NESTEYTETTY MAAKAASU

Transkriptio

1 NESTEYTETTY MAAKAASU KOHTI MONIPUOLISEMPIA KAASUMARKKINOITA SUOMEN KAASUYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Gasum Björn Ahlnäs 1

2 ESITYKSENI SISÄLTÖ 1. Globaalit LNG markkinat ja niiden trendit 2. LNG Euroopassa 3. Suomen ja lähialueiden LNG hankkeet Gasum Björn Ahlnäs 2

3 NESTEYTETTY MAAKAASU KANSAINVÄLISIÄ KEHITYS- NÄKYMIÄ Gasum Björn Ahlnäs 3

4 Maailman kaasuvarannot Gasum Björn Ahlnäs 4

5 Gasum Björn Ahlnäs 5

6 Maailman kaasumarkkinat: Yhdysvallat ja Venäjä suurimmat tuottajat ja käyttäjät Maailman kaasumarkkinat ja kauppa alueittain 2013 (mrd. m 3 ) Lähde: IEA, Gas, Medium-Term Market Report Gasum Björn Ahlnäs 6

9 NESTEYTETTY MAAKAASU USA:N LIUSKEKAASU Gasum Björn Ahlnäs 9

10 Liuskekaasun tuotanto kasvanut merkittävästi Pohjois-Amerikassa Epäkonventionaalisen kaasun tuotanto (mrd m 3 /a) ja osuus alueen kaasun kokonaistuotannosta 2011 Kaasuvarannot alueittain (1000 mrd m 3, 2006) Pohjois-Amerikka ,3 % Lat. Amerikka 2 1,2 % Eurooppa 1 0,4 % Venäjä ja IVY-maat 21 2,4 % Lähi-Itä ja Afrikka 3 0,4 % Aasia ja Australia 43 8,7 % Lähde: IEA, Gas, Medium-Term Market Report Gasum Björn Ahlnäs 10

11 US Shale Plays Gasum Björn Ahlnäs 11

12 US Shale Reserves in Numbers Proven natural gas reserves stand at 317.6Tcf (2010); Increase of 12% (12 consecutive annual increase in reserve estimates); Texas, Louisiana, Oklahoma, Pennsylvania & Colorado are centers of production; Texas & Louisiana s reserves are up 17.8Tcf; while Pennsylvania s reserves have doubled Gasum Björn Ahlnäs 12

13 Wet natural gas proved reserves by state/area, Gasum Björn Ahlnäs 13

14 Changes to proved reserves of wet natural gas by source, Gasum Björn Ahlnäs 14

15 Nestemäiset hiilivedyt kannattavampia tuottaa kuin kaasu Source: Gas Analytics Service / Interfax Gasum Björn Ahlnäs 15

16 Vientiä jarrutetaan halpa kaasu pidetäänkin kotimaassa? Gasum Björn Ahlnäs 16

17 NESTEYTETTY MAAKAASU JAPANI ( KAUKO-ITÄ ) & LNG Gasum Björn Ahlnäs 17

18 Kasvava tarve Kauko-Idässä Source: Gas Analytics Service / Interfax Gasum Björn Ahlnäs 18

19 Source: Gas Analytics Service / Interfax Gasum Björn Ahlnäs 19

20 JCC & Spot Price Comparison Gasum Björn Ahlnäs 20

23 NESTEYTETTY MAAKAASU EU & HUB-HINNOITELTU KAASU Gasum Björn Ahlnäs 23

24 Euroopan kysyntä hiipuu ja oma tuotanto on laskenut LNG tuontitarve kasvanut Source: Gas Analytics Service / Interfax Gasum Björn Ahlnäs 24

25 Nesteytetyn maakaasun tuonti kasvaa Euroopassa Euroopassa kaasun kulutus taantunut heikon taloustilanteen myötä (2011: -9%) LNG:n suhteellinen osuus on kasvussa: Eurooppalaisten LNG-terminaalien kapasiteetti höyrystää ja syöttää kaasua maakaasuverkostoon on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana Olemassa olevat terminaalit 20 Terminaalien laajennukset 6 Terminaaleja rakenteilla tai toteutuspäätös tehty 6 Uusia terminaaleja suunnitteilla 32 LNG:n tuontiterminaalit Euroopassa, Lähde: Gas Infrastructure Europe (GIE) Gasum Björn Ahlnäs 25

26 European Gas Hubs & Exchanges Gasum Björn Ahlnäs 26

27 Estimated split of European Gas Supply Gasum Björn Ahlnäs 27

28 NESTEYTETTY MAAKAASU SUOMI JA LÄHIALUEET Gasum Björn Ahlnäs 28

29 LNG täydentää maakaasun hankintaa Tällä hetkellä kaikki Suomeen tuotava maakaasu tulee Venäjältä Gasum selvittää nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin aloittamista Suomeen LNG mahdollistaa maakaasun hankinnan monipuolistamisen: + Joustavuus + Kilpailukyky + Huoltovarmuus

30 EU:n tavoitteena integroida kaasuverkostot ja monipuolistaa kaasun hankintaa EU:n energiainfrastruktuurin kehittämispaketti julkaistiin 10/2011 Kokonaisuudessa esitetään yhteensä 9 mrd. euron tukea eurooppalaisen energiainfrastruktuurin kehittämiseen Kaasuverkoston osalta tavoitteena on vahvistaa ja integroida verkostoja sekä monipuolistaa hankintaa prioriteettialueilla, joista yksi on Itämeren alue (BEMIP) BEMIP ( Baltic Energy Market Interconnection Plan in gas) Suomenlahdelle sijoittuvalle LNG-hankkeelle, joka palvelee Suomen ja Baltian kaasumarkkinoita, on mahdollista saada merkittävässä määrin investointitukea EU:lta

31 Finnish Government defines policies for advancing the utilisation of gas in Finland At its meeting of 13 June 2012, the Government approved a strategic policy for the development of the gas network and furthering the use of gas in Finland. According to the decision, together with Estonia, Finland should aim to have the project for building an LNG terminal on the coast of the Gulf of Finland, and the Balticconnector gas pipeline between Finland and Estonia, accepted on the Project of Common Interest (PCI) list, in accordance with the EU infrastructure package. This would enable the parties to the projects, i.e. Baltic and/or Finnish companies, to apply for EU funding. The aim is to complete negotiations on the PCI list under the Commission s leadership in spring This list would be confirmed in the summer of that year. Preliminary preparation of the list is underway Gasum Björn Ahlnäs 31

32 Gasum selvittää suuren alueellisen LNG-terminaalin rakentamista Suomeen Kaasuverkosto Siirtoputki suunnitteilla Gasumin toimipiste Kompressoriasema LNG-terminaali suunnitteilla Gasum Björn Ahlnäs 32

33 Balticconnector Balticconnetor EU TEN G122 /04 Perustavoitteet hankkeelle : Mahdollistaa LNG tuonnin Suomeen ja Baltian maihin Luo kaasun siirtoyhteyden Suomen ja Viron välillä Luo siirtoyhteyden maanalaiseen kaasuvarastoon Latviassa (Vireshi-Tallinn)

34 Inkoo/Tolkkinen terminaali Suuri maahantuontiterminaali Mahdollistaa standardikoon m 3 tankkerin LNG varasto m m 3 ( m 3 ) Verkkosyöttö MW /12 (+ 7) mill.m 3 /d) Inkoo Inkoossa Balticconnector putkiyhteys Viroon Inkoo Paldiski ~ 80 km Toimituskyky 7 mill.m 3 /d Tolkkinen Gasum Björn Ahlnäs 34

35 Inkoon LNG tuontiterminaali vaihtoehtoiset terminaaliratkaisut LNG Storage Tanks a m3 Floating LNG Storage (FRSU) m3 Marine LNG Terminal Harbour for m3 LNG Vessels Gasum Björn Ahlnäs 35

36 Tolkkisten LNG tuontiterminaali vaihtoehtoiset terminaaliratkaisut Gasum Björn Ahlnäs 36

37 LNG import terminal concept alternatives Marine scale LNG import terminal Jetty and harbour for max m 3 LNG carriers LNG storage tanks m m 3 Truck loading terminal and re-loading harbour for bunker barges Floating LNG storage and regasification unit (FRSU) Jetty and harbour for max m 3 LNG carrier Floating LNG storage and regasification unit (FRSU) m 3 Gas send-out capacity 12 ( + 7 ) mill.m 3 /day For Finnish Gas Market Full scale LNG import terminal Jetty and harbour for max m 3 LNG carrier LNG storage tanks m m 3 ( m 3 ) Onshore LNG regasification facility Gas send-out capacity 12 (+ 7) mill.m 3 /day) Balticconnector offshore pipeline Inkoo Paldiski ~ 80 km Gas throughput capacity 7 mill.m 3 /day For Finnish and Baltic Area Gas Market Gasum Björn Ahlnäs 37

38 Inkoo/Tolkkinen aikataulu YVA-prosessi käynnissä molemmissa kohteissa Investointipäätös 2014 lopussa Käyttöönotto 2018 lopussa Conceptual study Project Go-ahead FEED & Procurement Site selection Final Investment Decision (FID) Detailed Design (by EPC-contractor) Construction contract(s) Construction Start-up Commissioning First Commercial Gas Risk & Safety EIA/Permitting Procedures Public Relations

39 NESTEYTETTY MAAKAASU UUDET MARKKINATARPEET KÄYNNISTÄVÄT LNG:N TUONNIN PIENEMMÄSSÄ MITTA- KAAVASSA Gasum Björn Ahlnäs 39

40 LNG on jo osa Gasumin liiketoimintaa Gasum on tuottanut nesteytettyä maakaasua (LNG) vuodesta 1996 alkaen Porvoon Kilpilahdessa Tuotantokapasiteetti t/a Varasto 3x700m3 Erikoisvalmisteiset säiliöautot LNG:n toimittamiseen putkiverkon ulkopuolelle Käyttökohteita Teollisuus Merenkulku Varapolttoaine biokaasun tuotantolaitoksilla Kaasutoimitusten turvaaminen putkiverkoston huoltokatkoissa Gasum Björn Ahlnäs 40

41 Gasum selvittää nesteytetyn maakaasun tuontia eri kokoluokissa Suuren kokoluokan LNG-terminaali voidaan liittää kaasuverkostoon, jolloin verkosto on käytettävissä terminaalin kautta tuodun kaasun siirrossa Siirtoputkiston pituus km Gasumilla on terminaalihankkeita eri paikkakunnilla: Jakeluputkistoa km (Gasum 512 km) A B C Pansio (Turku) Keskisuuri terminaali, meriliikenteen ja teollisuuden tarpeisiin Ei yhteyttä kaasuverkostoon Inkoo Suuren kokoluokan terminaali, yhteys kaasuverkostoon TAI keskisuuri terminaali Porvoo Suuren kokoluokan terminaali, yhteys kaasuverkostoon TAI keskisuuri terminaali A B C Gasum Björn Ahlnäs 41

42 Suunnitteilla tuontiterminaali Pansioon LNG-infran rakentaminen vaati merkittäviä investointeja logistiikkaketjuun Gasum suunnittelee n m3 LNG tuontiterminaalin rakentamista Turun Pansioon Kaavamuutosprosessi on meneillä ja terminaali voisi valmistua vuoden 2015 lopussa Gasum Björn Ahlnäs 42

43 Uudet päästörajoitukset Itämerelle: Mitkä ovat meriliikenteen vaihtoehdot? Lähde: Wärtsilä Gasum Björn Ahlnäs 43

44 Suomen meriliikenteen vaihtoehdot Meriliikenteen vaihtoehdot päästöjen vähentämisessä: 1. Marine diesel (MGO): nopeasti käytössä, mutta kalliiseen hintaan. Kustannukset nousevat kysynnän kasvun myötä. 2. Raskas polttoöljy (HFO) ja rikkipesuri. Soveltuu vain noin kolmasosaan nykykalustosta. Ei vähennä typpi,- pienhiukkas- tai hiilidioksidipäästöjä. 3. Nesteytetty maakaasu (LNG): Kilpailukykyinen polttoaine, joka täyttää sellaisenaan päästörajoitukset. Soveltuu pääosin uuteen kalustoon. Eri polttoaineiden osuus Suomen meriliikenteessä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % MGO osuus LNG osuus HFO+SCRU+SCR osuus Taustaoletukset: Suomen meriliikenteen kokonaispolttoaineen kulutus 2,1 milj. öljytonnia ja Suomen satamiin liikennöi 1400 alusta Aluskannasta 25% uusiutuu 10 vuoden aikana Ensimmäisenä LNG:n käyttöön siirtyvät reittiliikenteen alukset Tarvittava LNG-infra rakentuu Suomeen ja muihin Itämeren rantavaltioihin 0 % Gasum 2040 Björn Ahlnäs

45 LNG on puhtain vaihtoehto merenkulun polttoaineeksi LNG täyttää sellaisenaan rikkidirektiivin asettamat vaatimukset: LNG ei sisällä lainkaan rikkiä LNG:n avulla täytetään myös tulevat meriliikenteen päästövähennystavoitteet Typenoksidit: Päästövähennysvelvoite uusille aluksille 80% vuonna 2016 (TIER III) CO2: Päästövähennystavoite tulossa EU ja IMO Hiukkaspäästöt: Aluskohtaiset päästövähennysvelvoitteet suunnitteilla IMO:ssa. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Aluskohtaiset päästöt: raskaspolttoöljy vs. LNG Ei öljyvahinko mahdollisuutta 0% Bio-LNG LBG mahdollisuus Biokaasu ja maakaasu koostuvat molemmat metaanista HFO 1S Gasum Björn Ahlnäs 45 LNG

46 LNG:n tuomat edut: kustannussäästö LNG on pitkällä tähtäimellä kustannustehokkain keino täyttää rikkidirektiivin meriliikenteelle asettamat päästörajoitukset. LNG hintakehityksen uskotaan olevan vakaampi kun öljyn Euroopassa kasvava large scale LNG kaasuvarannot merkittävästi suuremmat kun öljyn liuskekaasu esiintymät Alkuvaiheessa logistiikkaketjun kustannukset korostuvat pienten volyymien takia. Rikkidirektiivin kustannusvaikutusta voidaan merkittävästi pienentää siirtymällä LNG:n käyttöön, n. 500M /vuosi --> n. 100M /vuosi Gasum Björn Ahlnäs Taustaoletukset: Laskelmassa käytetty nykyistä meriliikenteen polttoaineen kokonaiskulutusta Polttoaineiden hintatasot 08/2012 LNG:n osuus % 46

47 Teollisuus ja liikenne käyttö Gasum Björn Ahlnäs 47

48 LNG /LBG jakelu L-CNG asemienkautta LNG ja LBG (nesteytetty biokaasu) mahdollistaa luonnonkaasujen jakelun myös verkoston ulkopuolella Maailmalla kasvava kiinnostus LNG:n ja LBG:n käyttöön liikenteen polttoaineena, joko nesteytettynä tai kaasumuodossa Ensimmäiset L-CNG asemat Ruotsissa Gasum Björn Ahlnäs 48

49 Luonnonkaasu ja LNG autokalustoa Luonnonkaasu (CNG) kalustoa LNG autokalustoa Gasum Björn Ahlnäs 49

50 Suomen LNG-markkinat 2030 LNG-markkinoiden kehittyminen ( maakaasuverkon ulkopuolella ) 1. Uudet reittiliikenteen alukset 2. Öljyä käyttävät teollisuuskohteet 3. Uudet rahtialukset 4. Nestekaasua (LPG) käyttävät teollisuuskohteet 5. Raskaat ajoneuvot liikenteessä Tilanne 2030 LNG:n osuus 30% Suomen satamiin liikennöivistä aluksista, alusta Teollisuudessa merkittävä osa öljyn ja nestekaasun käytöstä korvautuu LNG:llä LNG-markkinan koko (TWh) Gasum Björn Ahlnäs

51 Yhteenveto Useat tekijät ennakoivat kaasun aseman ja merkityksen kasvavan jatkossa: 1. Kansainvälisiä kehitysnäkymät: globaalit kaasumarkkinat kasvavat ja LNG:n myötä markkinamekanismit kehittyvät alueellisesti 2. EU: LNG:n osuus kasvaa vaikka kokonaiskasvu on vaatimatonta 3. Linjamuutos Suomen energiapolitiikassa 4. Kaasun hankinta monipuolistuu LNG uusi hankintalähde maakaasulle ( joustavuutta ja kilpailukykyä ) BEMIP - mahdollisuus merkittävään EU-tukeen 5. Kaasun käyttö laajenee uusille markkinoille Gasum Björn Ahlnäs 51

52 PUHTAASTI LUONNONKAASULLA GASUM.FI Sinustako Hyvän ilman lintu?