Viimeistely ja herkistely Suksien Sotšiin -julkaisu 3/4, tammikuu 2014
T ämä on viimeinen ennen olympialaisia ja paralympialaisia ilmestyvä julkaisu. Elokuusta lähtien ilmestyneet kolme julkaisua ovat vieneet vaihe vaiheelta Suksien Sotšiin tapahtumajärjestäjiä kohti huipennusta Sotši 2014 olympiaja paralympiakisoja sekä niiden yhteydessä järjestettäviä koulujen ja päiväkotien iloisen talvisia liikuntatapahtumia. H-hetki on pian käsillä. Nyt tarvitaan viimeiset tiedot olosuhteista ja konkreettinen kisa-ajan toiminnan suunnitelma. Suksien Sotšiin -julkaisut 1 Tavoitteiden asettaminen ja peruskuntokausi / elokuu 2013 2 Kilpailuun valmistava kausi / marraskuu 2013 3 Viimeistely ja herkistely / tammikuu 2014 4 Mitalikahvit ja johtopäätökset / huhtikuu 2014 Suksien Sotšiin 2014 -teemavuotta järjestävät Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Valo, Opetushallitus ja Liikkuva koulu -ohjelma. Kiitokset myös tähän julkaisuun toimitetuista materiaaleista Suomen Urheilumuseon kirjastolle ja Nastolan Kirkonkylän koululle. 2
Sisällys: Esipuheet 4 Viimeinen hetki ilmoittautua 5 Johdatusta kisafiilikseen 6 Viime hetken vinkit 7 Diplomit ladattavissa teemasivuilta 10 Talvikisojen synty 11 Kisaisäntä Sotši 12 Talviurheilumaa Venäjä 14 Tunnista talvikisalajit! 15 Venäjän kielen alkeet 18 Educa-messuilta viime hetken vinkit 19 Urheilijaterveiset 20 Liikuntaseikkailu & Taisto 21 Liikkuva Koulu -seminaarit 22 Toimintakalenteri 23 3
Esikuvat liikuttavat Esipuheet Hauskaa ja hikistä, vauhdikasta ja vaikeaa. Huippu-urheilu on kovaa työtä, mutta myös fantastinen matka maailmaan, jossa tavoite on oman suorituskyvyn kehittäminen. Urheilijalle se on vahvan arkirutiinin toistamista, etsimistä ja löytämistä, onnistumista ja epäonnistumista; niin kuin tavoitteellinen elämä pienoiskoossa. Sotšin olympialaisissa meillä kaikilla on mahdollisuus nauttia huippu-urheilusta parhaimmillaan, joko paikan päällä tai kotona kisoja seuraten. Olympialaiset ovat matka unelmiin, joiden eteen urheilijat ovat vuosikausien ajan tehneet kovaa työtä. Se matka on tarina, jonka fiiliksissä meidän kaikkien on syytä elää täysillä mukana. Sotšissa Suomen värejä kantaa yli 100 urheilijaa. He kaikki ovat ansainneet kisapaikkansa ja meidän arvostuksemme. He ovat oman alansa ammattilaisia. He omistautuvat, keskittyvät, taistelevat ja antavat kaikkensa. Heidän suorituksiaan seuratessa me muut saamme uutta energiaa omaan päivittäiseen työhömme ja elämyksiä arkirutiinien keskelle. He ovat esikuvia, ja esikuvat liikuttavat. Unohtumattomia olympiaelämyksiä toivottaen, Mika Kojonkoski Suomen Olympiajoukkueen johtaja Tunnelma tiivistyy Tunnelma alkaa tiivistyä niin Paralympiakomitean toimistolla kuin urheilijoiden valmistautumisessa kohti monen vuoden päämäärää. Suurin osa urheilijoista kiertää vielä monta kilpailua ennen paralympialaisia ja hioo suoritustaan huippuunsa. Samalla on oltava erityisen tarkka, ettei turhia loukkaantumisia eikä sairastumisia tule. Sotšin paralympiajoukkueeseen nimettiin marraskuun alussa yhteensä kahdeksan urheilijaa. Joukkuetta täydennetään helmikuun alussa lopullisen joukkueen ollessa noin 13 urheilijaa. Joukkue tulee siis lähes kolminkertaistumaan Vancouveriin verrattuna. Pyörätuolicurling uutena suomalaislajina tuo Sotšin joukkueeseen viisi urheilijaa. Lajin nousu vuoden 2007 esittelytilaisuudesta vuoden 2013 ensimmäiseen MM-kilpailuun ja edelleen ensi vuoden paralympialaisiin on hyvä esimerkki pitkäjänteisen työn tuloksista. Niihin vuosiin mahtuu monta leiriä, turnausta, treenikassin pakkaamista, epäonnistumista, oivalluksia Siis tunteita laidasta laitaan. Joukkueen valmistautuminen on sujunut hyvin. Paralympialaisiin tähtäävä lumilautailija Matti Suur-Hamari sijoittui upeasti kolmanneksi kauden avanneessa maailmancupin osakilpailussa marraskuun lopussa. Maastohiihtäjä Ilkka Tuomisto avasi puolestaan maailmancupin kilpailukautensa toisella sijalla. Yksi marraskuussa joukkueeseen nimetyistä urheilijoista oli alppihiihtäjä Katja Saarinen. Katja osallistuu uransa neljänsiin paralympialaisiin ja omaa potentiaalia aina palkintopallille saakka. Toinen merkittävä asia on, että Katja pyrkii Kansainvälisen Paralympiakomitean urheilijakomission jäseneksi, mitä kautta hän voisi olla vaikuttamassa lajeja, urheilijoita ja paralympialaisia koskevaan päätöksentekoon. Tähän liittyvä äänestys suoritetaan paralympialaisten aikana ja äänioikeutettuja ovat kaikki Sotšin osallistuvat urheilijat. Toivotetaan Katjalle suurta äänivyöryä! Hyvää paralympiavuotta kaikille! Kimmo Mustonen Suomen Paralympiajoukkueen johtaja 4
Viimeinen hetki ilmoittautua Onko ilmoittautuminen teemavuoteen jäänyt tekemättä? Vielä ehtii. Ilmoittautumislinkin löydät osoitteesta www.olympiakomitea.fi/suksiensotsiin Tarjoamme teille maksutta seuraavat Suksien Sotšiin 2014 materiaalit: Ideoita ja vinkkejä tapahtuman järjestämiseksi neljässä Suksien Sotšiin -verkkojulkaisussa Reilun pelin diplomi Osallistujadiplomit Kouludiplomi Olympiajoukkueen Terveiset Sotšista -postikortti Venäjältä postitse Paralympiajoukkueen Terveiset Sotšista -postikortti Venäjältä postitse Vaikka valtaosa materiaaleista on kaikkien saatavilla ilman ilmoittautumistakin, niin olympia- ja paralympiajoukkueiden postikortit Venäjältä kilahtavat vain ilmoittautuneiden postiluukuista. 5
Johdatusta kisafiilikseen Katso, miltä näytti talvinen koulutapahtuma neljä vuotta sitten Vääksyn ja Jyrängön kouluilla Vancouver 2010 talvikisojen aikaan. Talvikisatunnelmiin voit virittäytyä myös näiden Kansainvälisen Olympiakomitean videoiden myötä. 6
Viime hetken vinkit Kahden tunnin ohjelmia: Avajaiset Päättäjäiset Harrastus- ja välinemessu Seuraa kisatapahtumia Mitä tapahtuu Sotšissa Oma suosikkiurheilija Välkkätoimintaa: Pulkkaviesti Köydenveto Kuntokampanjat Hiihtokalenteri Liikuntaseikkailu Tunnin ohjelmia: Tietokilpailu luokissa Venäjän kielen alkeet Sotši olympiakaupunki Kisalajeja löytyy enemmän vinkkipankista, http://www.sport.fi/olympiakomitea/olympia-akatemia/ suksien-sotsiin-2014/vinkkipankki Tähän lukujärjestyspohjaan voit suunnitella oman viikko-ohjelman, jos haluatte pitää olympiakasvatusta useampana päivänä. Muista, että jokainen yhteisö voi järjestää olympiakasvatukseen liittyviä tapahtumia itselleen sopivassa laajuudessa. MA Aiheet TI KE TO PE 7
Laji + sovellukset Tavoite Tehtävän toteutus Curling Tarkkuus Yksilö/ ryhmä Ihmiscurling Pari / ryhmä Mehukatticurling Yksilö / ryhmä Silitysrautacurling Yksilö / ryhmä Ohjeistus Toinen oppilas pyrkii työntämään liukurilla istuvan oppilaan lähelle maalipistettä TAI jonkin tietyn viivan yli Pelataan curlingia mehukattipulloilla Pelataan curlingia vanhoilla silitysraudoilla Välineet curlingkivet 2 liukuria ja maalialue Täytettyjä mehukattipulloja ja maalialue Silitysrautoja ja maalialue Viestit Sukkulaviesti kaveria pulkassa vetäen Yhteistoiminta, koordinaatio, tasapaino, liike Yksilö / pari / ryhmä Pulkka per joukkue Junaviesti pulkalla mäessä (veturi + vaunut) Oppilas juoksee mäen ylös ja laskee pulkalla alas. Sitten hän ottaa kaverin mukaan, juoksevat ylös ja taas laskevat alas, + kolmas, + neljäs, + viides oppilas Sokkohiihto Toinen hiihtää sovittua reittiä ja toinen antaa ohjeita Sukkula yhdellä suksella pyörätuolisukkula Tandemhiihto Ampumahiihto + Silmä-käsikoordinaatio Hiihto-osuus + ammuntaosuus, joka voidaan suorittaa erilaisilla välineillä soveltaen mm. tennispallo, tikka, lumipallo, laserase Tuoli, jonka alle on laitettu sukset + normaalia lyhyemmät sauvat 8
Laji + sovellukset Tavoite Tehtävän toteutus Tarkkuusluistelu / tarkkuushiihto Mäkihyppy Pujottelu Näytöslajit Esim. Muodostemaluistelu, Lumilautailu, Tarkkuus, yhteistoiminta, ajan ja matkan arviointi Tasapaino, koordinaatio, Yksilö / Ryhmä Yksilö / Joukkue Yksilö / joukkue Ohjeistus Kerrotaan reitti ja idea Jos joku oppilaista harrastaa jotakin harvinaisempaa lajia, niin hän voisi esitellä sitä Välineet Ajanotto, Radan merkkaus Minarit/ Omat sukset, tuomarit, suorituspaikka suksin, minarein, rattikelkalla, pulkalla Talviset pallopelit LaCrosse, hankifutis, lumisähly, Lumipaini Tasapaino, voima, ketteryys, voima Yksilö/ Joukkue Säännöt, tuomarointi, pystypainina tai istualteen selät vastakkain toista kehästä ulos työntäen Painikehän merkkaus Tietovisa Esim. ongelmanratkaisu (olympiarenkaiden järjestys) Yleistieto, ryhmädynamiikka / yhteistyö Joukkue Vastataan kysymykseen tai tehdään tehtävä. Väärästä vastauksesta joku liikunnallinen tehtävä MUISTILISTA Perustakaa työryhmä, ellei sitä jo ole. Työryhmä voi koostua oppilaista, henkilökunnasta, koulun ulkopuolisesta avusta tai niiden yhdistelmästä Koulun oman pressiryhmän perustaminen Ota yhteys ruokalaan ruokailun teemaviikon järjestämiseksi Tilavaraukset, jos jotain järjestetään koulun ulkopuolella Mahdollisen urheilijavierailun miettiminen/yhteydenotto urheilijaan Yhteys lajiliittoon, jos saisi yhdistettyä jonkin lajiesittelyn olympiaviikolle Kutsu paikallismedian edustajat paikalle teemapäivien aikana tai toinen vaihtoehto on, että oppilaat/opiskelijat kirjoittavat jutun paikallislehteen 9
Diplomit ladattavissa netistä Suksien Sotšiin -diplomit ovat ladattavissa nettisivuilta. Diplomit löytyvät sekä osallistujille, osallistuville kouluille ja päiväkodeille sekä reilun pelin oppilaalle. KUNNIAKIRJA Reilun pelin oppilas Tämä kunniakirja on myönnetty Suksien Sotšiin 2014 -tapahtumaan osallistumisesta. Urheilen reilusti ja tasavertaisesti, yrittäen parhaani ja kunnioittaen toisia. KUNNIAKIRJA Tämä kunniakirja on myönnetty menestyksellisestä työstä olympialiikkeen kasvatustavoitteiden hyväksi. Helsingissä, keväällä 2014 Petri Haapanen puheenjohtaja Suomen Olympia-Akatemia 10 Diplomit ladattavissa osoitteesta: http://www.sport.fi/olympiakomitea/olympia-akatemia/suksien-sotsiin-2014/julkaisut-ja-materiaalit
Talvikisojen synty Ajatus olympialaisista talvikisoista nousi ensi kerran esiin vuonna 1911, kun KOK:n kokous käsitteli vuoden 1912 Tukholman kisojen ohjelmaa. Italialainen kreivi Brunetta d Usseaux esitti, että Tukholmassa 1913 järjestettävät Pohjoismaiset talvikisat voitaisiin liittää olympiakisojen ohjelmaan. Ruotsalaiset kisaisännät torjuivat kuitenkin ehdotuksen. Pohjoismaat halusivat pitää talviurheilun omissa käsissään, ja jarruttivat talviolympiakisojen perustamista 1920-luvulle saakka. Talvilajeja oli toki olympiakisoissa nähty jo aiemmin. Luistelu oli mainittu mahdollisena olympialajina jo KOK:n perustamiskokouksessa 1894, ja taitoluistelu kuului ohjelmaan Lontoossa 1908. Berliinin 1916 olympiakisojen ohjelmassa olisi myös ollut talvilajeja, ellei ensimmäinen maailmansota olisi peruuttanut koko kisoja. Luistelut oli tarkoitus järjestää Berliinissä ja hiihtolajit Schwarzwaldin vuoristossa. Antwerpenissä 1920 kilpailtiin jälleen taitoluistelussa ja ensi kertaa myös jääkiekossa. Huhtikuussa järjestetyissä kilpailuissa pariluistelupari Ludowika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Vuoden 1924 olympiakisat oli myönnetty Pariisille ja ranskalaiset ilmaisivat halunsa järjestää olympiakilpailut myös talvilajeissa. Kun Pohjoismaat edelleen vastustivat ajatusta talviolympialaisista, KOK teki kompromissin: ranskalaiset saivat järjestää KOK:n suojeluksessa erityisen talviurheiluviikon, jonka kilpailut eivät kuitenkaan kuuluisi viralliseen olympiaohjelmaan. Chamonix ssa 1924 pidetty talviurheiluviikko oli niin suuri menestys, että Pohjoismaidenkin vastarinta murtui. KOK hyväksyi vuonna 1925 erillisten talviolympiakisojen järjestämisen. Chamonix n kisoille myönnettiin 1926 jälkikäteen ensimmäisten olympialaisten talvikisojen arvo. Ensimmäiset talviparalympialaiset järjestettiin Ruotsin Örnsköldsvikissä vuonna 1976. Silloin lajeina olivat maastohiihto ja alppihiihto. Sotšin paralympialaiset ovat 11. talviparalympialaiset. Suomi oli 70- ja 80-luvun kestomenestyjä talviparalympialaisissa. Suomi tunnettiin erityisesti vahvana hiihtomaana. Uusia maita on tullut jatkuvasti lisää ja Sotšissa kilpailee 45 kansallisuutta ja noin 700 urheilijaa. Venäjällä on vahva paralympiajoukkue omissa kotikisoissaan. Muita vahvoja talviparalympiamaita ovat Saksa ja Kanada. Pohjoismaista Norjalla on suurin paralympiajoukkue Sotšissa. 11
Kisaisäntä Sotši Sotši (venäjäksi Сочи) on 360 000 asukkaan kaupunki Krasnodarin hallintoalueella Venäjän eteläisellä laidalla. Se sijaitsee Kaukasus-vuorten läntisimpien rinteiden ja Mustan meren välisellä rantakaistaleella. Kostean subtrooppisen ilmastonsa ansiosta Sotši tunnetaan ennen kaikkea rantalomakohteena. Elokuussa keskilämpötila on +25,3 C, helmikuussa rannikolla +8,7 C. Talviolympiakisoja ei järjestetä varsinaisessa Sotšin kaupungissa, vaan 30 km rantatietä pitkin etelään sijaitsevassa taajamassa nimeltä Adler (115 000 asukasta), joka oli aikoinaan itsenäinen kaupunki. Adlerissa sijaitsee myös Sotšin kansainvälinen lentokenttä. Vain viiden kilometrin päässä olympia-areenoista sijaitsee valtakunnanraja, jonka takana on Georgiasta itsenäiseksi julistautunut Abhasian tasavalta. Kisojen lumilajit järjestetään Krasnaja Poljanan alueella, joka sijaitsee Mzymta-joen laaksossa, noin 40 km päässä Adlerista kapean solatien takana. Alppihiihtorinteet, kelkkailurata ja hyppyrimäet on rakennettu laakson eteläreunalla kohoavan Aibga-vuoren (2300 m) kylkeen, hiihto- ja ampumahiihtoladut toiselle puolelle Psehako-vuoren harjanteelle. Historiaa Aluetta asuttivat 1800-luvulle saakka islaminuskoon kääntyneet kaukasialaiset heimokansat: rannikolla sadzit ja ubyhit, vuoristossa tšerkessit (eli adygit). Venäjä ryhtyi valloittamaan Mustan meren itärannikkoa 1800-luvun alkupuolella. Adlerin ja Sotšin kaupungit saivat alkunsa venäläisten vuosina 1837 ja 1838 rannikolle perustamista linnakkeista. Tšerkessit kukistettiin pitkässä sodassa, joka päättyi vasta 1864; viimeinen vastarintapesäke sijaitsi juuri tulevien olympialatujen alueella Krasnaja Poljanassa. Sodan päätyttyä suurin osa alueen muslimiväestöstä karkotettiin Turkkiin. Tilalle siirrettiin kristittyjä talonpoikia Venäjän valtakunnan muista osista. Olympiakisojen hiihtoareenoiden kohdalla sijaitseva kylä onkin nimeltään Estosadok (eestiläiskylä). Sotši oli Krimin ohella Neuvostoliiton suosituin lomakohde, jossa vieraili vuosittain kuusi miljoonaa turistia valtion tukemilla edullisilla matkoilla. Kaupunki tuli 1980-luvulla tutuksi myös suomalaisille turisteille. Matkailua edisti Adlerin lentokentän avaaminen kansainväliselle liikenteelle 1981. Kommunismin sortuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 merkitsivät halpaturismin loppua. Sotšista tuli raja-aluetta, kun Georgia itsenäistyi 1991 ja Abhasia erosi puolestaan siitä Venäjän tukemana 1993. Tilanne Abhasiassa on sen jälkeen pysynyt rauhallisena, vaikka maan itsenäisyyden on tunnustanut vain Venäjä. Kun Krimin niemimaa kuuluu nykyään Ukrainalle, on Kaukasian Riviera jäänyt Venäjän ainoaksi eteläiseksi lomarannikoksi. Maan uuden vaurastumisen myötä 2000-luvulla alueelle on tehty suuria investointeja ja matkailijamäärät ovat lähteneet jälleen nousuun. Talviurheilua Kaukasian vuorilla Krasnaja Poljana ( kaunis aukea ) on vanhastaan tarjonnut vuoristovaihtoehdon Sotšiin saapuville rantaturisteille, mutta vaikea tieyhteys haittasi pitkään sen kehittämistä talviurheilukohteena. Tilanne muuttui, kun Neuvostoliiton hajoamisen myötä venäläisurheilijoiden vanhat vuoristoleirikeskukset jäivät muihin valtioihin, kuten Georgiaan, Armeniaan ja Kazakstaniin. Krasnaja Poljanaan rakennettiin ensimmäinen suuri laskettelukeskus 1990-luvun alussa, kun Sotši haki vuoden 2002 talviolympiakisoja. Kylpyläturismi Kaukasian Rivierana tunnetulla alueella alkoi 1900-luvun alkuvuosina. Venäjän vallankumouksen (1917) ja sitä seuranneen kansalaissodan jälkeen toiminta jatkui 1920-luvulla. Stalin lomaili alueella mielellään ja myöhemmät neuvostojohtajat seurasivat esimerkkiä. Toisen maailmansodan aikana Sotšin sanatorioissa hoidettiin haavoittuneita puna-armeijan sotilaita. 12
Vakavampaan yritykseen lähdettiin, kun olympiahankkeelle saatiin presidentti Vladimir Putinin ja sitä myötä maan johtavien oligarkkien täysi tuki. Putin matkusti itse KOK:n kokoukseen Guatemalaan 2007 ja sai puhuttua päättäjät puolelleen. Sotši voitti ratkaisevassa äänestyksessä Pyeongchangin 51 47. Kolmanneksi kilvassa jäi Salzburg. Olympia-areenat Lähes kaikki Sotšin olympiakisojen suorituspaikat on jouduttu rakentamaan tyhjästä. Ainoa vastaava tapaus talvikisojen historiassa on ollut Squaw Valley 1960. Erityisesti tämä koskee rannikkoklusteria Adlerissa. Hyvä puoli asiassa on se, että kaikki kisoissa tarvittavat viisi jäähallia ja avajaisstadion sijaitsevat toistensa vieressä, ensi kerran olympiahistoriassa. sijaitsee Psehako-vuoren harjanteella, jonne noustaan gondolihissillä. Nimensä energiajätti Gazpromin rakentama stadion on saanut laakson pohjalla virtaavasta sivujoesta. Alppihiihdon, freestylehiihdon ja lumilautailun mitaleista kilpaillaan Roza Hutor -keskuksessa. Russkije Gorki -hyppyrimäkien ja Sanki-kelkkailuradan on tarkoitus toimia jatkossa Venäjän maajoukkueen päätukikohtina lajeissaan. Paralympialaisissa jäälajit kilpaillaan Coastal kisakylästä käsin. Kelkkajääkiekko-ottelut pelataan Šajba-areenassa ja suomalaisittainkin kiinnostavassa pyörätuolicurlingissa kilpaillaan olympiacurlingin tapaan Ledjanoi kub -hallissa. Maasto- ja ampumahiihdon kilpailupaikka on Laura, kuten olympialaisissakin. Samoin paralympialaisten alppihiihto ja lumilautailu järjestetään Roza Hutor-keskuksessa. Avajaiset ja päättäjäiset järjestetään 40 000 katsojaa vetävällä Fišt-olympiastadionilla, joka on saanut nimensä alueen tunnetuimman vuoren mukaan. Vuonna 2018 stadionilla pelataan jalkapallon MM-kisojen alkuotteluita. Käyttöä stadionille keksivät varmasti Venäjän yleisurheilijat, jotka tähänkin saakka ovat pitäneet Adlerissa harjoitusleirejään. Jääkiekon pääareena, noin 12 000 hengen Bolšoj ( iso ), on määrä kisojen jälkeen pitää urheilu- ja konserttihallina. Taitoluistelu- ja short track -areena Ajsberg ( jäävuori ) muunnettaneen velodromiksi, ja pikaluistelurata Adler-Arenasta tehdään messuhalli. Jääkiekon kakkoshalli Šajba ja curling-areena Ledjanoi kub ( jääkuutio ) siirretään muihin Venäjän kaupunkeihin. Krasnaja Poljanan suorituspaikkoja nimitetään kisojen vuoriklusteriksi. Hiihto- ja ampumahiihtostadion Laura 13
Talviurheilumaa Venäjä Lunta ja jäätä ei Venäjältä puutu, joten ei ihme että talviurheilulla on maassa aina ollut tärkeä asema. Tsaarinajan Venäjän ensimmäisen ja ainoaksi jääneen olympiakullan voitti taitoluistelija Nikolai Panin Lontoossa 1908. Myös pikaluistelussa ja jääpallossa venäläiset niittivät mainetta jo sata vuotta sitten. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena syntynyt Neuvostoliitto eristäytyi muusta maailmasta myös urheiluelämässä. Kommunistinen ideologia antoi pääpainon massojen liikunnalle, ja kilpaurheilua karsastettiin pitkään. Tilanne muuttui vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto haastoi länsimaailman saavutuskilpailuun kaikilla elämänaloilla. Kesäolympiakisoihin Neuvostoliitto osallistui ensi kerran Helsingissä 1952. Talvikisoissa debyytti viivästyi vielä neljä vuotta ja toteutui vasta Cortina d Ampezzossa 1956. Neuvostoliitto voitti mitalitilaston kaikissa talviolympiakisoissa vuosina 1956 88 lukuun ottamatta Grenoblea 1968 (edellä Norja) ja Sarajevoa 1984 (DDR). Sen parhaita menestyslajeja olivat maastohiihto ja pikaluistelu, joissa varsinkin neuvostonaiset olivat pitkään ylivoimaisia, 1960-luvulta lähtien myös taitoluistelu ja jääkiekko kuuluivat näihin. Vuonna 1991 hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät (Baltian maita lukuun ottamatta) yhteisellä joukkueella vielä Albertvillen talvikisoissa 1992 (tilastoissa IVY, Itsenäisten valtioiden yhteisö). Venäjä kilpaili omalla nimellään talvikisoissa ensi kerran Lillehammerissa 1994. Venäläisurheilijat ovat voittaneet olympiamitaleita kaikissa talvikisojen urheilumuodoissa paitsi curlingissa. Karttuisimpia lajeja ovat maastohiihdon ohella olleet ampumahiihto (yhteensä 45 mitalia), pikaluistelu (70) ja taitoluistelu (51). Pikaluistelussa suurmenestys on tosin jäänyt neuvostoajalle. Pariluistelussa venäläiset voittivat kultamitalin 12 peräkkäisissä olympiakisoissa 1964 2006. Jääkiekolla on erityissija venäläisessä urheilusielussa. Punakone voitti kahta lukuun ottamatta kaikki olympiakultamitalit vuosina 1956 1992. Venäjältä olympiavoitto kuitenkin vielä puuttuu: kotkapaitainen maajoukkue on saavuttanut vain yhden hopean (1998) ja yhden pronssin (2002). Paralympialaisissa Venäjä tulee olemaan äärimmäisen vahva omissa kotikisoissaan. Vancouverin 2010 paralympialaisissa Venäjä oli mitalitilaston toinen 38 mitalillaan. Mitalitaulukon kärjessä oli Saksa 24 mitalilla saavuttaen yhden kultamitalin enemmän kuin Venäjä ja ottaen siten ykköspaikan. Erityisen vahva Venäjä on maasto- ja ampumahiihdossa. Curlingissa se tulee myös taistelemaan kärkisijoista. VENÄJÄ Pinta-ala: 17 098 242 km² Asukasluku: 143,5 miljoonaa Bruttokansantuote: 23 501 $/asukas (Suomi: 38 655 $) Rahayksikkö: Rupla (1 RUB = 0,023 ) Virallinen kieli: venäjä Presidentti: Vladimir Putin Venäjä oli mitalitilaston paras maa vielä 1994, mutta sen jälkeen menestys on laskenut. Pohjanoteerauksen toi Vancouver 2010, jossa Venäjä jäi 11. sijalle saavutettuaan vain kolme kultamitalia. Neuvostoliitosta tuli maastohiihdon suurvalta heti ensimmäisissä talviolympiakisoissaan 1956. Neuvostoliiton (1992 IVY:n) ja Venäjän hiihtäjät ovat yhteensä saavuttaneet 105 olympiamitalia, enemmän kuin tilastoa johtava Norja (96). Venäläishiihtäjät eivät ole koskaan aiemmin päässeet kilpailemaan arvokisamitaleista kotiyleisön edessä: MM-kisoja ei maassa ole järjestetty, mihin yksi syy on ollut mäkihyppyperinteiden ja suorituspaikkojen puute. Mäkihypyssä venäläiset ovat saavuttaneet vain yhden ja yhdistetyssä kolme olympiamitalia. TEHTÄVÄ: Etsi internetistä Montako urheilijaa Sotšin maisemiin odotetaan olympialaisiin, entä paralympialaisiin? Mikä tulee olemaan median edustajien määrä? Montako vapaaehtoista tarvitaan kilpailutapahtumien pyörittämiseksi? Montako olympiamitalia ja paralympiamitalia on jaossa? 14
Tunnista talvikisalajit! Yhdistä laji ja lajikuvat eli piktogrammit. Tiedätkö myös lajien nimet suomeksi? 4 Kumparelasku tuli tämän lajin valikoimasta ensimmäisenä olympiaohjelmaan ja siinä lajissa Janne Lahtela saavutti olympiakultaa Salt Lake Cityn kisoissa 2002. Hyppy ja skicross ovat tulleet mukaan jo aiemmin ja Sotšissa kilpaillaan ensi kerran myös halfpipessa ja slopestylessa. 1 Tämän lajin olympiadebyytti tapahtui Garmisch-Partenkirchenissä 1936. Kilpailu järjestettiin saman tien sekä miehille että naisille ja kaikki kilpailuohjelman lisäykset on myöhemminkin tehty miesten ja naisten osalta samaan tahtiin. Kauan odotetun ensimmäisen mitalin Suomeen toi Tanja Poutiainen, joka sijoittui hopealle Torinossa 2006. Paralympiaohjelmaan tämä laji on kuulunut vuodesta 1976. Näkövammaisilla urheilijoilla on opaslaskijat ja liikuntavammaisilla lajiin kehitetyt kelkat tai proteesit. Suomea edustaa Sotšissa tässä lajissa Katja Saarinen. 5 Sekä Suomen miehet että naiset saavuttivat pronssimitalit tässä jäällä pelattavassa lajissa edellisissä olympialaisissa Vancouverissa. Olympiakultaa Suomi ei ole saavuttanut tässä lajissa vielä kertaakaan, joten Sotšissa joukkueilla olisi mahdollisuus tehdä historiaa. Paralympialaisissa pelaaja käyttää tässä lajissa yhtä tai kahta mailaa, joiden toisessa päässä on piikkejä ja toisessa lapa. Mailalla käsitellään kiekkoa ja otetaan vauhtia liikkumiseen. Suomella ei ole edustusta tässä lajissa Paralympialaisissa. 2 Tämän lajin esi-isä oli nelimiehisjoukkueilla suoritettu sotilaspartiohiihto, joka esiintyi talviolympiakisoissa 1924, 1928, 1936 ja 1948. Lajin englanninkielinen nimi on biathlon ja välineenä siinä on muun muassa sukset ja ase. Ampumamatka on 50 metriä. Paralympialaisissa tässä lajissa urheilijat luokitellaan kolmessa kilpailuluokassa: näkövammaiset, liikuntavammaiset pystyhiihtäjät ja liikuntavammaiset kelkkahiihtäjät. Näkövammaiset urheilijat tähtäävät maalitauluun kuulon avulla. Maija Löytynoja puolustaa paralympiahopeaa tässä lajissa. 6 Lajin kulttuuria leimaa yhteisöllisyys ja hauskuus. Monet halfpipen huiput ovat keskittyneet kuvaustoimintaan ja omiin kilpailuihinsa, mutta myös olympiakilpailun arvostus on kasvanut vuosien mittaan. Halfpipen lisäksi olympialaisissa on laskettu tässä lajissa kilpailuja myös pujottelussa ja suurpujottelussa. Nyt lajikirjoon tulee mukaan myös suomalaisten hyvin hallitsema slopestyle. Paralympialaisissa tämä laji on ensi kertaa mukana Sotšissa 2014. Se on liikuntavammaisten urheilijoiden laji, radalla on vain yksi laskija kerrallaan. 3 Kanadassa on enemmän tämän lajin harrastajia kuin muualla maailmassa yhteensä. Laji oli olympiaohjelmassa jo vuonna 1924, mutta jäi välillä näytöslajin asemaan ja välillä pois kokonaankin. Olympia-areenoilla Suomella on tästä lajista yksi hopeamitali. Paralympialaisissa tätä lajia pelaavat alaraajavammaiset urheilijat. Vastoin kuin olympialaisissa tässä lajissa ei käytetä harjaa paralympialaisissa. Suomella on ensimmäistä kertaa edustus tässä lajissa paralympiakisoissa. 7 Tämä laji on kuulunut talviolympiakisojen ohjelmaan alusta lähtien eli vuodesta 1924. Luistelutyylin läpimurto kaudella 1984/85 mullisti lajin kilpailuohjelman ja sen seurauksena nykyisin kilpailuissa eri matkoilla edetään joko vapaalla tai perinteisellä tavalla. Tämä on suomalaisten kesto menestyslaji niin olympialaisissa kuin paralympialaisissa ja olympialaisten tapaan laji on ollut paralympialaji alusta asti, eli vuodesta 1976. Sotšissa ladut ovat samat paralympialaisissa kuin olympialaisissakin, tosin kelkkahiihtäjien latua on hieman loivennettu. 15
8 Tässä lajissa kilpaillaan normaalimäessä, suurmäessä ja joukkuekilpailussa. Suomalainen olympiasankari Matti Nykänen on ainoana voittanut kaikkien kolmen lajin kultamitalit samoissa olympiakisoissa. Janne Ahoselle Sotšin kisat ovat jo kuudennet olympialaiset. Sotšin kisoissa naiset tekevät olympiadebyyttinsä. 9 Kaikkien kelkkailulajien tavoin tässäkin lajissa lähdöllä on ratkaiseva vaikutus: kilpailijat riuhtaisevat itsensä liikkeelle lähtökahvoista, kauhovat lisää vauhtia piikkihansikkailla ja asettuvat selälleen. Kilpailuja käydään yksin, pareittain ja Sotšin kisoissa on ensi kerran olympiaohjelmassa myös viesti, jossa radan laskee ensin naiskelkkailija, sitten mies ja lopuksi kaksikko - lähtöluvan saa, kun edellinen laskija on koskettanut maaliviivan takana roikkuvaa laikkaa. 12 Omaksi urheilulajikseen tämä laji kehittyi 1960-luvulla jäähallien yleistymisen myötä. Kaatumiset ja protestit ovat yleisiä tässä lajissa, jota Suomessa ei juuri ole harrastettu kilpailumielessä. Soikean radan pituus on 111,12 metriä ja se merkitään jäähän vain siirrettävillä kaarremerkeillä. Viestissä yksi joukkueen neljästä jäsenestä kiertää rataa kerrallaan. Muut kolme odottavat vuoroaan radan sisäpuolella. Vaihdot tapahtuvat vapaassa tahdissa ja lennosta. 13 Tämän lajin alkukoti on Sveitsin St. Moritzissa, jossa brittituristit alkoivat 1885 järjestää kelkkakilpailuja Cresta Run -nimisellä jyrkällä jääradalla. Nopeimmaksi tyyliksi havaittiin pian laskeminen pää edellä. Lajin nimi on peräisin 1892 esitellystä uudesta kelkasta, joka muistutti monien mielestä luurankoa. 10 Tästä lajista tuli 1980-luvulla sisälaji. Olympiamitaleista kilpailtiin ensi kerran hallissa Calgaryssä 1988, viimeisen kerran taivasalla Albertvillessä 1992. Olympialajiksi tämä jäälaji tuli heti ensimmäisissä talvikisoissa Chamonix ssa 1924. Kilpailtavana on ollut alusta saakka useita eri matkoja ja vuosien varrella yhä harvempi luistelija pystyi menestymään kaikilla matkoilla. Lajin ensimmäisiä olympiajäitä hallitsi Suomi sankarina etenkin Clas Thunberg. Thunbergin vuosien jälkeen olympiavoiton on Suomelle tuonut vain Kaija Mustonen, joka olikin Grenoblen kisojen 1968 ainoa suomalainen kultamitalisti. 11 Tämä laji on kuulunut ohjelmaan kaikissa talviolympiakisoissa lukuun ottamatta Squaw Valleyta 1960, jolle Kansainvälinen Olympiakomitea myönsi luvan laistaa radan rakentamisesta. Olympialajeiksi vakiintuivat jo 1932 kahden ja neljän miehen kilpailu. Naisten kilpailut tuli olympiaohjelmaan Salt Lake Cityn kisoissa 2002. Lajin suomenkielinen nimi on harhaanjohtava. Kapteeni pyöritti rattia 1930-luvulta 1960-luvulle saakka, mutta sen jälkeen ohjaaminen on tapahtunut jalaksiin kytketyillä vaijereilla. Aerodynaaminen kuomu tuli mukaan 1950-luvulla. 14 Tämä laji on olympiakisojen talvilajeista vanhin, sillä se oli kisaohjelmassa jo Lontoossa 1908 ja Antwerpenissä 1920, ennen erillisten talviolympiakisojen syntyä. Antwerpenissä pari Ludowika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Ensimmäisissä talviolympiakisoissa Chamonix ssa 1924 Jakobssonit saavuttivat vielä hopeaa. Lajissa kilpaillaan tällä hetkellä olympiatasolla naisten ja miesten yksilökilpailussa, parikilpailussa, jäätanssissa ja Sotšissa ensi kerran myös joukkuekilpailussa. 15 Tämä kahdesta eri lajista koostuva yhdistelmälaji tuli olympiaohjelmaan heti ensimmäisissä talvikisoissa 1924. Vuosien kuluessa laji on muuttunut merkittävästi. Alun perin osalajit suoritettiin päinvastaisessa järjestyksessä kuin nykyään. Samppa Lajunen teki Salt Lake Cityn kisoissa 2002 historiaa voittamalla kaikki jaossa olleet kolme kultamitalia, kaksi henkilökohtaisista kilpailusta ja yhden joukkuekilpailusta. Vastaukset löydät osoitteesta: http://www.sport.fi/olympiakomitea/olympia-akatemia/suksien-sotsiin-2014/julkaisut-ja-materiaalit 16
17
Venäjän kielen alkeet Hei! Tervetuloa Sotšiin! Hyvää huomenta! Minun nimeni on... Hyvää päivää! Hauska tutustua! Olen Suomesta. Olen suomalainen. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen. Hyvä Suomi! Onnea! Hyvin tehty! Kiitos! Ole hyvä! Näkemiin! Привет! - Privjet! Добро пожаловать в Сочи! - Dabro pazhaalavatj v Sochi! Доброе утро! - Dobraje utra! Меня зовут... - Minja zavut... Добрый день! - Dobryj dienj! Очень приятно! - Ochinj prijatno! Я из Финляндии. - Ja iz Finljandii. я - финн/ финка. - Ja finn/ finka. Один, два, три, четыре, пять, шесть, - Adin, dva, tri, chetyre, pjatj, shestj, семь, восемь, девять, десять. - semj, vosemj, djevitj, djesitj. Финны молодцы - Finny malacy! Молодец! - Maladjec! Молодец! - Maladjec! Спасибо!- Spasiba! Пожалуйста! - Pazhaalusta! До свидания! - Dasvidaanija! Katso myös videolta pieni venäjän kielen oppitunti! 18
Educa-messuilta viime hetken vinkit Kiinnostaako sinua aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä? Oppilaiden osallistaminen? Liikunnalliset kampanjat koulutyön tukena? Olympiakasvatus ja olympia-aatteen opettaminen? Liikkuva koulu kaikille! -osastolla 7e41 ovat mukana Liikkuva koulu -ohjelma, Suomen Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Valo ry ja Kerko Sport Oy. Yhteisosastomme tarjoaa ideoita ja materiaaleja aktiivisempaan ja mukavampaan koulupäivään. Uusimpien tutkimusten mukaan fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana on yhteydessä koulumenestykseen ja edistää oppimista. Aktiivisemman koulupäivän on huomattu parantavan yleistä kouluviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä, sekä lisännyt työrauhaa. Opettajien mukaan liikunnallisemmat koulupäivät ovat lisänneet oppilaiden ja opettajien välistä vuorovaikutusta, millä on arjen sujumiseen myös oppitunneilla valtava merkitys. Liikkuva koulu kaikille! -osaston 7e41 toimintapisteessä pääset kokeilemaan heittokätesi tarkkuutta. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan Kerko Sportin liikuntavälinekasseja, lisäksi jokaiselle pieni tsemppipalkinto heti mukaan. Tule tutustumaan ja innostu aktiivisemmasta koulupäivästä! LIIKKUVA KOULU KAIKILLE! LIIKKUVA KOULU KAI 19
Urheilijaterveiset Pyörätuolicurlingjoukkue on lähdössä hyvissä fiiliksissä kohti unelmaansa, Sotšin paralympialaisia. He lähettävät myös terveisiä teemavuoteen osallistuville kouluille ja päiväkodeille. Katso videolta joukkueen mietteet ja terveiset. Nuori jääkiekkoilija Emma Nuutinen yhdessä muiden naisleijonien kanssa on valmiina pian alkaviin olympiapeleihin. Nuutinen odottaa olympialaisia laajemminkin uutena kokemuksena ja toivoo lasten innostuvan unelmoimaan seuratessaan olympialaisia. 20
Liikuntaseikkailu & Taisto Vielä ehdit ilmoittautua uuteen Liikuntaseikkailuun! Tavoitteena vähemmän istumista, lisää liikettä ja hyvää yhteishenkeä Alakoulujen Liikuntaseikkailu innostaa koululaiset liikkeelle ja tarjoaa opettajille ideoita koulupäivän liikunnallistamiseksi. Liikunnan ja oppimisen yhdistävä nettiseikkailu sisältää monipuolisia mahdollisuuksia hyödyntää alustaa eri aineiden opetuksessa. Mukana seikkailun jo tutuksi tulleet hyvät ominaisuudet sekä paljon toivottuja uudistuksia! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.sport.fi/koulu Arvomme kaikkien tammikuun aikana ilmoittautuneiden kesken 15 kpl 500 euron arvoisia liikuntavälinepaketteja! Katso myös: Isac Elliot kutsuu mukaan Liikuntaseikkailuun! http://www.youtube.com/watch?v=tsfpujrnbh0 Mä oon mukana Liikuntaseikkailussa, tuu säkin mukaan! Liikuntaseikkailun tsemppari, Isac Elliot Kohti Taisto School Power kilpailuja! Yläkoulujen Taisto-kampanjaan osallistuu yli 78 000 oppilasta. Treenijakso on saanut oppilaat vauhdikkaasti liikkeelle ja vähitellen alkaa valmistautuminen kohti jännittävää kilpailukevättä. Liperin koulu on voittanut mestaruuden jo kaksi kertaa peräkkäin, mikä koulu kruunataan Suomen kovakuntoisimmaksi yläkouluksi Taiston finaalissa 9.5.? Elä mukana kilpailuhuumassa: www.yourmove.fi/taisto 21
Liikkuva Koulu -seminaarit Liikkuva koulu -ohjelma järjestää vuosittain valtakunnallisia seminaareja liikkuvien koulujen toiminnan tukemiseksi. Seminaariaineistot tulevat kaikkien saataville Liikkuva koulu verkkosivuille: http://www.liikkuvakoulu. fi/liikkuva-koulu/seminaarit Lisäksi aluehallintovirastot ja liikunnan aluejärjestöt järjestävät alueellisia seminaareja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksia aktiivisen koulupäivän toteuttamisesta! Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia. LIIKKUVA KOULU -alueseminaari 29.1. 2014 Hämeenlinna TEKEMÄLLÄ OPPII seminaari 11.2.2014 Vantaa LIIKKUVA KOULU -alueseminaari 1 8.2.2014 Jyväskylä Valtakunnallinen LIIKKUVA KOULU seminaari 8.-9.4.2014 Seinäjoki Lisätietoja: http://www.liikkuvakoulu.fi/liikkuva-koulu/seminaarit 22
Toiminta kalenteri Educa-messut 24. 25.1.2014 Sotšin olympialaiset 7. 23.2.2014 Sotšin paralympialaiset 7. 16.3.2014 Viimeinen Suksien Sotšiin -julkaisu ilmestyy huhtikuussa Tarkista myös Taiston, Liikuntaseikkailun ja Liikkuva Koulu -seminaarien tärkeät päivämäärät edellisiltä sivuilta! 23
www.olympiakomitea.fi/suksiensotsiin Suomen Olympia-Akatemia toteuttaa olympiakasvatusta Suomessa Yhteistyössä: