Suomen Olympiajoukkueen pääyhteistyökumppanit: Suomen Olympiajoukkueen yhteistyökumppanit:

Transkriptio

1 Sotši 2014 Info

2 Suomen Olympiajoukkueen pääyhteistyökumppanit: Suomen Olympiajoukkueen yhteistyökumppanit:

3 Sisältö Sotši 2014 Info Toimitus: Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu: atti Hintikka ja Vesa Tikander Kuvat: Kansainvälinen Olympiakomitea (IOC) Taitto ja digijulkaisu: Edita Prima Oy/aija Hietala Julkaisija: Suomen Olympiakomitea Kannen kuva: Peetu Piiroinen saavutti olympiahopeaa halfpipessa ja Aino-Kaisa Saarinen pronssia 30 km hiihdossa Vancouverissa Copyright Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu ja Suomen Olympiakomitea ISBN (NID.) ISBN (PDF) Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu: urheilukirjasto@stadion.fi Suomen Olympiakomitea: Kansainvälinen Olympiakomitea: Sotši 2014: SOTŠI 4 Historiaa 4 Talviurheilua Kaukasian vuorilla 5 Olympia-areenat 5 TALVIURHEILUAA VENÄJÄ 6 TALVIOLYPIAKRONIKKA Talvikisojen synty Chamonix St. oritz Lake Placid Garmisch-Partenkirchen Sapporo, St. oritz ja Garmisch-Partenkirchen Cortina d Ampezzo St. oritz Oslo Cortina d Ampezzo Squaw Valley Innsbruck Grenoble Sapporo Innsbruck Lake Placid Sarajevo Calgary Albertville Lillehammer Nagano Salt Lake City Torino Vancouver 19 TALVIOLYPIAKISOJEN YLEISTILASTOT 20 AASTOHIIHTO 34 ÄKIHYPPY 44 YHDISTETTY HIIHTO 47 ALPPIHIIHTO 50 FREESTYLEHIIHTO 55 LUILAUTAILU 58 APUAHIIHTO 61 PIKALUISTELU 65 SHORT TRACK -LUISTELU 72 TAITOLUISTELU 75 OHJASKELKKAILU 79 RATTIKELKKAILU 82 SKELETON 85 CURLING 86 JÄÄKIEKKO 88 iehet 88 Naiset 90 AALYHENTEET 94 KISAKALENTERI 96 KARTAT 98 3

4 SOTŠI Sotši (venäjäksi Сочи) on asukkaan kaupunki Krasnodarin hallintoalueella Venäjän eteläisellä laidalla. Se sijaitsee Kaukasus-vuorten läntisimpien rinteiden ja ustan meren välisellä rantakaistaleella. Kostean subtrooppisen ilmastonsa ansiosta Sotši tunnetaan ennen kaikkea rantalomakohteena. Elokuussa keskilämpötila on +25,3 C, helmikuussa rannikolla +8,7 C. Talviolympiakisoja ei järjestetä varsinaisessa Sotšin kaupungissa vaan 30 km rantatietä pitkin etelään sijaitsevassa taajamassa nimeltä Adler ( asukasta), joka oli aikoinaan itsenäinen kaupunki. Adlerissa sijaitsee myös Sotšin kansainvälinen lentokenttä. Vain viiden kilometrin päässä olympia-areenoista sijaitsee valtakunnanraja, jonka takana on Georgiasta itsenäiseksi julistautunut Abhasian tasavalta. Kisojen lumilajit järjestetään Krasnaja Poljanan alueella, joka sijaitsee zymta-joen laaksossa, noin 40 km päässä Adlerista kapean solatien takana. Alppihiihtorinteet, kelkkailurata ja hyppyrimäet on rakennettu laakson eteläreunalla kohoavan Aibga-vuoren (2300 m) kylkeen, hiihto- ja ampumahiihtoladut toiselle puolelle Psehako-vuoren harjanteelle. Historiaa Aluetta asuttivat 1800-luvulle saakka islaminuskoon kääntyneet kaukasialaiset heimokansat: rannikolla sadzit ja ubyhit, vuoristossa tšerkessit (eli adygit). Venäjä ryhtyi valloittamaan ustan meren itärannikkoa 1800-luvun alkupuolella. Adlerin ja Sotšin kaupungit saivat alkunsa venäläisten vuosina 1837 ja 1838 rannikolle perustamista linnakkeista. Tšerkessit kukistettiin pitkässä sodassa, joka päättyi vasta 1864; viimeinen vastarintapesäke sijaitsi juuri tulevien olympialatujen alueella Krasnaja Poljanassa. Sodan päätyttyä suurin osa alueen muslimiväestöstä karkotettiin Turkkiin. Tilalle siirrettiin kristittyjä talonpoikia Venäjän valtakunnan muista osista. Olympiakisojen hiihtoareenoiden kohdalla sijaitseva kylä onkin nimeltään Estosadok (eestiläiskylä). Kylpyläturismi Kaukasian Rivierana tunnetulla alueella alkoi 1900-luvun alkuvuosina. Venäjän vallankumouksen (1917) ja sitä seuranneen kansalaissodan jälkeen toiminta jatkui 1920-luvulla. Stalin lomaili alueella mielellään, ja myöhemmät neuvostojohtajat seurasivat esimerkkiä. Toisen maailmansodan aikana Sotšin sanatorioissa hoidettiin haavoittuneita puna-armeijan sotilaita. Sotši oli Krimin ohella Neuvostoliiton suosituin lomakohde, jossa vieraili vuosittain kuusi miljoonaa turistia valtion tukemilla edullisilla matkoilla. Kaupunki tuli 1980-luvulla tutuksi myös suomalaisille turisteille. atkailua edisti Adlerin lentokentän avaaminen kansainväliselle liikenteelle Kommunismin sortuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 merkitsivät halpaturismin loppua. Sotšista tuli raja-aluetta, kun Georgia itsenäistyi 1991 ja Abhasia erosi puolestaan siitä Venäjän tukemana Tilanne Abhasiassa on sen jälkeen pysynyt rauhallisena, vaikka maan itsenäisyyden on tunnustanut vain Venäjä. Kun Krimin niemimaa kuuluu nykyään Ukrainalle, on Kaukasian Riviera jäänyt Venäjän ainoaksi eteläiseksi lomarannikoksi. aan uuden vaurastumisen myötä 2000-luvulla alueelle on tehty suuria investointeja ja matkailijamäärät ovat lähteneet jälleen nousuun. SOTŠI 4

5 Talviurheilua Kaukasian vuorilla SOTŠI Krasnaja Poljana ( kaunis aukea ) on vanhastaan tarjonnut vuoristovaihtoehdon Sotšiin saapuville rantaturisteille, mutta vaikea tieyhteys haittasi pitkään sen kehittämistä talviurheilukohteena. Tilanne muuttui, kun Neuvostoliiton hajoamisen myötä venäläisurheilijoiden vanhat vuoristoleirikeskukset jäivät muihin valtioihin, kuten Georgiaan, Armeniaan ja Kazakstaniin. Krasnaja Poljanaan rakennettiin ensimmäinen suuri laskettelukeskus 1990-luvun alussa, kun Sotši haki vuoden 2002 talviolympiakisoja. Vakavampaan yritykseen lähdettiin, kun olympiahankkeelle saatiin presidentti Vladimir Putinin ja sitä myötä maan johtavien oligarkkien täysi tuki. Putin matkusti itse KOK:n kokoukseen Guatemalaan 2007 ja sai puhuttua päättäjät puolelleen. Sotši voitti ratkaisevassa äänestyksessä Pyeongchangin Kolmanneksi kilvassa jäi Salzburg. Olympia-areenat Lähes kaikki Sotšin olympiakisojen suorituspaikat on jouduttu rakentamaan tyhjästä. Ainoa vastaava tapaus talvikisojen historiassa on ollut Squaw Valley Erityisesti tämä koskee rannikkoklusteria Adlerissa. Hyvä puoli asiassa on se, että kaikki kisoissa tarvittavat viisi jäähallia ja avajaisstadion sijaitsevat toistensa vieressä, ensi kerran olympiahistoriassa. Avajaiset ja päättäjäiset järjestetään katsojaa vetävällä Fišt-olympiastadionilla, joka on saanut nimensä alueen tunnetuimman vuoren mukaan. Säännöllistä käyttäjää stadionilla ei tule olemaan, sillä Sotšin alueella ei ole jalkapallon pääsarjajoukkuetta. Vuonna 2018 stadionilla pelataan jalkapallon -kisojen alkuotteluita. Käyttöä stadionille keksivät varmasti Venäjän yleisurheilijat, jotka tähänkin saakka ovat pitäneet Adlerissa harjoitusleirejään. Jääkiekon pääareena, noin hengen Bolšoj ( iso ), on määrä kisojen jälkeen pitää urheilu- ja konserttihallina. Taitoluistelu- ja short track -areena Ajsberg ( jäävuori ) muunnettaneen velodromiksi, ja pikaluistelurata Adler-Arenasta tehdään messuhalli. Jääkiekon kakkoshalli Šajba ja curling-areena Ledjanoi kub ( jääkuutio ) siirretään muihin Venäjän kaupunkeihin. Krasnaja Poljanan suorituspaikkoja nimitetään kisojen vuoriklusteriksi. Hiihto- ja ampumahiihtostadion Laura sijaitsee Psehako-vuoren harjanteella, jonne noustaan gondolihissillä. Nimensä energiajätti Gazpromin rakentama stadion on saanut laakson pohjalla virtaavasta sivujoesta. Alppihiihdon, freestylehiihdon ja lumilautailun mitaleista kilpaillaan Roza Hutor -keskuksessa. Russkije Gorki -hyppyrimäkien ja Sanki-kelkkailuradan on tarkoitus toimia jatkossa Venäjän maajoukkueen päätukikohtina lajeissaan. 5

6 TALVIURHEILUAA VENÄJÄ Lunta ja jäätä ei Venäjältä puutu, joten ei ihme että talviurheilulla on maassa aina ollut tärkeä asema. Tsaarinajan Venäjän ensimmäisen ja ainoaksi jääneen olympiakullan voitti taitoluistelija Nikolai Panin Lontoossa yös pikaluistelussa ja jääpallossa venäläiset niittivät mainetta jo sata vuotta sitten. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena syntynyt Neuvostoliitto eristäytyi muusta maailmasta myös urheiluelämässä. Kommunistinen ideologia antoi pääpainon massojen liikunnalle, ja kilpaurheilua karsastettiin pitkään. Tilanne muuttui vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto haastoi länsimaailman VENÄJÄ Pinta-ala Asukasluku Bruttokansantuote Rahayksikkö Virallinen kieli Presidentti: km² 143,5 miljoonaa $/asukas (Suomi: $) Rupla (1 RUB = 0,023 ) venäjä Vladimir Putin saavutuskilpailuun kaikilla elämänaloilla. Kesäolympiakisoihin Neuvostoliitto osallistui ensi kerran Helsingissä Talvikisoissa debyytti viivästyi vielä neljä vuotta ja toteutui vasta Cortina d Ampezzossa Neuvostoliitto voitti mitalitilaston kaikissa talviolympiakisoissa vuosina lukuun ottamatta Grenoblea 1968 (edellä Norja) ja Sarajevoa 1984 (DDR). Sen parhaita menestyslajeja olivat maastohiihto ja pikaluistelu, joissa varsinkin neuvostonaiset olivat pitkään ylivoimaisia, 1960-luvulta lähtien myös taitoluistelu ja jääkiekko. Vuonna 1991 hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät (Baltian maita lukuun ottamatta) yhteisellä joukkueella vielä Albertvillen talvikisoissa 1992 (tilastoissa IVY, Itsenäisten valtioiden yhteisö). Venäjä kilpaili omalla nimellään talvikisoissa ensi kerran Lillehammerissa Venäjä oli mitalitilaston paras maa vielä 1994, mutta sen jälkeen menestys on laskenut. Pohjanoteerauksen toi Vancouver 2010, jossa Venäjä jäi 11. sijalle saavutettuaan vain kolme kultamitalia. Neuvostoliitosta tuli maastohiihdon suurvalta heti ensimmäisissä talviolympiakisoissaan Neuvostoliiton (1992 IVY:n) ja Venäjän hiihtäjät ovat yhteensä saavuttaneet 105 olympiamitalia, enemmän kuin tilastoa johtava Norja (96). Venäläishiihtäjät eivät ole koskaan aiemmin päässeet kilpailemaan arvokisamitaleista kotiyleisön edessä: -kisoja ei maassa ole järjestetty, mihin yksi syy on ollut mäkihyppyperinteiden ja suorituspaikkojen puute. äkihypyssä venäläiset ovat saavuttaneet vain yhden ja yhdistetyssä kolme olympiamitalia. TALVIURHEILUAA VENÄJÄ Venäläisurheilijat ovat voittaneet olympiamitaleita kaikissa talvikisojen urheilumuodoissa paitsi curlingissa. Karttuisimpia lajeja ovat maastohiihdon ohella olleet ampumahiihto (yhteensä 45 mitalia), pikaluistelu (70) ja taitoluistelu (51). Pikaluistelussa suurmenestys on tosin jäänyt neuvostoajalle. Pariluistelussa venäläiset voittivat kultamitalin 12 peräkkäisissä olympiakisoissa Jääkiekolla on erityissija venäläisessä urheilusielussa. Punakone voitti kahta lukuun ottamatta kaikki olympiakultamitalit vuosina Venäjältä olympiavoitto kuitenkin vielä puuttuu: kotkapaitainen maajoukkue on saavuttanut vain yhden hopean (1998) ja yhden pronssin (2002). 6

7 TALVIURHEILUAA VENÄJÄ NEUVOSTOLIITON JA VENÄJÄN TALVIOLYPIAITALIT Neuvostoliitto ( ) + IVY (1992) Venäjä (1908 ja ) K H P Yht. K H P Yht. Alppihiihto Alppihiihto Ampumahiihto Ampumahiihto Curling Curling Freestylehiihto Freestylehiihto Jääkiekko Jääkiekko Lumilautailu Lumilautailu aastohiihto aastohiihto äkihyppy äkihyppy Ohjaskelkkailu Ohjaskelkkailu Pikaluistelu Pikaluistelu Rattikelkkailu Rattikelkkailu Short track -luistelu Short track -luistelu Skeleton Skeleton Taitoluistelu Taitoluistelu Yhdistetty hiihto Yhdistetty hiihto YHTEENSÄ YHTEENSÄ

8 TALVIOLYPIAKRONIKKA Talvikisojen synty Ajatus olympialaisista talvikisoista nousi ensi kerran esiin vuonna 1911, kun KOK:n kokous käsitteli vuoden 1912 Tukholman kisojen ohjelmaa. Italialainen kreivi Brunetta d Usseaux esitti, että Tukholmassa 1913 järjestettävät Pohjoismaiset talvikisat voitaisiin liittää olympiakisojen ohjelmaan. Ruotsalaiset kisaisännät torjuivat kuitenkin ehdotuksen. Pohjoismaat halusivat pitää talviurheilun omissa käsissään, ja jarruttivat talviolympiakisojen perustamista 1920-luvulle saakka. Talvilajeja oli toki olympiakisoissa nähty jo aiemmin. Luistelu oli mainittu mahdollisena olympialajina jo KOK:n perustamiskokouksessa 1894, ja taitoluistelu kuului ohjelmaan Lontoossa Berliinin 1916 olympiakisojen ohjelmassa olisi myös ollut talvilajeja, ellei ensimmäinen maailmansota olisi peruuttanut koko kisoja. Luistelut oli tarkoitus järjestää Berliinissä ja hiihtolajit Schwarzwaldin vuoristossa. Antwerpenissä 1920 kilpailtiin jälleen taitoluistelussa ja ensi kertaa myös jääkiekossa. Huhtikuussa järjestetyissä kilpailuissa pariluistelupari Ludowika ja alter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Vuoden 1924 olympiakisat oli myönnetty Pariisille, ja ranskalaiset ilmaisivat halunsa järjestää olympiakilpailut myös talvilajeissa. Kun Pohjoismaat edelleen vastustivat ajatusta talviolympialaisista, KOK teki kompromissin: ranskalaiset saivat järjestää KOK:n suojeluksessa erityisen talviurheiluviikon, jonka kilpailut eivät kuitenkaan kuuluisi viralliseen olympiaohjelmaan. Chamonix ssa 1924 pidetty talviurheiluviikko oli niin suuri menestys, että Pohjoismaidenkin vastarinta murtui. KOK hyväksyi vuonna 1925 erillisten talviolympiakisojen järjestämisen. Chamonix n kisoille myönnettiin 1926 jälkikäteen ensimmäisten olympialaisten talvikisojen arvo. TALVIOLYPIAKRONIKKA

9 1924 Chamonix ont Blancin juurella Chamonix ssa järjestetyn talviurheiluviikon ohjelmaan otettiin jo aiemmin olympiakisoissa nähtyjen taitoluistelun ja jääkiekon lisäksi pohjoismaiset hiihtolajit (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty), pikaluistelu ja kelkkailu sekä sotilaspartiohiihto ja curling. Kahden viimeksi mainitun lajin tulokset virallistettiin tosin vasta vuonna Suomalaisten sankari oli pikaluistelija Clas Thunberg, joka voitti 3 kultaa, 1 hopean ja 1 pronssin metrillä Thunberg hävisi maanmies Julius Skutnabbille. Hiihto oli Suomelle raskas pettymys: jyrkissä alppirinteissä ainoaksi mitaliksi jäi Tapani Nikun pronssi 18 km:llä. Norjalaiset hallitsivat latuja ja mäkiä kolme kultaa voittaneen Thorleif Haugin johdolla. Veteraani-ikäinen Jakobssonin pariskunta otti vielä hopean pariluistelussa. italitilastoa: 1. Norja Suomi Itävalta Ruotsi Suomen mitalit: Kultaa: 1500 m pikaluistelu Clas Thunberg Kultaa: 5000 m pikaluistelu Clas Thunberg Kultaa: m pikaluistelu Julius Skutnabb Kultaa: Pikaluistelu, yhteispisteet Clas Thunberg Hopeaa: 5000 m pikaluistelu Julius Skutnabb Hopeaa: m pikaluistelu Clas Thunberg Hopeaa: Pariluistelu Ludowika Jakobsson/alter Jakobsson Hopeaa: Sotilaspartiohiihto Väinö Bremer, August Eskelinen, Heikki Hirvonen, Ville attila Pronssia: 18 km hiihto Tapani Niku Pronssia: 500 m pikaluistelu Clas Thunberg Pronssia: Pikaluistelu, yhteispisteet Julius Skutnabb TALVIOLYPIAKRONIKKA St. oritz Talviolympiakisojen järjestäminen kuului periaatteessa saman vuoden kesäkisojen isäntämaalle. Vuoden 1928 kisat oli myönnetty Amsterdamille, ja koska hollantilaisilla ei ollut mahdollisuutta pitää talvikisoja, Sveitsi ojensi auttavan kätensä. Pikaluistelijat pelastivat suomalaisten kisat hiihtäjien jäätyä tyystin mitaleitta. Clas Thunberg voitti kaksi kultamitalia metrin pikaluistelu jouduttiin keskeyttämään ja lopulta peruuttamaan kokonaan, kun jää suli luistelijoiden alta. Samana helteisenä päivänä hiihdetyssä 50 kilometrin kilpailussa Ruotsin Per-Erik Hedlund otti voiton yli 13 minuutin erolla seuraavaan. Norjan 15-vuotias Sonja Henie voitti ensimmäisen kultamitalinsa naisten taitoluistelussa. italitilastoa: 1. Norja USA Ruotsi Suomi Suomen mitalit: Kultaa: 500 m pikaluistelu Clas Thunberg Kultaa: 1500 m pikaluistelu Clas Thunberg Hopeaa: 5000 m pikaluistelu Julius Skutnabb Pronssia: 500 m pikaluistelu Jaakko Friman 9

10 1932 Lake Placid Lamakausi ja pitkä matka verottivat osanottoa ensimmäisissä Euroopan ulkopuolisissa talvikisoissa. Suomesta lähti matkaan vain 7 miehen kisajoukkue. Veli Saarisesta tuli Suomen ensimmäinen hiihdon olympiavoittaja, ja kaksoisvoiton 50 km:llä varmisti Väinö Liikkanen. Saarinen otti vielä pronssia 18 km:n pikamatkalla. Pikaluistelu järjestettiin amerikkalaisittain yhteislähdöllä, ja isäntämaa voittikin kaikki matkat. Neljän miehen kelkkailussa kultaa voittaneesta USA:n Edward Eaganista tuli ensimmäinen ja edelleen ainoa sekä kesä- että talvikisojen olympiavoittaja. Hän oli Antwerpenissä 1920 ottanut kultaa nyrkkeilyn raskaassa keskisarjassa. italitilastoa: 1. USA Norja Ruotsi Suomi Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto Veli Saarinen Hopeaa: 50 km hiihto Väinö Liikkanen Pronssia: 18 km hiihto Veli Saarinen TALVIOLYPIAKRONIKKA Garmisch-Partenkirchen Vuoden 1936 kesä- ja talvikisat järjestettiin hakaristilippujen alla. Alppihiihto oli ensi kerran olympiakisojen ohjelmassa, lajeina vain miesten ja naisten alppiyhdistetty, joissa isäntämaa Saksa korjasi voitot. aastohiihdon uutuutena oli viestihiihto, jossa Suomi otti Kalle Jalkasen legendaarisen ankkuriosuuden ansiosta kultamitalin. Pikaluistelijat toivat Suomeen Birger aseniuksen johdolla neljä mitalia. Kisojen suurimmat tähdet olivat norjalaisia: pikaluistelija Ivar Ballangrud voitti kolme kultaa, mäkihyppääjä Birger Ruud voitti toisen ja taitoluistelija Sonja Henie kolmannen olympiakultansa. Kanada menetti ensimmäisen kerran jääkiekkokullan, kun yllätysvoiton korjasi Iso-Britannia. italitilastoa: 1. Norja Saksa Ruotsi Suomi Suomen mitalit: Kultaa: 4 x 10 km hiihto Sulo Nurmela, Klaus Karppinen, atti Lähde, Kalle Jalkanen Hopeaa: 5000 m pikaluistelu Birger asenius Hopeaa: m pikaluistelu Birger asenius Pronssia: 18 km hiihto Pekka Niemi Pronssia: 1500 m pikaluistelu Birger asenius Pronssia: 5000 m pikaluistelu Antero Ojala 1940 Sapporo, St. oritz ja Garmisch-Partenkirchen Alun perin vuoden 1940 talvikisat myönnettiin Sapporolle. Se kuitenkin luopui niistä vuonna 1938 Japanin Kiinan sodan vuoksi, minkä jälkeen KOK antoi kisaisännyyden St. oritzille. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) ja KOK:n välinen kiista ammattimaisten hiihdonopettajien osallistumisoikeudesta johti kuitenkin siihen, että KOK siirsi 1939 kisojen järjestämisoikeuden toistamiseen Garmisch-Partenkirchenille. Toisen maailmansodan syttyminen peruutti lopulta kisat kokonaan. 10

11 1944 Cortina d Ampezzo KOK myönsi kokouksessaan 1939 vuoden 1944 talviolympiakisat Italian Cortina d Ampezzolle. Nämäkin kisat kuitenkin jäivät maailmansodan vuoksi pitämättä St. oritz Sodan takia olympiakisoihin tuli lopulta peräti 12 vuoden tauko. Vuoden 1948 kisaisännäksi valittiin jälleen Sveitsin St. oritz, joka oli säästynyt sodan tuhoilta. Heikki Hasu ja artti Huhtala toivat Suomelle kaksoisvoiton yhdistetyssä hiihdossa, jossa kaikki aiemmat olympiamitalit olivat menneet Norjaan. Tämä jäi Suomen ainoaksi kultamitaliksi, kun ruotsalaiset hallitsivat hiihtolatuja ja norjalaiset pikaluistelua. Alppihiihdon lajimäärää lisättiin kahdesta kuuteen, ja suomalaisiakin laskijoita oli ensi kerran mukana. italitilastoa: 1. Norja Ruotsi Sveitsi Suomi Suomen mitalit: Kultaa: Yhdistetty hiihto Heikki Hasu Hopeaa: Yhdistetty hiihto artti Huhtala Hopeaa: 4 x 10 km hiihto Lauri Silvennoinen, Teuvo Laukkanen, Sauli Rytky, August Kiuru Hopeaa: m pikaluistelu Lassi Parkkinen Pronssia: 50 km hiihto Benjam Vanninen Pronssia: m pikaluistelu Pentti Lammio 1952 Oslo Talviolympiakisat järjestettiin ensi kertaa Pohjoismaissa, ja ensimmäisen kerran talvikisoissa paloi olympiatuli. äkihyppykilpailua seurasi Holmenkollenin maisemissa katsojan ennätysyleisö. Suomen hiihtäjät nousivat Oslossa ensi kerran olympiakisojen päärooliin: Veikko Hakulinen otti voiton 50 km:llä, viestijoukkue voitti myös kultaa, ja ensi kertaa ohjelmassa olleella naisten 10 km:llä Suomeen tuli Lydia idemanin johdolla upea kolmoisvoitto. Suomi otti ensi kerran osaa jääkiekon olympiaturnaukseen, tuloksena seitsemäs sija. Kisojen mitalitilastoa hallitsi isäntämaa Norja, jonka suurin sankari oli kolme kultaa voittanut pikaluistelija Hjalmar Andersen. TALVIOLYPIAKRONIKKA italitilastoa: 1. Norja USA Suomi Ruotsi Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto, m Veikko Hakulinen Kultaa: 4 x 10 km hiihto, m Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen, Tapio äkelä Kultaa: 10 km hiihto, n Lydia ideman Hopeaa: 18 km hiihto, m Tapio äkelä Hopeaa: 50 km hiihto, m Eero Kolehmainen Hopeaa: 10 km hiihto, n irja Hietamies Hopeaa: Yhdistetty hiihto Heikki Hasu Pronssia: 18 km hiihto, m Paavo Lonkila Pronssia: 10 km hiihto, n Siiri Rantanen 11

12 1956 Cortina d Ampezzo Cortinan kisat olivat ensimmäiset televisioidut talvikisat. Kisojen toinen uutuus oli ensi kertaa talviolympialaisiin osallistunut Neuvostoliitto. Suomen ainoan miesten hiihtovoiton otti uudella 30 km:n kilpailumatkalla Veikko Hakulinen. Suomi vei kullan myös ensi kertaa olympiahistoriassa hiihdetyssä naisten 3 x 5 km:n viestissä joukkueella Sirkka Polkunen, irja Hietamies ja Siiri Rantanen. äkihypyssä Suomi sai ensimmäiset olympiamitalinsa: Antti Hyvärinen voitti kultaa, Aulis Kallakorpi hopeaa. Itävallan Toni Sailer voitti kaikki kolme miesten alppihiihdon kultamitalia. Cortinassa pelattiin jääkiekon olympiaturnaus viimeisen kerran ilman Suomen leijonia. Neuvostoliiton punapaidat ottivat ensimmäisen olympiakultansa. italitilastoa: 1. N-liitto Itävalta Suomi Ruotsi Norja Suomen mitalit: Kultaa: 30 km hiihto, m Veikko Hakulinen Kultaa: 3 x 5 km hiihto, n Sirkka Polkunen, irja Hietamies, Siiri Rantanen Kultaa: äkihyppy Antti Hyvärinen Hopeaa: 50 km hiihto, m Veikko Hakulinen Hopeaa: 4 x 10 km hiihto, m August Kiuru, Jorma Kortelainen, Arvo Viitanen, Veikko Hakulinen Hopeaa: äkihyppy Aulis Kallakorpi Pronssia: 1500 m pikaluistelu Toivo Salonen TALVIOLYPIAKRONIKKA Squaw Valley Vuoden 1960 kisoja ei oikeastaan myönnetty millekään kaupungille, vaan Kalifornian Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsevalle autiolle laaksolle, johon rakennettiin talviurheilukeskus. Korkea ilmanala aiheuttikin joillekin urheilijoille vaikeuksia. Uusia lajeja olivat ampumahiihto ja naisten pikaluistelu. Kalevi Hämäläinen ja Veikko Hakulinen ottivat 50 kilometrillä Suomelle kaksoisvoiton, ja miesten viestikultakin tuli Suomeen. USA voitti yllätyskultaa jääkiekkoturnauksessa, jossa Suomi päätyi Tyynenmeren sarjaan ratkomaan viimeisiä sijoja Japanin ja Australian kanssa. italitilastoa: 1. N-liitto Saksa USA Norja Ruotsi Suomi Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto, m Kalevi Hämäläinen Kultaa: 4 x 10 km hiihto, m Toimi Alatalo, Eero äntyranta, Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen Hopeaa: 50 km hiihto, m Veikko Hakulinen Hopeaa: äkihyppy Niilo Halonen Hopeaa: 20 km ampumahiihto Antti Tyrväinen Pronssia: 15 km hiihto, m Veikko Hakulinen Pronssia: 3 x 5 km hiihto, n Siiri Rantanen, Eeva Ruoppa, Toini Pöysti Pronssia: 3000 m pikaluistelu, n Eevi Huttunen 12

13 1964 Innsbruck Innsbruckin kisojen suomalaissankari oli Eero äntyranta, joka voitti ylivoimaisesti sekä 15 että 30 kilometrin hiihdon. Ensi kerran hypättiin kaksi mäkikilpailua: Veikko Kankkonen voitti normaalimäen ja tuli suurmäessä toiseksi. Neuvostoliiton Klavdija Bojarskih voitti kaikki kolme naisten hiihtokultaa, maannainen Lidija Skoblikova puolestaan kaikki 4 pikaluistelumatkaa. Neuvostoliitto voitti myös ensimmäisen kultansa pariluistelussa ja aloitti pitkän valtakautensa myös jääkiekossa. italitilastoa: 1. N-liitto Itävalta Norja Suomi Ruotsi Suomen mitalit: Kultaa: 15 km hiihto, m Eero äntyranta Kultaa: 30 km hiihto, m Eero äntyranta Kultaa: Normaalimäki Veikko Kankkonen Hopeaa: 4 x 10 km hiihto, m Väinö Huhtala, Kalevi Laurila, Arto Tiainen, Eero äntyranta Hopeaa: 5 km hiihto, n irja Lehtonen Hopeaa: Suurmäki Veikko Kankkonen Hopeaa: 1500 m pikaluistelu, n Kaija ustonen Pronssia: 50 km hiihto, m Arto Tiainen Pronssia: 3 x 5 km hiihto, n Senja Pusula, Toini Pöysti, irja Lehtonen Pronssia: 1000 m pikaluistelu, n Kaija ustonen 1968 Grenoble Grenoblen olympiakisojen suurin sankari oli isäntämaan Jean-Claude Killy, joka voitti kaikki kolme alppihiihtolajia. Suomen ainoan kultamitalin toi Kaija ustonen naisten 1500 metrin pikaluistelussa. Hän otti myös hopeaa 3000 metrillä. Eero äntyranta sai hopean ja kaksi pronssia, mutta naishiihtäjät jäivät ensi kerran mitalitta. Suomalaissyntyinen Toini Gustafsson hiihti tosin Ruotsille kaksi kultaa. Leijonat voittivat sensaatiomaisesti Kanadan ja sijoittuivat lopulta viidensiksi. DDR esiintyi ensi kerran omana joukkueenaan. Uutta olympiakisoissa olivat myös dopingtestit. TALVIOLYPIAKRONIKKA italitilastoa: 1. Norja N-liitto Ranska Ruotsi Suomi Suomen mitalit: Kultaa: 1500 m pikaluistelu, n Kaija ustonen Hopeaa: 15 km hiihto, m Eero äntyranta Hopeaa: 3000 m pikaluistelu, n Kaija ustonen Pronssia: 30 km hiihto, m Eero äntyranta Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m Kalevi Oikarainen, Hannu Taipale, Kalevi Laurila, Eero äntyranta 13

14 1972 Sapporo Suomen urheilulle Sapporo merkitsi aallonpohjaa: ensi kerran kesä- tai talvikisoissa Suomi jäi ilman olympiavoittoa. Onnikaan ei suosinut suomalaisia. Juha ieto hävisi 15 km:n pronssin 6 sadasosalla, ja Tauno Käyhkö jäi suurmäessä neljänneksi hävittyään voittajalle vain 0,7 pistettä. Japanin hyppääjät juhlivat normaalimäessä kolmoisvoittoa Yukio Kasayan johdolla. arjatta Kajosmaa hiihti kaksi hopeaa ja yhden pronssin, Neuvostoliiton Galina Kulakova kaikki kolme kultaa. Hollantilainen Ard Schenk luisteli myös kolme kultamitalia. 500 metrin pikaluistelun suosikki Leo Linkovesi horjahti ja jäi kuudenneksi. italitilastoa: 1. N-liitto DDR Sveitsi Norja Ruotsi Suomi Suomen mitalit: Hopeaa: 5 km hiihto, n arjatta Kajosmaa Hopeaa: 3 x 5 km hiihto, n Helena Takalo, Hilkka Kuntola, arjatta Kajosmaa Hopeaa: Yhdistetty hiihto Rauno iettinen Hopeaa: 4 x 7,5 km ampumahiihto Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola, auri Röppänen Pronssia: 10 km hiihto, n arjatta Kajosmaa TALVIOLYPIAKRONIKKA Innsbruck Talvikisat 1976 myönnettiin alun perin Denverille, mutta tämä luopui niistä liian suuren hintalapun vuoksi. KOK valitsi uudeksi isännäksi Innsbruckin, jossa oli kilpailtu mitaleista vasta 12 vuotta aiemmin. Helena Takalo voitti kultaa 5 km:llä ja hopeaa sekä 10 km:llä että viestissä. iehet hiihtivät viestikultaa miehistöllä atti Pitkänen, Juha ieto, Pertti Teurajärvi ja Arto Koivisto. Ampumahiihdosta tuli Heikki Ikolan johdolla kaksi hopeaa. Leijonille povattiin jo jääkiekkomitalia, kun Kanada ja Ruotsi jäivät turnauksesta pois. Pronssin vei kuitenkin paremman maalisuhteen ansiosta Länsi-Saksa. italitilastoa: 1. N-liitto DDR USA Norja Suomi Ruotsi Suomen mitalit: Kultaa: 4 x 10 km hiihto, m atti Pitkänen, Juha ieto, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto Kultaa: 5 km hiihto, n Helena Takalo Hopeaa: 10 km hiihto, n Helena Takalo Hopeaa: 4 x 5 km hiihto, n Liisa Suihkonen, arjatta Kajosmaa, Hilkka Kuntola, Helena Takalo Hopeaa: 20 km ampumahiihto Heikki Ikola Hopeaa: 4 x 7,5 km ampumahiihto Henrik Flöjt, Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola Pronssia: 15 km hiihto, m Arto Koivisto 14

15 1980 Lake Placid Lake Placidin kisojen ykköstähti oli USA:n pikaluistelija Eric Heiden, joka voitti kaikki viisi kultamitalia. Alppirinteitä hallitsivat Ruotsin Ingemar Stenmark ja Liechtensteinin Hanni enzel. Kotiyleisö sai juhlia olympiavoittoa myös jääkiekossa: viimeisessä ottelussa USA löi Suomen, joka voitolla olisi ottanut pronssimitalin. Suomalaiseen olympiahistoriaan jäi Juha iedon sadasosatappio Ruotsin Thomas assbergille 15 km:llä. Hilkka Riihivuori hiihti iedon tavoin kaksi henkilökohtaista hopeaa. Suomen ainoan kultamitalin voitti viimeisenä kisapäivänä suurmäessä Jouko Törmänen. italitilastoa: 1. N-liitto DDR USA Ruotsi Suomi Norja Suomen mitalit: Kultaa: Suurmäki Jouko Törmänen Hopeaa: 15 km hiihto, m Juha ieto Hopeaa: 50 km hiihto, m Juha ieto Hopeaa: 5 km hiihto, n Hilkka Riihivuori Hopeaa: 10 km hiihto, n Hilkka Riihivuori Hopeaa: Yhdistetty hiihto Jouko Karjalainen Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m Harri Kirvesniemi, Pertti Teurajärvi, atti Pitkänen, Juha ieto Pronssia: 10 km hiihto, n Helena Takalo Pronssia: Suurmäki Jari Puikkonen TALVIOLYPIAKRONIKKA

16 1984 Sarajevo Suomi saavutti Sarajevossa kaikkien aikojen suurimman talvikisojen mitalisaalinsa: peräti 13 mitalia. arja-liisa Hämäläinen voitti kaikki kolme henkilökohtaista kultaa sekä pronssia viestissä. Aki Karvonen hiihti kolme mitalia, Harri Kirvesniemi kaksi. atti Nykänen voitti kultaa ja hopeaa, ja yhdistetyssäkin tuli Suomeen kaksi mitalia. Kisojen paras mieshiihtäjä oli Ruotsin Gunde Svan. Taitoluisteluareenalla säväytti brittiläinen jäätanssipari Jayne Torvill/Christopher Dean. DDR nousi naispikaluistelijoidensa ja kelkkailijoidensa ansiosta mitalitilaston ykköseksi ainoan kerran historiassaan. italitilastoa: 1. DDR N-liitto USA Suomi Ruotsi Norja TALVIOLYPIAKRONIKKA Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto, n arja-liisa Hämäläinen Kultaa: 10 km hiihto, n arja-liisa Hämäläinen Kultaa: 20 km hiihto, n arja-liisa Hämäläinen Kultaa: Suurmäki atti Nykänen Hopeaa: 15 km hiihto, m Aki Karvonen Hopeaa: Normaalimäki atti Nykänen Hopeaa: Yhdistetty hiihto Jouko Karjalainen Pronssia: 15 km hiihto, m Harri Kirvesniemi Pronssia: 50 km hiihto, m Aki Karvonen Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m Kari Ristanen, Juha ieto, Harri Kirvesniemi, Aki Karvonen Pronssia: 4 x 5 km hiihto, n Pirkko äättä, Eija Hyytiäinen, arjo atikainen, arja-liisa Hämäläinen Pronssia: Normaalimäki Jari Puikkonen Pronssia: Yhdistetty hiihto Jukka Ylipulli 1988 Calgary Calgaryn olympiakisojen kuningas oli atti Nykänen, joka otti ylivoimaiseen tapaan kaikki kolme mäkikultaa. Ensi kerran olympiakisoissa hypätyn joukkuemäen kilpailun Suomi voitti ennen Jugoslaviaa. aastohiihdossa eriytettiin ensi kerran perinteisen ja vapaan tyylin kilpailut. Perinteisiä naisten matkoja hallitsi arjo atikainen, joka voitti kultaa 5 km:llä ja pronssia 10 km:llä sekä viestissä. Kisojen muita tähtiä olivat alppihiihtäjä Alberto Tomba ja kolme kultaa voittanut hollantilainen pikaluistelija Yvonne van Gennip. Suomalaisten kisat huipensi jääkiekon kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali. Leijonien 2 1-voitto punapaidoista päätöspelissä kirkasti mitalin vielä hopeaksi. italitilastoa: 1. N-liitto DDR Sveitsi Suomi Ruotsi Norja Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto (p), n arjo atikainen Kultaa: Normaalimäki atti Nykänen Kultaa: Suurmäki atti Nykänen Kultaa: Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, atti Nykänen, Tuomo Ylipulli, Jari Puikkonen Hopeaa: Jääkiekko ks. joukkue s. 92 Pronssia: 10 km hiihto (p), n arjo atikainen Pronssia: 4 x 5 km hiihto, n Pirkko äättä, arja-liisa Kirvesniemi, arjo atikainen, Jaana Savolainen 16

17 1992 Albertville Olympiakisat levittäytyivät alppikyliin eri puolille Ranskan Savoijin maakuntaa. Kisoissa näkyivät Euroopan poliittisen kartan tuoreet muutokset: hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät Yhdistyneenä joukkueena (tilastoissa IVY), ja mitalitilaston kärkeen nousi yhdistynyt Saksa. Uusia olympialajeja olivat freestylehiihto, short track -luistelu ja naisten ampumahiihto. Norja kasvatti kultamitalimääränsä neljässä vuodessa nollasta yhdeksään. äkihypyssä vaadittavan uuden V-tyylin omaksui parhaiten 16-vuotias Toni Nieminen voittaen kaksi kultaa ja pronssin. Kolmannen kullan Suomelle toi arjut Lukkarinen perinteisellä 5 km:n matkalla. italitilastoa: 1. Saksa IVY Norja Suomi Ruotsi Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto (p), n arjut Lukkarinen Kultaa: Suurmäki Toni Nieminen Kultaa: Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, ika Laitinen, Risto Laakkonen, Toni Nieminen Hopeaa: 15 km hiihto (p), n arjut Lukkarinen Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m ika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä Pronssia: Normaalimäki Toni Nieminen Pronssia: 10 km ampumahiihto, m Harri Eloranta 1994 Lillehammer Talvi- ja kesäolympiakisoissa siirryttiin eri rytmiin, joten edellisistä talvikisoista ehti kulua vain kaksi vuotta. Norjalaiset järjestivät upeat kisat voittaen itse hiihtäjä Bjørn Dæhlien ja luistelija Johann Olav Kossin johdolla 10 kultaa. Suomi jäi toisen kerran historiassa ilman kultamitalia. Ainoan hopean toi ika yllylä 50 kilometrin hiihdossa. arja-liisa Kirvesniemi päätti olympiauransa 38-vuotiaana kahteen pronssiin. Curt Lindströmin valmentama leijonamiehistö pelasi kisojen hienointa jääkiekkoa mutta joutui silti tyytymään pronssiin hävittyään välierän Kanadalle. TALVIOLYPIAKRONIKKA italitilastoa: 1. Venäjä Norja Saksa Ruotsi Suomi Suomen mitalit: Hopeaa: 50 km hiihto (p) ika yllylä Pronssia: 30 km hiihto (v) ika yllylä Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m ika yllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä Pronssia: 5 km hiihto (p), n arja-liisa Kirvesniemi Pronssia: 30 km hiihto (p), n arja-liisa Kirvesniemi Pronssia: Jääkiekko ks. joukkue s

18 1998 Nagano Uusia tulokkaita olympiaohjelmassa olivat lumilautailu ja naisten jääkiekko; curlingin mitaleista kilpailtiin ensimmäisen kerran sitten vuoden Suomi menestyi Naganon kisoissa laajemmalla rintamalla kuin koskaan ennen. ika yllylä voitti kultaa perinteisellä 30 km:llä. Suomen toisen olympiavoiton otti Jani Soininen normaalimäessä. Serkukset Janne Lahtela ja Sami ustonen toivat hopeaa ja pronssia kumparelaskusta. iesten jääkiekkoturnaus pelattiin ensi kerran NHL-tähtien voimin. Suomi voitti riemukkaasti pronssia lyötyään Kanadan mitaliottelussa. Ensimmäisessä naisten olympiaturnauksessa tuli odotetusti myös pronssimitali, joten kaikkiaan peräti 54 suomalaisurheilijaa palasi kisoista mitali kaulassa. italitilastoa: 1. Saksa Norja Venäjä Suomi Ruotsi TALVIOLYPIAKRONIKKA Suomen mitalit: Kultaa: 30 km hiihto (p), m ika yllylä Kultaa: Normaalimäki Jani Soininen Hopeaa: Suurmäki Jani Soininen Hopeaa: Yhdistetty hiihto Samppa Lajunen Hopeaa: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu Samppa Lajunen, Jari antila, Tapio Nurmela, Hannu anninen Hopeaa: Kumparelasku, m Janne Lahtela Pronssia: 10 km hiihto (p), m ika yllylä Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m ika yllylä, Harri Kirvesniemi, Sami Repo, Jari Isometsä Pronssia: Kumparelasku, m Sami ustonen Pronssia: 10 km ampumahiihto, m Ville Räikkönen Pronssia: Jääkiekko, m ks. joukkue s. 92 Pronssia: Jääkiekko, n ks. joukkue s Salt Lake City Suomalaisten sankari Utahin vuorilla oli kaikki kolme yhdistetyn hiihdon kultaa voittanut Samppa Lajunen. Normaalikilpailun kaksoisvoiton varmisti Jaakko Tallus. Neljännen kultamitalin toi Janne Lahtela kumparelaskusta. äkihyppääjät hävisivät joukkuemäen kullan Saksalle 0,1 pisteen erolla. aastohiihtäjät jäivät mitaleitta kuten jääkiekkoilijatkin. Norjan Ole Einar Bjørndalen teki historiaa voittamalla neljä kultaa ampumahiihdossa. Kisat päättyivät kultamitalihiihtäjien Johann ühleggin, Olga Danilovan ja Larisa Lazutinan hylkäykseen dopingin vuoksi. italisijoja muutettiin oikeuskäsittelyiden jälkeen vielä pari vuotta kisojen jälkeen, minkä jälkeen mitalitilaston kärkipaikka varmistui Norjalle. italitilastoa: 1. Norja Saksa USA Suomi Ruotsi Suomen mitalit: Kultaa: Yhdistetty hiihto, normaalikilpailu Samppa Lajunen Kultaa: Yhdistetty hiihto, sprinttikilpailu Samppa Lajunen Kultaa: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu Jari antila, Hannu anninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen Kultaa: Kumparelasku, m Janne Lahtela Hopeaa: Joukkuemäki atti Hautamäki, Veli-atti Lindström, Risto Jussilainen, Janne Ahonen Hopeaa: Yhdistetty hiihto, normaalikilpailu Jaakko Tallus Pronssia: Suurmäki atti Hautamäki 18

19 2006 Torino Talviolympialaisia isännöi poikkeuksellisesti eurooppalainen suurkaupunki. Vuoden 2006 talvikisojen isännyyttä oli hakenut myös Helsinki. Suomi jäi kolmannen kerran talvikisahistoriassa ilman kultamitalia, mutta mitaleita saatiin peräti kahdeksassa eri urheilumuodossa. Yhdeksännessäkin (ampumahiihto) tuli nelossija. Kokonaan uusia suomalaisia mitalilajeja olivat alppihiihto, lumilautailu ja curling. Suomen jääkiekkoleijonat pelasivat kaikkien aikojen turnauksen ja etenivät puhtaalla pelillä finaaliin. Kisat päättyivät kuitenkin katkeraan tappioon Ruotsille. italitilastoa: 1. Saksa USA Itävalta Ruotsi Norja Suomi Suomen mitalit: Hopeaa: Normaalimäki atti Hautamäki Hopeaa: Joukkuemäki Tami Kiuru, Janne Happonen, Janne Ahonen, atti Hautamäki Hopeaa: Suurpujottelu, n Tanja Poutiainen Hopeaa: Kumparelasku, m ikko Ronkainen Hopeaa: Curling, m arkku Uuusipaavalniemi, Teemu Salo, Kalle Kiiskinen, ille äkelä, Jani Sullanmaa Hopeaa: Jääkiekko, m ks. joukkue s. 92 Pronssia: Hiihto, joukkuesprintti (p), n Aino-Kaisa Saarinen/Virpi Kuitunen Pronssia: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu Antti Kuisma, Anssi Koivuranta, Jaakko Tallus, Hannu anninen Pronssia: Lumilautailu, halfpipe, m: arkku Koski 2010 Vancouver Suomalaisurheilijat saavuttivat Vancouverin kisoissa yhden hopean ja neljä pronssia, mikä oli vaatimattomin talviolympiasaalis sitten vuoden Paras saavutus oli Peetu Piiroisen hopea lumilautailun halfpipessa. Naishiihtäjät ottivat viestipronssin, ja Aino-Kaisa Saarinen hiihti pronssia myös 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa. iesleijonat saavuttivat vaiherikkaan turnauksen päätteeksi pronssimitalin, ja Suomen naiset palasivat mitalikantaan 12 vuoden tauon jälkeen lyömällä Ruotsin pronssiottelun jatkoajalla. Lähimpänä olympiavoittoa kävi ika Poutala, joka johti 500 metrin pikaluistelua ensimmäisen lähdön jälkeen mutta päätyi lopulta viidenneksi. Kultamitalitilaston voitti isäntämaa Kanada, joka päätti kisat upeasti lyömällä USA:n jääkiekkofinaalissa Sidney Crosbyn jatkoaikamaalilla 3 2. TALVIOLYPIAKRONIKKA italitilastoa: 1. Kanada Saksa USA Norja Ruotsi Suomi Suomen mitalit: Hopeaa: Lumilautailu, halfpipe, m Peetu Piiroinen Pronssia: 30 km hiihto (p), n Aino-Kaisa Saarinen Pronssia: 4 x 5 km hiihto, n Pirjo uranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen Pronssia: Jääkiekko, m ks. joukkue s. 92 Pronssia: Jääkiekko, n ks. joukkue s

20 TALVIOLYPIAKISOJEN YLEISTILASTOT OLYPIALAISET TALVIKISAT Talviolympiakisojen yleistilastot KISAT AITA KILPAILIJOITA SUOALAISIA Yht. Naisia Yht. Naisia I 1924 Chamonix II 1928 St. oritz III 1932 Lake Placid IV 1936 Garmisch-Partenkirchen V 1948 St. oritz VI 1952 Oslo VII 1956 Cortina d Ampezzo VIII 1960 Squaw Valley IX 1964 Innsbruck X 1968 Grenoble XI 1972 Sapporo XII 1976 Innsbruck XIII 1980 Lake Placid XIV 1984 Sarajevo XV 1988 Calgary XVI 1992 Albertville XVII 1994 Lillehammer XVIII 1998 Nagano XIX 2002 Salt Lake City XX 2006 Torino XXI 2010 Vancouver XXII 2014 Sotši XXIII 2018 Pyeongchang Kilpailijamääriin on laskettu mukaan vain virallisiin olympialajeihin osallistuneet urheilijat. 20