Sosiaali ja terveysministeriön ajankohtaisia asioita 12.10.2017 Ylitarkastaja Hanna Nyfors
Miksi uudistusta tehdään? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikuttamismahdollisuudet Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Kuntoutus on osa hoitoa Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. 2 Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. 16.10.2017
Perusasiat uudistuksessa ja monialainen maakunta modernina ja vaikuttavana järjestäjänä 3 16.10.2017
STM uusi ohjausosasto 1.9.2017 Toimijoiden väliset rajapinnat? 4 16.10.2017
Palvelujen muutos NYT Tuottajalähtöisyys Hoidetaan ongelmia Tietovirta viranomaisilta kansalaisille Yksilökeskeinen näkemys Kaikille sama palvelu Hoidetaan ongelmia osasina ilman kokonaisvastuuta TULEVA Ihmislähtöisyys Ehkäistään ongelmia Tietovirrat molempiin suuntiin toimijoiden välillä Yhteisöjen ja verkostojen hyödyntäminen; huom. järjestöjen roolin vahvistuminen Räätälöity, kohdennettu palvelu Edellytetään ongelmien ratkaisujen ja palvelujen sujuvaa ja kustannusvaikuttavaa ketjua
Järjestäjä vastaa siitä, että asiakas saa vaikuttavia ja yhteensovitettuja palveluja kaikilla tasoilla. 6 12.10.2017
Sairaaloiden työnjako ajan tasalle Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun tiedon perusteella. Nykyinen sairaalaverkko perustuu 3040 vuoden takaiseen palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat lyhentyneet. Riittävät potilasmäärät takaavat ammatillisen osaamisen ja hoidon laadun. 7 16.10.2017
Lähipalvelut monipuolistuvat Toimipisteissä tarjottavia sosiaali ja terveyspalveluja täydennetään uudenlaisilla lähipalveluilla: Enemmän digitaalisia palveluja ja neuvontaa hyvinvoinnin tueksi Palveluja kotiin: neuvolan perhetyöntekijät iäkkäiden palvelut hätätilanteessa ensihoito Liikkuvat palvelut esim. hammaslääkäribussi 8 16.10.2017
Sosiaali ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.
Sosiaali ja terveydenhuollon monikanavarahoitus yksinkertaistetaan Maakunnat saavat sosiaali ja terveydenhuollon rahoituksen valtiolta. Lainvalmistelussa selvitetään sairaanhoidon matkakorvausten rahoituksen siirtämistä maakuntien vastuulle ja kaikkien matkojen yhdistelyä. Avohuollon lääkekorvausten rahoituksen siirtämistä maakuntien vastuulle selvitetään. Yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksista luovutaan siirtymäajan jälkeen. Ehdotukset lakimuutoksista valmistuvat vuoden lopussa ja lähetetään lausunnolle. 10 16.10.2017
Asiakasmaksulaki uudistetaan Asiakasmaksujen suuruus määritellään laissa. Lakiuudistus on valmisteilla. Sosiaali ja terveyspalvelujen maksuperusteita yhdenmukaistetaan. Jatkossakin säädetään maksujen enimmäismäärästä. Kenenkään maksutaakka ei muodostu kohtuuttomaksi. Lain puitteissa maakunnat voivat päättää maksujen suuruudesta ja maksut voivat vaihdella maakunnittain. 11 16.10.2017
Katse soten sisältöihin Hallituksen kärkihankkeet 12 16.10.2017
Sotelle sisältöjä hallituksen kärkihankkeissa Palvelujen muutos ja kehittämistyötä tehdään hallituksen viidessä hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeessa. Kärkihankkeilla halutaan parantaa iäkkäille, omais ja perhehoitajille (I & O), lapsille ja perheille, mm. perhekeskukset (LAPE) sekä osatyökykyisille tarkoitettuja palveluja, mm. Polkuja hoitoon ja kuntoutukseen (kokeilussa Toimintakykykeskukset, ftsuoravastaanotto) yhdistää palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta. Osana sotemuutostukea hallituksen kärkihankkeet integroidaan vahvasti alueellisen muutoksen valmisteluun. 13 16.10.2017
Toiminnallista uudistumista ja parempaa vaikuttavuutta Hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet ovat tärkeä osa maakunnan rakentamista. Sote ja maakuntauudistuksen ja kärkihankkeiden välillä oltava tiivis yhteistyö. Saumaton yhteistyö muutosjohdon ja muutosagenttien välille. Kun toimintaa kokeillaan jo nyt ja uudistetaan onnistuneesti, saadaan aikaan parempaa vaikuttavuutta ja voidaan hillitä kustannusten kasvua. 14 16.10.2017
Asiakkaan valinnanvapaus Sotekeskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti 15 16.10.2017
Valinnanvapaus lyhyesti Tarkoitus on nopeuttaa pääsyä sotepalveluihin ja lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin Jatkossa asiakas voi valita vapaammin, kenen tuottamia sosiaali ja terveyspalveluja käyttää. Asiakas voi valita itse haluamansa sotekeskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä. Ne tarjoavat julkisesti rahoitettua palvelua. Asiakasmaksut ovat samat samasta palvelusta eri palveluntuottajilla. Jos on hätätilanne, soitetaan hätänumeroon tai mennään lähimpään päivystykseen, kuten ennenkin. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Lakiluonnos on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2018. 16 16.10.2017
17 12.10.2017
Sotekeskuksen valinta Sosiaali ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2021. Asukas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen sotekeskuksen. Valinnan voi tehdä 1.10.2020 alkaen. Jos asukas ei valitse itse sotekeskusta, hän jää liikelaitoksen sotekeskuksen asiakkaaksi. Asiakas voi kuitenkin halutessaan myöhemmin vaihtaa sotekeskusta. Jos asukas ei ole valinnut sotekeskusta vuoden 2023 alkuun mennessä, hänestä tulee parhaiten saavutettavissa olevan sotekeskuksen asiakas. 18 12.10.2017
Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa sotekeskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta tai hammashoitolasta. Mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu ja opiskeluterveydenhuolto Asiakas voi valita liikelaitoksen koko maasta ja sen palveluyksikön. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. huom. kuntoutussuunnitelma osaksi yhtä yhteistä asiakassuunnitelmaa! Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. 19 12.10.2017
Mikä on asiakasseteli? Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet). 20 12.10.2017
21 12.10.2017
Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laajaalaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa. 22 12.10.2017
23 12.10.2017
Palvelusetelikokeiluja laajennetaan, valinnanvapauspilotit alkavat ensi vuonna Käynnissä olevia palvelusetelikokeiluja laajennetaan (valtionavustus). Laajennetut kokeilut toteutetaan pääsääntöisesti vuoden 2018 aikana. Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan aikavälillä 1.7.201831.12.2019. Haku alkuvuonna 2018. Pilotteihin aiemmin hakeneet maakunnat muokkaavat hakemuksiaan uusien kriteerien mukaisiksi. Pilotit voidaan käynnistää kesällä 2018, kun valinnanvapauslainsäädäntö on hyväksytty. 24 16.10.2017
Valinnanvapaus ei muuta kaikkea Vaikka valinnanvapaus ja soteuudistus muuttavat Suomessa hallintoa ja lakia, monet asiat ja palvelut säilyvät ennallaan. Jos ei tiedä mihin ottaa yhteyttä, voi aina soittaa sosiaali ja terveyskeskukseen. Sosiaali ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan jatkossakin: maakunta vastaa sotepalveluista siellä, missä ei synny muuta palvelutarjontaa. Kiireellistä hoitoa saa päivystyksistä kuten nykyisinkin. Työterveyshuoltoa ja yksityisiä sosiaalija terveyspalveluja on myös jatkossa. 25 16.10.2017
Aikataulu 26 16.10.2017
27 12.10.2017
Lisätietoja: alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet Twitter: @STMUutiset #sote #sote2019 SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ 28 16.10.2017
KUNTOUTUSKOMITEA päättää työtään lokakuun aikana 29 16.10.2017
Kuntoutuskomitean ehdotukset valmistelussa Toimikausi päättyi 30.9.2017, ehdotusten viimeistely jatkuu lokakuun ja luovutetaan ministerille marraskuun alussa Lähtökohdat ehdotuksille; kuntoutuksella on itsenäinen tehtävä, ei muita palveluja täydentävää; kuntoutuksen tavoite ei pelkästään toiminta/työkyky vaan arjessa pärjääminen omassa toimintaympäristössä ja osallisuus Ehdotukset kuntoutuksen prosessin uudistamiseksi Ehdotukset uusiksi kuntoutusjärjestelmän rakenteiksi Muut ehdotukset (mm. tietojärjestelmiä koskevat ehdotukset, koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä sekä kannustinjärjestelmää koskevia ehdotuksia 30 16.10.2017
mm. kuntoutusprosessiin pääsy ja toimintamalli Miten vastataan huoleen toiminta ja työkyvystä? Kuntoutuksen toimintamalli NEUVONTA Seulakysymykset Tiedonvälitys Tilanteen selvittely Jatkoohjaus Yhteydenottokanavat Sähköiset palvelut ASIAKAS JA PALVELUOHJAUS Toiminta ja työkyvyn ja palveluja kuntoutustarpeen arviointi Konsultointi Asiakassuunnitelman laadinta Päätökset palveluista Tuen ja palvelujen järjestäminen KOORDINOINTI JA SEURANTA Päätösten koordinointi Palvelukokonaisuuden hallinta Asiakassuunnitelman ja päätösten toteutuksen seuranta Toiminta ja työkyvyn ja palvelu ja kuntoutustarpeen tarkistuspisteet ja uudelleen arviointi Yksi yhteinen kuntoutusprosessi Yhteneväiset asiakas ja potilastietojärjestelmät; tiedonkulun varmistaminen ja riittävä dokumentointi; konsultaatiopalvelut, ml. (etä)teknologia, vertaistuki, kokemusasiantuntijat ja muu vapaaehtoistoiminta. Keskitetty asiakas ja palveluohjausprosessi, mukaillen KAAPO malli (I&O kärkihanke) 31 16.10.2017
Esimerkki iäkkään ihmisen asiakas ja palveluohjauksen ja kuntoutuksen prosessista. Oma yhteydenotto Neuvonta Järjestötoimintaa, asumista, vapaaehtoistoimintaa Asiakas ja palveluohjausprosessi 1. Palvelu ja kuntoutustarpeen arviointi 2. Palvelupäätökset 3. Asiakassuunnitelma ja sen seurannan toteutus ja kuntoutuksen prosessista Koordinaatio ja seuranta Loppuarvio Järjestötoiminta, vertaistuki, vapaaehtoistyö Kuntoutuminen, paluu omatoimiseen arkeen! Äkillinen tapahtuma, sairaalan kautta prosessiin Kaatuminen, lonkkamurtuma 32 väliarviointi 16.10.2017 Etunimi Sukunimi
Esimerkki Eksoten kotikuntoutusmallista 33 16.10.2017
Veteraaniasiat 1.9.2017 uudella osastolla 34 16.10.2017
Talousarvioesitys 2017 yht. 52,9 milj. Rintamaveteraanien kuntoutukseen ja avopalveluihin Talousarviossa 41,3 milj. euroa määräraha sisältää lisäystä 20 milj. euroa kotona asumista tukeviin palveluihin Rahan käyttömahdollisuuksia on aiemmista vuosista huomattavasti monipuolistettu Raha jaetaan seuraavasti: Kelan matkakulukorvaukset Ulkomailla asuvat Kotona asumista tukevaan palv. Kuntoutukseen 550 000 e 130 000 e 25 000 000 e 15 616 000 e Kunnat arvioivat rahan riittävyyttä toukokuussa 2017 lisäystarve 12,6 milj. e Lisätalousarvio hyväksytty 11,6 milj. (sisältää miljoonan euron palautukset) 35 16.10.2017
Lisämäärärahan tarve v. 2017 rintamaveteraaneille Kotiapu ja hoivapalvelut Ateriapalvelut Lisäksi n. 3 % kuljetuspalveluita päivätoimintaa ja muita palveluja n. 2 % kotisair.hoitoa om. hoidon tuen vapaa n. 1 % kylvetys vaatehuolto apuvälineitä pihatöitä Siivouspalvelut 10 % 20 % 55 % 36 16.10.2017
Lakiesityksiä arvioitavana Sotainvalidien laitoshoidon korvattavuuden edellytyksenä olevaa ns. haittaasterajaa laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista joko 15 tai 10 prosenttiin. Muutos edellyttäisi sotilasvammalain 6 :n muuttamista budjettilakiesityksenä Kaatuneitten Omaisten Liitto on esittämässä sotaorpojen kuntoutusoikeutta Rekisteröityjä sotaorpoja on n. 16 400 henkilöä. Veteraanijärjestöjen lakiehdotus, jolla kaikille sotien 1939 1945 tunnuksen omaaville veteraaneille toteutettaisiin 1.1.2018 lukien samanlaiset avopalvelut kuin sotainvalideille korvataan sotilasvammalain nojalla. 37 16.10.2017
työ jatkuu KIITOS! SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ 38 16.10.2017