24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1
LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2
LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa pitkin TAI Nesteytettynä LNG-rekoilla ja -laivoilla 24.5.2013
LNG on jo osa Gasumin liiketoimintaa Gasum on tuottanut nesteytettyä maakaasua (LNG) vuodesta 1996 alkaen Porvoon Kilpilahdessa Tuotantokapasiteetti 20 000 t/a Erikoisvalmisteiset säiliöautot LNG:n toimittamiseen putkiverkon ulkopuolelle Käyttökohteita Teollisuus Meriliikennekäyttö Liikennekäyttö Kaasutoimitusten turvaaminen putkiverkoston huoltokatkoissa Varapolttoaine biokaasun tuotantolaitoksilla 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 4
Gasum suunnittelee LNG-terminaalien rakentamista eri kokoluokissa A B Pansio (Turku) Keskisuuren kokoluokan terminaali, (meriliikenne ja teollisuus) Inkoo Suuren kokoluokan terminaali, (kaasun syöttö putkiverkostoon) TAI keskisuuren kokoluokan terminaali (meriliikenne ja teollisuus) TAI C Tolkkinen (Porvoo) Suuren kokoluokan terminaali, (kaasun syöttö putkiverkostoon) TAI keskisuuren kokoluokan terminaali, (meriliikenne ja teollisuus) A B C 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 5
Ison kokoluokan terminaali Porvoo tai Inkoo Vuotuinen tuonti n. 10-20 TWh max. 25-50% maakaasun kokonaiskäytöstä Suomessa Verkkoon syöttö kapasiteetti 5.000-6.000MW kattaa n. 2/3 talven kulutushuipuista Varastointikapasiteetti n. 300.000m3 2 varastosäiliötä, halkaisijaa n. 80 m ja korkeus n. 30 m Terminaali voidaan myös rakentaa vaiheissa, arvioitu valmistuminen 2019 Kolme konseptia tarkastellaan 1. Pieni varasto LNG toimittamiseen verkoston ulkopuolelle 2. Kelluva varasto, kytketty verkostoon 3. Täysimittainen kiinteä varasto, kytketty verkostoon YVA selostus valmistunut www.gasum.fi EU komissio päättää sijaintipaikasta Suomi tai Viro 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 6
LNG-terminaali Turku, Pansio Varastokapasiteetti noin 30 000 m 3 1 kpl varastosäiliöitä halkaisijaltaan noin 50 m ja korkeudeltaan 43,5 m Kaavamuutosprosessi käynnissä, tavoiteaikataulu valmistuminen vuoden 2015 lopussa 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 7
Gasum ja Tornio ManGa LNG 20.5.2013 Gasum Oy ja Tornio ManGa LNG hanke suunnittelevat yhteistyössä nesteytetyn maakaasun hankintaa ja laivalogistiikkaa Suomeen Kotimainen kaasuyhtiö Gasum Oy sekä Tornio ManGa LNG - hankkeen omistajat tutkivat yhdessä nesteytetyn maakaasun eli LNG:n hankinnan ja laivalogistiikan mahdollisuuksia Tornion ja Turun terminaaleihin. Yhteistyöllä pyritään luomaan kustannustehokas, kotimainen nesteytetyn maakaasun hankinta- ja laivakuljetusratkaisu teollisuuden, energiantuotannon ja meriliikenteen käyttöön. Tavoitteena on aloittaa LNG-laivaukset vuosien 2015 2016 aikana. 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 8
LNG:n toimitusketju "small scale" LNG tuotantolaitos LNG large scale terminaali LNG bunkrausalus LNG laivakäyttö LNG tankkeri LNG kiinteäbunkraus LNG teollisuuskäyttö LNG terminali LNG rekka LNG tankkausasema 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 9
Suomen ensimmäinen LNG bunkraus Gasum suoritti joulu- ja tammikuussa yhteensä 15 rekallisen LNG bunkraukset Viking Grace alukseen. Viranomaiset TRAFI ja TUKES olivat paikalla todistamassa ensimmäistä bunkrausta. Ennen bunkrausta tehty mm. Turvallisuus- ja riskienarviointi Ohjeet poikkeustilanteita varten Koulutustilaisuudet Bunkrausohjeiden ja - suunnitelman laatiminen Tarkastuslistat Vastuuhenkilöiden nimeäminen 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 10
Suomen meriliikenteen vaihtoehdot 1. Marine diesel (MGO): nopeasti käytössä, mutta kalliiseen hintaan. Kustannukset nousevat kysynnän kasvun myötä. 2. Raskas polttoöljy, rikkipesuri ja katalysaattori (HFO+SCRU+SCR): Soveltuu vain noin kolmasosaan nykykalustosta. Ilman katalysaattoria ei vähennä rikin lisäksi muita päästöjä, kuten Nox ja co2. 3. Nesteytetty maakaasu (LNG): Kilpailukykyinen polttoaine, joka täyttää sellaisenaan päästörajoitukset. Soveltuu pääosin uuteen kalustoon. Eri polttoaineiden osuus Suomen meriliikenteessä 2015-2050 MGO osuus LNG osuus HFO+SCRU+SCR osuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Taustaoletukset: Suomen meriliikenteen kokonaispolttoaineen kulutus 2,1 milj. öljytonnia ja Suomen satamiin liikennöi 1400 alusta Aluskannasta 25% uusiutuu 10 vuoden aikana Ensimmäisenä LNG:n käyttöön siirtyvät reittiliikenteen alukset Tarvittava LNG-infra rakentuu Suomeen ja muihin Itämeren rantavaltioihin 10 % 0 % 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 11
LNG:n tuomat edut: päästöt ympäristöön vähenevät LNG:n avulla voidaan vähentää merkittävästi ja monipuolisesti meriliikenteen päästöjä 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Meriliikenteen kokonaispäästöjen vähenemä LNG:n käytön yleistyessä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Aluskohtaiset päästöt: raskaspolttoöljy vs. LNG 80% 90% SOx NOx Hiukkaset CO2 10% 0% SOx NOx Hiukkaset CO2 HFO 1S LNG 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 12
LNG:n tuomat edut: kustannussäästö LNG on pitkällä tähtäimellä kustannustehokkain keino täyttää rikkidirektiivin meriliikenteelle asettamat päästörajoitukset. LNG hintakehityksen uskotaan olevan vakaampi kun öljyn Euroopassa kasvava large scale LNG kaasuvarannot merkittävästi suuremmat kun öljyn liuskekaasu esiintymät Alkuvaiheessa logistiikkaketjun kustannukset korostuvat pienten volyymien takia. Rikkidirektiivin kustannusvaikutusta voidaan merkittävästi pienentää siirtymällä LNG:n käyttöön, n. 500M /vuosi --> n. 100M /vuosi. 500 000 000 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila Taustaoletukset: Laskelmassa käytetty nykyistä meriliikenteen polttoaineen kokonaiskulutusta Polttoaineiden hintatasot 08/2012 LNG:n osuus 2050 80% 13
LNG:n tuomat edut LNG on kilpailukykyisin ja puhtain meriliikenteen polttoaine. Merilogistiikan kustannukset on merkittävä asia Suomen vientipainotteiselle taloudelle. LNG on pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu, jolla varmistetaan kustannustehokas ja vähäpäästöinen meriliikenne Suomen satamiin. LNG:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä etuja 1. Kustannustehokkuus: päästörajoitukset sekä meriliikenteessä että teollisuudessa saavutetaan ilman merkittäviä lisäkustannuksia. 2. Ympäristö: meriliikenteen ja teollisuuden päästöt vähenevät merkittävästi. Jatkossa voidaan siirtyä käyttämään myös uusiutuvaa LNG:tä (LBG). 3. Mahdollisuudet teknologiateollisuudelle: Suomeen syntyy merkittävä LNG-teknologiaklusteri, telakka-, suunnittelu- ja moottoriteknologia etulyöntiasemissa, kun globaali meriliikenteen clean tech markkina kasvaa Varmistaa suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä, polttoainevaihtoehtona teollisessa käytössä sekä merikuljetuksissa. 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 14
EU clean fuel strategy ja LNG tuki 24.1.2013. EU käynnistää puhtaiden polttoaineiden strategian, jolla on tarkoitus varmistaa, että ympäri Eurooppaa rakennetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkausasemia. LNG Merenkulku; Komissio ehdottaa, että kaikkiin Euroopan laajuisen ydinverkon 139 meri- ja sisävesisatamaan on vuoteen 2020 (merisatamat) ja 2025 (sisävesisatamat) mennessä asennettu LNG-tankkausasemat. LNG Maantie ; Komissio ehdottaa, että vuoteen 2020 mennessä tankkausasemia on rakennettu 400 kilometrin välein Euroopan laajuiseen ydinverkkoon kuuluvilla teillä. CNG: Komission ehdotuksella varmistetaan, että vuoteen 2020 mennessä yleisesti käytettävissä olevia yhteisten standardien mukaisia tankkausasemia on ympäri Eurooppaa vähintään 150 kilometrin välein. Kansallinen LNG tukiohjelma 2013-2104 Hallitus varannut LNG infran vaudittamiseen 108M, ohjelman tarkat ehdot valmistuvat syksyllä. LOISTAVA MAHDOLLISUUS KAASUALALLE LAAJENTAA KAASUNKÄYTTÖÄ!!! 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 15
Kaasun aika! Öljy Kaasu Hiili Purje 24.5.2013