Itä-Afrikan aluemaantieteen erikoiskysymyksiä, 56401, 1 ov Petri Pellikka Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto petri.pellikka@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/ml/maant/geoinformatiikka/itafr2003sl.html
Sisältö 30.9: Kenian luonnonmaantieteen yleispiirteet, Prof. Petri Pellikka 7.10: Itä-Afrikan vanhat kulttuurit, Prof. Arvi Hurskainen 14.10: Kenian väestö, FM Riikka Shemeikka 21.10: Yhteisöpohjainen luonnonvarain hallinta Itä-Afrikassa, FM Tino Johansson 28.10: Itä-Afrikan vuoristosademetsät ja endemiitit, FT Tuomo Niemelä 4.11: perinteisesti suojellut metsät Itä-Afrikassa, FM Jussi Ylhäisi 11.11: Kenya Forestry Master Plan, Prof. Olavi Luukkanen 18.11: Kenia kuivien alueiden metsien erityispiirteet, FT Vesa Kaarakka 25.11: Metsänistutus, interventio ja kyläyhteisö, Dos. Taimi Sitari 2.12: Paimentolaisuus Itä-Afrikassa, FM Sanna Ojalammi 9.12: Suomen kehitysyhteistyön erikoispiirteet Itä-Afrikassa, Heli Sirve, Ulkoministeriö 16.12: Luentokuulustelu
Tausta Tutkimusretki Keniaan tammikuussa 2004 Suomen Akatemian projekti: Development of land use change detection methodology for East African highlands applying geographic information systems http://www.helsinki.fi/science/taita/ Luentokurssi tukemaan tutkimusretkeä ja kokoamaan Itä-Afrikan maankäytön suomalaisia tutkijoita Kurssin uusi otsikko: Itä-Afrikan ajankohtaisia ympäristökysymyksiä Tentti 16.11: referaatti yhdestä itse valitusta luentokerrasta ja yhdestä annetusta Luennoitsijat jakavat materiaalia tyylinsä mukaan
Itä-Afrikan aluemaantieteen erikoiskysymyksiä,, 56401: Kenian luonnonmaantieteen yleispiirteet Petri Pellikka Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto petri.pellikka@helsinki.fi
Sisältö Sijainti Reliefi Valuma-alueet Ilmasto ja ilmasto-alueet Maaperä Kasvillisuustyypit Maa- ja metsätalous Kenian luonnonmaantieteelliset alueet
Sijainti 4 astetta 21 min. N ja 4 astetta ja 28 min. S Afrikan itärannikolla Pinta-ala 583 000 km2, josta vettä n. 11 230 km2. Rantaviivaa 400 km Suurin hallintoyksikkö on provinssi, joita on kahdeksan: Coast, 86 467 km2 North Eastern, 126 902 km2 Eastern, 157 027 km2 Central, 13 175 km2 Rift Valley, 173 869 km2 Nyanza, 16 162 km2 Western, 7 910 km2 Nairobi 684 km2
Soroti Musoma Kapoeta Kaabong Uganda Sudan Lokichokio Moroto Nzoia Turkwel Suam Mara Kelem Lodwar Mbale Kitale Tororo Western Eldoret Butere Kakamega Isiolo Nyahururu Falls Nanyuki Kisumu Nakuru Lake Victoria Kericho Central Nyeri Embu Nyanza Narok OmoWenz Nairobi Magadi Mount Kilimanjaro Arusha Thika Moshi Ethiopia Eastern Marsabit Rift valley EwasoNg'iro Athi Tsavo Moyale Eastern Voi Dawa Wenz Tana Galana Negele North eastern Wajir Dolo Odo 4 Ramu Mado Gashi Bilis Qooqaani Garissa Garsen Malindi Lamu Coast Somalia Indian Ocean 4 Mombasa 0 Provinssit Tanzania Pangani 36 Tanga 40 (C) Department of Geography, University of Helsinki
Reliefi Tasainen rannikko Tasaiset aavikkoalueet ja jäännösvuoret Keskusylänkö Repeämälaakso ja tulivuoret Mt. Kenya 5199 m, Mt. Elgon 4321 m
Valunta- ja valunta-alueet Useat joet saavat alkunsa keskusylängöltä tai Rift Valleyn reunoilta, esim. Tana ja Ewaso Ngiro Mt. Kenyalta Päävirtaussuunta Intian valtamerelle Toissijainen Viktoriajärvelle Rift Valleysta ei lasku-uomaa pois
Negele Kapoeta Kelem Kaabong Uganda Sudan Lokichokio Moroto Rift Turkwel OmoWenz Lodwar Valley Ethiopia Marsabit Moyale Dawa Wenz Ramu Dolo Odo 4 Valumaalueet Musoma Nzoia Suam Wajir Soroti Somalia Ewaso Ngiro Mbale Kitale Tororo Mado Gashi Eldoret Butere Kakamega Isiolo Nyahururu Falls Bilis Qooqaani Nanyuki 0 Kisumu Nakuru Lake Victoria Viktoria- Kericho Nyeri Garissa Embu järvi Mara Narok Nairobi Magadi 36 Thika EwasoNg'iro Mount Kilimanjaro Tsavo Arusha Voi Moshi Tanzania Athi Athi Pangani Tana Tana Galana Garsen Lamu Malindi Indian Ocean 4 Mombasa Tanga 40 (C) Department of Geography, University of Helsinki Lake Victoria, Nzoia 258 km Rift valley Ewaso Ngiro, 531 km, 56 980 km2 Tana, 708 km, 62 210 km2 Athi, 547 km, 44 400 km2
Ilmasto Ilmastoon vaikuttavat tekijät: leveyspiiri, korkeus, ekspositio, etäisyys merestä, tuulet Leveyspiiri Lämpötila riippuu auringon zeniitin siirtymisestä kääntöpiiriltä toiselle Kenian sijaitessa päiväntasaajalla aurinko paistaa lähes koko vuoden zeniitistä (66.5 90 astetta) Auringon säteet kulkevat vain lyhyen matkaa ilmakehän lävitse Maanpinnalle saapuu paljon lämpösäteilyä
Korkeus Lämpötila laskee noin 0,6 astetta 100 metrillä Korkeusvaihtelut luovat sateita Korkealla ilma on ohutta, kuivaa ja puhdasta Auringon lämpö sitoutuu heikommin kuivaan ja puhtaaseen ilmaan Ekspositio Jyrkät etelän ja pohjoisen puolen rinteet saavat vähemmän aurinkoa kuin itä- ja länsirinteet vrt. Suomi
Etäisyys merestä Intian valtameri ja Viktoriajärvi aiheuttavat sademäärän vaihtelua Vesi ei lämpene yhtä nopeasti kuin maa Päiväsaikaan vesi on kylmempää kuin maa-alueet Maanpäällinen ilma on kuumaa ja nousee kevyenä ylöspäin Viileämpi ja tiheämpi ilma virtaa mereltä maalle merituuli Illalla maa jäähtyy nopeammin kuin meri aiheuttaen maatuulen Meret ja suuret järvet tasoittavat lämpötilaeroja Meren ja Viktoriajärven ylitse puhaltavat kosteat tuulet tuovat sateita ympäröiville vuorille Viktoria-järvi: Nandi Hills, Intian valtameri: Taita Hills
Maa- ja merituuli Laskeutuva viileä ilma Matalapaine Kohoava lämmin ilma Korkeapaine Matalapaine Korkeapaine merituuli maatuuli maa meri maa meri päivä yö
Vallitsevat tuulet Ilmanpaine on korkealla alhaisempi kuin merenpinnan tasossa, jossa se on 1 kg/cm2 Lämpötilan noustessa ilma laajenee ja nousee ylöspäin synnyttäen matalapaineen alueen Ilman viiletessä ilmanpaine nousee Ilmanpaineen alueelliset ja ajalliset erot synnyttävät tuulen, sillä tuulet suuntautuvat aina korkeapaineen alueelta matalapaineen alueelle Maanpinnan pyörimisestä aiheutuva Coriolisvoima kääntää tuulen suunnan n. 45 astetta
Pasaatituulet Keniassa puhaltavat koillispasaati ja kaakkoispasaati subtrooppisilta korkeapaineen seuduilta päiväntasaajan matalapainealueille Tuulet kohtaavat matalapaineen alueella: Intertropical convergence zone, ITCZ Kaakkoispasaati: eteläisellä Intian valtamerellä syntyneitä kosteita tuulia tuovat runsaat sateet maaliskuusta toukokuuhun (pitkät sateet) Myöhemmin tuulevat rannikon suuntaisesti tuoden kuivat olosuhteet Koillispasaati: Egyptissä, Sudanissa, Afrikan sarvessa ja Arabiassa syntyviä kuivia tuulia Tuovat vain vähän sadetta ja ovat syynä pohjoisen Kenian kuivuudelle (lyhyet sateet)
ITCZ koillispasaati koillispasaati Kenia Kenia kaakkoispasaati kaakkoispasaati tammikuu heinäkuu
Sadetyypit Keniassa Ilma sisältää vettä kaasuna tai höyrynä Ilman kohotessa ja jäähtyessä vesi kondensoituu Suuri joukko vesipisaroita synnyttää pilvet Vesi tiivistyy ilman pöly-, suola-, savu- tai muiden hiukkasten ympärille Kondensaatio tapahtuu kolmella eri tavalla: Lämpeneminen saa kostean ilman kohoamaan, jäähtymään ja kondensoitumaan: konvektiosateet Lämpimän ja kostean ilman kohotessa esteen johdosta ilma viilenee ja kondensoituu: orografiset sateet Lämpimän ja kostean ilman kohotessa viileämmän ilman päälle se jäähtyy ja kondensoituu: sykloniset rintamasateet
Konvektiosateet Kuuman maanpinnan yläpuolinen ilma kohoaa ylöspäin muodostaen pilviä iltapäiväksi Pilvet kasvavat aina 12 000 metrin korkeuteen asti (cumulo nimbus) Tyypillisiä Viktoriajärven alueella, jossa niihin liittyy usein voimakkaita ukkosia Orografiset sateet Sateet tuulenpuolisella rinteellä Suojapuolella tuulet lämpenevät ja ovat kuivia (föhn) Nanyuki, Naromoru, Nyeri, Naivasha ja Koillis-Kenia ovat sateenvarjossa Viktoriajärven suunnasta tuleville sateille Kisii, Kericho, Eldoret, Nandi Hills, Aberderes, Mt. Elgon, Mt. Kenya, Nyambene Hills saavat orografisia sateita Taita Hillsin etelärinteet saavat kaakkoispasaatin orografiset sateet
Sykloniset rintamasateet Syntyvät kun lämmin ja kostea ilmamassa ja kuiva ja kylmä ilmamassa kohtaavat Tyypillisesti ITCZ-vyöhykkeessä Aiheuttavat pitkät sateet Keniassa maalis-toukokuussa ja lyhyet sateet loka-joulukuussa ITCZ: nopeasti kohoava lämmin ja kostea ilma ja ukkosia
Sadetyypit kondensoituminen sade Ilma lämpenee maanpinta Lämmin kostea ilma merenpinta Lämmin kuiva ilma Vuori saa ilman kohoamaan Sateenvarjoalue Lämmin ilma kohoaa kylmän päälle, jäähtyy, kondensoituu ja sataa Lämmin kevyt ilma Kylmä raskas ilma maanpinta Konvektiosade Orografinen sade Sykloninen rintamasade
Kenian ilmaston luokituksia Lämpö: Very hot: yli 30 astetta kuukauden keskiarvo Hot: 20-30 Warm: 10-20 Cool: 0-10 Cold: -10 0 Very cold: alle 10 astetta Sademäärä: Very wet: yli 1500 mm vuodessa Wet: 1000 1500 mm Moderate: 500 1000 mm Dry: 250 500 mm Very dry: alle 250 mm
Ilmastoalueet Modified equatorial (coastal) climate Kapea rannikkovyöhyke Lamusta Tansanian rajalle Sademäärä 875 1500 mm vuodessa Sademäärä vähäinen päiväntasaajan seudulle Ei kuivaa kautta, vaikka maksimit loppukeväällä ja loppusyksystä Lämpötilat läpi vuoden noin 27 astetta ja korkea kosteus Modified equatorial (Lake Victoria basin) climate Järven läheisyys vaikuttaa ilmastoon Sataa läpi vuoden, mutta runsaimmin maalis-toukokuussa ja vähiten tammi-helmikuussa Sademäärä 1000-1500 mm vuodessa Järvi pitää lämpötilat alhaisena 22 ja 32 asteen välissä
Modified tropical (Highland subtropical) climate) Kenian keskusylänköalue Sademäärä 1000-1500 mm vuodessa Vuoret jopa 2000 mm/a Korkeus nostaa sademääriä ja laskee lämpötiloja Kuiva kausi kesäkuusta lokakuuhun Rift valleyn länsipuoli maan sateisinta aluetta Tropical northern climate Pieni alue maan luoteisosassa Yksi kuiva ja yksi kostea kausi, sillä kuuluu trooppiseen kontinentaaliseen ilmastovyöhykkeeseen 850 mm/a ja kuiva kausi kestää puoli vuotta lokakuusta toukokuuhun Sateet konvektiosateita Koillispasaati tuo lyhyet sateet Timau 650 mm Nanyuki 740 mm 4000 m Meru 1360 mm Naro Moru 740 mm 3000 m 2000 m Nyeri 930 mm 1500 m Embu 1050 mm Kaakkoispasaati tuo pitkät sateet
Semi-desert climate Sademäärä alle 500 mm/a Lämpötilat korkeita läpi vuoden paitsi korkeimmilla alueilla 70% Keniasta Desert climate Sademäärä 250 mm/a Lämpötilat noin 27 astetta Sijaitsee Kenian keskusylängön sateenvarjossa kaakkoispasaatin aikana Koillispasaati tuo kuivaa ilmaa pohjoisesta
Kapoeta Kelem Lokichokio Kaabong Lodwar Uganda Sudan Soroti Mbale Tororo Butere Lake Victoria Musoma Nzoia Turkwel Suam Mara OmoWenz Moroto Marsabit Kitale Kitale Eldoret Kakamega Isiolo Nyahururu Falls Nanyuki Kisumu Nakuru Kericho Nyeri Embu Kisumu Narok Nairobi Magadi Kenya Thika Ethiopia EwasoNg'iro Athi Moyale Nairobi Dawa Wenz Tana Negele Wajir Wajir Dolo Odo 4 Ramu Mado Gashi Bilis Qooqaani Garissa Garsen Lamu Somalia 0 Kenian ilmastoalueet Puoliaavikkoilmasto (semi-desert) Aavikkoilmasto (desert) Rannikkoilmasto (coastal) Trooppinen kontinentaalinen ilmasto (tropical con 36 Mount Kilimanjaro Arusha Moshi Tanzania Tsavo Pangani Voi Galana Malindi Mombasa Indian Ocean Mombasa Tanga 40 (C) Department of Geography, University of Helsinki 4 Subtrooppinen Ylänköilmasto (highland) Viktoriajärven ilmasto (Lake Victoria basin)
Vuoden lämpötilakeskiarvo ja sademääräkeskiarvo kaupunki Korkeus lämpötila sademäärä Mombasa, 20 m 27 1083 rannikko Nairobi, ylänkö 1675 m 20 783 Kitale, 1895 20 1141 trop.-kont. Wajir, puoliaavikko 244 28 221 Kisumu, 1134 23 1278 järvi
Sademäärä monthly rainfall (mm) 240 200 160 120 80 Mombasa Nairobi Kitale Wajir Kisumu 40 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 month
Vuodenajat Vain vähäiset lämpötilavaihtelut vuodenaikojen välillä Vaihtelut lähinnä sademäärässä ITCZ vaikuttaa vuodenaikaiseen sademäärään ITCZ ylittää Kenian kahdesti auringon zeniittiaseman mukaan huhti-toukokuussa ja syys-marraskuussa Huhti-toukokuu: pitkät sateet (maissisateet) Syys-marraskuu: lyhyet sateet (hirssisateet)
Maannokset Rannikkomaannokset Sedimenttikivistä (kalkkikivi, hiekkakivi) ja koralliriutoista muodostuneita maannoksia Hiekkaisia, huokoisia ja vailla ravinteita, vaaleita Rannikkoalueet Latosoli Tasankoalueilla, jossa saadaan vetttä 500-1200 mm/a ja jossa on pitkä kuiva kausi Muodostuneita vanhasta peruskalliosta, huuhtoutuneita ja punertavia tai ruskeita Black soil - musta maannos Paikoin ylängöllä ja tasangolla Black cotton soils Savisia, kuivia ja kovia kuivana kautena ja liejuisia sadeaikana Mwea, Athi, Kapiti ja Mara plains
Latosol, Voi, P. Pellikka 3/03
Maannokset Red loam (ylänköalueet) Peräisin tulivuoren laavasta ja tuhkasta Laava on rapautunut ja tuottaa kirkkaan punaisen savisen maaperän Hedelmällisiä maannoksia (kahvintuotanto) Huuhtoutuneitta runsaan sademäärän johdosta Aavikkomaannokset Kuivassa Pohjois- ja Koillis-Keniassa Ohuita ja kivisiä maannoksia Rapautumattomia ja vähän humusta Usein suolaisia (kalsium suoloja) Nuoret maannokset Rift valleyn keski- ja eteläosissa Liittyvät virtaavan veden työhön, veden kuljettamaan maaperään (alluviaalisia) Peräisin emäksisistä laavoista
Kasvillisuus Kasvillisuuden esiintymiseen vaikuttavat ilmasto (sademäärä ja lämpötila), korkeus, maannos ja ihmistoiminta Ilman ihmistoimintaa Keniassa olisi enemmän metsäalueita, jotka on nyt raivattu maanviljelykseen Osa entisistä metsistä on myös muuttunut savanniksi ja puoliaavikoksi Pääkasvillisuusalueet Keniassa ovat Nummi (?) Metsä Savanni Puoliaavikko
Kapoeta Kaabong Uganda Sudan Lokichokio Moroto Turkwel Kelem Lodwar OmoWenz Kenya Ethiopia Marsabit Moyale Negele Dawa Wenz Dolo Odo 4 Ramu Luonnollinen kasvillisuus Keniassa ilman ihmistoimintaa Soroti Mbale Tororo Butere Lake Victoria Musoma Kitale Nzoia Suam Eldoret Kakamega Nyahururu Falls Nanyuki Kisumu Nakuru Kericho Nyeri Mara Thika Narok Nairobi EwasoNg'iro Isiolo Embu Athi Wajir Mado Gashi Tana Garissa Somalia Bilis Qooqaani 0 Ruohosto ja puoliaavikko Savanni, kuivat metsät Magadi Mount Kilimanjaro Arusha Moshi Tsavo Voi Galana Garsen Lamu Malindi Indian Ocean 4 Mombasa Metsä (vuoristosademetsä) Tanzania Pangani Nummi 36 Tanga 40
Kasvillisuus 5000 4000 3000 2000 1000 0 Lumi Nummi Bambumetsä Vuoristosademetsä Savanni Korkeuden vaikutus kasvillisuuteen (teoreettinen)
Kasvillisuusvyöhykkeet Nummi 3500 m mpy, afroalpiininen vyöhyke Lyhyttä heinää ja pensaita ja kukkia, mehikasveja (seneccio, lobelia) Metsä 3% Kenian pinta-alasta Metsä: 10-30 m korkea ja muodostaa useita kerroksia Vuoristometsä 1800 metrin yläpuolella: Podocarpus, seetri (Juniperus), kamferi (Ocotea usambarensis), Meru oak (Vitix keniensis) 3000 metrin yläpuolella bambu (1500 mm/a) Alankometsä Kenian rannikolla, sademäärä 900-1000 mm/a
Nival zone, Kilimanjaro P. Pellikka 8/89
Heath, Kilimanjaro P. Pellikka 8/89
Heath, Kilimanjaro P. Pellikka 8/89
Heath, Kilimanjaro P. Pellikka 8/89
Montane forest, Mt. Kenya P. Pellikka 8/89
Montane forest, Mt. Kenya P. Pellikka 8/89
Kasvillisuusvyöhykkeet Savanni Avoimia ruohomaita, missä puita siellä täällä Sademäärä alle 750 mm/a Tyypillisiä puita eri akaasiat (Acacia) ja baobab (Adansonia digitata) Puoliaavikko ja pensaikot Kuivia puskia, tiheikköjä Yleisin kasvillisuustyyppi Sademäärä 375 625 mm/a Puut 5 10 metriä pituuden laskiessa sademäärän mukana (min. 1-3 m) Itä-Kenia, Koillis-Kenia, Pohjois-Kenia, Nyika tasanko Taita Tavetalla
Euphorbia, Nyika P. Pellikka 9/89
Acasia, Nyika P. Pellikka 9/89
Acasia, savanna, Ngorongoro P. Pellikka 8/89
Savanna, Nyika P. Pellikka 9/89
Baobab, Nyika P. Pellikka 9/89
Coast P. Pellikka 9/89
Semi-arid, Tsavo national park P. Pellikka 3/03
Riverine forest, Taita-Taveta P. Pellikka 3/03
Ihmistoiminta Paremmat (runsassateisimmat) alueet tuottavat rahaja ruokakasveja Rahakasveja Kahvi, tee ja pyrethrum Ruokakasveja Maissi, venhä, perunat, banaanit ja pavut Korkea väentiheys: Kenian keskusylänkö, Viktoriajärvi ja rannikko Sademäärä 1000-1500 mm/a Viljankasvatus vaatii n. 750 mm sademäärää merkiten rajaa maatalouden ja karjankasvatuksen välillä Koillis-Kenia on liian kuivaa maataloudelle
Urban environment, Nairobi P. Pellikka 3/03
Heavily terrassed slopes, Taita Hills P. Pellikka 3/03
Ranching and agriculture, Taita-Taveta P. Pellikka 3/03
Maatalous 70% prosenttia ulkomaan viennistä tulee maataloustuotteista 85% kenialaisista asuu maaseudulla 75% kenialaisista ovat työssä maataloudessa Alkuperäinen kasvillisuus parhailla alueilla raivataan pelloiksi Jyrkkiä rinteitä terassoidaan Maatalous jaetaan tarvemaatalouteen ja rahamaatalouteen
Forest, burnt forest, terrasses,taita Hills P. Pellikka 3/03
Smoke on the forest, Taita Hills P. Pellikka 3/03
Tarvemaatalous Maataloutta, jossa kasvatetaan kasveja kotona syötäväksi Maissi Päälaji, antaa enemmän satoa kuin muut Lämmin ilmasto, 18 27 astetta, 750 1000 mm/a Hyvä maaperä Vehnä 15 astetta kypsymisaikana, lämmin ja kostea kasvukausi ja kuiva korjuukausi 1000 mm/a Hirssi ja durra Kuivuuden sietäviä lajeja, 500 mm/a Kassava Kuivuutta sietävä juures, tärkeä katovuotena
Food crop agriculture, Sagala Hills, P. Pellikka 3/03
Rahamaatalous Maataloutta, jossa kasvatetaan kasveja myyntiin White Highlands Kahvi tärkein vientituote Hedelmällinen, vulkaaninen maaperä Sadetta ympäri vuoden 1000-1500 mm/a Puita tuulensuojaksi ja varjoksi Tee Samat kasvuolosuhteet kuin kahville Pyrethrum Hyönteismyrkkyjen raakaine 1800-3000 m, viileät olosuhteet, n. 15 astetta, 1000-1500 mm/a
Rahamaatalous Sokeriruoko Sokerin ja viinan tekemiseen Sademäärä yli 1500 mm/a, lämpimät olosuhteet, 20 astetta Tekee Keniasta sokerin suhteen omavaraisen Ylängöllä ja rannikolla Puuvilla Lämpötilat 25-30 asteen välillä, 5-6 kk aurinkoa Sademäärä 500-1200 mm/a, vaatii lannoitusta Länsi-Kenia ja Tana-joen seutu Sisal Kuivuutta sietävä kasvi kuitujen tuotantoon (narua) 400 mm/a, 0-2000 m, paljon valoa Kasvaa huonoillakin maaperillä, vaatii kuljetusta varten rautatien Itä-Kenia, mm. Taita-Taveta
Sisal plantation, Taita Taveta P. Pellikka 3/03
Karjatalous Karjaa, sikoja, lampaita, vuohia, kanoja, kameleja, aaseja Kotikäyttöön ja myyntiin Pastoralismi Liikutaan laitumien ja eläinten mukaan Karjaa, kameleita, vuohia, lampaita Nyika, semiaridit alueet, Pohjois-Kenia, Itä-Kenia Ongelmana kuivuus, taudit ja sairaudet, liikalaiduntaminen, karjavarkaat Kaupallinen karjatalous Kuivilla ja semiarideilla alueilla
Grazing, Taita-Taveta P. Pellikka 3/03
Nomadism, Serengeti plains P. Pellikka 3/03
Vuoristometsä, 1500 m 1200 mm/v sateenvarjoalue Kansallispuiston raja P Puoliaavikko, 500 m 500 mm/a Rahamaataloutta Kaupunkikeskus Vuria 2228 m Tarvemaataloutta Sisalplantaasi Nyika, laiduntaloutta Kaakkoispasaati, Joenvarsimetsä, orografiset sateet Taita Hills, SPOT XS, 1.7.1987, vihreä, punainen, NIR, väärävärikompositio
Sudan Kapoeta Kelem OmoWenz Kenya Negele Dawa Wenz Kenian Lokichokio Ethiopia Dolo Odo Kaabong Moyale Ramu 4 aluemaan- Lodwar Uganda Soroti Mbale Tororo Butere Lake Victoria Musoma Moroto Kitale Nzoia Turkwel Suam Mara EwasoNg'iro Athi Marsabit Mado Gashi Eldoret Kakamega Isiolo Nyahururu Falls Nanyuki Kisumu Rift Nakuru valley Kericho Nyeri Garissa Embu ja ylänkö Thika Narok Nairobi Nyika Tana Wajir Somalia Bilis Qooqaani 0 tieteelliset alueet Viktoriajärven seutu Magadi Mount Kilimanjaro Arusha Moshi Tsavo Voi Galana Garsen Lamu Rannikko Malindi Indian Ocean 4 Mombasa Tanzania Pangani Tanga
Rannikko Reliefi Tasankoa ja muutamia mangrovelahtia Maannos Kalkkikivestä, hiekkakivestä ja korallista: ohutta ja huonoa Osittain alluviaalista maannosta, joka on hyvää Ilmasto Kuuma ja kostea Tuulet rannikon suuntaisia: vain kapea rannikkokaistale saa sadetta riittävästi Kasvillisuus Mangrovemetsät, sademetsät, savannit ja ruohostot Elinkeinot Sisal, sokeriruoko, puuvilla ja cashew-pähkinät, kalastus, turismi
Nyika tasanko Reliefi Nyika (suahili: wilderness) Tasaista, muutamia jäännösvuoria ja tulivuoria Maannos Köyhiä maita, latosolia (lateriittia) Ilmasto Alhainen sademäärä, kuivaa kautta 7 kuukautta Kasvillisuus Vähäistä: aavikko, puoliaavikko, ruohosto Elinkeinot Nomadismi, karjatalous
Ylänkö ja rift valley Reliefi 1400 2500 mmpy Maannokset Tulivuoriperäistä, black cotton, latosolia (alle 1500 mm), alluviaalista maannosta repeämälaaksossa Ilmasto Viileätä ja kosteata Kasvillisuus Maataloutta ja metsää Elinkeinot Tarve- ja rahakasveja 20% Keniasta, mutta 80% ihmisistä Kaivostoimintaa (soda, suola, kalkki)
Viktoriajärven allas Reliefi 1000 1500 m Lake lowlands, highlands of the Lake Basin Maannokset Black cotton, latosolit Ilmasto Korkeus vaikuttaa sademäärään, keskimäärin 750 1000 mm/a, konvektiosateita ja ukkosia Elinkeinot Sokeriruoko, riisi, kalastus, myös kahvi, tee ja puuvilla