Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013
Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen tasapainottavasta säädöstä Maakaasu 9,3 % Ydinvoima 32,6 % Kivihiili 10,2 % Öljy 0,5 % Jäte 1,1 % Vesivoima 24,5 % Tuulivoima 0,7 % Turve 6,2 % Biomassa 14,9 % 2(38) PVO-VESIVOIMA OY 2013
Vesivoimalaitokset 3040 MW 6 suurinta: 96 % kapasiteetista Kemijoki 1134 MW Iijoki 195 Oulujoki 636 Kokemäenjoki 265 Kymijoki 264 Vuoksi 440 2934 MW Lähde: Energiateollisuus ry, Voimaa Vedestä 2007 3(38)
PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa osaomistus Kokonaiskoneteho 446 MW Tuotanto 1,7 TWh vuodessa Voimalaitokset rakennettu tai laajennettu vuosina 1949 1997 Vesivoimalaitosten käynnissäpito työllistää noin 50 henkilöä Laitoksia ajetaan PVO:n Harjavallan keskusvalvomosta Vesivoimalaitos Vesivoimalaitos osaomistus 4(38) PVO-VESIVOIMA OY 2013
Iijoen vesisäätövoima 5(38)
Kollaja-hanke Tekojärvi 45 km 2 ja voimalaitos 32 MW Lisää säätötehoa noin 100 MW Lisää energiaa noin 155 GWh / vuosi Investointikustannus noin 140 M 6(38)
Kollajan tekojärven rakentamisen tuomat hyödyt Tulvahaitat Pudasjärvellä ja Iijoella vähenisivät. Taloudellista hyötyä seutukunnalle. Uusia virkistysarvoja ja matkailumahdollisuuksia. 100 MW lisää kotimaista säätövoimaa. Voimalaitosten energiatehokkuus paranisi. Kuvan paikka 7(38)
Suomi tarvitsee lisää kotimaista uusiutuvaa säätövoimaa 2013
Säätövoimaa tarvitaan tasapainottamaan sähkön tarve ja tuotanto Koska sähköä ei voi säilyttää, sitä on tuotettava joka hetki tarvetta vastaava määrä. Suomessa on ollut vähän sähkökatkoksia, mutta sähkön tarve ja tuotanto on tasapainotettu tuonnilla. Vesivoimalla on keskeinen rooli säädettäessä tuotanto vastaamaan tarvetta. 9(38)
Suomen tuotanto ja kulutus 23.8.- 21.10.2013 Lähde: SKM Syspower 10(38)
Suomen tuotanto ja kulutus 26.8.- 1.9.2013 Ma Ke Pe Su Lähde: SKM Syspower 11(38)
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa lisää kotimaista säätövoimaa Säätöön osallistuvaa lauhdetuotantoa korvautuu Suomessa ydinvoimalla vaikeasti säädettävällä CHP-tuotannolla Tuulivoiman tuotanto kasvaa Suomessa. Eurooppaan rakennetaan runsaasti tuulija aurinkovoimaa. Pohjoismaiselle (Norjan ja Ruotsin) vesivoimalle löytyy runsaasti kysyntää Keski-Euroopassa, jolloin sen saatavuus Suomeen voi vaikeutua. Uusien tuontiyhteyksien rakentamisen lisäksi tarvitaan myös uutta kotimaista säätövoimaa. Säätövoima on arvokkainta sähköä ja sen hankkiminen ulkomailta on kallista. 12(38)
Jo rakennetuista vesistöistä voidaan saada lisää säätövoimaa vesivarastoilla Tekojärvet ja säännöstelyjärvet ovat energiavarastoja, jotka lisäävät edullisen kotimaisen säätövoiman määrää parantavat energiajärjestelmän tehokkuutta vähentävät tulvariskiä lisäävät uusiutuvan energian käyttöä vähentävät hiilidioksidipäästöjä nostavat energiaomavaraisuutta tuovat työtä ja hyvinvointia parantavat vaihtotasetta ovat toteutettavissa ilman veronmaksajien tukia. 13(38)
Suomalaiset ovat valmiita lisäämään vesivoiman määrää 71 prosenttia suomalaisista kannattaa vesivoiman lisäämistä nykyisestä. Vesivoiman kannatus on jatkanut nousuaan viime vuosikymmenien aikana. 14(38)
KOTIMAISTA SÄÄTÖVOIMAA LISÄÄ KOLLAJA-HANKKEELLA 15(38)
Iijoen vesisäätövoima 16(38)
Kollajan tekojärvi Kosket säilyvät ja tulvariski vähenee Tekojärvi täytettäisiin tulvavesistä keväällä. Kesällä vedenpinta olisi vakaa. Tekojärveä tyhjennettäisiin talvella. 17(38)
Kollajan tekojärven rakentamisen tuomat hyödyt Tulvahaitat Pudasjärvellä ja Iijoella vähenisivät. Taloudellista hyötyä seutukunnalle. Uusia virkistysarvoja ja matkailumahdollisuuksia. 100 MW lisää kotimaista säätövoimaa. Voimalaitosten energiatehokkuus paranisi. Kuvan paikka 18(38)
Tulvahaitat Pudasjärvellä ja Iijoella vähenisivät Pudasjärven keskustaajama on yksi maa- ja metsätalousministeriön nimeämistä Suomen 21 tulvavaara-alueista. Kollajan tekojärvi poistaisi tulvavaaran ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevia tulvantorjuntatoimenpiteitä ei tarvitsisi toteuttaa. Pääosa tulvavedestä voitaisiin varastoida tekojärveen ja juoksuttaa sähkön tarpeen mukaan. 19(38)
Pudasjärven vedenpinta jäljittelee nykytilaa; tulvahuiput leikataan pois Keskimääräinen vuosi +110,3 m 20(38)
Iijoen tulvat laajimmillaan nykytilassa 21(38)
Iijoen tulvat laajimmillaan Kollajan jälkeen Tekojärvi täytettäisiin tulvavesistä keväällä. Kesällä vedenpinta olisi vakaa. Tekojärveä tyhjennettäisiin talvella. 22(38)
Taloudellista hyötyä Hankkeen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa euroa Iso rakennushanke toisi työtä alueelle. Rakentaminen kestäisi noin 5 vuotta. Aluetalousselvitys hankkeen kustannuksista ja työllisyysvaikutuksista valmistuu loppuvuonna 2013. Pudasjärvi saisi kiinteistöverotuloja vuosittain noin miljoona euroa. Tämä vastaa 250 työpaikan kunnallisveroa. Hanke ei tarvitse veronmaksajien tukea. 23(38)
140 miljoonan euron investoinnilla työtä alueelle yhteensä noin 1250 htv:n verran Työllisyysvaikutus yhteensä noin 1250 htv:tä viiden vuoden rakentamisen aikana Suora työllistäminen 690 htv:tä Välillinen työllistäminen 590 htv:tä Tuotantovaikutus alueella on noin 170 miljoonaa euroa Suorat tuotantovaikutukset lähes 100 miljoonaa euroa Välilliset tuotantovaikutukset noin 70 miljoonaa euroa 24(38)
Uusia virkistysarvoja ja matkailumahdollisuuksia Uusia veneilyreittejä syntyyn, nykyiset säilyvät. Vesillä liikkumista ei rajata nykyisestä. 12 km uutta rakennuskelpoista rantaa. Uusi järvi (koko noin 45 neliökilometriä). Lisää virkistyskalastusmahdollisuuksia. 25(38)
100 MW lisää kotimaista säätövoimaa Kollajan tekojärveen varastoidulla vedellä tuotettaisiin 100 MW lisää kotimaista säätövoimaa. Noin 30 % tuulivoiman tarvitsemasta lisäsäätövoimasta vuonna 2020. Tekojärven eteläpuolelle rakennettavalla uudella vesivoimalaitoksella tuotetaan 32 MW uutta säätövoimaa. Lisäksi jo olemassa olevien voimalaitosten tehon käyttö nousee 70 MW. 26(38)
Nyt laitokset käyvät puolella teholla paitsi tulva-aikana 27(38)
Voimalaitosten energiatehokkuus paranisi Voimalaitosten hyötysuhteet ovat erinomaiset, yli 92 %, mutta ohijuoksutuksissa hukataan energiaa. Voimalaitosten ohi juoksutetaan Iijoen vuosivirtaamasta nyt noin 20 25 % Lisää sähköä 155 GWh/vuosi 28(38)
Kollaja tuo myös muutoksia Ympäristöhaitat ovat vähäisiä Vaikutukset kiinteistöihin tekojärven alueella 45 km 2 maa-aluetta muuttuu vesialueeksi. Kollajan paliskunnan maapinta-ala pienenee noin 4 %. Alueella on 2 metsästysmajaa ja 3 kesäasuntoa. Kosket ja kalojen elinolot säilyvät Natura-kohteet säilyvät 29(38)
Ympäristöhaitat ovat vähäisiä Ei happi- eikä vedenlaatuongelmia. Tekojärven vesi vaihtuu tehokkaasti; Aittojärven hapettomuus ja rehevyyshaitat poistuvat. Suurten petokalojen elohopeapitoisuus kohoaa alkuvuosina ja palautuu sitten normaaliksi. Vähän ravinteita alajuoksulle ja merelle. Joki säilyy, sillä suurin osa virtauksesta menee kesällä nykyistä jokiuomaa pitkin. Ei merkittäviä ilmastovaikutuksia metaanipäästöt pienenevät CO 2 -päästöt kasvavat hieman. 30(38)
Vaikutukset kiinteistöihin tekojärven alueella Alue nyt Alueella on 2 metsästysmajaa ja 3 kesäasuntoa. Havainnekuva tekojärvestä 45 km 2 maa-aluetta muuttuu vesialueeksi. Kollajan paliskunnnan maapinta-ala pienenee noin 4 %. 31(38)
Vaikutukset porotalouteen Kollajan paliskunnan pinta-ala pienenee n. 4 %. Kollajan tekojärven alue on Kollajan paliskunnan Tannilan tokkakunnan aluetta. Porot laiduntavat keväällä ja kesällä Hyvä suolaidun on luonnontilassa oleva vetinen suo, jossa kasvaa monipuolista ja rehevää kasvillisuutta Turvetuotannossa oleva tai ojitettu suo on huono laidun Kollajan tekojärven alueelle on pääosin keskimääräistä huonompaa laidunaluetta Hyvistä suolaitumista alueelle sijoittuu Vengassuo (0,6 km²) Kollajan tekojärven sijaintiin tehdyt muutokset ovat pienentäneet vaikutuksia porotaloudelle Lähde: Soiden käyttö ja merkitys poronhoidossa Kiimingin, Kollajan, Pudasjärven ja Oijärven paliskunnissa vuonna 2011. Metlan työraportteja 258: 190 212. (2011). 32(38)
Porojen hyvät kesälaitumet Kollajan alueella Vengassuo Kollajan tekojärvi 33(38)
Kosket ja kalojen elinolot säilyvät Koskiin ei rakennettaisi mitään. Nykyisessä jokiuomassa säilyisi kaloille riittävä veden virtaus. Vaelluskalojen palauttaminen ei vaarantuisi. 34(38)
Natura-kohteet säilyvät Vedenpinnan vaihtelut jäljittelevät nykytilannetta. Natura-arvion mukaan hanke ei heikennä merkittävästi luontoarvoja. Olemme kartoittaneet kaikki Pudasjärven Naturaluontotyypit ja varmistaneet niiden säilymisen. Venkaan pato rakennetaan riittävän kauaksi Venkaan lähteestä, jotta Natura-kohteen olosuhteet säilyvät. 35(38)
Pudasjärven Natura säilyy, sillä Pudasjärven suisto Natura Pudasjärven suistoa tulvalla Tulvaniittyä kesällä 36(38)
Pudasjärven vedenpinta jäljittelee nykytilaa 37(38)
Kollajan tekojärvi Hyvinvointia luontoarvoja kunnioittaen Kollajan tekojärvestä hyötyä ja iloa Tulvia voidaan rajoittaa. Taloudellista hyötyä seutukunnalle. Uusia virkistysarvoja ja matkailumahdollisuuksia. Hanke toteutetaan kestävästi Kosket säilytetään. Kalojen elinolot säilytetään. Natura-kohteet säilytetään. Virtaama nykyisessä jokiuomassa säilyy. Vain vähäisiä ympäristöhaittoja. Vähäiset vaikutukset rakennuskantaan. Ei vaikutusta pysyvään asutukseen Hankkeella suuri merkitys Suomelle Merkittävä investointi ja työllisyysvaikutus. 100 MW lisää kotimaista säätövoimaa. Voimalaitos 38(38)