Kollaja-työryhmän loppuraportti. Työryhmän jäsenet: Tomi Timonen Jorma Pietiläinen Vesa Riekki Minna Korkeaoja Pertti Pietinen Aaro Horsma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kollaja-työryhmän loppuraportti. Työryhmän jäsenet: Tomi Timonen Jorma Pietiläinen Vesa Riekki Minna Korkeaoja Pertti Pietinen Aaro Horsma"

Transkriptio

1 1 Kollaja-työryhmän loppuraportti Työryhmän jäsenet: Tomi Timonen Jorma Pietiläinen Vesa Riekki Minna Korkeaoja Pertti Pietinen Aaro Horsma

2 2 Kollaja-hankkeen tekninen kuvaus Kollajan tekojärvihanke sijaitsee välittömästi Iijoen alajuoksulle rakennetun voimalaitosketjun yläpuolella. Kollajan tekojärveä säännösteltäisiin rakennettavan Kollajan voimalaitoksen avulla. Vesivaraston ansiosta alajuoksun viisi laitosta saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Kollaja edustaa uudenlaista vesirakentamista, jossa yhtenä merkittävänä lähtökohtana on luontoarvojen huomioon ottaminen. Kollajan suunnittelun lähtökohta on, että tulvien lisäksi vain osa Iijoen virtaamasta ohjattaisiin tekojärveen. Koskiluonnon ominaispiirteet ja kalojen elinolosuhteet säilyisivät. Kollajan tekojärvi varastoisi Iijoen vettä käytettäväksi alapuolisissa voimalaitoksissa. Tekojärvi täytettäisiin Iijoen ja Livojoen vedellä kevättulvan aikana. Tekojärven koko olisi noin 45 neliökilometriä. Voimalaitoksen teho olisi 32 megawattia. Lisäenergiaa saataisiin 160 gigawattituntia ja säätötehoa 100 megawattia. Kollajan merkittävimmät rakenteet Iijoen uomaan Livonhaaran kohdalle rakennettaisiin säätöpato ja tulvapenger, Livojoen suulle ja Siikahaaraan pohjakynnykset. Livojoelta Aittojärveen ja sieltä tekojärveen rakennettaisiin täyttökanavat. Aittojärven ja tekojärven väliin rakennettaisiin säännöstelypato. Tekojärven merkittävimmät rakenteet olisivat Venkaan ja Lauttasen maapadot. Tekojärvestä Iijokeen rakennettaisiin purkukanava, pato ja voimalaitos. Voimalaitos liitettäisiin Haapakoski Pudasjärvi-voimalinjaan. Iijoen luonnonuomaan rakennettaisiin Myllysaaren ja Revonniemen pohjakynnykset, jotta suvantojen vedenpinta ei laskisi talvella liian alas. Säännöstelyn periaatteet Kevättulvan alkaessa juoksutus Iijoen luonnonuomaan nostettaisiin vähintään 50 kuutiometriin sekunnissa. Pudasjärven noustessa tekojärveen saataisiin riittävä tulovirtaama. Kollajan tekojärvi täytettäisiin mahdollisimman nopeasti kesäaikaiseen tasoon. Vedenpinta vaihtelisi tekojärvessä säätötarpeen mukaan kesällä vain vähän. Kesällä kaikki Iijoen vesi virtaisi vapaasti Pudasjärvestä Iijoen luonnonuomaan säätöpadon ja Siikahaaran pohjakynnyksen kautta. Pudasjärven vedenpinnan korkeus jäljittelisi luonnollista vaihtelua. Livojoki virtaisi koko ajan Aittojärven kautta tekojärveen lukuun ottamatta virtausta Livojoensuun pohjakynnyksen yli. Aittojärven pinta pysyisi vakaana. Nykyisestä luonnonuoman virtauksesta Livojoen osuus on enimmillään noin 20 prosenttia. Syyskuun puolivälissä juoksutus luonnonuomaan olisi 50 kuutiometriä sekunnissa tai koko tulovirtaama Iijoesta Pudasjärveen. Marraskuun puoliväliin mennessä juoksutus laskisi tasaisesti 15 kuutiometriin sekunnissa, jossa se pysyisi koko talven aina seuraavaan kevättulvaan saakka.

3 3 1. Työryhmän tehtävä ja työskentely 1.1. Työryhmän tehtävä ja kokoonpano Pudasjärven kaupunginhallitus päätti perustaa kokouksessaan työryhmän PVO-Vesivoima Oy:n esityksestä selvittämään, mitä hyötyjä ja haittoja mahdollisesti toteutettavasta Kollaja-hankkeesta olisi Pudasjärven alueelle sekä millä toimenpiteillä haittoja voitaisiin vähentää ja millä toimenpiteillä varmistettaisiin, että hankkeen kautta alueelle saavutettavissa olevat hyödyt toteutuvat. Kaupunki nimesi työryhmään kaupunginjohtaja Tomi Timosen, kehittämisjohtaja Jorma Pietiläisen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekin sekä varajäseneksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Vähäkuopuksen. Pohjolan Voiman nimeämät edustajat työryhmään olivat toimitusjohtaja Pertti Pietinen ja ympäristöpäällikkö Aaro Horsma PVO-Vesivoima Oy:stä sekä talousjohtaja Minna Korkeaoja Pohjolan Voima Oy:stä. Käsiteltävien asioiden mukaan kokouksiin kutsuttiin tarvittaessa asiantuntijoita Työryhmän työskentely ja kuullut asiantuntijat Työryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Ensimmäinen kokous pidettiin ja viimeinen Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin mm., että työryhmän kokoukset tähtäävät ideointiin. Työryhmän kokouksista ei tiedoteta kesken työryhmän työn. Kaupungin edustajat informoivat kaupunginhallitusta työryhmän työn etenemisestä ja aikataulusta. Työryhmän työstä laaditaan loppuraportti. Työryhmä päätti kutsua kuultavakseen asiantuntijoita keskeisimmissä kysymyksissä. 2. Kollaja-hankkeen hyödyt Kohdissa on selostettu hankkeesta koituvia merkittäviä hyötyjä, jotka ovat helposti mitattavissa. Kohdissa on lueteltu lisäksi muita hyötyjä, jotka ovat selkeitä mahdollisuuksia (SWOT-analyysi hyödyistä, mahdollisuuksista, haitoista ja uhista liitteenä 1.) Rakennusaikaiset hyödyt Oulun yliopiston vuonna 2013 tekemän aluetalousselvityksen mukaan hankkeen 140 miljoonan euron investoinnista Pohjois-Pohjanmaalle jäisi 100 miljoonaa euroa ja tämä saisi aikaan 170 miljoonan euron tuotantovaikutuksen. Ramboll CM Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n tekemän Kollajan vesivoima- ja tulvansuojeluhankkeen rakentamiskustannusarvion

4 4 päivityksen mukaan investoinnin suuruus olisi 155 miljoonaa euroa, joten vaikutukset olisivat aluetalousselvityksessä todettua suuremmat. Rakentamisaika kestäisi noin 5 vuotta ja työllistäisi yhteensä noin 1250 henkilötyövuotta. Suurin osa työstä olisi maarakennustyötä, joka tehtäisiin paikan päällä. Paikallisten urakoitsijoiden mahdollisuus kilpailla rakentamisaikaisista töistä tulisi varmistaa Kiinteistöverotulot Uudesta vesivoimalaitoksesta siihen liittyvine rakennelmineen Pudasjärven kaupungille koituvat kiinteistöverotulot olisivat yli 1 miljoonaa euroa vuodessa (laskelma liitteenä 2.). Kollaja-hankkeen investointilaskelman mukaan vesivoimalaitosrakennuksen ja siihen liittyvien rakenteiden rakennuskustannukset ovat yhteensä 49,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron suuruus määrätään kiinteistöverolaissa ( /654). Kiinteistövero lasketaan rakennusten ja rakenteiden jälleenhankinta-arvosta (valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista), mikä on 75 prosenttia rakennuskustannuksista. Kunnanvaltuusto voi määrätä kiinteistöverolain 14 :n 1 momentin nojalla erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Edellä mainittuja laitoksia koskevaksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 2,85 (vuosi 2014) Tulvahaittojen väheneminen Kollaja-hankkeen toteuttaminen pienentäisi tulvariskiä huomattavasti nykyisestä varsinkin Pudasjärven ja Kipinän välisellä alueella. Hanke leikkaisi esim. vuoden 1982 suurimmasta havaitusta tulvakorkeudesta N ,90 m vedenkorkeutta Pudasjärvessä noin 80 senttimetriä. Samansuuruinen tulvaa leikkaava vaikutus kohdistuisi myös Rimminkankaan ja Pietarilan alueille. Kollaja-hanke leikkaisi tulvakorkeuksia myös välittömästi Oulu Kuusamontien yläpuolella Karhukunnaan alueella, jossa vaikutus olisi alapuolisia alueita hieman pienempi. Tulvia leikkaava vaikutus pienenisi Kurenkoskea ylöspäin mentäessä ja loppuisi kokonaan Haapokarin kohdalla. Pudasjärvi Kipinä välisellä tulva-alueella Kollaja-hanke olisi ainoa merkittävä keino vähentää tulvariskiä. Varsinkin jokivarren mökkiasutus hyötyisi suurtulvien leikkaantumisesta (esitelmä tulvista liitteenä 3.). Pudasjärvi on nimetty yhdeksi Suomen 21 tulvavaara-alueesta. Varsinaisen tulvavaraalueen, johon tulvariskien hallinnan toimenpiteet tulee kohdistaa, on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rajannut käsittämään vain Kurenalustan keskustan Iijoen kahta puolen. Iijoen tulvaryhmä, joka koostuu maakuntaliiton, ELY-keskuksen, vesistöalueen kuntien sekä pelastuslaitoksen viranomaisista, on linjannut Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan keskeisimmäksi toimenpiteeksi nykyisten tulvansuojeluvallien riittävyyden varmistamisen. Kollaja on otettu suunnitelmaan mukaan ylimääräisenä toimenpiteenä. Tulvariskien hallintasuunnitelma on nähtävillä välisen ajan osoitteessa

5 Rakennuskelpoisten rantakiinteistöjen määrän kasvaminen Tekojärvi olisi kooltaan noin 45 neliökilometriä. Koska sen kesäaikainen vedenpinta olisi suhteellisen vakaa (järveä tyhjennettäisiin tammi huhtikuussa), syntyisi rannoille mahdollisuus vapaa-ajanasuntojen rakentamiselle. Koko tekojärven rantaviivan pituus kesällä olisi noin 56 kilometriä. PVO-Vesivoiman laskelmien mukaan rakennuskelpoista rantaa tästä olisi noin 12 kilometriä. Tämän lisäksi luonnonuoman varrella välillä Pudasjärvi Kipinä tulvavaara vähenisi ja näin ollen sielläkin mahdollistuisi nykyistä laajempi rantarakentaminen. Tämä edellyttäisi luonnonuoman tarkkaa kartoittamista ja hydrologista mallintamista Uudet virkistysarvot ja matkailumahdollisuudet Tekojärvi olisi kooltaan riittävän suuri lisäämään alueen virkistyskalastusmahdollisuuksia. Myös uusia veneilyreittejä syntyisi, tosin nykyiseen Ii- ja Livojoen väliseen veneilyyn hanke toisi myös jonkin verran haittaa. Mahdollisuus kehittää Kipinän kalastusmatkailukeskuksen toimintaa paranisi: Suurten tulvien leikkaantuessa Kipinän alueelle voitaisiin rakentaa virtakaloille nykyistä parempia kutualueita (Kollajan kalamallinnus liitteenä 4.). Aittojärven vedenlaatu paranisi läpivirtauksen seurauksena ja vedenpinta nousisi virkistyskäytön kannalta paremmaksi niin kesä- kuin talviaikoinakin. Jo tehdyt Kollajahankkeen Natura-selvitykset ovat tuoneet esille varsinkin Pudasjärven Natura-alueen ainutlaatuisuuden. Natura-alueella nähdään olevan potentiaalia matkailu- ja opiskelukohteena. 3. Kollaja-hankkeen haitat Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa tunnistettiin keskeisimmiksi haitoiksi haitat porotaloudelle ja mahdolliset haitat vaelluskalojen palauttamiselle. Näissä kysymyksissä työryhmä päätti kuulla asiantuntijoita. Haittojen ja vahinkojen osalta keskeistä on se, että vesilain mukaan hankkeen toteuttajan PVO-Vesivoiman pitää korvata kaikki hankkeesta aiheutuvat haitat täysimääräisesti (esitelmä vahinkojen korvaamisesta vesilain mukaisesti liitteenä 5.). Haittojen ja vahinkojen korvaamisessa yhtiö pyrkii vapaaehtoisiin sopimuksiin vahingonkärsijöiden kanssa. Muita haittoja, joita työryhmässä käsiteltiin, ovat mm. tekojärven- ja kanava-alueiden kiinteistöjen (maa-alueet, 3 kesämökkiä ja 2 metsästyskämppää) jääminen veden alle sekä vedenlaadun huononeminen rakentamisaikana Haitat porotaloudelle Kollajan paliskunnan edustajat esittelivät porotalouden edustajina näkemyksiään Kollajahankkeesta. Kollajan paliskunnan suurin sallittu porojen määrä on Kollajan alueella 1100 poroa. Alueella poronomistajia on kaikkiaan 60 70, joista päätoimisia on noin prosenttia. Porotalous ei ole alueen poromiehille vain elinkeino vaan elintapa, jota edustajien

6 6 mukaan ei voi kokonaisuudessaan rahalla korvata. Paliskunnan edustajien mukaan Kollajan tekojärvi tuhoaisi poroelinkeinon elinmahdollisuudet Kollajan paliskunnan alueella. Tekojärvi ja kanavat jakaisivat laidunalueen kolmeen osaan ja estäisivät luontaisen laidunkierron. Tekojärven alue tulisi merkittävältä osin porojen nykyiselle vasomisalueelle (Laidunkiertokartta liitteenä 6.). Paliskunnan edustajien mukaan hyvät vasomisajan olosuhteet ovat edellytys myös onnistuneelle lihatuotolle ja ylipäätään porotalouden onnistumiselle. Puolueettoman tutkimustiedon saamiseksi Kollajan tekojärven vaikutuksista porotaloudelle PVO-Vesivoima on käynnistämässä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Kollajan paliskunnan kanssa tutkimusta, jossa selvitetään Kollajan paliskunnan porojen nykyistä laidunkiertoa, allasalueen soveltuvuutta laidunalueeksi ja hankkeen todellisia vaikutuksia porotaloudelle. Tutkimus käynnistyy vuoden 2015 alkupuolella Menetettävät virkistysarvot allasalueella Tekojärven alueella on 3 kesämökkiä ja 2 metsästysmajaa, jotka jäisivät veden alle. PVO-Vesivoima korvaisi nämä menetykset vesilain mukaisesti. Tämän lisäksi allasaluetta ei voisi käyttää marjastus- eikä maariistan metsästysalueena. Näitä menetyksiä ei vesilain mukaan korvattaisi Metsästä saatavat tulot loppuvat allasalueella Tekojärven alueen suurin maanomistaja on Metsähallitus, joka omistaa noin 60 prosenttia alueesta. Tekojärven ja kanavien alueilla on myös kymmeniä yksityisiä metsänomistajia. Heidän metsän myynnistä saamansa tulot loppuisivat maiden jäädessä tekojärven ja kanavarakenteiden alle. PVO-Vesivoima korvaisi myös nämä menetykset vesilain mukaisesti Vaelluskalojen palauttaminen Livojokeen vaikeutuu Iijoen vesistöön on valmisteltu vaelluskalojen palauttamista jo useiden vuosien ajan. Työryhmä kuuli kokouksessaan vaelluskalahankkeiden projektien vetäjää Arto Hirvosta Pohjois-Suomen ELY-keskuksesta (esitelmä liitteenä 7.). Samassa kokouksessa tutkija Aki Mäki-Petäys RKTL:stä piti työryhmälle esitelmän vaelluskalahankkeisiin liittyvistä tutkimuksista (esitelmä liitteenä 8.). PVO-Vesivoima on tilannut RKTL:lta vuonna 2015 toteutettavat tutkimukset Kollajan rakentamisen vaikutuksista lohikalakantojen elvyttämiseen ja ylläpitämiseen sekä ympäristövirtaaman määrittämisestä Iijoen Kollajan ohitusuomaan. Tällä tutkimuksella selvitetään varsinkin suunnitellun talvivirtaamaan riittävyyttä luonnonuomassa lohikalojen kannalta.

7 7 Iijokeen kudulle nousevat lohikalat pääsisivät kutualueilleen aivan samalla tavalla kuin nykytilassakin kalateiden rakentamisen jälkeen. Kollaja toisi lisävaikeutta vaelluskalojen palauttamiselle Livojokeen. RKTL:n selvityksissä on todettu, etteivät kalateiden rakentamiset viiteen alapuolen voimalaitokseen riitä vaelluskalakantojen kotiuttamiseen. Keinovalikoimana tulisi olla lisäksi mm. emokalojen ylisiirrot sekä mäti- ja pienpoikasistutukset. Näitä keinoja tulisi korostaa Livojoessa. Näin varmistettaisiin myös Livojoen raakkukantojen säilyminen, mikäli ne ovat riippuvaisia merilohesta. Myös alas vaeltaville smolteille (lohenpoikanen, joka lähtee merivaellukselle) tekojärvi toisi lisävaikeutta, varsinkin Livojoen osalta. Hanke voisi vähentää Aittojärven runsasta lahnakantaa. Asia tulisi arvioida lupaprosessissa. Mikäli lahnakannalle nähtäisiin tulevan heikennyksiä, eikä muu tilalle tuleva kalasto kompensoisi menetyksiä, tulisi PVO-Vesivoiman korvata tämäkin haitta Haitat vedenlaadulle rakentamisen aikana ja sen jälkeen Hankkeeseen sisältyvien Ii- ja Livojoen säännöstelypatojen ja pohjakynnysten rakentaminen heikentäisi alapuolisen Iijoen vedenlaatua rakentamisaikana. Myös tekojärven käyttöönoton alussa vedenlaatu heikentyisi alapuolisessa Iijoessa, mutta palautuisi suhteellisen nopeasti lähes nykyiselle tasolleen. Tekojärven vedenlaadusta on Pöyry Environment Oy tehnyt kattavan selvityksen Kollajan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä (YVA-selvitykset löytyvät sivustolta Tekojärven alueella nyt käytössä olevilta turvesoilta ehdittäisiin nostaa turpeet ennen tekojärven rakentamista. Tekojärven alueelle ei jäisi soita, joista nousisi mittavia määriä turvetta vedenpinnalle käyttöönoton jälkeen. Nouseva turve kerättäisiin pois ennen kuin se joutuisi voimalaitokseen. Kaikki puusto poistettaisiin tekojärven alueelta. Myös kaikki irtoamisvaarassa olevat kannot poistettaisiin. 4. Haittojen korvaukset lainsäädännön mukaan Vesilaissa on selkeät säädökset siitä, mitkä vahingot ja haitat vesitaloushankkeissa on korvattava. PVO-Vesivoiman pitäisi hankkeen toteuttajana maksaa nämä korvaukset. Yhtiön tehtävä olisi luvan hakemusvaiheessa tehdä selvitys korvattavista vahingoista ja niiden suuruudesta. Asianosaisilla olisi myös mahdollisuus lupaprosessin aikana vaatia korvausta vahingoista ja esittää oma näkemyksensä niistä. Korvausten lisäksi lupaprosessivaiheessa yhtiölle voitaisiin määrätä myös toimenpidevelvoitteita, kuten kalatalousvelvoitteita ja erilaisia ympäristövelvoitteita. Yhtiö voitaisiin määrätä esim. varmistamaan, että Iijoen pääuoman sivussa sijaitsevissa putaissa säilyy riittävä virtaama. Mikäli hankkeen toteuttamisen jälkeen ilmenisi sellaisia vahinkoja ja

8 8 haittoja, joita ei lupaa myönnettäessä olisi osattu ennakoida, voitaisiin vesilain mukaan tällaiset vahingot määrätä korvattavaksi jälkikäteenkin. Aikaa vahinkojen korvausvaatimusten tekemiselle olisi 10 vuotta hankkeen valmistumisen jälkeen. Luvassa tälle menettelylle voitaisiin määrätä pitempikin aika Lainsäädännön mukaiset korvaukset Liitteenä 5. olevassa esitelmässä on selostettu vesilain mukaista korvauskäytäntöä. Suurimpina korvattavina asioina tekojärven ja kanava-alueiden veden alle jäävien alueiden ja rakennusten lisäksi olisi myös vedenpinnan noususta johtuvien veden alle jäävien alueiden korvaaminen Pudasjärven ja Aittojärven sekä Livojoen ja Aittojärven välisillä alueilla. Näillä alueella keskimääräinen vedenpinnan nousu ei tosin olisi korkea. Lisäksi PVO- Vesivoiman tulisi korvata hankkeen johdosta vettyvät maa-alueet Hankkeen toteuttajan mahdollisuudet lainsäädäntöä laajempiin korvauksiin PVO-Vesvoiman tavoitteena on pyrkiä ensisijaisesti vapaaehtoisiin kauppoihin ja vahingonkorvaussopimuksiin. Korvaamisessa olisi käytettävissä useita vahingonkärsijälle soveltuvia vaihtoehtoja. Mikäli metsänomistaja niin haluaisi, hän voisi myydä kiinteistönsä puuston omaan lukuun ja yhtiö ostaisi tällöin vain maapohjan. Mikäli omistaja haluaisi myydä kerralla koko kiinteistönsä, myös allas- ja kanava-alueiden ulkopuolelle mahdollisesti jäävät pienet kiinteistönosat, voisi yhtiö ostaa tällöin koko kiinteistön. Yhtiö varautuisi myös mahdollisiin vaihtomaiden tarjoamisiin. 5. Keskusteluissa esiin nousseita hankkeen muita vaikutuksia Kollaja-hankkeen vaikutuksia arvioitaessa on julkisessa keskusteluissa noussut esiin hankkeen vaikutukset mm. Mertajokeen ja Siuruanjokeen, Iijoen vedenlaatuun ja Iijoen luonnon uoman virtauksiin kesä- ja talviaikana sekä Natura-alueisiin. Nämä asiat käytiin työryhmässä läpi ja todettiin, että perusteelliset vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät YVA-selvityksestä ja Kollaja-sivustoilta. Esim. Mertajoen nykyinen virtaama pienenisi laskennallisesti noin 30 prosenttia, mikä tarkoittaisi noin 0,5 kuutiometriä sekunnissa virtaaman vähenemistä nykytilaan verrattuna. Toisaalta turvesoilta ei enää rakentamisen jälkeen tulisi valumavesiä Mertajokeen ja Venkaan maapadon läpi suotautuisi puhtaita suotovesiä, joten vedenlaatu paranisi Mertajoessa nykyisestä. Siuruanjoen virtaamille hankkeella ei olisi sanottavaa merkitystä. Hankkeen vaikutusta tekojärven alapuolisen Iijoen vedenlaatuun on käsitelty jo edellä. Pudasjärven vedenlaatuun hankkeella ei olisi vaikutusta.

9 9 Iijoen luonnonuomassa kesäaikainen virtaama pienenisi Livojoen virtaaman verran. Luonnonuoman virtaama olisi kesäaikaan noin 80 prosenttia nykyisestä. Veden ravinnepitoisuus pienenisi jonkin verran, koska ravinteikkaampi Livojoen vesi virtaisi tekojärven kautta. Talviaikaan luonnonuoman virtaama olisi 15 kuutiometriä sekunnissa. Suvantojen vedenpinta pidettäisiin talviaikaan eliöstölle riittävän korkeana Myllysaaren ja Revonniemen pohjakohoumien avulla. Luonnonuoman koskiin ei rakennettaisi mitään, ja virtaama säilyisi riittävänä turvaamaan koskimaiseman ja koskiluonnon monimuotoisuuden. Kollajan YVA-prosessin jälkeen PVO-Vesivoima päivitti suunnitelmia ja teetti tarkennetut Natura selvitykset hankkeen vaikutuksista Venkaan lähteen ja Pudasjärven Natura-alueille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa Kollajahankkeen vaikutuksesta Pudasjärven ja Venkaan lähteen Natura-alueisiin. Lausunnossa todettiin, että hankkeella ei ole vaikutusta Venkaan lähteeseen. Pudasjärven Naturaalueen osalta todettiin: "Tärkeää Kollaja-hankkeessa on, että Pudasjärven Naturaluontoarvot eivät merkittävästi heikkene." Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristöpäällikkö antoi lausunnosta eriävän mielipiteensä. 6. Pudasjärven kaupungin edellytykset ja ehdot hankkeen toteuttamiselle Työryhmän työskentelyn aikana on keskusteltu ja käsitelty Pudasjärven kaupungin alustavia edellytyksiä ja ehtoja hankkeen toteuttamiselle. Seuraavat edellytykset ja ehdot työryhmä on yksimielisesti päättänyt ottaa mukaan loppuraporttiin Kehittämisrahaston perustaminen Kollaja-hankkeen toteutuessa perustetaan erillinen kehittämisrahasto. Kollaja-rahasto keskittyy alueen kehittämiseen, mutta ei vesivoimarakentajalle tulevien muun lainsäädännön mukaisten korvausten ja vahinkojen maksamiseen. Rahaston käyttösääntö tulee laatia sellaiseksi, että rahastosta voi käyttää enintään tietyn summan vuodessa Kollajan alueen kehittämiseen. Kehittämistoimenpiteet ja maantieteellinen rajaus pitää määritellä käyttösäännössä tarkasti. Kehittämisrahaston pääpaino olisi Kollajan alueen elinvoiman ja uusien elinkeinomahdollisuuksien kehittämisessä. Rahasto perustetaan, jos hankkeesta tehdään myönteinen rakentamispäätös. Työryhmä totesi, että rahaston suuruus voisi olla 2 prosenttia allashankeinvestoinnista. Tämänhetkisen arvion mukaan (Kollaja-hankkeen investointikustannus noin 155 miljoonaa euroa) rahaston kokonaissuuruus olisi noin 3 miljoonaa euroa. Todettiin, että kaupungin osuus kehittämisrahastosta voisi olla 1/5 ja PVO-Vesivoiman 4/5. Rahastossa voi olla mukana myös muita tahoja.

10 Tutkimushanke porotalouden haittojen selvittämiseksi Poroelinkeinolle koituvia haittoja selvitetään tutkimuksella. Porotaloudelle aiheutuvien haittojen korvaaminen kuuluisi lainsäädännön mukaan PVO-Vesivoimalle, mutta korvausten määrittäminen ilman riittävää näyttöä aiheutuneista haitoista on vaikeaa. Tämän vuoksi on välttämätöntä toteuttaa tutkimushanke alueen porotalouden nykytilanteen, rakentamisen aikaisten vaikutusten ja rakentamisen jälkeisten vaikutusten selvittämiseksi. Itä-Suomen yliopisto, PVO-Vesivoima, Kollajan paliskunta, Kiimingin paliskunta ja Pudasjärven kaupunki aloittavat vuoden 2015 aikana porojen seurantatutkimuksen, jossa selvitetään porojen nykyistä laidunkiertoa Kollajan tekojärven vaikutusalueella, tekojärven alueen sopivuutta laidunalueiksi sekä arvioidaan tekojärven rakentamisen vaikutusta porotaloudelle. Tutkimuksen kustannuksista vastaa pääasiassa PVO-Vesivoima Paikallisen työvoiman, palvelujen ja koneiden käytön edistäminen Pudasjärven kaupunki ja PVO-Vesivoima edistävät hankkeen toteutuessa paikallisen työvoiman, palvelujen ja koneiden käyttöä. Kaikki Kollaja-hankkeen hankinnat kilpailutetaan avoimesti hankintalain säännösten mukaisesti ja tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tarjousten valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, jolloin vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia ja kustannustehokkuutta Hankkeen yhteydessä on rakennettava vesivoimalaitos Pudasjärven alueelle Hankkeen YVA-selostuksessa on esitelty vaihtoehto, jossa hanke toteutettaisiin vain rakentamalla säännöstelyallas Pudasjärven kaupungin alueelle. Pudasjärven kaupungin ehto hankkeen toteuttamiselle on, että hanke toteutetaan vain, mikäli Pudasjärven kaupungin alueelle rakennetaan altaan lisäksi vesivoimalaitos. PVO-Vesivoiman mukaan vain tällainen rakentamisvaihtoehto on myös taloudellisesti kannattava Koskiensuojelulakiin esitettävät päivitykset eivät mahdollista muuta vesivoimarakentamista Pudasjärven kaupungin alueella PVO-Vesivoima esittää koskiensuojelulakiin päivityksen, joka mahdollistaa Kollajahankkeen toteuttamisen. Oleellista on tulvavesien varastoimismahdollisuus ja käyttäminen sähköntuotantoon. Edellytyksenä on myös se, että koskiin ei rakenneta mitään ja niiden ominaispiirteet säilyvät. Koskiensuojelulaissa nimettyjen suojeltujen koskien luetteloa ei tarvitse muuttaa. Tämänkaltainen koskiensuojelulain päivitys tarkoittaa käytännössä sitä, että se mahdollistaa vain Kollajan vesivoimahankkeen toteuttamisen Pudasjärven kaupungin alueella. Iijoen alaosan kaltaisten nykyisten jokivoimalaitosten rakentaminen ei olisi mahdollista.

11 Muut edellytykset hankkeen toteutukselle Lisäksi Pudasjärven kaupunki edellyttää hankkeen toteutuessa, että: 1) Tekojärvelle ja kanava-alueelle suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri osapuolten kesken riittävät maisemanhoitotoimenpiteet, erityisesti keskeisille alueille. 2) PVO-Vesivoima suunnittelee Kollaja-hankkeen niin, että se ei estä vaelluskalojen palauttamista Iijoen vesistöön. Yhtiö tilaa LuKelta (Luonnonvarakeskus, entinen RKTL) vuoden 2015 aikana tutkimukset, joilla selvitetään nykyisen Kollajasuunnitelman vaikutus vaelluskalojen palauttamiselle varsinkin Livojokeen sekä talviaikaisen virtaaman riittävyys luonnonuomassa. 3) Hankkeen toteuttajana PVO-Vesivoiman tulee pyrkiä ennen kaikkea vapaaehtoisiin maakauppoihin ja tarvittaessa maanvaihtoihin tekojärvi- ja kanava-alueen maanomistajien kanssa. 4) Vedenlaadun heikkenemiseen rakentamisen aikana ja sen jälkeen kiinnitetään erityistä huomiota ja pyritään jo ennen rakentamista suunnittelemaan riittävät toimenpiteet vedenlaadun mahdollisimman nopealle kohenemiselle siten, että vesistöalueen käyttäjille koituvia haittoja pystytään konkreettisesti vähentämään. 7. Vanhat 1980-luvun sopimukset ja hankkeen kannattavuus Työryhmä käsitteli Pohjolan Voiman ja Pudasjärven kunnan väliset vuosien 1981 ja 1986 sopimukset ja niiden sisällön. Työryhmä totesi, että sopimukset ovat rauenneet, koska edellytykset eivät toteutuneet. Edelleen todettiin, että Kollaja-hanke on oleellisesti muuttunut vuoden 1986 suunnitelmasta ja että energia-alan toimintaympäristö on muuttunut niin paljon, että vanhojen sopimusten mukaiset järjestelyt eivät ole mahdollisia nykyisessä tilanteessa. Työryhmä käsitteli myös Kollaja-hankkeen karkean tason kannattavuustarkastelun. Todettiin, että hankkeen kannattavuus menetetään, jos siihen tulee lisäkustannuksia ilman uusia tuottoja. 8. Yhteenveto Työryhmä on käynyt huolellisesti läpi Kollaja-hankkeen vaikutukset Pudasjärvelle. Positiivisina vaikutuksina työryhmä nostaa esille rakentamisaikaiset hyödyt, vuosittaiset kiinteistöverotulot kaupungille, tulvavaaran oleellisen vähenemisen varsinkin Pudasjärven alapuolisessa vesistönosassa, rakentamiskelpoisten rantakiinteistöjen määrän lisääntymisen sekä uusien virkistysarvojen ja matkailumahdollisuuksien kasvun.

12 12 Hankkeen keskeisimmissä haitallisissa vaikutuksissa työryhmä on kuullut myös asiantuntijoita. Suurin haitan kärsijä on porotalous, jonka osalta työryhmä kuuli Kollajan paliskunnan edustajia. Haittoja voi syntyä myös kalataloudelle. Tässä asiassa työryhmä kuuli asiantuntijoina RKTL:n ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajia. Hankkeen vaikutuksista porotalouteen ja vireillä olevaan vaelluskalojen palauttamiseen Iijoen vesistöön tehdään tutkimuksia vuoden 2015 aikana. Muita haitallisia vaikutuksia ovat metsäkiinteistöjen menetys tekojärvi- ja kanava-alueilla, virkistysarvojen menetys tekojärven alueella (marjastus ja metsästys), rakentamisaikaiset vedenlaatuhaitat sekä hankkeesta aiheutuvat mielikuvahaitat. Pudasjärven kaupungin imagolle hankkeesta ei katsota olevan haittaa: Tekojärven alle jäävä alue on ollut jo pitkään metsätalouden ja turvetuotannon käytössä. Koskiin ei hankkeessa rakenneta mitään. Kaikki kosket säilyvät koskina ja myös jokimaisemat säilyvät. Hankkeella voi päinvastoin olla myös positiivisia imagovaikutuksia, kun toteutuessaan hankkeissa rakennettaisiin Pudasjärvelle kotimaista päästötöntä uusiutuvaa energiaa; vesivoimatuotannon osalta Kollaja-hankkeen kautta, tuulivoimaenergiaa Tolpanvaaran tuulipuiston kautta ja bio- ja metsäenergiaa tulevien energiahankkeiden kautta. Kirjalliset lähteet ( Pohjolan Voima, Kollaja-hanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus Pohjolan Voima, Kollaja-hanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liiteraportit Karttunen Krister, Pudasjärven Natura alue, arviointi Kollajahankkeen vaikutuksista Karttunen Krister, Pudasjärven Natura alue, täydennys Kollajahankkeen vaikutusten arviointiin Karttunen Krister, Arvio Kollaja-hankkeen vaikutuksista Venkaan lähteen Natura-arvoihin Karttunen Krister, Venkaan lähteen Natura-arvioinnin täydennys

Kaupunginhallitus 77 10.03.2015 Valtuusto 13 19.03.2015. Kaupungin kannanotto Kollaja-hankkeeseen 341/05.10/2014

Kaupunginhallitus 77 10.03.2015 Valtuusto 13 19.03.2015. Kaupungin kannanotto Kollaja-hankkeeseen 341/05.10/2014 Kaupunginhallitus 77 10.03.2015 Valtuusto 13 19.03.2015 Kaupungin kannanotto Kollaja-hankkeeseen 341/05.10/2014 KH 10.03.2015 77 Pudasjärven kaupunginhallitus päätti perustaa kokouksessaan 19.5.2014 232

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa

Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa 1(45) PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa osaomistus Koneistoja yhteensä 23 kpl Kokonaiskoneteho

Lisätiedot

Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi

Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille Vaelluskalafoorumi 11.2.2014 11.2.2014 PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara

Lisätiedot

Prokollaja.wordpress.com

Prokollaja.wordpress.com Prokollaja.wordpress.com 1. Altaaseen kerätään vain tulvavedet. Ei pidä paikkaansa: vain viidesosa tulvavesistä mahtuisi altaaseen. Täysi allas tyhjenisi noin kuukaudessa. Suurin osa Iijoen virtaamasta

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas

Kollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas Kiinteistökyselyn tulokset Anne Vehmas Kysely kiinteistöjen omistajille Tavoitteena kerätä tietoa nykytilanteesta miten hankkeeseen liittyviä alueita käytetään mitä asioita pidetään tärkeänä Kollaja-hankkeessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle. Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta

Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle. Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (2008) Virtavedet jaettu 18 eri luontotyyppiin Uhanalaisuus

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen Iijoen otva Oulu, 13.6.2018 Mirko Laakkonen Perustietoja projektista Kesto: 15.10.2015-14.10.2018 Budjetti: 917 332 e Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Projektipäällikkö: Mirko Laakkonen Osatoteuttaja:

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 329 31.10.2016 Asianro 901/02.03.01/2016 107 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.10.2016 329 Talousjohtaja

Lisätiedot

Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle. Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta

Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle. Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (2008) Virtavedet jaettu 18 eri luontotyyppiin Uhanalaisuus

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Kysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo

Kysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Pohjolan Voima

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Pohjolan Voima Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pohjolan Voima YVA Ympäristövaikutusten arviointi on päätöksenteon valmistelua Mikä on muuttunut Lait Koskiensuojelulaki Vesilain muutokset Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)

Lisätiedot

Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja

Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja Puheenvuoro Rambollin tulevaisuusseminaarissa Näkökulma 2008 --- Birger Ylisaukko-oja Toimitusjohtaja PVO-Vesivoima Oy Vesivoiman ja vesiluonnon

Lisätiedot

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Kiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritetaan vuotuista kiinteistöveroa. Kiinteistövero menee kokonaan kiinteistön sijaintikunnalle.

Kiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritetaan vuotuista kiinteistöveroa. Kiinteistövero menee kokonaan kiinteistön sijaintikunnalle. Kaupunginhallitus 389 29.10.2018 Kaupunginvaltuusto 148 05.11.2018 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2019 3374/02.03.01.01/2018 Kaupunginhallitus 29.10.2018 389 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet

Lisätiedot

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama

Lisätiedot

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 168 23.10.2017 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2018 2471/02.03.01.01/2017 Kaupunginhallitus 23.10.2017 168 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen

Lisätiedot

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus, Iijoen otva Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus, 19.9.2018 Mirko Laakkonen Perustietoja projektista Kesto: 15.10.2015-14.10.2018 Budjetti: 917 332 e Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella

Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen 73 20.06.2017 91 30.08.2017 104 08.09.2017 Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella 88/10.00/2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

57 Siikajoen vesistöalue

57 Siikajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 833/02.03.01/2014 332 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KOLLAJA-HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KOLLAJA-HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Päiväys Dnro 20.10.2009 PPO-2007-R-5-531 PVO-Vesivoima Oy Virkkulantie 207 91100 Ii Viite Asia YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KOLLAJA-HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Pohjolan Voima

Lisätiedot

61 Iijoen vesistöalue

61 Iijoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 143(196) 61 Iijoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 14 191 km 2 Järvisyys 5,7 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 40, Iijoen vesistön keski- ja yläosa Voimalaitokset

Lisätiedot

Kollaja-hanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Yhteenveto

Kollaja-hanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Yhteenveto Kollaja-hanke Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yhteenveto Sisältö Kollaja-hanke 3 Kollaja-hankkeen vaikutukset 9 Vesiympäristö 10 Luonto ja luonnonsuojelu 18 Pohjavesi 22 Maankäyttö 23 Maisema ja

Lisätiedot

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Oulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus 26.2.2014 Aleksinkulma

Oulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus 26.2.2014 Aleksinkulma Oulun vedenhankinnan tulevaisuus Keskustelutilaisuus 26.2.2014 Aleksinkulma Ohjelma Avauspuheenvuoro (Timo P. Karjalainen) Tilannekatsaus Oulun Veden selvitys vaihtoehdoista Monitavoitearviointi Oulun

Lisätiedot

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma Vesilaki yleistä Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 14.2.2018 Ympäristöneuvos Arto Paananen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 13.6.2016- Pirkanmaan

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Tiedote 12.2.2013 Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena merkittävä osa kaivospiirin

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana EKOLOGISET YHTEYDET SEMINAARI Tieteiden talo. 9.3.2012 Ilpo Kuronen Johtava asiantuntija Valtioneuvoston päätös Kansalliseksi kalatiestrategiaksi

Lisätiedot

Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ

Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ Mediatilaisuus 14.2.2018 2 (34) Markkinaehtoisuus ja vesivoima saavat vahvan tuen Toimitusjohtaja Lauri Virkkunen 5 (34) Pohjolan Voima täyttää 75 vuotta Tarinamme alkoi vuonna 1943 vesivoimasta, jolla

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen YVA. Kysely Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille. Joonas Hokkanen

Kollaja-hankkeen YVA. Kysely Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille. Joonas Hokkanen Kollaja-hankkeen YVA Kysely Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille Joonas Hokkanen Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. KYSELYN TOTEUTUS 2 2.1 Kohderyhmä 2 2.2 Kysymykset 3 2.3 Tiedon keräys 3 2.4 Aineiston käsittely

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Sierilä Kemijoen pääuoman viimeinen voimalaitos Sierilän vesivoimalaitos täydentää Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 374 31.10.2016 Kaupunginvaltuusto 94 14.11.2016 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2017 1933/02.03.01.01/2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 374 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa

Lisätiedot

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

POROTALOUS SUUNNITELMA

POROTALOUS SUUNNITELMA LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUS SUUNNITELMA Inga-Briitta Magga 2 POROTALOUSSUUNNITELMA Kuvaa paliskunnan tapaa toimia Laaditaan useammaksi vuodeksi

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kaupunginvaltuusto 89 16.11.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Dno OUKA/4662/02.05.05/2014 Päätöshistoria - Tiivistelmä - Esittelyteksti Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 39/12/2 Dnro PSAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 39/12/2 Dnro PSAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 39/12/2 Dnro PSAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2012 1 ASIA Kostonjärven säännöstelyn ylärajan väliaikainen ylittäminen, Taivalkoski LUVAN HAKIJA PVO-VESIVOIMA Oy Virkkulantie

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P Valtiovarainvaliokunta Maatalousjaosto MaJ 4.11.2015 HE 30/2015 vp MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari 29.10.2015 P. 040 7336229 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Kollaja suunnitelma mieletön virtavesiluonnon tuhohanke

Kollaja suunnitelma mieletön virtavesiluonnon tuhohanke 1/5 Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry, Iijoen suojeluyhdistys ry ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry 14.10.2009 Kollaja 2008 -suunnitelma mieletön virtavesiluonnon tuhohanke Kollajan tekoaltaan

Lisätiedot

Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous

Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Torstaina 11.4.2013 klo 10.00-14.00, neuvotteluhuone Kahvitupa, Salpausselänkatu 22, Kouvola Keski-Suomen ELY-keskus, neuvotteluhuone 2-3.1, Technopolis Innova

Lisätiedot

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Photo: P.Hyvärinen Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Olli van der Meer Tmi Olli van der Meer Atso Romakkaniemi

Lisätiedot

ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE

ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE Terrafame Oy:n kaivosalueen vesienhallintaan liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE Terrafame Oy on käynnistänyt

Lisätiedot

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu

Lisätiedot

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika) Asukaskysely Kollaja-hankkeen YVA TAUSTATIEDOT 1 T 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 3. Ikäryhmänne 1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65

Lisätiedot

SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki

SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki -3, KV 14.11.2012 18:30 SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Esityslista 6/2012 -2, KV 14.11.2012 18:30

Lisätiedot

Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin

Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Vesivisio Kokemäenjoen vesistöalue Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.9.2017 Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Hankkeen taustaa ja esittelyä - MMM esittänyt Suomeen kolme vesistövisiokohdetta: Iijoki,

Lisätiedot

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN

Lisätiedot