Olympiakisat Kultainen, KOK:n jäsenille tarkoitettu, 1952 olympiakisojen osanottajamerkki. Olympiakisat 1952.

Transkriptio

1 Kultainen, KOK:n jäsenille tarkoitettu, 1952 olympiakisojen osanottajamerkki. Vihdoin 1952 laajennettu Helsingin Olympiastadion sai toimia XV olympiakisojen päänäyttämönä. Stadionilla järjestettiin kisojen ja päättäjäiset, yleisurheilukilpailut, jalkapallon Suomi- Itävalta ottelu, jalkapallon välierät sekä loppuottelu. Stadionilla pidettiin myös ratsastuksen Prix de Nation kilpailu (esteratsastus). Helsingin olympiakisoihin osallistui 69 maata ja 4925 urheilijaa. Suomen joukkueessa oli 260 urheilijaa, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös Saksa ja Neuvostoliitto olivat ensimmäistä kertaa sodan jälkeen mukana kisoissa. Stadionin 72 metrin korkeuteen kohoavasta tornista tuli kisojen tunnus. Se komeili osanottajamerkeissä, kirjelomakkeissa ja kuorissa, lukuisissa painotuotteissa sekä matkamuistoissa olympiakisoja varten valmistettu silkkinen liina. Liinoja ja monenlaista muuta valmistettiin matkamuistoiksi. Stereokuvakirja Helsingin 1952 olympiakisoista.

2 Paavo Nurmi. Sateinen sää kasteli Olympiastadionille saapuneet avajaisvieraat sekä urheilukentälle marssivat urheilijat. Tunnelma oli silti juhlallinen ja odotusta täynnä. Presidentti Paasikivi julisti puhujakorokkeelta olympiakisat avatuiksi ja olympialippu kohosi salkoon. Kunnialaukausten kajahdettua ilmoille tulostaulu ilmoitti täpötäydelle katsomolle Paavo Nurmen tuovan olympiasoihdun stadionille. Viimeistään tällöin sade unohtui ja yleisö yltyi riemuhuutoihin. Kentällä kansakunnittain seisovat urheilijat jättivät rivinsä ja juoksivat katsomaan urheilijalegendan saapumista paikalle. 55-vuotias Nurmi sytytti tulen kentällä olevaan tulimaljaan ja kuljetti soihdun vietäväksi Stadionin torniin. Siellä 63-vuotias Hannes Kolehmainen sytytti tulen huipulla olevaan astiaan, missä se paloi kisojen ajan. Olympiahymnin soidessa ja tulen kulkiessa neljän urheilijanuorukaisen saattelemana kohti tornin huippua, stadionilla sattui pieni välikohtaus. C-katsomosta hypähti kentälle valkoisiin pukeutunut nainen, joka juoksi puhujakorokkeelle. Myöhemmin rauhanenkeliksi ristityn saksalaisen Barbara Rotbraut-Pleyerin tarkoituksena oli pitää puhe rauhanaatteen puolesta. Tämä estettiin ja välikohtaus oli nopeasti ohi. Juhla jatkui. Olympiavalan Heikki Savolainen: Me vannomme, että otamme osaa olympiakisoihin rehellisesti kilpaillen ja niiden sääntöjä kunnioittaen sekä tahtoen osoittaa oikeata urheilumieltä oman maamme ja urheilun kunniaksi. XV Olympiakisat Helsingissä. Virallinen kertomus, Porvoo (Toim. S. Kolkka) Avajaisjuhla päättyi Maamme lauluun ja urheilijoiden poistumiseen kentältä. Kisat saattoivat alkaa. Augusti Tuhkan suunnittelema Helsingin kisojen olympiasoihtu.

3 Emil Zátopek (5000 m) Adhemar Ferreira da Silva Dana Zátopkova kilpailtiin yleisurheilussa Yleisurheilukilpailuihin osallistui 957 urheilijaa. Sää oli kolea ja sateinen lähes koko viikon ja aiheutti monenlaista huolta suorituspaikoista vastaaville. Tulostaso muodostui kuitenkin erinomaiseksi ja maailmanennätyksiä syntyi toistakymmentä. Yleisurheilusta innostuneet suomalaiset täyttivät stadioninkatsomot. Vaikka omien urheilijoiden kisamenestys jäi odotettua heikommaksi, jaksoivat suomalaiset kannustaa muiden maiden osanottajia. Ainoan yleisurheilumitalin isäntämaalle toi Toivo Hyytiäinen heittämällä keihäässä pronssia. Ulkomaalaiset urheilijat palkitsivat innostuneen kisayleisön hienoilla suorituksilla. Kisojen suuriksi sankareiksi ja suomalaisten suosikeiksi nousivat Tšekkoslovakian Emil Zátopek ja Brasilian Adhemar Ferreira da Silva. Brasilialaisen kaksi maailmanennätyssuoritusta kolmiloikassa sai yleisön haltioitumaan. Saman teki Emil Zátopek voittamalla niin metrin kuin 5000 metrin juoksut sekä maratonin. Zátopekin 5000 metrin voiton kruunasi vielä vaimo Dana Zátopkova, joka otti samana päivänä olympiakultaa keihäänheitossa. Perinteisesti jännittävä 100 metrin kisa muodostui lopulta odotettuakin jännittävämmäksi, kun neljälle ensimmäiselle merkittiin sama tulos 10,4. Lopulta maalikamerakuvan tutkimisen jälkeen voittajaksi julistettiin USA:n Lindy Remigino olympiakisoissa 5 käytössä ollut 6 pikajuoksun lähtöteline olympiakisoissa 2 käytössä ollut 3 viestikapula.

4 Unkarin voittoisa jalkapallojoukkue Helsingin Olympiakisoissa Olympiakisojen jalkapallo-otteluista pelattiin Helsingin Suomi-Itävalta, jalkapallon välierät sekä loppuottelu. Muut pelit käytiin Turussa, Tampereella, Kotkassa, Lahdessa ja Helsingin Pallokentällä. Suomi kohtasi ensimmäisellä pelikierroksella Itävallan jo kisojen avajaispäivänä. Jos suomalainen yleisö oli elätellyt toiveita Suomen voitosta, se sai pettyä. Karvas tappio Itävallasta pudotti isäntämaan jatkosta jo ensimmäisenä kisapäivänä. Ottelu päättyi lukemin 3-4. Loppuottelussa olivat vastakkain Unkari ja Jugoslavia. Tilanne oli vielä puoliajan jälkeen 0-0. Ensimmäisen Unkarin maalin laukoi kapteeni Ferenc Puskás, 2-0 maalin teki Zoltán Czibor ennen pelin loppua. Lopputulos oli Unkarille 2-0. Pronssiottelussa Ruotsi vei mitalin Saksalta lukemin 2-0.

5 Esteratsastuskilpailut täyttivät Helsingin Olympiastadionin viimeisenä kisapäivänä Kilpailu pidettiin kahdessa erässä. Stadionin kentälle oli pystytetty 13 estettä, jotka oli suunnitellut esteratsastuskilpailun yliratapäällikkö Strandell. Niiden rakentamisessa oli käytetty mm. suomalaista koivua. Esteratsastuksessa käytiin sekä henkilökohtainen että joukkuekilpailu. Henkilökohtaisen kilpailun voitti Ranskan Pierre d Oriola Ali Baba nimisellä hevosellaan. Hopealle sijoittui Chilen Oscar Cristi ja pronssille Saksan Fritz Thiedemann, suomalaiset sijoittuivat viimeisille sijoille. Joukkuekilpailun voitti Iso-Britannian joukkue. Tikkurilan silkin 1952 olympiakisoja varten valmistama silkkinen matkamuistoliina.

6 Wäinö Aaltosen 1952 olympiakisoja varten suunnittelema muistomitali päätösjuhlaa vietettiin Sää oli nyt kaunis ja katsomoissa lähes täyttä. Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK:n) presidentti J. Sigfrid Edström kiitti kisajärjestäjiä hyvin järjestetyistä kisoista sekä suomalaista kisayleisöä heidän antamastaan tasapuolisesta tuesta kaikkien osallistujamaiden urheilijoille. Olympiatuli sammui, olympialippu laskettiin alas ja urheilijat poistuivat stadionilta. Juhla päättyi jälleen Maamme-lauluun. XV olympiadin kisat olivat vaatineet suomalaisilta paljon kovaa työtä, huomattavan määrän vapaaehtoisia sekä venymistä ja kekseliäisyyttä. Palkintona olivat onnistuneet kisat ja kansainvälinen huomio, jota Suomi kisojen aikana sai osakseen. Helsingin 1952 olympiakisat olivat merkinneet suomalaisille paljon.

7 Helsingin Olympiastadion kisojen jälkeen Helsingin Olympiastadion Rakennustyöt eivät Helsingin päättyneet 1952 olympiakisoihin. Suuren urheilujuhlan jälkeen väliaikaisiksi tarkoitetut lisäkatsomot purettiin. Tilaa jäi nyt noin hengellä Olympiastadion sai ilmeen, joka on säilynyt melko samanlaisena meidän päiviimme saakka. Tällöin eteläkaarteeseen valmistui toimistohuoneistoja, jotka ovat edelleen monipuolisessa käytössä. Helsingin Olympiastadion Stadion suojeltiin rakennussuojelulailla 2006.

8 Lähdeaineisto: Hannula, Riitta (toim.): Urheilu museossa. Suomen urheilumuseosäätiön julkaisuja n:o 37, Keuruu Nygrén, Helge: Olympiastadion, Helsinki Nygrén,Helge: Suuri Areena, Helsinki Kolkka, Sulo (toim.: )XV Olympiakisat Helsingissä Järjestelytoimikunnan virallinen kertomus, Porvoo Wickström, Mika: Helsinki Suomen urheilumuseon esine- ja valokuvakokoelma