Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Samankaltaiset tiedostot
Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

MOT. Monikeskuksisuuden monet todellisuudet

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Johdanto. Tutkimuksen teema

Keskusjärjestelmä 2.0

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto

Loppuseminaari

Tässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Urban Growth Boundary

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.

Tavoi&eena muodostaa kokonaiskuva monikeskuksisuuden määritelmistä ja ilmenemismuodoista suhteessa suomalaiseen alue ja kaupunkirakenteeseen.

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys Kimmo Kurunmäki

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto.

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

EU:n rakennerahastokausi

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Greater Helsinki Vision 2050

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

Pohjoiset suurkaupungit

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Pohjoiset suurkaupungit

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

YLEISTAVOITTEET

MAL verkoston ohjausryhmän 2. kokous

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä Heikki Saarento

Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto Vaasa

Kaupunkiseutujen strategiatyön rajapinnoilla patoumia ja murtumia BEMINE-hanke

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun kehitysnäkymiä kansainvälisessä perspektiivissä

OSKE-vaikuttajapäivä Aluerahoittajan näkemyksiä

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt Kestävä yhdyskunta -seminaari

Asuntopolitiikka seuduilla ja sen tulevaisuus. Mari Randell

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Toiminnallisten alueiden rajaaminen SYKEssä

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Maankäytön suunnittelulla kiinnostavampaa maaseutua?

PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE)

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Ketterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma

Kaupunkipolitiikka näkymiä kehittämiselle ja uudistamiselle

Ehdotus MAL-verkoston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 2014 MAL-ohry projektipäällikkö Tero Piippo

HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET. Kaupunkiseudun kuntien lausunnot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset

Pohjoiset suurkaupungit

Rajaton seutu työpaja Synteesi- ja ohjelmointipaja

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

YHDYSKUNTARAKENTEEN MUUTOSILMIÖT 2050 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN HAASTEENA

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet

MAL verkosto maankäyttö, asuminen, liikenne

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

YKS-ARTTU-kaupunkiseutututkimuksen lähtökohdat ja keskeiset johtopäätökset

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Monikeskuksiset kaupunkiseudut

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Alueellisen toiminnan strategia

Transkriptio:

Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo Aalto yliopisto/ Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus (YTK)

Toteuttajat: Raine Mäntysalo, Vesa Kanninen, Jonne Hytönen & Janne Roininen/Aalto yliopisto, yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Kimmo Ylä Anttila, Ari Hynynen & N.N./Tampereen teknillinen yliopisto, EDGE Arkkitehtuuri ja kaupunkitutkimuslaboratorio Yhteistyö: Kaupunkiseutujen MAL yhteistyöverkosto (ohjausryhmäfoorumi?) Rahoitus: Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastruktuurit jaosto, tutkimushaku Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus + yliopistojen omarahoitusta Hankkeen kesto: 1.7.2010 28.2.2011

Tarkastellaan monikeskuksistumisen prosesseja eri aluetasoilla ja erilaisten alueiden kautta käyttäen hyväksi tapaustutkimuksen ja arviointitutkimuksen metodiikkaa. Avataan monikeskuksisuus käsitettä ja monikeskuksisuuteen ja monikeskuksistumiseen liittyviä todellisia kehitysvaiheita ja kulkuja. Monikeskuksisuus on konseptina monimerkityksinen ja eri tilanteiden mukaisesti sisällöltään muuttuva: suunnittelussa sitä käytetään strategisen suunnittelun välineenä; tutkijat selittävät sen avulla alue ja yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ja kasvua; EU pitää sitä poliittisena tavoitteena; paikallistasolla sitä käytetään markkinoinnin välineenä, joka viestii dynaamisuutta, moniarvoisuutta, monikulttuurisuutta ja modernia elämäntapaa. Arvioidaan suomalaisia monikeskuksisia alueellisia rakenteita esimerkkialueiden kehittämiskonsepteissa, ohjelmissa ja hankkeissa keskeisten kriteerien kannalta. Huomio kiinnittyy siihen, miten, millaista ja missä määrin tapaustutkimusalueiden kehittämisstrategiat pystyvät aikaansaamaan monikeskuksistumiskehitystä, ja miten ne samalla vastaavat niille asetettuihin temaattisiin tavoitteisiin sekä mitä muita mahdollisia sivuvaikutuksia on nähtävissä.

Monikeskuksisuus: morfologista, kaupunkien ja niiden osakeskusten läheisyyteen ja keskinäisiin sijainteihin ja saavutettavuuksiin perustuvaa toiminnallista/relationaalista, ihmisten, tavaroiden ja informaation virtoihin sekä kaupallisten toimijoiden verkostoihin perustuvaa spatiaalisia ja toiminnallisia kytköksiä, joiden avulla seudun useat keskukset muodostavat toisiaan täydentävän, yhteistyötä tekevän verkoston, jonka avulla kyetään kasvattamaan kilpailukyvyn kannalta olennaista kriittistä massaa paremmin kuin yksin toimien > vaihtoehtoinen strategia yksikeskuksisen kehityksen aiheuttamien ongelmien käsittelyyn kaupunkiseudun kuntien keskinäisen kilpailun synnyttämää kulttuurisia kytköksiä, yhteistä identiteettiä rakentavaa

Suomalainen monikeskuksisuus? Hallinto: erikoistuminen, työnjako ja vuorovaikutus monikeskuksisuuden synnyttäjinä kaupunkiseutujen eheyttäminen kaupunkiseutujen välisten toiminnallisten yhteyksien luominen yhdessä maaseutualueiden roolin selventämisen kanssa kaupunkiseutujen asettuminen osiksi kansallista kaupunkihierarkiaa ja verkostoa Kaupunkiseutujen sisäinen monikeskuksistuminen: alakeskusten rooli sekä hajautumiskehityksen hidastamisessa että uuden kaupunkirakenteen synnyttämisessä. Verkostoanalyysi ja topomorfologia: monikeskuksisuutta keskittyvällä kaupalla ja sen optimaalista saavutettavuutta (henkilöautolla) tavoittelevalla sijaintilogiikalla Kaupunkiseutujen fragmentoitunut kuntarakenne ja kuntien kilpailu asukkaista ja yrityksistä (erityisesti kaupan suuryksiköistä) johtanut yhdyskuntarakenteen autoriippuvuutta voimistavaan seudulliseen keskuskehitykseen ja asumisen hajautumiseen

Tavoitteena muodostaa kokonaiskuva monikeskuksisuuden määritelmistä ja ilmenemismuodoista suhteessa suomalaiseen alue ja kaupunkirakenteeseen. teoreettisen tarkastelun kautta löytää ne monikeskuksisuuden alueelliset, temaattiset ja relationaaliset ulottuvuudet, joilla on yhtymäkohtia suomalaiseen keskusteluun ja käytäntöihin. tapaustutkimusten kautta muodostaa kuva monikeskuksisuuden ilmenemisestä eri seuduilla ja suomalaisten alueellisten toimijoiden kehittämistyössä. arvioida tutkimusalueiden aluekehittämistyössä käytettyjä monikeskuksisuuden julkilausumia suhteessa ao. kehittämistyössä niille asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin arvioida missä määrin monikeskuksisuuteen tähtäävällä tai sitä hyödyntävällä kehittämistyöllä on ollut ennalta arvattuja ja arvaamattomia vaikutuksia sekä monikeskuksistumiseen että muihin kehittämistyön edellytyksiin ja tavoitteisiin. alueiden käytön ja aluesuunnittelun monikeskuksisuus tematiikan selkeyttäminen!

Tapaustutkimuksen kohdealueet Tampereen seutu on voimakas valtakunnanosatason alue, jossa tarkastellaan erityisesti kaupunkiseudun sisäistä monikeskuksistumisproblematiikkaa, keskusalueen ja perifeeristen kuntien välistä suhdetta sekä keskusseudun ulkopuolisten keskusten (pikkukaupunkien) keskinäistä verkostumista. Metropolialue fokusoituen Lahden seutuun, missä korostuu kaksinainen verkostoitumisdynamiikka: yhtäältä seutu näyttäytyy itsenäisenä kaupunkiseutuna, toisaalta se kiinnittyy yhä voimakkaammin metropolialueen kehitysdynamiikkaan. JJÄ kehittämisvyöhyke ja Jyväskylän seutu. Alue näyttäytyy menestyksellisesti uudistuvana itsenäisenä vyöhykkeenä, jossa monikeskuksistumisen haasteisiin vastataan sekä hallinnollisilla toimilla että yliseudullista yhteistyötä korostamalla. Tarkastelussa keskitytään aluetasoja yhdistävään sekä kaupunkiseutuja yhdistävään verkostoitumiseen

TTY/EDGE TAPAUSTUTKIMUSAINEISTOA: Tampereen kaupunkiseutu, Ylä Pirkanmaa hallinnollisen, morfologisen ja toiminnallisen monikeskuksisuuden ulottuvuuksia

Kiitos! MOT