VILLA BREDAN PALVELUKESKUS PERUSKORJAUS JA LISÄRAKENTAMINEN HANKE 825007 HANKESUUNNITELMA
VILLA BREDA / HANKE 825007 10.4.2013 HANKESUUNNITELMA 1 YHTEENVETO HANKKEESTA 1 1.1 HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ 3 1.2 HANKKEEN PROJEKTIRYHMÄ 3 1.3 HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.4 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.5 TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT 4 1.6 TEKNISET LÄHTÖKOHDAT 4 1.7 LAAJUUS 5 1.8 RAKENNUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT JA TOIMINTA NIIDEN AIKANA 5 1.8.1 VÄISTÖTILAT 5 1.9 AIKATAULU 5 1.10 RAKENNUSKUSTANNUKSET 5 1.10.1 RAKENNUSKUSTANNUSENNUSTE 5 1.11 KÄYTTÄJÄN KUSTANNUKSET 6 1.11.1 ENSIKERTAISEN KALUSTAMISEN JA VARUSTAMISEN KUSTANNUSENNUSTE 6 1.11.2 KÄYTTÖKUSTANNUSENNUSTE 6 1.12 RAHOITUSSUUNNITELMA 6 2 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT 6 2.1 HANKKEESTA TEHDYT PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 6 2.2 TONTIN NYKYISET RAKENNUKSET 7 3 HANKKEEN PERUSTELUT 7 3.1 TARPEET JA KIIREELLISYYS 7 4 RAKENNUSPAIKKA 7 4.1 SIJAINTI JA HALLINTA 7 4.2 KAAVA- JA KIINTEISTÖTIEDOT 7 4.3 TONTIN YMPÄRISTÖ 8 4.4 TONTIN OMINAISUUDET 8 4.5 LIIKENNE JA PAIKOITUS 8 4.6 KADUT JA KUNNALLISTEKNIIKKA 9 5 SUUNNITTELUTAVOITTEET 9 5.1 YLEISET TAVOITTEET 9 5.2 KAUPUNKIKUVALLISET TAVOITTEET 10 5.3 TOIMINNAN KUVAUS JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 10 5.4 TILATAVOITTEET JA TILAOHJELMA 11 5.4.1 TILAOMINAISUUDET 12 5.4.2 TILAOHJELMA 13 5.5 PIHAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET 15 5.5.1 PIHAN KÄYTTÖ 15 5.6 RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET 15 5.7 LVIA-TEKNISET TAVOITTEET 16 5.8 SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET 18
HANKESUUNNITELMA sivu 1 1 YHTEENVETO HANKKEESTA Kauniaisten kaupunginvaltuuston 21.3.2011 hyväksymässä Kauniaisten ikääntymispoliittisessa strategiassa vuosille 2011 2016 on määritetty ikäihmisten asumiseen ja hoitoympäristöihin liittyvät linjaukset vuosille 2011-2030. Linjausten mukaan ikäihmisten asumiseen kiinnitetään Kauniaisissa huomiota ja kehitetään uusia asumismuotoja sekä palveluja asumiskonsepteja. Villa Bredan palvelukeskus-hankkeella pyritään vastaamaan näihin tavoitteisiin ja kehittämään aluetta laadukkaaksi ja houkuttelevaksi asuin- ja palveluympäristöksi. Alue sijaitsee Bredantien varrella keskeisellä paikalla. Aluetta kehitetään vanhuspalvelujen keskuksena, jonne keskitetään palvelut neuvonnasta ja nykyistä laajemmasta päiväkeskustoiminnasta ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan. Villa Bredan palvelualue täydentää olemassa olevia Tammikummun, Villa Anemonen ja Villa Apollon palveluita. Tammikummun terveyskeskussairaalassa on 30 potilaspaikkaa, kohderyhmänä kuntoutus- ja akuuttihoitoa tarvitsevat kauniaislaiset sekä selvitys- ja arviointijaksolla olevat ikäihmiset, jotka eivät enää selviydy kotihoidon turvin omissa asunnoissaan. Muistisairaiden hoivakoti Anemonessa on 22 asukaspaikkaa sekä pienimuotoista päivätoimintaa. Villa Apollon ryhmäkodissa on 6 asukaspaikkaa. Kauniaisten ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2011-2016 sekä Maisemaraportti 2011 korostavat erityisesti senioriasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen liittyviä kysymyksiä. Tehostetun palveluasumisen yksiköiden rakentaminen keventää kaupungin laitospainotteista palvelurakennetta halutulla tavalla. Ryhmäkodit mahdollistavat palveluiden suuntaamisen eri käyttäjäryhmille, ikäihmisten lisäksi esimerkiksi kehitysvammaisille on mahdollista suunnitella oma tuetun asumisen yksikkö. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulee rakennettavaksi yhteensä 64 kpl, joista 12-16 kpl on tarvittaessa osoitettavissa muille kuin ikäihmisten palveluille. Lisäksi tehostetun palvelunasumisen tarpeisiin toteutetaan kaksi intervallihuonetta. Päiväkeskus palvelee jatkossa nykyistä suurempaa käyttäjämäärää. Keittiötiloja on laajennettava, jotta voidaan tuottaa ateriat palveluasumisyksiköihin ja lounasvieraille. Ennaltaehkäisevää työtä varten tarvittavia askartelu-, kokoontumis- ja liikuntatiloja tulee niin ikään laajentaa ja mahdollistaa joustava monipuolinen tilojen hyödyntäminen. Päiväsairaalatoiminta ja vastaanottotilat eri toimijoille monipuolistavat palvelutarjontaa. Terveysaseman yhteydessä nykyisin toimiva kotihoito siirtyy Villa Bredan palvelukeskuksen tiloihin. Tämän hankesuunnitelman rinnalla kulkee Villa Bredan alueelle tulevien vuokrakerrosasuntotalojen hankesuunnitelma.
HANKESUUNNITELMA sivu 2 Hankkeen laajuus on 4 775 hym 2 palvelukeskuksen tilat 565 hym 2 kotihoitokeskuksen tilat 290 hym 2 tehostetun palveluasumisen ryhmäkotitilat 2 625 hym 2 yhteistilat 1 095 hym 2 tekniset tilat 200 hym 2 Tavoitehinta on 15,0 M (alv 0)
HANKESUUNNITELMA sivu 3 1.1 Hankkeen ohjausryhmä 1.2 Hankkeen projektiryhmä 1.3 Hankkeen perustiedot Kaupunginjohtaja Torsten Widén Kaupunginkanslia kaupunginsihteeri Gun Söderlund Rahatoimisto talousjohtaja Mikael Enberg Sosiaali- ja terveystoimi vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Ahlström vs. sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrberg vs. vanhushuoltopäällikkö Minna Koskinen terveyskeskuslääkäri Heljä Lotvonen Yhdyskuntatoimi yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju maankäyttöpäällikkö Mauri Liimatainen rakennuttajapäällikkö Tommi Metsälä Käyttäjän edustaja: vs. vanhuspalvelupäällikkö Minna Koskinen Tilaajan edustaja: rakennuttajapäällikkö Tommi Metsälä Rakennuttajakonsultti: kilpailutetaan hankkeen edetessä Pääsuunnittelija: kilpailutetaan hankkeen edetessä Arkkitehtisuunnittelija: kilpailutetaan hankkeen edetessä Villa Bredan palvelukeskus. Hankenumero on 825007. Osoite Bredantie 16, 02700 Kauniainen Toiminta Vanhusten palvelukeskus, vanhainkoti ja kaupungin keskuskeittiö. Lisäksi tontilla on purettavissa rivitaloissa tuetun asumisen asuntoja. Käyttäjä Kauniaisten kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi Tilaaja / rakennuttaja Kauniaisten kaupunki / Yhdyskuntatoimi Tontti 4. kaupunginosa, korttelin 48 tontti 9.
HANKESUUNNITELMA sivu 4 1.4 Hankkeen lähtökohdat Villa Bredassa toimii nykytilanteessa vanhusten palvelukeskus, 18-paikkainen vanhainkoti sekä kaupungin oma keskuskeittiö. Lisäksi erillisissä, vuonna 1974 valmistuneissa rivitaloissa on 29 asuntoa pääosin tuettua asumista varten. Teknisen käyttöikänsä lopussa olevat rivitalot tullaan purkamaan. Nykyisessä palvelukeskuksessa tehdään osittainen peruskorjaus sekä uudisrakennuksena laajennusosa. Hankkeen toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä hanketta palvelevan esisuunnittelun kanssa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 4.3.2013. Kiinteistön tuleva omistaja on Kauniaisten kaupunki. 1.5 Toiminnalliset lähtökohdat 1.6 Tekniset lähtökohdat Rakennukseen tulevat toiminnot toimivat yhteistyössä keskenään ja tarjoavat kokonaisvaltaisia palveluja asukkaille ja käyttäjille. Vanhusten palvelukeskus toimii myös vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Osa tiloista ja piha on käytettävissä kokoontumiseen, kerhoihin ja harrastuksiin. Peruskorjattavalle osalle sijoitetaan palvelukeskuksen ja kotihoidon toimintoja, näitä tukevia yhteistiloja sekä kaupungin oma keskuskeittiö. Uudisrakennukseen sijoitetaan tehostetun palveluasumisen ryhmäkodit. Palvelukeskus toimii myös vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tiloissa varaudutaan iltakäyttöön; osa tiloista ja piha on käytettävissä kokoontumiseen, kerhoihin ja harrastuksiin. Peruskorjattavalla osalla sijaitseva kaupungin keskuskeittiö palvelee jatkossa myös ryhmäkoteja sekä kotihoidon asiakkaita. Kiinteistön tulevat käyttäjät ovat sosiaali- ja terveystoimen vanhus- ja vammaispalvelut. Hankkeessa sovelletaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään arkkitehtonisin ratkaisuin, muuntojoustavuudella, hyvällä lämmöneristävyydellä ja tiiveydellä, ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä suunnittelemalla kiinteistö helposti huolettavaksi ja ylläpidettäväksi. Hankkeessa käytetään uusiutuvaa kallioenergiaa sekä tilojen lämmitykseen että ylilämpöisten tilojen jäähdytykseen. Nykyinen palvelukeskusrakennus on valmistunut vuonna 1992 ja osaan sen tiloista tehdään toiminnallisia muutoksia. Lisäksi rakennuksen talotekniikka on osittaisen peruskorjauksen tarpeessa.
HANKESUUNNITELMA sivu 5 1.7 Laajuus Kaavoitusta tukeneen arkkitehtisuunnittelun pohjalta Villa Bredan palvelukeskushankkeen kokonaislaajuus on hyötyala 4 775 hym 2 Hanke sisältää sekä uudisrakentamista että olemassa olevan palvelukeskuksen peruskorjausta. Kokonaislaajuus jakaantuu tarveselvityksessä esitettyjen tietojen pohjalta uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden kesken seuraavasti: Peruskorjaus: hyötyala 1 960 hym 2 Uudisrakentaminen: hyötyala 2 815 hym 2 Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. 1.8 Rakennustoiminnan järjestelyt ja toiminta niiden aikana 1.8.1 Väistötilat 1.9 Aikataulu 1.10 Rakennuskustannukset Palvelukeskuksen ja Villa Bredan vanhainkodin asukkaat, asiakkaat ja henkilökunta tarvitsevat korvaavia tiloja. Päiväkeskuksen toimintojen tilapäisinä väistötiloina voidaan käyttää Tammikummun ja Villa Junghansin tiloja, joissa kummassakin on vanhuspalveluiden toimintaa. Villa Bredan vanhainkodin asukkaiden väistötilajärjestelyt on järjestettävissä eri palveluntarjoajien kanssa. Henkilökunta siirtyy asiakkaiden mukana väistötiloihin. Kaavoitusvaihetta palvelleen tilantarveselvityksen pohjalta tehdyn aikatauluarvion mukaan hankkeen ajantarve, kaupungin oma päätöksentekoprosessi huomioiden, kaupunginvaltuuston investointipäätöksestä vastaanottopäätökseen on n. 30 kk (suunnittelu n. 12 kk ja rakentaminen n. 18 kk). 1.10.1 Rakennuskustannusennuste Tavoitehinta on 15,0 M (alv 0) 3 200 /hym 2 peruskorjattavien tilojen osalta 2 500 /hym 2 uudisrakennuksen osalta 3 500 /hym 2 Erittely eri tilojen kustannusten osuuksista: palvelukeskuksen tilat 9,7 %, 1,45 M (alv 0) kotihoitokeskuksen tilat 5,0 %, 0,75 M (alv 0) tehostetun palveluasumisen tilat 59,3 %, 8,9 M (alv 0) yhteistilat 21,3 %, 3,2 M (alv 0) tekniset tilat 4,7 %, 0,7 M (alv 0)
HANKESUUNNITELMA sivu 6 1.11 Käyttäjän kustannukset 1.11.1 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Käyttäjähallintokunnan kustannuksiksi kuuluvan ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennustetta ei ole määritetty. Kustannukset eivät sisälly hankkeen investointimäärärahaan. 1.11.2 Käyttökustannusennuste 1.12 Rahoitussuunnitelma Ylläpitokustannusennuste on: 1,0 M /vuosi (alv 0), sisältää pääomakulut 0,25 M /vuosi (alv 0), ilman pääomakuluja Käyttäjähallintokunnan toimintamenoennuste 3,93 M /vuosi (alv 0), josta henkilöstömenoennusteen osuus on 2,92 M /vuosi (alv 0). Käyttäjähallintokunnan toimintatuloennuste 1,22 M /vuosi (alv 0). Nettoennuste on 2,7 M (alv 0), jossa lisäystä nykytilanteeseen n. 1,1 M. Kaupunginvaltuuston 14.11.2011 ( 73) ja 12.12.2011 ( 81) hyväksymässä vuoden 2012 talousarviossa ja vuosien 2013 2016 taloussuunnitelmassa hankkeelle on varattu 0,1 M vuodelle 2012, 0,2 M vuodelle 2013, 2 M vuodelle 2014, 7 M vuodelle 2015 ja 7 M vuodelle 2016. 2 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT 2.1 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset Vanhuspoliittinen ohjelma Sosiaali- ja terveyslautakunta 104 20.10.2009 Kauniaisten ikääntymispoliittinen strategia 2011 2016 Kaupunginvaltuusto 8 21.3.2011 Tarveselvitys Sosiaali- ja terveyslautakunta 67 17.4.2012 Hankkeen edetessä tehtävät päätökset Hankesuunnitelma (alustavat luonnokset & tavoitehinta) Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Luonnossuunnitelmat & kustannusarvio Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus
HANKESUUNNITELMA sivu 7 Urakoitsijakilpailutus Yhdyskuntalautakunta 2.2 Tontin nykyiset rakennukset Rekisterinmukaiset tiedot tontilla olemassa olevista rakennuksista ovat seuraavat: Palvelukeskus & vanhainkoti: 2 192 k-m 2 Rivitalot: yhteensä 1 030 k-m 2 Muut: 7 krs-m 2 Tontilla sijaitsevassa Villa Bredan palvelukeskuksessa tehdään osittainen peruskorjaus osana tätä hanketta ja rivitalot puretaan. 3 HANKKEEN PERUSTELUT 3.1 Tarpeet ja kiireellisyys Kauniaisissa 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuosina 2008 2025 noin 1300 asukkaaseen (Tilastokeskus). Erityisen nopeaa kasvu on vuodesta 2015 alkaen. Kaupungilla ei ole omana palvelutuotantona tehostettua palveluasumista tällä hetkellä lainkaan, ostopalvelua hankitaan nyt 21 paikkaa. Nykyinen palvelukeskus on jäämässä tiloiltaan riittämättömäksi, ja ikäihmisten aktiivista arkea tukemaan laajennusosa tarjoaa puitteet monipuolisen toiminnan kehittämiselle keskeisellä paikalla Kauniaisten keskustassa. 4 RAKENNUSPAIKKA 4.1 Sijainti ja hallinta Tontti sijaitsee Kauniaisten kaupungin 4. kaupunginosassa. Tontti on Kauniaisten kaupungin omistuksessa. Tontin pinta-ala on 8 681 m 2. 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot Tontti on osoitettu asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Rakennusoikeus on 5 200 kem 2, joka vastaa tehokkuutta e= 0,6. Kaava sallii enintään 3-kerroksisia rakennuksia. Kulku tontille ohjataan Palokunnankujan kautta; Bredantielle on osoitettu liittymäkielto. Tontilla tulee autopaikkoja varata rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään 1 ap/200 k-m 2. Autopaikkoja saa sijoittaa rakennusten alimpiin kerroksiin. Auton säilytyspaikat saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikkoja saa rakentaa myös toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin.
HANKESUUNNITELMA sivu 8 4.3 Tontin ympäristö 4.4 Tontin ominaisuudet 4.5 Liikenne ja paikoitus Piha- ja oleskelualueet, pääkulkuyhteydet ja rakennusten sisäänkäynnit on suunniteltava ja rakennettava esteettömiksi. Piha- ja oleskelualueet tulee suunnitella siten, että niiden yhteiskäyttö Y- ja viereisen AK-10-korttelialueen kesken on mahdollista. Rakennuslupavaiheessa on esitettävä selvitys siitä, että oleskelualueet on suojattu liikennemelulta rakennusten ja rakennelmien sijoittelulla sekä melusuojin. Melusuojaus on toteutettava ennen uusien rakennusten käyttöönottoa. Tontin lähiympäristö on pientaloaluetta ja rajautuu eteläsivultaan rantaradan ja tontin erottavaan suojaviheralueeseen (EV). Lisäksi Bredantien puolella tontilla sijaitsee muuntamo. Tilaaja teettää pohjatutkimuksen selvittääkseen tontin korkeusasemat, maaperän sekä perustamistavan. Kaavoitusvaihetta palvelleen arkkitehtisuunnittelun alustavien luonnosten pohjalta tehdyn melutarkastelumallinnuksen perusteella tontin etelän puoleiselle rajalle tulee tehdä melueste. Tontin eteläosassa säilyy varaus maanalaista johtoa varten. Johdon tarkka sijainti tulee selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä ja sijainti on huomioitava perustamisratkaisuja tehtäessä sekä melusuojauksen toteutuksessa. Lisäksi kaavoitusvaiheessa on teetetty tärinäselvitys, joka rajaa eteläsivun junanradan mahdollisesti aiheuttaman runkomelun takia rakennusten perustamistapaa sekä asuintilojen sijoittelua. Rakennuslupavaiheessa tulee huolehtia kaavamääräysten mukaisista selvityksistä, mm. melu- ja tärinätutkimusten osalta. Selvityksissä tulee huomioida Kaupunkiradan lisäraiteen mahdollinen vaikutus. Huoltoliikenteelle tulee olla varattu riittävä tila ja se pitää olla erotettuna muusta liikenteestä, varsinkin asukkaiden, saattoliikenteen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus tulee ottaa huomioon. Kevyen liikenteen reitit liittyvät esteettömästi sisäänkäynneille johtaville reiteille. Polkupyörien pysäköinnille ja säilytykselle varataan lukittavaa säilytystilaa sisäänkäyntien yhteyteen (työntekijät, vieraat, asiakkaat). Kotihoidon tukipisteen autopaikkatarve on 8-9 kpl. Samanaikaisesti paikalla olevien muiden työntekijöiden määrä on 20-25 kpl. Heistä autopaikka varataan 50 %:lle eli 12 autopaikkaa. Asukkailla ei ole tarvetta autopaikoille. Palvelukeskuksen asiakkaille ja vierailijoille varataan yhteensä 20 autopaikkaa.
HANKESUUNNITELMA sivu 9 Ajoliittymä tontille on Palokunnankujalta. Saatto- ja huoltoliikenne järjestetään Palokunnankujan kautta. Jättöliikenne palvelukeskukseen tulee hoitaa Bredantien kautta, josta katetun sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen tulee päästä invataksilla. Saatto- ja huoltoliikenne tulee erottaa niin toisistaan, että jalankulkijat eivät joudu peruuttavan ajoneuvon taakse. 4.6 Kadut ja kunnallistekniikka Katualuetta Palokunnankujalla levennetään sekä muutetaan alkupäästä hidaskaduksi ja loppupäästä kevyenliikenteen väyläksi erillisessä katu-urakassa, joka ei sisälly tähän hankkeeseen. Julkinen liikenne kulkee Bredantiellä, bussipysäkki sijaitsee tontin kohdalla ja junaasemalle on matkaa n. 700 800 m. Kaukolämpö-, vesi-, viemäri- sekä sähköliittymät sijaitsevat katualueella. Tietoliikennekaapeli sijaitsee osin tontilla ja on siirrettävä katualueelle. 5 SUUNNITTELUTAVOITTEET 5.1 Yleiset tavoitteet Yleisenä tavoitteena tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, käytettävyys, kestävyys ja kauneus. Esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksessa tulee soveltaa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja vastaanottovaiheessa tulee noudattaa asiakirjojen Sisäilmaluokitus 2008 (RT07-10946) sekä Terveen talon toteutuksen kriteerit (RT 07-10805) tavoitearvoja, ohjeita ja vaatimuksia. sisäilmastoluokka S1 rakennustöiden puhtausluokka P1 ilmanvaihtotöiden puhtausluokka P1 materiaalien päästöluokka M1 rakennuksen lämpö- ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2 akustinen luokitus on pääosin luokka C veden- ja kosteudenhallintasuunnitelma osana urakoitsijan laadunvarmistussuunnitelmaa Kohde on tavoitetasoltaan normaalia tavoitetasoa, vaativuusluokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A. (RakMK A2). Elinkaari- ja energiatehokkuusvaatimukset Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25 + 25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään.
HANKESUUNNITELMA sivu 10 Vaadittava energiatehokkuusluokka on A. Energiatehokkuuden toteutuminen varmistetaan hankkeen eri vaiheissa erilaisin menetelmin. Rakennuslupahakemukseen lasketaan lämmitysenergiatarve ja energiatehokkuusluokka. Energiankulutuslaskelmat todennetaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Rakennusvaiheessa energiatehokkuuden toteutuminen edellyttää valvontaa sekä huolellista toteutusta. Tämä varmistetaan lämpökuvauksella ja ilmanvuotoluvun mittauksella. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: 1. Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan tilaratkaisun puitteissa. Tilat sijoitellaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella (esim. katoksilla, seinäkkeillä). Rakennus tulee varustaa riittävillä räystäillä, vesikate tehdään saumapellistä ja ulkopuolisella vedenpoistolla. Suunnitteluratkaisujen tulee olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. 2. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut keskitetään. 3. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D3 2012 tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Ilmanpitävyysvaatimukseksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo q 50 0,7 l/h. Vaatimuksen toteutuminen varmistetaan mittaamalla rakennusvaiheessa ennen pintatöiden ja talotekniikkatöiden aloittamista ja vaatimuksen täyttyminen on sakollinen välitavoite. 4. Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin sekä lämmön talteenotolla. Ilmanvaihtokonehuoneiden sijainti optimoidaan siten, että pitkiltä ja risteäviltä kanavilta vältytään, ts. puhallinsähkönkulutus minimoidaan. 5. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. 5.2 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Kauniaisten maankäyttöä ja rakentamista ohjataan asemakaavoituksella. Tavoitteet on esitetty tarkemmin asemakaavaselostuksessa. 5.3 Toiminnan kuvaus ja toiminnalliset tavoitteet Villa Bredassa tulee toimimaan nykyinen vanhusten palvelukeskus laajennettuna, 17- paikkainen vanhainkoti, kaupungin oma keskuskeittiö, neuvonta- ja vastaanottotiloja (se-
HANKESUUNNITELMA sivu 11 niorineuvola, kampaaja, jalkojenhoito jne.) sekä nykyiseen rakennukseen kytketyssä laajennusosassa tehostetun palveluasumisen ryhmäkodit (60 asukasta). Paikoitusjärjestelyissä on huomioitava sekä henkilökunnan että Villa Bredan asiakkaiden paikoitustarpeet. Saattoliikennettä tontilla on runsaasti, kuin myös tavarantoimituksia. Henkilökunnan määrä on nykyisin 32 henkeä ja tämän hankesuunnitelman mukaisen hankkeen valmistuttua yhteensä n. 90 henkeä. Yksikkö nykytilanne arvio perusteet (henkilöä) jatkosta Palvelukeskus 4 6-7 johtaja, toiminnanohjaajat, laitoshuoltajat, neuvontapiste Keittiö 4 6-7 toiminnan laajeneminen, myös vkl Yrittäjät 2 2-? kampaaja, jalkojenhoitaja, +? Granin lähiapu - 2 toimipiste siirtyy Villa Bredaan Seniorineuvola - 2-3 päiväsairaala ym. vastaanottotoiminta fysioterapia / liikunnanohjaaja - 1-2 ennakoiva toiminta ja asukkaat hoitohenkilökunta 13 47 mitoitus 0,7 osastonhoitaja laitoshuoltajat 3 5 kotihoito 23 25 siirtyy terveyskeskuksesta Villa Bredaan huolto 2 3? yhteensä 51 93 5.4 Tilatavoitteet ja tilaohjelma Yleistä Tilat ovat turvalliset, terveelliset ja toimivat. Sekä palvelukeskuksen että ryhmäkotien suunnittelua tulee ohjata esteettömyys, viihtyisyys ja käyttäjäystävällisyys. Esteettömyys toteutetaan laajasti: esteettömien kulkumahdollisuuksien lisäksi valaistus sekä väri- ja äänimaailma tukevat esteetöntä käyttöä. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huolehtia siitä, että tilat tarjoavat moniaistisesti ja kokonaisvaltaisesti miellyttäviä tilakokemuksia. Suurten tilojen, käytävien ja aulojen meluisuutta estetään suunnitteluratkaisuin. Ääntä tuottavat tilat sijoitetaan erilleen tai erotetaan puskurivyöhykkein tiloista, joissa tarvitaan hiljaisuutta.
HANKESUUNNITELMA sivu 12 Tilojen ja toimintojen suunnittelussa ja sijoittamisessa on huomioitava huoltoliikenteen järjestäminen ja tarvikkeiden kuljettaminen asiakastilojen häiriintymättä. Huonejärjestelyin ja värejä käyttämällä pyritään tekemään tiloista helposti hahmottuvat ja mahdollistamaan myös apuvälineitä käyttävien tai näkövammaisten orientoituminen tilassa. Pohjakerrokseen tehdään pieni viilennettävä hyvästijättöhuone, jossa omaiset voivat jättää hyvästit ennen vainajan siirtoa. Palvelukeskuksen / päivätoiminnan tilat Tavoitteena on mahdollistaa nykyistä monipuolisempi viriketoiminta, joten ryhmätiloja suunnitellaan muuntuviksi ja erilaisten harrastusryhmien käytön mahdollistaviksi. Suurempia tiloja tulee voida jakaa tarvittaessa pienemmiksi. Kotihoitokeskuksen tilat Suunnittelun tavoitteena on saada tarkoituksenmukaiset työtilat kotihoidon tukipisteelle. Osastonhoitaja, kotihoidon ohjaaja ja apuvälinevastaava tarvitsevat omat toimistotilat. Kotihoidon työntekijöiden käytössä tulee olla riittävät tilat kirjallisia töitä ja työn suunnittelua varten. Tiimien kokoukset järjestetään palvelukeskuksen kokoustiloissa. Tehostetun palveluasumisen tilat Ryhmäkodit suunnitellaan palvelemaan useita erilaisia käyttäjäryhmiä siten, että asukas saa asua tutussa yksikössään muistisairauden ja toimintakyvyn heikkenemisen edetessä. Tilat tulee suunnitella riittävän väljästi siten, että apuvälineiden käyttäminen luonnistuu. Viihtyisyyteen panostetaan sekä tilaratkaisuilla että sisustussuunnittelulla. Suunnittelussa hyödynnetään asiantuntija-apua. Yhteistilat Palvelukeskuksen aulatilat ja ruokasali tulee suunnitella siten, että kaikkien käyttäjäryhmien on turvallista, esteetöntä ja vaivatonta liikkua ja orientoitua talossa. Huomioidaan mm. näkövammaiset, liikuntarajoitteiset ja muistisairaat tilojen ryhmittelyllä, värien käytöllä jne. Keittiö Keittiö toimii valmistuskeittiönä. Ruoka valmistetaan keittiössä ja kuljetaan sieltä ryhmäkoteihin, kotipalvelun asiakkaille sekä kaupungin eri toimipisteisiin. Henkilökunnan tilat Henkilökunnan tilat palvelevat koko rakennuksen henkilökuntaa ja osassa niistä tulee olla myös mahdollisuus pienimuotoisiin kokouksiin. Lisäksi rakennukseen tulee järjestää erilliset tilat seuraaville teknisille toiminnoille: lämmönjakohuone kiinteistönhoidon varasto jakamotila sähköpääkeskus 5.4.1 Tilaominaisuudet Tilaominaisuudet määritellään tarkemmin rakennustapaselostuksessa.
HANKESUUNNITELMA sivu 13 5.4.2 Tilaohjelma Hankkeen valmistelussa ja toteutussuunnittelussa tutkitaan nykyisen palvelukeskuksen osalta mahdolliset muutokset ja peruskorjauksen laajuus sekä tutkitaan niiden teknistaloudelliset edellytykset. Myös tilaohjelma tulee tarkentumaan toteutussuunnittelun yhteydessä. Hankesuunnitelman yhteydessä tehdyn tilaohjelman pohjalta alustava tilantarve Villa Bredan nykyisen rakennuksen peruskorjauksen (PK) sekä uudisrakentamisen (U) osalta ovat seuraavat: Palvelukeskus yhteensä 565 hym 2 palvelukeskus päiväkeskustoiminta yhteensä 140 hym 2 o kerhotilaa, monitoimikäyttö (PK) o varastotilaa, myös yhdistykset (PK) o aulatilat (PK) ohjaus ja neuvonta yhteensä 70 hym 2 o toimisto / info, aulaemäntä (PK) o toimisto, palvelutalo (PK) o johtaja (PK) o monistus + varastot (PK) o wc-tilat (PK) harrastetoiminta, kulttuuri yhteensä 150 hym 2 o kerhotila, monitoimikäyttö (PK) o askartelu- yms. harrastetilaa (PK) o kirjasto (PK) o lukusali (PK) o varastotila (PK) liikunta, kuntoutus yhteensä 160 hym 2 o liikuntasali + varastot (PK) o ohjaaja (PK) o sauna + pukuhuoneet (PK) o saunottaja / hieroja / fysioterapeutti (PK) muut aktiviteetit yhteensä 45 hym 2 o palvelukeskuksen vastaanottotilat (PK) o aputilat (PK) Kotihoitokeskus yhteensä 290 hym 2 tilapäinen ja säännöllinen apu kotiin yhteensä 70 hym 2 o kotihoidon toimisto (PK) o kotihoidon ryhmähuone (PK) o kotihoidon /-palvelun varasto (PK/ U) o sosiaalitilat henkilökunnan sosiaalitilojen kohdalla päiväsairaala yhteensä 70 hym 2
HANKESUUNNITELMA sivu 14 o o o vastaanottotilat (PK) lepohuone (PK) aputilat (PK) välimuotoinen asuminen yhteensä 150 hym 2 o intervalliasuminen, 2 huoneistoa (yhteensä 80 hym 2 )(PK) o perhekoti (70 hym 2 )(PK) Tehostettu palveluasuminen yhteensä 2625 hym 2 (yksiportainen ympärivuorokautinen hoito) ryhmäkodit (60 asukasta) (PK + U) (osin peruskorjattavalla osalla, pääosin uudisrakennuksen osalla) o vaatehuolto o siivouskomerot o huuhteluhuoneet o henkilökunnan toimistot o henkilökunnan wc-tilat o hoitoväline- ja lääkevarasto o saunayksikkö o lähivarastot Yhteistilat yhteensä 1 095 hym 2 ravintolapalvelut yhteensä 375 hym 2 o ruokasali & kabinetit (PK) o keittiö (PK) o sosiaalitilat henkilökunnan sosiaalitilojen kohdalla o aulatilat voivat toimia laajennusvarana tapahtumatori, näyttely-, virkistys- ja monitoimitilat yhteensä 200 hym 2 o aula (U) o näyttelytilat (U) o monitoimitila (musiikki ym.) (U) o Grani-keittiö (PK) o naulakot, wc-tilat (U) ulkopuolisille palveluntarjoajille vuokrattavat tilat yhteensä 70 hym 2 o kampaamo (PK) o jalkahoito (PK) o muu tilavaraus (PK) o aputilat (PK) varastotilat yhteensä 270 hym 2 o vanhassa osassa (PK) o uudessa osassa (U) vaatehuolto ja siivoustilat yhteensä 80 hym 2 o vanhassa osassa (PK) o uudessa osassa (U)
HANKESUUNNITELMA sivu 15 henkilökunnan sosiaalitilat yhteensä 100 hym 2 o vanhassa osassa (PK) o uudessa osassa (U) Tekniset tilat yhteensä 200 hym 2 o vanhassa osassa (PK) o uudessa sisäänkäynnissä (U) o uudessa osassa (U) 5.5 Pihaan liittyvät tavoitteet Piha-alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida liikuntarajoitteisten, apuvälineitä käyttävien, ikäihmisten tarpeet sekä tontin jyrkkyys. Pihalla on aurinkoisia paikkoja sekä suojaa sateelta, tuulelta ja auringon paahteelta. Piha suunnitellaan helposti valvottavaksi, katvealueita tulee välttää. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan siten, että rakennukseen ei kantaudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Teiden ja pihojen aurauksen, lumenluonnin ja hiekoituksen vaatimat tilat otetaan huomioon. Piha-alueen jalankulun pääkulkuväylät varustetaan sulanapidolla. 5.5.1 Pihan käyttö Pihan tulee soveltua virkistykseen ja sekä suunnittelussa että toteutuksessa tulee huomioida palvelukeskuksen sekä viereisen kerrostalon asukkaiden tarpeet piha-alueiden yhteiskäytölle. 5.6 Rakennustekniset tavoitteet Tilaaja teettää tarvittavan pohjatutkimuksen sekä alustavan perustamistapalausunnon. Rakennuksen alapohja tehdään tuulettuvana, ryömintätilan tulee olla RakMK:n mukainen ja tarvittaessa kulkusilloilla varustettu. Rakennuksen vesikate tehdään saumapellistä ja ulkopuolisella vedenpoistolla. Suunnitteluratkaisujen tulee olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C, väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan. Rakennus varustetaan hissillä. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Maanvaraiset alapohjarakenteet varustetaan radonpoistovalmiudella. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, käyttötarkoitukseensa soveltuvia materiaaleja. Rakennuksen ikkunat ja ovet toteutetaan alumiinirakenteisina.
HANKESUUNNITELMA sivu 16 5.7 LVIA-tekniset tavoitteet Veden- ja kosteudenhallintasuunnitelma tulee tehdä osana urakoitsijan laadunvarmistussuunnitelmaa (tarkemmin urakkaohjelmassa). Yleistä LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (25 + 25 vuotta) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 5 % bruttoalasta laskettuna. Ilmanvaihtokonehuoneiden sijainti optimoidaan siten, että pitkiltä ja risteäviltä kanavilta vältytään, ts. puhallinsähkönkulutus minimoidaan. Talotekniikan nousukuilut keskitetään. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistöhuollon tilantarve, noin 7 m² ja sijainti maantasokerroksessa. Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille sekä kiinteistöhuollon tarvikkeille. Tila tulee varustaa ATK-valmiudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulee olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. LVIA -laitteiden suunnittelussa pitää pyrkiä myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Kauniaisten kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan Kauniaisten kaupungin tekemän ohjeen mukaan. Maanvaraiset alapohjarakenteet varustetaan radonpoistovalmiudella. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Lämmitys ja kylmiöt Suunnittelussa tulee tarkastella kahta vaihtoehtoista lämmitysvaihtoehtoa: A) Kallioenergia Rakennus lämmitys toteutetaan lämpöpumpulla, joka käyttää lämmönlähteenä kallioon kertyvää lauhdelämpöä sekä kalliolämpöä ja tarvittava lisälämpö tuotetaan sähkövastuksilla. Ylilämpöiset tilat jäähdytetään kallioenergialla. B) Hybridilämmitys kallioenergia & kaukolämpö
HANKESUUNNITELMA sivu 17 Rakennus lämmitys toteutetaan lämpöpumpulla, joka käyttää lämmönlähteenä kallioon kertyvää lauhdelämpöä sekä kalliolämpöä ja tarvittava lisälämpö tuotetaan kaukolämmöllä. Ylilämpöiset tilat jäähdytetään kallioenergialla. Molemmista vaihtoehdoista tulee suunnitteluvaiheessa selvittää elinkaarikustannukset, joiden pohjalta valitaan elinkaarikustannuksiltaan tehokkaampi vaihtoehto. Lisäksi aurinkolämmityksen hyödyntäminen tulee huomioida suunnitteluratkaisuissa. Lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Tekniset ja toisarvoiset tilat voidaan varustaa vesikiertoisella patterilämmityksellä. Lämmitysenergian vuotuiseksi ominaiskulutustavoitteeksi ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan 25 kwh/rm 3 Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä tulee hyödyntää esimerkiksi käyttöveden esilämmityksessä. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Syöksytorvet liitetään suoraan sadevesiviemäriin. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Vesi- ja lattialämmitysputkien jakotukit sijoitetaan tekniseen tilaan tai läpiviennit varustetaan tehdasvalmisteisella läpivientikappaleella sekä lattiakaivolla. Tiloissa, joissa lattiakaivon kuivuminen on todennäköistä, käytetään kuivakaivoja. Putkikuiluissa, paloletkukaapeissa yms. tarpeellisissa paikoissa tulee olla vuodonilmaisimet, joista hälytykset suoraan kaupungin keskusvalvomoon. WC-tiloissa sekä muissa käsienpesuun tarkoitetuissa vesipisteissä käytetään sähköverkkoon liitettyjä elektronisia hanoja. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan. Myös keittiön vedenkulutukset (sekä kylmä että lämmin) mitataan erikseen. Rakennuksen vuotuiseksi veden ominaiskulutustavoitteeksi ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan 0,20m 3 /rm 3 /a. Lämpimän käyttöveden ominaiskulutus on 17,5 kwh/m²/a. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Kauniaisten kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. Ilmanvaihto Sellaiset tilat, joiden käyttökuormitus on vaihtelevaa ja poikkeaa suuresti eri aikoina, tulee varustaa ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Ilmamääriä tulee voida muuttaa huonekoh-
HANKESUUNNITELMA sivu 18 taisella lämpötila-/hiilidioksidiohjauksella ja puhaltimien taajuusmuuttajilla. Tällaisissa tiloissa tulee ilmamääriä voida lisätä 20 % tehostuskäytössä. Auringon aiheuttamaa ylilämpöä tulee ensisijaisesti estää rakenteellisilla ulkopuolisilla aurinkosuojauksilla (esim. katoksilla, seinäkkeillä). Iv-tekniikan alustava konehuoneiden pinta-alavaraus on yhteensä noin 5 %. Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmön talteenotolla ja lämmityksellä (ei kuitenkaan sähkölämmitys). Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmön talteenotto. Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan M1-luokkaa, ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1-tasoa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan P1-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen tavoitteita. Ilmanvaihtolaitteisto mitoitetaan SFP-oppaan mukaisesti pienille painehäviöille sähköisen puhallinenergian säästämiseksi. Näin menetellen tulee SFP-luvun alittaa 2,0 kw/(m 3 /s), 1/1-teholla mitattuna. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huolehtia alustatilan painovoimaisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa koneellisesta radonpoistosta. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhykekohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää ns. Modbus-väylää. Rakennusautomaatiojärjestelmän on oltava yhteensopiva nykyisten järjestelmien kanssa ja se liitetään kaupungin nykyiseen keskusvalvontajärjestelmään tietokantatasolla. Hälytyksien siirrot ja -historiat, energiaraportointi, käyttäjäoikeuksien määrittelyt ja - raportointi sekä Trendit on liitettävä nykyisen keskusvalvomo-ohjelmistoon tietokantatasolla. Huoltokirja Kohteesta tullaan laatimaan huoltokirja, johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoimisen ja kokoamisen tekee LVIA - suunnittelija. 5.8 Sähkötekniset tavoitteet Huoltokirjan tekemisessä käytetään Kauniaisten kaupungin laatimaa ohjetta. Huoltokirja liitetään kaupungin kiinteistöjen ylläpitojärjestelmään (Haahtela). Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Kiinteistöön tehdään varavoimajärjestelmä.