Keski-Suomen vanhuspalvelut vuonna 2020 Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Keski-Suomen Sote 2020 -hanke
Keski-Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet ikäihmisten palvelutarpeeseen vastaamisessa Keski-Suomessa on kattava sote-ammattien koulutustarjonta niin tutkintokoulutuksen kuin ammatillisen täydennyskoulutuksen osalta Keski-Suomessa toteutuu paljon oppilaitosten, järjestöjen, GeroCenterin, yrityselämän ja kuntien omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa; erityisesti liikuntatieteellisen tiedekunnan vaikutus Vanhuspalvelut hyvin resurssoitu ja rakenteet pääasiallisesti kunnossa Paljon hyviä käytäntöjä (hankkeessa kuvattavana noin 40) Palveluseteli useissa kunnissa käytössä Perhehoidossa yhteinen pilotti meneillään Jaso - Varttuneiden asumisoikeusyhdistys => yhteisöasumisen malli Vakiintuneet käytännöt asukkaiden osallisuuteen kuten asiakasraadit ja vanhusneuvosto Vapaaehtoistoiminnan monet muodot Tuija Koivisto
Keski-Suomen haasteet ja uhat ikäihmisten palvelutarpeeseen vastaamisessa Vanhuspalveluita linjaavia organisaatioita tällä hetkellä lähes 30 Palvelurakenne painottunut ympärivuorokautiseen hoitoon, mikä sitoo voimavaroja ja on toteutunut ennaltaehkäisevän työn, kotikuntoutuksen, kotihoidon tehostamisen ja omaishoidon määrän kustannuksella Nopeasti kasvava ikäihmisten määrä Keskimäärin puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin Olemassa olevan ikääntyneen rakennuskannan (esim hissittömät kerrostalot) tuomat haasteet kotona asumisen tukemiseen ja osassa aluetta uudisrakentamisen tarvittavan tonttimaan rajallisuus Muistisairauksien hoitoketjun sattumanvarainen toteutuminen ja kattavan muistikoordinaattori toiminnan puuttuminen Kotihoidossa varatun resurssin ja toteuman välillä yli 20%:n hukka (vanhuspalvelulain seuranta-aineisto 2014) Tuija Koivisto
Vanhuspalvelulain indikaattorien toteutuminen hankekunnissa Palvelurakennesuositus Kotona 75 vuotiaista asuu 91-92% Säännöllisen kohon piirissä 75 vuotiaista Sotkanet hankekunnat 2013 89,3 % 11,7 % asiakkaana 13-14% Omaihoidon tuen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Tehostetun palv.asumisen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Laitoshoidossa 75 vuotiaista 2-3% 4,7 % 7,4 % 3,3%
Väestön ikääntymisen tuomat haasteet Keski-Suomessa Ikäihmisten absoluuttinen määrä kasvaa nopeasti, 10 vuoden kuluttua 75 - vuotiaita noin 10.000 nykyistä (nyt 22.600) enemmän; 20 vuoden kuluttua 20.000 enemmän kuin nyt Nykyinen palvelurakenne painottuu ympärivuorokautiseen hoitoon, kotona asumista tukevien palveluiden ja omaishoidon kustannuksella Jos palvelurakenne säilyy nykyisellään, on Keski-Suomeen lisättävä vuoteen 2025 noin 1000 uutta ympärivuorokautisen hoidon paikkaa, mikä investointina tarkoittaa vähintään 100m :a sekä ympärivuorokautisen hoidon käyttötalouskustannusten lisäystä noin 50m /vuosi sekä noin 600 lisähoitajan tarvetta Valtakunnallisestikin haasteena on sote-henkilöstön riittävyys kasvavaan palvelutarpeeseen nähden, sillä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä sotehenkilöstöstä on siirtynyt eläkkeelle runsaat 50% Hankekunnissa on tällä hetkellä noin 5300 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa. Koska ikä on muistisairauden keskeinen riskitekijä, kasvaa muistisairaiden määrä noin 1500:lla vuoteen 2025 mennessä; vuoteen 2040 mennessä nykyinen muistisairaiden määrä yli kaksinkertaistuu Tuija Koivisto
Miten selvitä haasteista Tarvitaan tulevat vuosikymmenet kattava strategia, jossa yhteinen visio, yhteiset arvot ja yhteiset linjaukset koko sote-palvelujärjestelmään Sote palvelujärjestelmän tehtävänä on tuottaa kansalaisille edellytyksiä arjessa pärjäämiseen, hoito- ja palveluinterventioita tulee arvioida sen perusteella, mikä on niiden (interventioiden) aiheuttama myönteinen muutos ihmisen luottamuksessa omaan pärjäämiseensä Vanhuspalvelut ovat keskeinen osa sote-palvelujärjestelmää, jossa tärkeämpää on asiakkaan prosessin sujuvuus kuin palveluja tuottavien yksiköiden (siilojen) omien prosessien sujuvuus; palveluprosesseissa tulee maksimoida asiakkaalle arvoa tuottava aika Vanhuspalveluiden osalta Keski-Suomessa on merkittävää tehdä strateginen valinta sen suhteen kuinka iso osa ikäihmisistä asuu kotona, palvelurakennesuosituksen mukaan 91-92% (EKSOTE 93%; Göteborg 94%) 75 vuotta täyttäneistä (tällä hetkellä K-S:ssa kotona asuu 89,3% ko ikäluokasta) Visiona tulee olla kotona asumisen ensi sijaisuus- siihen pääsemiseksi on löydettävä keinot eli voimavarat tulee keskittää toimintakykyä ylläpitäviin ja edistäviin ja arjessa pärjäämistä edesauttaviin toimiin sekä kotona asuvien palveluiden kehittämiseen Tarvitaan koko pelikentän hahmottavaa johtamista! Tuija Koivisto
Mitä vaaditaan, että nykyistä useampi ikäihminen pärjää kotona pidempään Yhteiskuntavastuun ja yksilön vastuun selkiyttäminen, sote toimijan tulee neuvoa, ohjata ja tukea ikäihmisiä omaehtoiseen varautumiseen ikääntymisen tuomiin muutoksiin: Toimintakyvystä huolehtimiseen Osallistumiseen, omaehtoiseen kansalaistoimintaan, vapaaehtoistyöhön Varautumiseen ikääntymisen myötä tuleviin muutoksiin => läheis- ja ystävyyssuhteiden vaaliminen => asumisratkaisujen miettiminen => hoitotahto ja edunvalvonnan valtuutus ajoissa Hallitusohjelma: Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa Tuija Koivisto
Mitä vaaditaan, että nykyistä useampi ikäihminen pärjää kotona pidempään / 2 Kuntien hyvinvointikertomuksessa linjataan nykyistä pidemmällä aikajänteellä Miten ikäihmisten arkea helpottavat lähipalvelut - kauppa, pankki, apteekki palvelut ovat saatavissa ja saavutettavissa Miten turvataan kulttuuri-, koulutus-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut kaiken ikäisille; lähiliikuntapaikkojen ja seniorikuntosalien määrää lisätään Kuinka ikäihmisten osallistumista ja kokoontumista edesautetaan sekä joukkoliikenne palveluin että esteettömin tilaratkaisuin Miten ikäihmisille tärkeitä järjestötoimijoita tuetaan esim. tarjoamalla toimintaan ja kokoontumisiin sopivia tiloja, vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia haetaan aktiivisesti Miten kaavoituksella ja liikennejärjestelyillä luodaan edellytykset ikäystävälliselle yhteiskunnalle; Vaihtoehtoiset asumisratkaisut; Hissirakentaminen Hyödynnetään WHOn Checklist of Essential Features of Age-friendly Cities Hallitusohjelma: Käynnistetään kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä ohjelma.tehdään selvitys yksinelävien asemasta yhteiskunnassa. Tuija Koivisto
Mitä vaaditaan, että nykyistä useampi ikäihminen pärjää kotona pidempään / 3 Kotona asuvat, ei säännöllisten palveluiden piirissä olevat ikäihmiset helposti saatavien ja saavutettavien neuvonta, ohjaus ja kuntouttavien palvelujen piiriin Ravitsemukseen, lääkehoitoon, päihteisiin, toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut Suunnatut hyvinvointi- / terveystarkastukset jo heti eläkkeelle jäätyä Riskiryhmien tunnistaminen ja tavoittaminen, (riskitekijöiden kartoittaminen kertomustiedonlouhinnalla esim IKÄPALO) FINGER tutkimuksen tulosten jalkauttaminen => aktiivisella elintapaohjauksella muistisairauteen sairastumisen alkua voitaneen siirtää 5 10 vuotta; tehostetun elintapaneuvonnan kohderyhmänä voisi olla esim ns. suuret ikäluokat Kaatumistapaturmien tavoitteellinen ehkäiseminen Hallitusohjelma: Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Tuija Koivisto
Mitä vaaditaan, että nykyistä useampi ikäihminen pärjää kotona pidempään / 4 Kotihoidon kehittäminen ja tehostaminen Tavoitteena, että 13-14% (hankekunnissa nyt 9,8%) on säännöllisen kotihoidon piirissä Asiakassegmentointia avun paremman kohdentamisen tueksi Kotihoitoa saatavissa ympärivuorokautisesti ja kotiutuminen on mahdollista 7 pnä viikossa (vrt Uusi Sairaala hanke) Kotihoitoa saatavissa tehostetusti ja/tai kotisairaalassa Kotikuntoutusta lisätään huomattavasti, tarve noin 35 fysioterapeuttia kotona asuvien toimintakyvyn tueksi Monialaista osaamista (mielenterveys, päihde, muistisairaudet, kuntoutus) perustiimien tueksi Kotihoidon imagon parantaminen ja hukan minimoiminen Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen Mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmät työn tukena Hallitusohjelma: Varmistetaan vanhuspalvelulain toteutuminen kotihoitoa lisäten. Tuija Koivisto
Mitä vaaditaan, että nykyistä useampi ikäihminen pärjää kotona pidempään / 4 Omaishoidon tuki tavoitteena, että 6-7% 75 vuotta täyttäneistä hoidetaan omaishoidon tuella (hankekunnat nyt 4,3%) STM julkaisi raporttina 2014:2 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman=> kansallisesti lainsäädäntö kesken, esim. kuka on sopimusomaishoidon palkkion maksaja kunta vai KELA Omaishoidon tuen lisääminen edellyttää, että omaishoitajiksi haluavia on riittävästi Omaishoitajien tukemisen tavat ja mahdollisuudet on otettava myös erityisen kehittämisen kohteeksi (omaishoitajat mukaan palvelumuotoiluun) Omaishoitajien lakisääteisen vapaan järjestämiseksi perhehoitolain muutos voi tarjota lisämahdollisuuksia (perhehoitoa voidaan järjestää asiakkaan kotona) Hallitusohjelma: Omaishoitajan jaksamista tuetaan. Omaishoitoon kohdennetaan resursseja. Työikäisten mahdollisuuksia omaisen hoitamiseen lisätään. Tuija Koivisto
Mitä vaaditaan, että nykyistä useampi ikäihminen pärjää kotona pidempään / 5 Erityishuomio muistisairaisiin Hankekunnissa on jo nyt runsaat 5300 henkilöä, joilla keskivaikea tai vaikea muistisairaus, heidän määränsä on kaksinkertaistumassa tulevien kahden vuosikymmenen aikana Koko muistisairaiden hoitopolku toteutuu tällä hetkellä sattumanvaraisesti (aivoterveyden edistäminen; muistisairauden diagnosointi; diagnoosin jälkeinen seuranta, tuki ja kuntoutus; muistihoitotyön erityisosaaminen sote-palveluissa) Vaikka muistikoordinaattoritoiminnasta on näyttöä sen vaikuttavuudesta (muistisairaiden kotona asumista on voitu jatkaa keskimäärin kaksi vuotta) puuttuu Keski-Suomesta lähes kokonaan muistikoordinaattorit. Keskisuomen tarve olisi noin 25 muistikoordinaattoria STM:n raportti 2010:10 Kansallisen muistiohjelman 2012 2020 - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi; muistiohjelman paimentaminen loppuun Hallitusohjelma: Hallitus lisää kuntalaisen ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa Tuija Koivisto
Toimintakyvyn arvioinnista Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen eri yhteyksissä on tullut esille, että asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja mittaamiseen tarvitaan helppokäyttöinen, yhteinen, kaikille työntekijäryhmille ja asiakkaille ymmärrettävä mittari. Mittarin pitää olla voimavaroihin ja olemassa olevaan toimintakykyyn keskittyvä eikä ongelmalähtöinen Toimintakykymittari tulee olla helposti kytkettävissä myös tietojärjestelmiin, asiakaslähtöiseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan ja myös toiminnanohjaukseen. Toimia tietokannassa olevien mittarien käyttö vaatii usein erillisohjelman, arvioijalle erityiskoulutuksen; usein arvioinnin tuloksen ymmärtää vain toinen ko arvioinnin erityiskoulutuksen saanut Osana sähköisten palveluiden kehittämistä, tulee kehittää palveluita, joissa asiakas voi itse tehdä toimintakykyään koskevia arviointeja esim Suuntima työkalu
Hallitusohjelman synnyttämää pohdintaa Hallitusohjelma: Muutetaan seuraavat palvelusuunnitelman laadintavelvoitteet siten, että suunnitelmat laaditaan vain kunkin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan palvelutarpeen sitä edellyttäessä: - suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vanhuspalvelulaki 5 ), - sosiaalihuollon palvelu-, hoito-, kuntoutus tai muu vastaava suunnitelma (sosiaalihuollon asiakaslaki 7 ) ja- tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta tms. koskeva suunnitelma (potilaslaki 4a ). Tarvitaan koko asiakkaan palvelukokonaisuuden kattava hoito- ja palvelusuunnitelma; erityisesti riskiryhmiin kuuluville; paljon palveluita käyttäville; tuki- ja huolenpitoasiakkaille Vastuulääkärin, vastuu työntekijän nimeäminen perustason palveluissa Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty eli hoito- ja palvelusuunnitelma säästää aikaa, päällekkäistä työtä ja turvaa asiakkaan hoidon jatkuvuuden kaikissa oloissa.
Hallitusohjelman synnyttämää pohdintaa Hallitusohjelma: ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat. Erityisryhmien ARAinvestointiavustusta jatketaan uusin rajauksin. Linjaus tulee aiheuttamaan absurdeja tilanteita, koska kunnissa voi olla pääosa palveluasumistarjonnasta olla kiinteistöistä, joihin on saatu ARAn avustuksia. Rikas voi päätyä ilman asiallista perustetta laitoshoitoon, jos hänen tulonsa estää muuttamisen palvelutaloon, jonka rakentamiseen saatu ARA rahoitusta Kunta voi joutua myöntämään tulorajat ylittävälle palveluasumista tarvitsevalle palvelusetelin tai maksusitoumuksen yksityiseen palveluyksikköön vaikka tarkoituksen mukainen hoito voitaisiin turvata kunnan omassa (mutta ARA rahoitusta saaneessa) yksikössä.
Hallitusohjelman synnyttämää pohdintaa Hallitusohjelma: Pitkäaikaisesta laitoshoidosta, palveluasumisesta, kotiin annettavista palveluista ja muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviä asiakasmaksuja korotetaan. Raportteja ja muistioita 2015:7 Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut. Säädösvalmistelua tukevan työryhmän loppuraportti. Em asiakasmaksulakivalmistelu on avattava, koska esitykset eivät johda asiakasmaksujen kasvamiseen hallitusohjelman mukaisesti vaan pienentää kuntien tuloja. Tuloja pienentää pääasiallisesti kustannuksia kattamaton ruokamaksu; tilapäisen palveluasumisen sisällyttäminen maksukattoon (ilman ylläpitokorvausta); vähimmäiskäyttövaran laskeminen ilman varallisuusharkintaa
Muuta Resurssiviisausnäkökulma => tunti liikuntaa päivässä ikäihmisillekin => yleisradion tehtäväksi liikuttaa ikäihmisiä => inkontinensin ehkäisyssä ei jätetä yhtään kiveä kääntämättä Avuttomaksi auttamisen ja puolesta tekemisen kriminalisoiminen Enemmän kuin käsiä tarvitaan päätä ja häntää Joka tahtoo löytää keinot. Joka ei halua keksii selitykset.
Vanhuspalvelujen prosessi keskittyy Laatimaan vanhuspalvelujen järjestämissuunnitelman vuonna 2020 (tai strategian), joka sisältää sisältäen vanhuspalvelujen tavoiteltavan palvelurakenteen, henkilöstörakenteen, toimitilatarpeet, integroidut asukaslähtöiset palvelupolut ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin Suunnitelman osaksi kuvataan INNOkylän näkökulmataulukon avulla kuntien nykyiset hyvät käytännöt Suunnitelma pyritään saamaan lausunnolle viimeistään lokakuussa 2015
Pilottiaihiot asiakassegmentointi kotihoidossa toimintakykymittarien käytön kehittäminen vastaamaan paremmin asiakastyön ja koko hoitoprosessin tarpeita hoito- ja palvelusuunnitelmien yhtenäistäminen vastuulääkärimalli Jamkin, yliopiston, muistiyhdistyksen ja GeroCenterin hankeaihiot
65 vuotta täyttäneet hankekunnissa
75 vuotta täyttäneiden määrä ja ennuste hankekunnissa 50000 45000 41036 43140 40000 37497 35000 32566 30000 25000 22657 25674 75-20000 15000 10000 5000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Missä 75 -vuotiaat asuvat nyt 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 6 % 2 % 2 % 6 % 1 % 2 % 1 % 5 % 1 % 9 % 6 % 3 % 3 % 3 % 1 % 43 % Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski
Jyväskylä vs muut hankekunnat 25000 20000 19800 21430 19606 22205 20935 17475 17697 15000 10000 12978 9679 14240 11434 15091 MUU K-S JKL 5000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Yksin asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä Petäjävesi Jyväskylä Joutsa Keuruu Äänekoski Hankasalmi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Viitasaari Pihtipudas Saarijärvi Kannonkoski Multia Toivakka Laukaa Kinnula Karstula Uurainen Kyyjärvi Konnevesi Kivijärvi Muurame Luhanka 50,3 49,6 49,6 49,3 48,9 48,6 47,3 46,8 46 45,4 43,2 43,1 42,2 42,2 41,8 41,5 40,1 40,1 40,1 39,7 39,5 39,5 0 10 20 30 40 50 60 24
Muistisairaiden määrä hankekunnissa
Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (tehostettu palveluasuminen, laitoshoito) Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Koko maa Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 7,3 11,6 11,4 10,8 10,6 10,6 10,6 10,4 10,2 9,9 9,9 9,8 9,7 9,6 9,3 9,2 9,1 9 9 8,8 8,8 0 2 4 6 8 10 12 14
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Koko maa Kainuun sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 88,4 88,4 89 89,7 89,5 89,4 89,4 89,3 91,1 91,1 91 90,8 90,8 90,7 90,6 90,3 90,3 90,1 90,1 90,1 92,6 86 87 88 89 90 91 92 93
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.2013 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Itä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Koko maa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9,8 9,6 13,5 12,9 12,5 12,3 12,3 12,1 12,1 11,9 11,7 11,6 11,3 10,8 10,8 10,7 10,7 10,6 15,6 15,4 16,4 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Päätösten ennakkoarvioinneissa huomioidaan erityisesti ikääntyneiden hyvinvointi ja terveys Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 12 16 18 29 29 32 36 61 71 70 72 77 91 91 88 88 87 87 86 84 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Strategisella valinnalla on merkitys ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärään 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 2266 2039 1813 1586 2567 2311 2054 1797 3257 2931 2605 2280 3750 3375 3000 2625 4104 3693 3283 2873 4314 3883 3451 3020 Nykytila 10% Ymp vrk 9% Ymp vrk 8% Ymp vk 7% 1000 500 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
2500 Strategisella valinnalla on merkitys ympärivuorokautisen hoidon henkilöstö tarpeeseen (laskettu 0.5 mitoituksella) 2000 1875 2052 2157 1500 1000 1133 793 1284 899 1628 1140 1312 1436 1510 Nykytila n. 10% Tavoitetila 7% 500 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
250 Strategisella valinnalla on merkitystä ympärivuorokautisen hoidon kustannuksiin (yhden paikan hinta 47625/v) 200 179 195 205 150 100 108 122 76 72 155 91 105 115 121 Nykytila n. 10% Tavoitetila 7% 50 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Kotihoidon vakanssit 9/2014 Kotihoidon vakanssit hankekunnat syyskuu 2014 Määrä % Esimiehet 35,21 4,49 Tiimivastaavat 29 3,70 Sh tai th 102,43 13,06 Lh tai ph 487,65 62,19 Kh 104,3 13,30 Hoiva-av 2 0,26 Ft 1,9 0,24 Puhet 0 0,00 Toimintat 0 0,00 Sos ohj 1,1 0,14 Geronomi 0 0,00 Sosionomi 4,75 0,61 Muu hlöstö 12,7 1,62 Muu sotekoulutus 3,1 0,40 Yhteensä 784,14 100,00
Kotihoidon suunniteltu ja toteutunut henkilöstö 9/2014 Suunniteltu koko henkilöstö, vakanssit Suunniteltu sosiaali- ja terveydenhu ollon henkilöstö, vakanssit Suunniteltu hoivatyöhön osallistuva henkilöstö, vakanssit Toteutunut koko henkilöstö, vakanssit työtunneista laskettuna Toteutunut sosiaali- ja terveydenhuollo n henkilöstö, vakanssit työtunneista laskettuna Toteutunut hoivatyöhön osallistuva henkilöstö, vakanssit työtunneista laskettuna 784,14 771,44 718,25 615,26 599,42 561,55 98,38 91,60 78,46 77,70 78,18
Kotihoidon asiakkaita keskimäärin Asiakkaiden lukumäärä Asiakaskäynnit Asiakkaiden Asiakkaiden seurantaviikon Asiakaskäynnit Asiakaskäynnit seurantaviikon lukumäärä lukumäärä aikana: seurantaviikon seurantaviikon aikana: seurantaviikon seurantaviikon Tilapäisasiakk aikana: aikana: Muut Tilapäisten aikana: Säännölliset asiakkaat (keskiarvo) aikana: Muita tilapäisiä asiakkaita (keskiarvo) aina olevia kuntoutusasiak kaita (keskiarvo) Säännöllisten asiakkaiden luona käynnit (keskiarvo) tilapäisten asiakkaiden luona käynnit (keskiarvo) asiakaskäynnit kuntoutusasiak kaiden luona (keskiarvo) 2056 60 2 4270 63 2
Kotihoidon toteutunut työaika 9/2014 Toteutuneen hoivatyöhön osallistuneen henkilöstön työtunnit Jos totetuneen hoivatyöhön osallistuneen henkilöstön välitön asiakastyöaika(60%) Aikaa / Toteutuneet käynnit toteutunut käynti min 21479 12887 30345 25,5
Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat 9/2014 Eiympärivuor Ympärivuoro Ei- kautisia asiakkaita okautisia asiakkaita Asiakaspai kkojen Ympärivuor okautisen Ympärivuoro kautisen ympärivuoro kautisen seurantaviik seurantavii lukumäärä: lyhytaikaiset pitkäaikaiset lyhytaikaiset olla kolla Yhteensä hoitopaikat hoitopaikat hoitopaikat 1863 11 1916 203 1713 0
Asukashuoneet ympärivuorokautisessa hoidossa Asiakashu Asiakashu oneet tai - Asiakashu Asiakashu oneet tai - Asiakashu Asiakashu oneet tai - Ei Asiakashu oneet tai - huoneistot oneet tai - huoneistot oneet tai - huoneistot yhdenhen oneet tai - huoneistot : Yhteensä huoneistot : 1 hh, oma WC : 1 hh, ei omaa WC:tä huoneistot : 2 hh, oma WC : 2 hh, ei omaa WC:tä huoneistot : 3+ hh, oma WC : 3+ hh, ei omaa WC:tä Ei yhden hengen huone gen huoneiden % osuus 1597 1182 85 241 65 10 14 330 20,7
Ympärivuorokautisen hoidon hoitohenkilöstömitoitus 9/2014 Vakanssit ja työsuhteet (hoitotyön osuus huomioituna), jaettuna ympärivuorokautise n hoidon asiakaspaikoilla MITOITUS_SUUN Henkilöstön kokonaistyöaika tunteina (huomioitu hoitotyöhön osallistumisen osuus), jaettuna 38.25h, jaettuna viikon 38 ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden lukumäärällä MITOITUS_TOT 0,65 0,60
Suunniteltu ja toteutunut henkilöstö 9/2014 Suunniteltu koko henkilöstö, vakanssit Suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuo llon henkilöstö, vakanssit Suunniteltu hoivatyöhön osallistuva henkilöstö, vakanssit Toteutunut koko henkilöstö, vakanssit työtunneista laskettuna Toteutunut sosiaali- ja terveydenhuol lon henkilöstö, vakanssit työtunneista laskettuna Toteutunut hoivatyöhön osallistuva henkilöstö, vakanssit työtunneista laskettuna 1395,2 1366,6 1273,35 1237,03 1207,18 1128,09 97,95 91,27 88,66 88,33 88,59
KIITOS! Tuija Koivisto Hanketyöntekijä, vanhuspalveluiden prosessi Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke p. 014 2660 570 gsm 050 4623 950 tuija.koivisto@jkl.fi Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä www.jyvaskyla.fi/sote2020