PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 16.12.2008 LSU 2008 Y 379 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Honkarannan maatilayhtymä Kurikantie 968 61860 Harja ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin yksi eläinsuoja, joka toimii satelliittisikalarenkaan keskusyksikkösikalana. Sikalassa on paikat 320 joutilaalle emakolle. Toiminta on tarkoitus muuttaa normaaliksi porsitussikalatoiminnaksi. Samalla toimintaa laajennetaan ja tilalle rakennetaan toinen eläinsuoja. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan paikat 440 emakolle porsaineen sekä yhteensä 225 lihasialle, siitossialle, ensikolle ja karjulle. Eläinsuojat sijaitsevat tilalla Honkaranta RN:o 1:312. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 12.6.2008. Hakemusta on 25.9.2008 täydennetty kuivalantalan piirroksilla ja lannanlevityssopimuksilla sekä 3.10. lannanlevityssopimuksiin liittyvillä peltokartoilla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 250 täysikasvuiselle emakolle. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston 24.4.2001 myöntämä ympäristölupa 320 joutilaan emakon pitämiselle. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa tila sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk 2). Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Lisäksi tila sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tilalla on satelliittisikalarenkaan keskusyksikkö, jonka toiminta muutetaan porsastuotannoksi. Tila sijaitsee Kauhajoen kaupungin Harjankylässä noin 12 kilometriä kuntakeskuksesta koilliseen maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Toimintaa laajennetaan rakentamalla vanhan sikalarakennuksen luoteispuolelle uusi eläinsuoja ja rakennettavan sikalan eteläpuolelle olemassa olevan kuivalantalan viereen kaksi lietesäiliötä. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat rakennettavasta eläinsuojasta noin 240 ja 280 metrin etäisyyksillä itä kaakossa. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat 410 metrin etäisyydellä itä koillisessa ja 430 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Lähimmät naapurien vapaa ajan kiinteistöt sijaitsevat rakennettavasta eläinsuojasta noin 370, 390 ja 410 metrin etäisyydellä itä koillisessa. Lähimmät naapurin asuinkiinteistöt sijaitsevat vanhasta sikalarakennuksesta noin 190 ja 235 metrin etäisyydellä. Kyrönjokeen on eläinsuojista matkaa noin 280 m. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Toivakanmäen ensimmäisen luokan pohjavesialue sijaitsee noin 1,8 kilometrin etäisyydellä eläinsuojista. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan vesiosuuskunnalta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on tällä hetkellä yksi eläinsuoja, joka toimii keskusyksikkönä 320 emakolle. Tuotantoa ollaan laajentamassa ja muuttamassa porsastuotannoksi. Vanhan sikalarakennuksen luoteispuolelle 15 metrin etäisyydelle vanhasta sikalarakennuksesta rakennetaan uusi sikala, johon tulee 120 porsimapaikkaa, tilat porsaille, tiineytyspaikat sekä 60 muuta sikapaikkaa. Vanhaan sikalarakennukseen jää tilat tiineille joutilasemakoille ja ensikoille sekä 90 uudiskasvatuspaikkaa. Yhteensä tilan eläinmääräksi tulee 440 emakkoa porsaineen ja 225 siitossikaa, ensikkoa, karjua tai lihasikaa. Vanhan ja uuden sikalarakennuksen välille rakennetaan yhdyskäytävä. Karjujen lukumäärä on tällä hetkellä viisi. Tulevaisuudessa määrä pysyy samana tai kasvaa. Emakot ostetaan aluksi noin kolmen kuukauden ikäisinä. Myöhemmin ne kasvatetaan mahdollisesti itse. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan noin 10 500 välitysporsasta vuodessa.

3 Lannan ja jätevesien varastointi Tiineiden eläinten ja 90 uudistuskasvatuspaikan lannankäsittely vanhassa sikalarakennuksessa tapahtuu kuivalannalla. Kuivikkeena käytetään turvetta ja virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Makuualueiden kuivikkeena on olki. Muiden eläinten lannankäsittely uudessa eläinsuojassa tapahtuu lietelannalla. Tilalle rakennetaan kaksi kelluvalla katteella katettavaa alta päin täytettävää lietesäiliötä, joiden tilavuus on noin 1500 m³. Lisäksi lietekuiluissa on lietteen varastotilavuutta noin 358 m³, joten lietteen kokonaisvarastotilavuudeksi tulee noin 3358 m³. Liete johdetaan lietesäiliöihin imulannanpoistolla. Tilalla on katettu kuivalantala, jonka pohjan ala on noin 375 m². Lantalan seinien betoniosan korkeus on noin 2 m. Kuivalantalan tilavuus on noin 1125 m³. Kuivalantalassa ei ole ajoluiskaa mutta pohja kallistaa peräseinään päin. Kuivalantalan perältä on viemäröinti tilavuudeltaan noin 50 m³:n kokoiseen katettuun umpisäiliöön. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 167,9 hehtaaria, josta omaa on 56 hehtaaria, vuokrapeltoa 70 hehtaaria ja lannan levittämiseen tarkoitettua sopimuspeltoa 41,9 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Rakennettavan eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Vanhan eläinsuojan pesuvedet ja eläinsuojien wc vedet johdetaan kuivalantalan yhteydessä olevaan umpisäiliöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa ongelmajätteet ja kuolleet eläimet. Kuolleet eläimet toimitetaan Kaustisille Findest Protein Oy:lle. Ongelmajätteet toimitetaan hyötykäyttöasemalle Aronkylään. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Rakennettavat lietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella ja kuivalantala on katettu kiinteällä katolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 6.10. 4.11.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Kauhajoen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhajoen kunnanhallitukselta ja ympäristö ja rakennusvalvontajaostolta sekä Etelä Pohjanmaan liitolta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on 25.11.2008 tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä tarkasteltiin mm. eläinsuojien sijoittumista naapureihin nähden.

4 Lausunnot Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on 7.11.2008 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että se puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Honkarannan maatilayhtymälle tilalle Honkaranta RN:o 1:312 seuraavin ehdoin: Tilalla tulee olla peltopintaalaa käytettävissä hakemuksen perusteella noin 168 ha. Osa lannanlevityspelloista rajoittuu vesistöön vähentäen hieman olemassa olevaa pinta alaa. Laajennuksen osalta tulee varautua lietekuilujen jäähdytykseen tai lämmön talteenottoon muodostuvien hajuhaittojen minimoimiseksi ympäröivän asutuksen kannalta. Lietteen levityksessä tulee pyrkiä yksistään multaavaan sijoittavan levityskaluston käyttöön, jolloin lietteen levityksen muodostamia hajuhaittoja voidaan olennaisesti pienentää. Tilalla tulee seurata parhaan mahdollisen yleisesti saatavilla olevan tekniikan kehittymistä. Tällä hetkellä lietekuilujen jäähdytystä voidaan pitää BAT:n mukaisena tekniikkana. Etelä Pohjanmaan liitto on 5.11.2008 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että liitolla ei ole maakuntakaavan maaseudun kohdealueen ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen kaavan suunnittelumääräysten lisäksi muuta huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet A ja B, C, D ja E sekä F ja G toteavat muistutuksessaan, että toivoivat, että lannankäsittelynä olisi ollut kuivalanta. Haju ja ympäristösyistä toivomme, että lietelantaa ei levitetä joen lähelle, koska joen toisella puolella on huvila asutusta sekä leipomoyritys. Pellot ovat aivan joessa kiinni ja suuria valtaojia pitkin liete valuu sateiden mukana jokeen, hajuhaitoista puhumattakaan. Honkarannalla on joutomaan länsipuolella kauempana joesta riittävästi peltoa lannan levitykseen. Tämä pelto on kauempana joesta, huviloista ja leipomoyrityksestä. Me allekirjoittaneet haluamme, että nämä seikat otetaan huomioon lannan käsittelyssä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetun muistutuksen ja lausunnon johdosta 10.11. 25.11.2008 välisenä aikana. Hakija on 25.11.2008 tarkastuskäynnin yhteydessä kertonut vastineeksi muistutukseen, että lietelantaa ei levitetä jokeen rajautuville pelloille. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Honkarannan maatilayhtymälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan satelliittisikalan keskusyksikön muuttamiseen porsastuotannoksi ja toiminnan laajentamiseen Kauhajoen kaupungin Harjankylään tilalle Honkaranta RN:o 1:312 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 440 emakon ja porsaiden sekä yhteensä 225 siitossian, ensikon, lihasian tai karjun pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

5 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölautakunnan lausunto Ympäristökeskus on ratkaisussaan antanut määräyksiä lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta sekä siitä, että toiminnanharjoittajan on seurattava erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. A ja B, C, D ja E sekä F ja G:n muistutus Ympäristökeskus on ratkaisussaan antanut määräyksen lietelannan levityskiellosta Kyrönjokeen rajautuvilla peltolohkoilla 01111, 01110, 01109, 06925 ja 06926.. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Rakennettavassa sikalarakennuksessa voidaan pitää enintään 120 porsivaa emakkoa, 1936 välitysporsasta ja yhteensä 229 joutilasta emakkoa, siitossikaa, karjua tai lihasikaa. Vanhassa sikalarakennuksessa voidaan pitää enintään 226 joutilasta emakkoa, ensikkoa tai karjua sekä 90 siitossikaa. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä sekä umpisäiliössä ja muodostuva kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa tai jätevesiä ei joudu ympäristöön. Lietelannan sekä pesu ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2774 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Kuivalannan 12 kuukauden varastotilavuuden tulee olla vähintään 758 m³. Uuden eläinsuojan wc vesien osalta tulee rakentaa mahdollisuus erilliseen viemäröintiin. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lietteen, lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavat lietesäiliöt tulee rakentaa luvan liitteenä olevan asemapiirroksen mukaiselle paikalle. Lietesäiliöt tulee aidata. Liete ja virtsasäiliöt sekä kuivalantalat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uusien lietelantaloiden tulee olla käyttökunnossa ennen uuden sikalarakennuksen käyttöönottoa. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 167,12 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä.

6 Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojan pesuvesien sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettavat kaksi tilavuudeltaan noin 1500 m³:n kokoista lietesäiliötä tulee täyttää alta päin ja kattaa betonikannella tai peltikatteella ja peltikatteen alapuolelle laitettavalla vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella, lecasoralla, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Umpisäiliö tulee pitää katettuna kiinteällä katteella. Lietelannan levitys on kielletty Kyrönjokeen rajautuvilla peltolohkoilla 01111, 01110, 01109, 06925 ja 06926. Lannanlevitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Avohakkuuta ei saa suorittaa yrittäjän metsässä sikaloiden itä kaakkoispuolella lähimpien naapureiden ja sikaloiden välisellä alueella. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden ja lietelantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

7 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja ne tulee merkitä selvästi. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista

8 Lietelannasta ja kuivalannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden sikalarakennuksen ja lietelantaloiden käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Nyt kyseessä oleva hakemus käsittää satelliittisikalan keskusyksikön muuttamista porsastuotantosikalaksi ja toiminnan laajentamista. Sikalassa on tällä hetkellä tilat 320 joutilaalle emakolle. Uuden eläinsuojan rakentamisen myötä tilalle tulee tilat 440 emakolle ja yhteensä 225 lihasialle, siitossialle, ensikolle tai karjulle.

9 Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 240 ja 280 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta ja 190 ja 235 metrin etäisyydellä olemassa olevasta eläinsuojasta. Kuivalantala ja rakennettavat lietelantalat sijaitsevat naapureihin nähden olemassa olevan sikalarakennuksen takana. Kuivalantalasta on lyhimmillään matkaa lähimpään naapurin asuinrakennukseen 235 m ja rakennettavista lietesäiliöistä noin 260 m. Ympäristöministeriö on 19.6.2001 esittänyt uusien eläinsuojien ja lähimpien häiriintyvien kohteiden vähimmäisetäisyyssuositukset. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltava vähimmäisetäisyys lähimpään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tapahtua siitä pois päin, mikäli se on kohtuullisen kustannuksin toteutettavissa. Mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava eläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 440 emakon ja porsaiden sekä yhteensä 225 kasvatettavan sian, siitossian ja karjun eläinsuojalta vähintään noin 340 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja 410 metrin etäisyyttä vaativissa olosuhteissa. Sikalan ollessa kyseessä käytetään yleensä vaativien olosuhteiden etäisyysvaatimuksia. Hakemuksen mukaisessa sikalassa naapureita lähimpänä olevan eläinsuojan lannankäsittely on kuivikelannalla ja turpeen käyttö kuivikkeena pienentää hajuhaittoja. Myös katettu kuivalantala ja kelluvan katteen käyttö lietelantaloissa vähentää hajuhaittoja. Laajennus tapahtuu lähimmistä naapureista pois päin. Eläinsuoja sijoittuu kaavoittamalle haja asutusalueelle, jolla kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä sekä eläinsuojan sijainti naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2774 m³ vuodessa ja kuivalantaa yhteensä noin 758 m³. Lietesäiliöihin kulkeutuvat lisäksi uuden eläinsuojien pesuvedet. Esitetyt lietelannan varastotilavuus (3358 m³) ja kuivalannan varastotilavuus (1125 m³) katsotaan riittäväksi 12 kuukauden varastotilavuudeksi. Säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta alatarve on yksi hehtaari kolmelle emakolle porsaineen ja yksi hehtaari 11 lihasikaa, siitossikaa, ensikkoa ja karjua kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena

10 luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliöt betonikannella tai peltikatteella ja peltikatteen alle sijoitettavalla kelluvalla katteella ja täyttämällä lietesäiliöt alta päin sekä pitämällä umpisäiliö katettuna kiinteällä katteella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliöiden, kuivalantalan sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa ja levittämällä Kyrönjokeen rajoittuville muistutuksen tehneitä lähellä oleville peltolohkoille vain kuivalantaa. Avohakkuukiellolla varmistetaan, ettei naapurikiinteistöissä asuvien kohtuuton hajukynnys ylity. Kevyt harvennushakkuu on mahdollista. Myös optimaalisella eläinsuojan lannan poistolla ja lannan tehokkaalla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Öljysäiliöitä koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

11 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2018 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2017 koskeva kirjanpito, josta tulee ilmetä ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannanlevitykseen käytössä oleva peltopinta ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhajoen kaupunginhallitus Kauhajoen ympäristö ja rakennusvalvontajaosto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Kauhajoen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski

13 Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.

14