohtavuus Murukestävyys Rakenne Vedenpidätyskyky Fysikaalinen viljavuus Kemiallinen viljavuus Ravinnevarastot Ravinnetasapaino Pää-, sivu- ja hivenravinteet 10

Mitä mitattiin? Seuranta: Kemia Viljavuusanalyysi, Mehlich-3, Spurway, Soil Health Tool Pää-, sivu-, hiven- ja mikroravinteet sekä kasveille hyödylliset Fysiikka Murukestävyys, rakenne, tiivistyminen, vedenläpäisykyky, veden imeytyminen Biologia Lierot, mikrobiaktiivisuus, Biolog ecoplate, karikepeite, pintamaan hyönteiset 11

24 koelohkoa, 8 tilaa Savisia lohkoja Varsinais-Suomessa He: luomusiemennurmi Hy: suorakylvökevätviljoja Ju: suorakylvökevätviljoja, siirtyi luomuun Multavuuden ääripäitä Satakunnassa Kä: hapan uudispelto, hyväkasvuinen sipulimaa Lu: vähämultainen erikoiskasvipelto Hieta- ja hiesupeltoja Etelä-Pohjanmaalla Ha: luomuviljaa Pa: luomuperunaa Sa: suorakylvökevätviljoja, kananlantaa 12

Tunnistetut ongelmat Murukestävyys Lierojen määrä Labiili amino N Labiili C C:N suhde Solvita 24 h hengitys 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ongelmia osuudessa lohkoista Salaojituksen toimintahäiriö Vettä hidastava kerros Veden imeytymisnopeus Pohjamaan tiivistymä Zn Puute Mn Puute Cu Puute B puute S puute P puute K puute Korkea Mg ph korkea tai matala Alhainen KVK Ruokamullan tiivistymä Maan rakenne 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ongelmia osuudessa lohkoista 13 0% 20% 40% 60% 80% Ongelmia osuudessa lohkoista

Tila OSMO hankkeen koelohkoilla havaitut kuivatusongelmat Tukos Laskuaukot Reunaojat Lietekaivo Pinnanmuodot Heikko vedenläpäisy 0-5 cm 5-35 cm 35-60 cm He x? x x x Hy (x) x x x x x Ju x? x x x x Kä x Lu x x x Ha (x) x Pa x x x x Sa x x 60-150 cm Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan. Mattila ym. 2019. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja. Käsikirj. 14 2.4.2019 OSMO-maan rakenne ja kuivatus

Miksi kuohkeutusretikka on tätä mieltä? Maa tiivistynyt. Miksi? Kuormitus liiallinen suhteessa kantokykyyn Liikutaan märkään aikaan Viljelykierrossa kevätviljoja Rengaskuormat ja -paineet Puutteellinen kuivatus Laskuaukko tukossa Pinnanmuodot Tiivistymät Heikko vedenläpäisy luontaisesti» Korkea Mg» Hiesuinen savimaa Kuva: Jukka Rajala 15

Mitä voit mitata, sitä voit kehittää Peltohavaintoja Pellon pinnan havainnointi Karikepeite, kuorettumat, muruisuus Hörppytesti : veden imeytyminen Maan rakenteen havainnointi VESS: verrokkikortti Kasvien havainnointi 16 Juuret Lehtivihreä Kuvat: Tuomas Mattila

VESS verrokkikortti: pisteytys 17

Esimerkkimaaprofiili 5 pistettä 3 pistettä 7cm: 1 pistettä 14 cm: 4 pistettä 2 pistettä 10 cm: 4 pistettä Kuvat: Jukka Rajala 18