Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 259/2012/2 Dnro ESAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.11.2012 ASIA Haarajoen myllyn sillan rakentaminen, Järvenpää HAKIJA Myllyn seudun yksityistiekunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Myllyn seudun yksityistiekunta on 10.4.2012 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa Haarajoen myllyn sillan rakentamiseen Keravanjoen yli hakemukseen liitetyn ja 6.3.2012 päivätyn suunnitelman mukaisesti Järvenpään kaupungin Järvenpään kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Haarajoen myllyn silta eli Haarajoen patosilta ylittää Keravanjoen Vaahteratiellä vanhan myllyn kohdalla Järvenpään kaupungin Järvenpään kylässä. Vanhan sillan on arvioitu valmistuneen vuonna 1912 ja se on erittäin huonokuntoinen. Uusi Haarajoen myllyn silta on tarkoitus rakentaa vuonna 2013 nykyisen sillan viereen joen yläjuoksun puolelle siten, että nykyisen patosillan virtausaukon koko ei muutu. Patosilta jää paikoilleen ja jatkossa sitä käytetään ainoastaan patorakenteena. Sillan uusimisella varmistetaan, että liikennöinti siltapaikalla on turvallista ja silta kestää myös raskaiden ajoneuvojen kuormituksen. Uudenmaan läänin käskynhaltija päätöksellään 20.9.1838 ja Uudenmaan läänin kuvernööri päätöksellään 28.6.1852 ovat antaneet Haarajoen myllypadon rakentamista ja padon hoitoa koskevat luvat. Länsi-Suomen vesioikeus on 19.4.1995 antamallaan lainvoimaisella päätöksellä nro 17/1995/1 antanut selventävät määräykset Haarajoen Myllypadon käyttämisestä. Päätöksessä on annettu määräys padon yläpuolisesta alimmasta sallitusta ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
vedenkorkeudesta ja mitta-asteikon asentamisesta padon vedenkorkeuden seuraamiseksi. Nykyisellä patosillalla ei ole tiedossa olevaa vesioikeudellista lupaa. 2 Hanketiedot Siltapaikan sijainti tieverkossa ja vesistössä Nykyinen silta Suunniteltu silta Suunniteltu silta sijaitsee Järvenpään kaupungin Järvenpään kylässä vanhan myllyn kohdalla Vaahteratiellä. Vaahteratie on Myllyn seudun yksityistiekunnan ylläpitämä yksityistie noin 6 km Järvenpään keskustasta koilliseen. Liikenne tiellä on joen itäpuolella olevan asutuksen päivittäistä asiointiliikennettä, työmatkaliikennettä ja koululaiskuljetuksia. Linja-autoliikennettä ei nykyisellään ole, ja muutkin raskaammat ajoneuvot joutuvat kiertämään pidempää reittiä Sipoontien ja Skogsterintien kautta. Siltapaikka sijaitsee Keravanjoessa Kaitarannankosken ja Haarajoen myllypadon yläpuolella noin 2 km Ohkolanjoen yhtymäkohdan alapuolella. Nykyinen patosilta on mahdollisesti valmistunut vuonna 1912 ja sillan kannelle on valettu uusi laatta vuonna 1951. Siltaan on asennettu 2,5 tonnin painorajoitus. Silta on teräsbetoninen jatkuva laattasilta. Sillan kannen pituus on noin 15 m ja vapaat aukot ovat noin 2,61 m + 4,50 m + 4,60 m. Sillan hyödyllinen leveys on 4,24 m ja tasausviivan korkeus N 60 +41,50 m. Suunniteltu uusi silta rakennetaan nykyisen sillan viereen ylävirran puolelle tasaukseltaan nykyistä siltaa korkeammalle. Uusi silta on jännitetty betoninen ulokepalkkisilta, jonka kokonaispituus on 38 m. Uuden sillan keskipiste on nykyisen sillan keskipisteestä noin 8,7 m koilliseen. Joen länsipuolen rantautumiskohta yhtyy nykyiseen siltaan ja itäpuolella rantautumiskohta tulee noin 10 m nykyisestä rantautumiskohdasta yläjuoksulle päin. Uuden sillan tasausviivan korkeus on N 60 +43,16 m ja kansirakenteen alareunan korkeus sillan keskellä N 60 +41,80 m. Sillan jännemitat ovat 4,0 m + 25,0 m + 4,0 m ja sillan hyötyleveys on 4,50 m. Uuden sillan vapaa-aukko on selvästi suurempi kuin nykyisen patosillan. Uoman leveys keskivedenkorkeudella on uuden sillan kohdalla noin 24 m ja vanhan patosillan kohdalla noin 14 m. Sillan etuluiskien kaltevuus on 1:1,5. Silta perustetaan neljällä teräsputkipaalulla, jotka lyödään kallioon tai kantavaan kerrokseen. Sillan länsipuolen paalut (2 kpl) tulevat maalle ja itäpuolen paalut (2 kpl) veteen. Joen itärannalle tehdään pengertäyttö. Sillan päätypenkereiden alta poistetaan löyhät ja hienorakeiset maa-ainekset ja ne tehdään routimattomasta murskeesta tiivistäen. Sillan päätykeilat eroosiosuojataan karkealla soralla tai murskeella ja pintaan tehdään louhekerros. Joen länsipuolella tehdään
päätykeilaan eroosiosuojaus, jos nykyinen vanhan sillan tukimuuri puretaan. 3 Ympäristöolosuhteet Pohjavesi Siltapaikka sijaitsee Myllylän vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus 0118652). Pohjaveden muodostumisalue, joka on tasoittunutta harjumuodostumaa, ulottuu lähimmillään noin 30 m:n päähän siltapaikasta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,94 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,69 km 2. Koepumppauksen perusteella antoisuudeksi on arvioitu 800 1 000 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään ja pohjaveden pinta noudattelee Keravanjoen vedenpintaa. Myllylän vedenottamon raakaveden laatua seurataan säännöllisesti. Vesistötiedot Siltapaikka sijaitsee Vantaanjoen vesistöalueen Keravanjoen keskiosan alueella (21.092). Keravanjoki on 65 km pitkä Vantaanjoen pisin sivuhaara, joka yhtyy pääuomaan noin 6 km ennen merta. Patosillan kohdalla Keravanjoen valuma-alue on noin 247 km 2 ja järvisyys 2,4 %. Keravanjoessa ei ole siltapaikan lähietäisyydellä vedenkorkeuden tai virtaaman seuranta-asemaa. Virtaamaa säädellään siltapaikalla Haarajoen myllypadon avulla Länsi-Suomen vesioikeuden 19.4.1995 antaman päätöksen nro 17/1995/1 mukaisesti. Padon yläpuolisen vedenkorkeuden yläraja on vakiintunut tasolle N 60 +40,17 m. Tulvien aikana se ylittyy 0,5 1,0 metrillä. Suurin havaittu tulva on ollut N 60 +41,47 m vuonna 1966. Päätöksessä määrätty yläpuolisen vedenkorkeuden alaraja on N 60 +38,97 m. Siltapaikalla on 31.5.2011 mitattu vedenkorkeudeksi N 60 +39,50 m. Lähin virtaaman mittauspaikka Hanala sijaitsee noin 26 km siltapaikalta alavirtaan päin. Hanalan virtaamahavaintojen perusteella arvioidut virtaamat (m 3 /s) Haarajoen patosillan kohdalla ovat seuraavat: Virtaama Hanala Haarajoen mylly Maksimi (HQ) 63,00 49,71 Keskiylivirtaama (MHQ) 28,00 22,09 Keskivirtaama (MQ) 2,90 2,29 Keskialivirtaama (MNQ) 0,22 0,17 Minimi (NQ) 0,05 0,04 Keravanjokeen johdetaan lisävettä Päijänne-tunnelista, joten joen virtaama on pysynyt kuivinakin kesinä kohtuullisena lisäveden ansiosta ja joen patoaltaalla on riittänyt vettä virkistyskäyttöön. Jokiuoman arvioidut leveydet sillan kohdalla eri vedenkorkeustasoilla ovat seuraavat: B HW on 25 m, B MW on 24 m ja B NW kesä on 23,5 m. Valtaväylän leveyden B vv on arvioitu olevan noin 8 m.
Vesistön käyttö Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Keravanjoen kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Keravanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Keravanjoki kuuluu Vantaanjoen yhteistarkkailun piiriin. Haarajoen patosillan alueella sijaitsee vedenlaadun havaintopaikka K45. Keravanjoki muodostaa vesiretkeilyreitin, jonka varrella voi harrastaa monipuolista virkistystoimintaa. Melonnan lisäksi reitin varrella voi kalastaa ja tutustua arvokkaisiin kulttuuri- ja luontokohteisiin. Keravanjoen veden laadun parantuminen on lisännyt jokialueen kalastusta. Kalastus on lähinnä vapaa-ajan kalastusta. Lohi ja meritaimen pystyvät nousemaan alempana joessa olevien kalateiden vuoksi nykyiselle Haarajoen patosillalle asti. Haarajoen patosilta estää kalojen nousemisen sillan yläpuolella olevaan patoaltaaseen. Tämä on merkitty myös vesienhoitosuunnitelmassa merkittäväksi vaellusesteeksi. Keravanjoen tärkeimpiä saaliskaloja ovat hauki, ahven ja särkikalat. Jokeen on istutettu myös kirjolohta, lohta, taimenta ja harjusta. Keravanjoki kuuluu Vantaanjoen kalastusalueeseen. Haarajoen patosillan pohjoispuolinen Keravanjoki on Kellokosken osakaskunnan aluetta ja Lemmenlaakson eteläpuolinen alue on Ylikeravan osakaskunnan aluetta. Kalastus on kielletty Lemmenlaakson luonnonsuojelualueella siltapaikan alapuolella. Nykyisen patosillan yhteydessä on toiminut Haarajoen mylly, jonka toiminta on perustunut oman voimalaitoksen tuottamaan vesivoimaan. Nykyisin vesivoimaa tuotetaan pienessä määrin kattamaan kotitalouden sähkönkulutuksen. Kasvillisuus ja eläimistö Siltapaikan alue kuuluu eteläboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen ja vuokkovyöhykkeeseen eli lounaismaahan. Jokirannat kasvat lehtipuita ja pensaikkoa. Keravanjoessa tiedetään esiintyvän vuollejokisimpukkaa. Laji elää virtaavissa vesissä lähinnä hiekka- ja sorapohjilla, mutta se tulee toimeen myös pehmeillä pohjilla. Suojelualueet ja muut arvokohteet Siltapaikasta etelään on 94 hehtaarin suuruinen Lemmenlaakson lehdon Natura 2000 -verkoston luontodirektiivin mukainen SCI-alue (FI0100044). Natura-alueen pohjoisin kulma sijaitsee lähimmillään 170 m:n päässä siltapaikasta. Siltapaikan välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. 4
Hankkeen vaikutukset Uudenmaan maakuntakaavan kulttuuriaineistojen (20.5.2003) mukaan Haarajoen mylly ja Lemmenlaakso muodostavat maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristöalueen. Alueeseen kuuluu koski myllyineen ja sahoineen, toimiva myllyrakennus ja entinen venäläinen vanhainkoti. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa, vaihe I, venäläinen vanhainkoti ja Haarajoen mylly on merkitty säilytettäväksi kaavoituksella. Ne kuuluvat kohteisiin, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy erityisiin kaavoitusym. toimenpiteisiin. Maankäyttö ja kaavoitus Vaikutukset pohjavesiin Siltapaikan läheisyydessä on nykyisellään harvaa asutusta Keravanjoen molemmin puolin. Vaahteratien varrella on vakituista asutusta tien molemmin puolin sekä yksi lomarakennus. Sillan kupeessa alajuoksun puolella Keravanjoen länsirannalla on vanha mylly. Joen länsirannalla sillan pohjoispuolella on muuntaja. Haja-asutuksen lisäksi jokirannat ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Siltapaikan alueella on voimassa ympäristöministeriön vuonna 2006 vahvistama Uudenmaan maakuntakaava ja kaupunginvaltuuston vuonna 2004 hyväksymä oikeusvaikutteinen Järvenpään yleiskaava 2020. Asemakaavaa siltapaikalla ei ole. Maakuntakaavassa siltapaikka sijaitsee merkityllä pohjavesialueella ja arvokkaalla harjualueella tai muulla geologisella muodostumalla sekä Natura-alueen tuntumassa. Yleiskaavassa siltapaikan ranta-alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Siltapaikka sisältyy yleiskaavaan merkittyyn maakunnalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä (kh/m). Nykyisen sillan kupeessa joen länsirannalla on kaavaan merkitty paikallinen kulttuuriympäristökohde Haarajoen mylly. Yleiskaavassa siltapaikka sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella ja siltaa pitkin kulkee ulkoilureitti. Sillan rakentamisella ei arvioida olevan pitkäaikaisia vaikutuksia pohjaveden pinnan tasoon tai veden laatuun. Sillan rakentaminen voi aiheuttaa tilapäistä pohjaveden samentumista. Samentumisen arvioidaan olevan melko vähäistä, koska maa-aines, jonka läpi teräsputkipaalut lyödään, on pääasiassa hiekkaa ja hietaa. Vedenottamo sijaitsee 600 m:n etäisyydellä siltapaikasta, joten kiintoaines ehtii todennäköisesti laskeutua ennen vedenottamoa, vaikka pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään eli siltapaikalta vedenottamolle päin. 5
6 Vaikutukset pintavesiin Uuden sillan rakentamisella ei arvioida olevan pitkäaikaisia vaikutuksia Keravanjokeen tai sen alapuolisiin vesistöihin, hydrologisiin olosuhteisiin tai veden laatuun. Uuden sillan rakentaminen ei vaikuta Keravanjoen nykyiseen vedenlaadulliseen tilaan eikä muuta siihen kohdistuvia vesienhoidollisia tavoitteita tai toimenpiteitä. Uusi silta rakennetaan nykyisen sillan viereen patoaltaan puolelle ja nykyinen silta jää toistaiseksi paikalleen. Uusi silta on aukkokooltaan nykyistä siltaa suurempi eikä pienennä veden vapaan virtauksen mahdollistavaa vesiosuutta ennen nykyistä patosiltaa. Virtausolosuhteiden arvioidaan pysyvän lähes nykyisen kaltaisina, eikä uusi siltarakenne padota vettä ennen nykyistä patosiltaa. Uudella sillalla ei ole vaikutusta vedenkorkeuksiin. Nykyinen patosilta toimii ainoastaan patorakenteena uuden sillan käyttöönoton jälkeen. Työnaikaiset vaikutukset Rakentumisen aikana voi aiheutua lyhytaikaista veden samentumista ja kiintoaineen vapautumista veteen. Kiintoaineen vapautuessa myös ravinnepitoisuudet voivat hetkellisesti nousta. Jokiuomassa tehtävät työvaiheet eivät sisällä voimakasta kaivamista, joten vaikutusten arvioidaan jäävän melko vähäisiksi. Työnaikaisia haittoja voidaan myös lieventää työmenetelmien valinnalla ja ajoittamalla työt pääasiallisesti vähän veden aikaan kasvukauden ulkopuolelle. Tällöin myös vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön jäävät vähäisemmiksi. Vaikutukset, kalastoon, kalastukseen ja muuhun virkistyskäyttöön Uusi silta parantaa liikkumismahdollisuuksia joen rannalta toiselle. Nykyinen patosilta estää sekä kalojen että veneiden liikkumisen, mutta retkeily, pienveneily ja kalastus voivat jatkua nykyisen kaltaisena patosillan molemmin puolin. Uusi silta ei aiheuta haittaa lähivesialueen virkistyskäytölle eikä vaikuta merkittävästi alueen kalaston elinolosuhteisiin rakentamisaikaisia samentumishaittoja lukuun ottamatta. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja arvokohteisiin Uuden sillan rantautumispaikkojen kohdalta joudutaan poistamaan pienialaisesti puustoa ja rantapenkereen kasvillisuutta. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen eikä alueen eläimistöön. Sillalla ei ole vaikutusta lähimpään 150 m:n päässä sijaitsevaan liito-oravan esiintymään eikä lähialueen lepakkoesiintymiin. Uudella sillalla ei ole vaikutusta Lemmenlaakson Natura 2000 -alueen suojeluarvoihin. Kulttuuriympäristön arvokohteet, muun muassa myllyrakennus ja patosilta, säilyvät uuden sillan rakentamisen yhteydessä.
7 Vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan Oikeudelliset edellytykset Uuden sillan rakentaminen parantaa Keravanjoen itäpuolisen alueen maankäytöllistä asemaa ja edellytykset kunnallisille palveluille sekä palo- ja pelastustoimelle paranevat. Uusi silta muuttaa nykyistä patosillan kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemaa. Uusi silta on nykyistä patosiltaa 1,66 m korkeampi ja se näkyy kauemmaksi. Merkittävin lähimaiseman muutos kohdistuu molemmin puolin jokea sijaitseville rantakiinteistöille. Liikenteen melu kantautuu korkeammalta sillalta nykyistä kauemmaksi. Liikennemäärien ollessa pieniä vaikutuksen ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävä. Oikeudet siltaa ja tietä varten tarvittaviin maa- ja vesialueisiin Intressivertailu Uuden sillan rantautumiskohdat Keravanjoen molemmilla puolilla kuuluvat Jalmari Uotilan kuolinpesän omistamaan Järvenpään kaupungin Järvenpään kylän kiinteistöön Myllylä RN:o 17:227. Sillan kohdalla oleva Keravanjoen vesialue kuuluu Järvenpään kylän yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:3. Alueella toimii Kellokosken kalastuskunta/osakaskunta. Niiltä osin, kuin uusi silta ja yksityistie poikkeavat nykyisestä linjauksesta suoritetaan yksityistietoimitus, jossa hankitaan myös uutta siltaa varten tarvittavat oikeudet maa- ja vesialueisiin. Nykyinen silta on vanha ja huonokuntoinen ja sen korjaustarve on kiireellinen. Uuden sillan rakentaminen Vaahteratielle parantaa Keravanjoen itäpuolella olevan asutuksen yhteyksiä Haarajoen asemalle, Järvenpään kaupungin keskustaan ja päätieverkolle. Uusi silta parantaa liikenneturvallisuutta sekä palo- ja pelastusturvallisuutta. Sillan rakentaminen ja erityisesti siihen liittyvä paaluttaminen voi aiheuttaa hetkellistä samentumista vesialueella. Vaikutukset jäänevät kuitenkin vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi, koska rakentamisen yhteydessä ei tehdä massiivisia kaivutöitä. Uusi silta muuttaa patosillan kulttuurimaisemaa, mutta sitä voidaan pitää myös maisemaa kohentavana elementtinä. Uusi silta ei vaikuta Keravanjoen nykyiseen veden laatuun eikä muuta siihen kohdistuvia vesienhoidollisia tavoitteita tai toimenpiteitä. Hankkeen toteuttamisesta saatavat hyödyt arvioidaan siitä aiheutuvia haittoja suuremmiksi. Lisäselvitys Hakija on täydentänyt hakemustaan 30.5.2012 päivätyllä Haarajoen suursimpukkaselvityksellä 2012. Selvityksessä on toukokuussa 2012 tutkittu
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN sukeltamalla Haarajoen uuden sillan ja alueelle suunnitellun mahdollisen pohjapadon alue. Vuollejokisimpukkaa kartoitettiin kymmenellä joen poikki vedetyllä linjalla. Tutkitulta nykyisen patosillan ja suunnitellun pohjapadon väliseltä alueelta löydettiin 48 jokisimpukkayksilöä, joista uhanalaisia vuollejokisimpukoita Unio crassus oli kaksi linjoilla 7 ja 9 uuden sillan alueella. Selvityksen tulosten mukaan osa joen pohjasta tulevan siltatyömaan alueella soveltuu vuollejokisimpukan elinympäristöksi. Kartoituksessa havaitut vuollejokisimpukat olivat ensimmäiset näin ylhäällä Keravanjoessa havaitut. Jokisimpukoiden tiheydet olivat kuitenkin alhaisia muualla Uudellamaalla toteutettuihin selvityksiin verrattuna. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Järvenpään kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 3.9.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Järvenpään kaupungilta sekä Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 8 LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan muun muassa todennut, että hankealueen kaavatilanne on hakemuksessa esitetyn mukainen. Siltapaikan eteläpuolella sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue Lemmenlaakson lehto (FI0100044). Se on suojeluperusteeltaan SCI-alue eli Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti yhteisön tärkeänä pitämä alue. Hankkeella ei ole ennalta arvioiden vaikutusta tähän alueeseen. Siltapaikka sijaitsee Myllylän pohjavesialueella (tunnus 0118652), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Hankkeella ei ole ennalta arvioiden vaikutusta tähän alueeseen. Siltapaikka sijaitsee Myllylän vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen sisäpuolella. Länsi-Suomen vesioikeus on 20.10.1980 antanut päätöksen Myllylän pohjavedenottamon suoja-alueen määräämiseksi Järvenpään kaupungissa. Korkein hallinto-oikeus on 9.12.1981 antanut asiasta päätöksen. Kyseisiin päätöksiin sisältyviä määräyksiä suojavyöhykkeestä tulee noudattaa. Myllylän pohjavesialuetta koskee lisäksi Marjamäen, Myllylän ja Nygårdin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (7.2.2007). ELY-keskus on 28.1.2010 antanut aukkolausunnon Haarajoen myllyn sillan korjaamisesta. Keravanjoen virtaaman ääri- ja keskiarvot siltapaikalla on arvioitu kyseisessä lausunnossa. Hakemuksen mukaisen sillan vapaaaukko on suurempi kuin nykyisen patosillan vapaa-aukko ja aukkolausun-
nossa edellytetty. Vastuualue on katsonut, että uusi silta voidaan rakentaa hakemuksen mukaisesti, mutta uuden sillan rakentaminen ei saa kuitenkaan vaikeuttaa juoksutusten toteuttamista padolla. Hakijan teettämän selvityksen mukaan siltapaikalla esiintyy vuollejokisimpukkaa. Vastuualue on todennut, että työn alle jäävien vuollejokisimpukoiden siirtämiselle on haettava siirtolupa. Siltapaikka sijaitsee Keskisuurten savimaiden jokien jokivesimuodostumassa Keravanjoen alaosa (21.091_001), jonka ekologinen tila on Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu tyydyttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Hankkeen toteuttaminen ei vastuualueen mielestä vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Kun lausunnossa esitetyt seikat otetaan huomioon, lupa hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti voidaan vastuualueen käsityksen mukaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. 2) Järvenpään kaupunki on lausunnossaan ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemusasiakirjoista eikä hankkeen suunnitelmasta. 9 MUISTUTUS HAKIJAN SELITYS 3) AA BBn kuolinpesän puolesta (Myllylä RN:o 17:227, Järvenpää, Järvenpää) on ilmoittanut, etteivät he vastusta luvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti. Mikäli hakijalle annetaan luvassa oikeus sijoittaa rakenteita kuolinpesän omistamalle maalle tai suorittaa siellä käyttöä rajoittavia muita töitä, vaativat he menetyksistä asianmukaiset korvaukset. Lisäksi he varaavat itselleen oikeuden esittää myöhemmin korvausvaatimuksia niistä menetyksistä, joita aiheutuu työnaikaisista vahingoista ja virtaaman muutoksista heidän omistamansa myllyn toiminnalle. Hakija on selityksessään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen (1) lausunnon osalta ilmoittanut ottavansa rakentamisessa huomioon Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä 20.10.1980 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 9.12.1981 annetut määräykset seuraavasti: Työnaikaisista maaleikkauksista, jotka ulottuvat 1 metriä lähemmäksi siltapaikalla vallitsevaa ylintä pohjavesipintaa, tehdään ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle ja Järvenpään Vedelle sekä noudatetaan niiden antamia ohjeita pohjaveden suojaamiseksi. Työnaikaisten koneiden paikoitusalue ja koneiden tarvitsemat öljy- tai polttoaineiden varastointisäiliöt sijoitetaan kaukosuojavyöhykkeen ulkopuolelle. Uusi silta sijoittuu nykyisen patosillan viereen riittävän kauas, jolloin sen rakenteet eivät vaikeuta patoluukkujen sääntelyä. Vastaava mahdollinen haitta huomioidaan myös työnaikaisten telineiden suunnittelussa ja rakentamisessa.
Hakija on lisäksi katsonut, ettei uuden sillan kohdalta ole tarkoituksenmukaista siirtää vuollejokisimpukoita pois. Nykyisen patosillan yläjuoksun puolella tehdyssä simpukkatutkimuksessa jokisimpukoiden tiheydet olivat alhaisia muualla Uudellamaalla toteutettuihin selvityksiin verrattuna. Tutkitulta alueelta, joka oli huomattavasti laajempi kuin uuden sillan maapenkereen ja työnaikaisten tukitelineiden vaatima tila, löytyi vuollejokisimpukoita 2 kpl. Siltapaikka ei hakijan käsityksen mukaan ole tyypillistä vuollejokisimpukan esiintymisaluetta. AA BBn kuolinpesän puolesta (3) tekemän muistutuksen osalta hakija on ilmoittanut, että uuden sillan maapohjan ja Vaahteratien tielinjauksen siirrosta aiheutuvat korvauskysymykset ratkaistaan tietoimituksen yhteydessä. Uuden sillan rakentaminen suunnitellaan siten, ettei se aiheuta haittaa myllyn veden saannille eikä muulle toiminnalle. 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Myllyn seudun yksityistiekunnalle luvan Haarajoen myllyn sillan rakentamiseen Keravanjoen yli Järvenpään kaupungin Järvenpään kylässä hakemukseen liitetyn ja 6.3.2012 päivätyn suunnitelman sekä 29.9.2011 päivätyn yleispiirustuksen nro S1 a-1 (mittakaava 1:100 ja 1:50) mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Sillan tasausviivan korkeus on N 60 +43,16 m ja kansirakenteen alareunan korkeus sillan keskellä on vähintään N 60 +41,80 m. Sillan jännemitat ovat 4,0 m + 25,0 m + 4,0 m ja hyötyleveys on 4,50 m. Sillan etuluiskien kaltevuus on 1:1,5. Töiden suorittaminen 2) Sillan rakennustöitä ei saa aloittaa, ennen kuin luvan saaja on saanut yksityistietoimituksessa siltaa varten tarvittavat oikeudet maa- ja vesialueisiin. 3) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakennustöissä tulee noudattaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä 20.10.1980 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 9.12.1981 annettuja määräyksiä Myllylän pohjavedenottamon suojavyöhykkeestä.
Kunnossapito 4) Luvan saajan on ennen töiden suorittamista haettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta luonnonsuojelulain 49 :n mukainen poikkeamislupa vuollejokisimpukoiden siirtämiseksi pois työalueelta. Rakennustöitä ei saa aloittaa, ennen kuin poikkeamislupa on myönnetty ja vuollejokisimpukat on siirretty pois työalueelta. 5) Luvan saajan on selvitettävä etukäteen työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Rakennustyöt on tehtävä niitä vaurioittamatta. 6) Mikäli työtä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on muutoin työn vuoksi huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 7) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen kuntoon. Siltapaikka on maisemoitava ja viimeisteltävä siten, että se sopii mahdollisimman hyvin alueen ympäristöön ja maisemakuvaan. 8) Luvan saajan on huolehdittava sillan ja siihen liittyvien tiepenkereiden kunnossapidosta asianmukaisesti. Korvaukset 9) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva ja välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta edunmenetyksestä. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 10) Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kolmen vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi, uhalla, että muuten lupa raukeaa. Ilmoitukset 11) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 12) Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä sillan lopullista sijaintia osoittava karttapiirros ja mittoja osoittava piirustus. 11 Perustelut Nykyinen Haarajoen patosilta on vanha ja huonokuntoinen ja uuden sillan rakentaminen on siksi tarpeen. Uusi silta parantaa Keravanjoen itäpuolella asuvien asukkaiden liikennöintimahdollisuuksia Haarajoen asemalle, Järvenpään keskustaan ja pääteille. Uusi silta parantaa myös liikenneturvalli-
suutta sekä palo- ja pelastusturvallisuutta. Hankkeesta aiheutuu rakennustöiden aikana vähäistä ja tilapäistä samentumista vesialueella. Sillan rakennustöitä ei saa aloittaa, ennen kuin luvan saaja on saanut yksityistietoimituksessa siltaa varten tarvittavat oikeudet maa- ja vesialueisiin. Hankkeella ei ole vaikutusta siltapaikan eteläpuolella sijaitsevaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen FI0100044 Lemmenlaakson lehto. Hanke ei ole alueen kaavatilanteen vastainen. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Keravanjoen alaosan ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Hankkeen toteuttaminen ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Lupamääräysten mukaan toteutettuna hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä koituviin menetyksiin. Sovelletut säännökset Vesilain (587/2011) 2 luvun 7, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta ja 3 momentti, 5, 6, 8, 10 ja 18 sekä 11 luvun 21 Luonnonsuojelulain 49 Lausuntoihin ja muistutukseen vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen (1) vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA BBn kuolinpesän puolesta (3) tekemän muistutuksen osalta aluehallintovirasto toteaa, että tällä päätöksellä luvan saajalle ei myönnetä oikeuksia toisen omistamiin alueisiin. Luvan saaja on ilmoittanut, että uuden sillan maapohjaa ja Vaahteratien tielinjauksen siirtoa koskevat korvauskysymykset ratkaistaan tietoimituksen yhteydessä. Luvan saaja on lisäksi ilmoittanut toteuttavansa uuden sillan rakentamisen siten, ettei siitä aiheudu haittaa myllyn veden saannille tai muulle toiminnalle. Käsittelymaksu on 2 190 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan siltaa koskevan vesilain 3 luvun mukaisen hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 190 euroa. 12
13 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Myllyn seudun yksityistiekunta Jäljennös päätöksestä Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous -ryhmä (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-59-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Järvenpään kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Ulla Kuusiniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt ympäristölakimies Ulla Kuusiniemi. UK/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.12.2012. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.