AUTOALAN PERUSTUTKINTO Autotekniikan koulutusohjelma AJONEUVOASENTAJA

AUTOALAN PERUSTUTKINTO Autotekniikan koulutusohjelma AJONEUVOASENTAJA Laadittu 31.5.2010 Lehtori Jaakko Huhtala Hyväksytty 10.6.2010 Rehtori Sirkku Purontaus Dynasty päätös 10.6.2010 päätös nro 45

Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998 14 ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma. Sen tulee sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 ). Tämä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa on laadittu perustuen Autoalan perustutkinnon perusteisiin, OPH:n määräys 30/011/2009. Opetussuunnitelma on tehty paikalliseen toimintaympäristöön sopivaksi yhteistyössä työelämän kanssa. Opetussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman lisäksi opetustoimintaa ohjaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän strategia sekä opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa on kuvattu koulutusyhtymän opistoissa toteutettavan opetuksen yhteiset periaatteet ja toimintaohjeet. Opetussuunnitelman yhteiseen osaan on koottu opintojen järjestämisessä ja toteutuksessa käytettävä yhteinen materiaali.

1 Autoalan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen... 1 1.1 Perustutkinnon tavoitteet... 1 1.2 Perustutkinnon muodostuminen... 1 1.3 Jatko-opintokelpoisuus... 2 2 Opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen... 4 2.1 Autoalan perustutkinnon muodostuminen 120 ov... 4 2.2 Opintojen toteuttaminen... 5 2.3 Työssäoppiminen ja työturvallisuus... 6 2.4 Opinnäyte... 8 2.5 Opinto-ohjaus... 8 2.6 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 9 3 Opiskelijan arviointi... 10 3.1 Arvioinnin yleiset periaatteet... 10 3.2 Arvioinnista tiedottaminen... 10 3.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 11 3.4 Arvioinnin toteuttaminen... 12 4 Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi 90 ov... 14 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 14 4.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen 30 ov... 14 5 Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 16 5.1.1 Auton korjaaminen 30 ov... 19 5.1.2 Oppimisen arviointi... 20 5.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 25 5.2.1 Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus 10 ov... 25 5.2.2 Rengastyöt 10ov... 29 5.2.3 Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus 10 ov... 33 5.2.4 Osaamisen arviointi... 33 5.2.5 Oppimisen arviointi... 34 6 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, tavoitteet ja arviointi 20 ov... 38 7 Vapaasti valittavat tutkinnon osat... 39 8 Suunnitelma ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien järjestämisestä... 40 9 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa... 41

1 1 Autoalan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen 1.1 Perustutkinnon tavoitteet Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa toimia liikenneturvallisuuden huomioiden oma-aloitteisesti, täsmällisesti, luotettavasti ja joustavasti. Hän kykenee oppimaan uusia asioita. Alan tehtävissä on keskeistä osata asiakaskeskeinen, työturvallinen ja ympäristövastuullinen työskentelytapa. Tutkinnon suorittanut osaa toimia laaja-alaisen autoalan osaamisensa turvin erilaisissa ympäristöissä ja muuttuvissa oloissa. Hän pystyy omaksumaan yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisen toiminnan ja myös kehittämään sitä. Hän osaa suhtautua arvostavasti yrityksen sidosryhmiin. Autoalan perustutkinnon suorittaneella on valitsemansa koulutusohjelman ja muun valinnaisuuden perusteella sellainen työelämän vaatima ammattitaito, että hän voi työllistyä koulutusohjelman mukaisiin tehtäviin. Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa palvella asiakkaita eri tilanteissa heidän tarpeidensa ja odotustensa mukaisesti ja hyviä käytöstapoja noudattaen. Hän osaa huolehtia asiakkaiden ja omasta turvallisuudestaan. Hän osaa tehdä luovasti ja rohkeasti ratkaisuja työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa noudattaa työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita sekä osaa ottaa toiminnassaan huomioon keskeisen työsuhdetta koskevan lainsäädännön ja keskeiset seikat oman alansa työehtosopimuksista. Hän osaa huolehtia omasta terveydestään sekä työ- ja toimintakyvystään. Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa kohdata ja palvella eri kulttuureista tulevia asiakkaita. Hän osaa toimia valitsemissaan työtehtävissä kansainvälisissä ympäristöissä. Hänellä on valmiudet tarvitsemansa tiedon hankkimiseen ja vuorovaikutukseen uusimman tieto- ja viestintätekniikan välityksellä. Hän osaa tehdä yhteistyötä yksi- ja monikulttuurisessa työympäristössä. Autoalan perustutkinnon suorittanut arvioi omaa osaamistaan. Hän osaa arvioida ja jäsentää tietoa. Hän osaa toimia joustavasti ja luovasti uusissa ja erilaisissa tilanteissa sekä kykenee ratkaisemaan työssään ongelmatilanteita. Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa toimia alan ammattieettisten periaatteiden mukaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti sekä noudattaa mm. tehtyjä sopimuksia ja asiakkaita ja työnantajaa koskevaa vaitiolovelvollisuus-, tietosuoja- ja kuluttajalainsäädäntöä. Hän osaa käsitellä eettisiä ongelmia ja ratkaista ne yleisesti hyväksyttävällä tavalla. Hän osaa käyttäytyä suvaitsevasti ja tasa-arvoisesti toisia ihmisiä kohtaan. Hän osaa ottaa toiset ihmiset huomioon käyttäytymällä työpaikan edellyttämällä tavalla ja huolehtii työpaikan viihtyisyydestä ja yleisestä siisteydestä. Työskennellessään hän kykenee toimimaan tunteensa halliten erilaisissa palvelu- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hän osaa vaalia suomalaista kulttuuriperintöä sekä arvostaa omaa ammattiaan ja kykenee kehittämään itseään ja työskentelyään. Ajoneuvoasennuksen koulutusohjelman suorittanut osaa toimia ajoneuvoasentajan tehtävässä. Hän osaa huoltaa ja korjata asiakkaan ajoneuvon sekä palvella asiakasta. Hän tuntee alansa lainsäädännön asettamat vaatimukset ja osaa varmistaa ajoneuvon liikenneturvallisuuden ja toimivuuden. Hän hallitsee huolto- ja korjaustöihin liittyvät tavallisimmat työmenetelmät ja osaa valita oikeat aineet ja tarvikkeet. Hän tuntee työhönsä liittyvät vastuut ja velvoitteet sekä työn turvalliseen tekemiseen liittyvät työsuojelusäädökset. Hän osaa käyttää alalla yleisesti esiintyviä tiedonhankinta- ja viestintävälineitä. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 1.2 Perustutkinnon muodostuminen Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (ATTO-opinnoista l. entiset yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on

työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkinnon valinnaisuus on esitetty perustutkinnon opintojen muodostumisen taulukossa. Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista ja lukion opinnoista. Autoalan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa seuraavista perustutkinnoista: 2 Logistiikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Autoalan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa seuraavista ammattitutkinnoista: Henkilöautomekaanikon ammattitutkinto Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin on määritelty, jotta yhteistyö, yhteisen opetustarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimivat sujuvasti. Opiskelija voi valita ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia siten, että hän suorittaa lukio-opintoja ja voi osallistua ylioppilastutkintoon ja siten vahvistaa yleissivistävää osaamistaan ja jatkoopintokelpoisuuttaan. Päätavoitteena on, että opiskelija suorittaa koko tutkinnon. Tutkinto on kuitenkin mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, mikäli se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Tutkintokohtaisesti määritellään ne työelämän edellyttämät ammattipätevyyden kokonaisuudet, joiden avulla on mahdollisuus työllistyä. Niitä sovelletaan tarpeen mukaan opiskelijoiden ja työelämän tilanteiden mukaan. Pääsääntöisesti ammattitaitoa täydentävät opinnot tulee olla suoritettuna, jos työelämään ollaan siirtymässä ennen kuin koko tutkinto on valmis. Mikäli opiskelija suorittaa tutkinnosta vain osia, hänellä tulee olla joustavia mahdollisuuksia täydentää se koko tutkinnoksi myöhemmin. Tällaisessa tilanteessa opettaja laatii yhteistyössä opiskelijan ja mahdollisuuksien mukaan myös työpaikan kanssa suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Opiskelijalle annettava todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista sisältää tiedot suoritetuista ja suoritettavista opinnoista. Tutkinto on täydennettävä valmiiksi kymmenen vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta eli esimerkiksi syksyllä 2009 opintonsa aloittaneilla täydentämisoikeus on 31.7.2019 asti. 1.3 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää. Alan ammatti- tai erikoisammattitutkintoja suorittamaan voi hakeutua soveltuvan työkokemuksen jälkeen. Niiden suorittaminen ei välttämättä edellytä perustutkinnon suorittamista. Alalle tyypillisiä jatko-opintomahdollisuuksia ovat esimerkiksi seuraavat: ammattitutkinto Autokorimekaanikon at

Automaalarin at Automyyjän at Henkilöautomekaanikon at Pienkonemekaanikon at Raskaskalustomekaanikon at Varaosamyyjän at erikoisammattitutkinto Autoalan myyjän eat Autoalan työnjohdon eat Autokorimestarin eat Automaalarimestarin eat Automekaanikon eat ammattikorkeakoulututkinto AMK-insinööri yliopistotutkinto Diplomi-insinööri 3

4 2 Opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen 2.1 Autoalan perustutkinnon muodostuminen 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Pakolliset tutkinnon osat, 60 ov Auton tai moottoripyörän huoltaminen, 30 ov Auton korjaaminen, 30 ov Autotekniikan koulutusohjelma, ajoneuvoasentaja, 30 ov Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus 10 ov Rengastyöt 10 ov Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus 10 ov Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus 10 ov Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien korjaus 10 ov Paineilmajarrujen testaus ja korjaus 10 ov Maalauksen esikäsittelytyöt 10 ov Auton turvavarustetyöt 10 ov Auton lisävarustetyöt 10 ov Varaosatyö ja varaston hallinta 10 ov Valinnaiset tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista, 0 10 ov Paikallisesti tarjottavat autoalan tutkinnon osat Tutkinnon osa muista ammatillisista perustutkinnoista Tutkinnon osa ammattitutkinnoista Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov Yrittäjyys, 10 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat, 0 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), 0 10 ov Lukio-opinnot, 0 10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta, 10 ov Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Äidinkieli, 4 ov Toinen kotimainen kieli, 1ov Vieras kieli, 2ov Matematiikka, 3ov Fysiikka ja kemia, 2ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1ov Liikunta, 1ov Terveystieto, 1ov Taide ja kulttuuri, 1ov Valinnaiset tutkinnon osat 1-4 ov Tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, 1 4 ov kts. edellä Ympäristötieto 0-4 ov Tieto- ja viestintätekniikka 0-4 ov Etiikka 0-4ov Kulttuurien tuntemus 0-4 ov Psykologia 0-4 ov Yritystoiminta 0-4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 ov

5 2.2 Opintojen toteuttaminen Alla olevassa taulukossa on esitetty autoalan perustutkinnon opintojen eteneminen ja työssäoppimisen ajoittuminen koko opintojen ajalle. Koulutusyhtymän opistoissa lukuvuosi jaetaan ja suunnitellaan viiteen jaksoon, joiden opinnot tarkennetaan lukujärjestyksissä. Vuosittain tarkennettavissa lukusuunnitelmissa on kuvattu opintojen eteneminen moduuleittain. Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tarkennetaan opinnot opiskelijakohtaisesti. AUTOALAN PERUSTUTKINTO, AJONEUVOASENTAJA Lukusuunnitelma 1, peruskoulupohjainen Näytöt Lukuvuosi Yhteensä 1 2 3 ov Tutkinnon osan koodi Tutkinnon osan nimi / Opintojakson nimi ov ov ov AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 90 Pakolliset tutkinnon osat 60 131 Auton tai moottoripyörän huoltaminen 20 10 30 Autotekniikan perusteet Korihuolto ja rengastyöt Auton rakenne Työturvallisuus ja asiakaspalvelu Kunto- ja määräaikaishuolto Autoalan tieto ja viestintätekniikka 132 Auton korjaaminen 10 20 30 Alusta- ja hallintalaitteet Katsastustarkistus Moottori Voimansiirto Sähkölaitteet Valinnaiset tutkinnon osat 30 301 Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus 10 302 Rengastyöt 10

6 AUTOALAN PERUSTUTKINTO, AJONEUVOASENTAJA Lukusuunnitelma 1, peruskoulupohjainen Näytöt Lukuvuosi Yhteensä 1 2 3 ov Tutkinnon osan koodi Tutkinnon osan nimi / Opintojakson nimi ov ov ov 303 Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus 10 304 Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus 10 322 Moottoripyörien huolto ja korjaus 20 326 Varaosatyö ja varaston hallinta 10 Muut valinnaiset tutkinnonosat ammatillisesta peruskoulutuksesta 0-10 Työssäoppiminen 8 12 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 10 10 20 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 10 40 40 40 120 2.3 Työssäoppiminen ja työturvallisuus Työssäoppimisessa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on tavoitteellista oppimista, jossa oppimista arvioidaan ohjaavalla palautteella. Hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Tutkinnon perusteiden mukaan opintoihin on sisällyttävä työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa, mutta sitä voi sisältyä opintoihin huomattavasti enemmänkin. Riittävän pitkä ja monipuolinen työssäoppiminen mahdollistaa opiskelijan tavoitteellisen osaamisen kehittymisen. Koulutusyhtymän opistoissa sovelletaan vähimmäismäärän ylittävää, laajennettua työssäoppimista ja työvaltaista opiskelua koulutusohjelma-, ryhmä- ja yksilökohtaisesti. Opiskelija hankkii työssäoppimispaikan yhdessä opettajan kanssa ja vastaa sen soveltuvuudesta tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaiseen oppimiseen. Työssäoppimisjakso voidaan suorittaa myös ulkomailla. Työssäoppimisesta laaditaan työssäoppimisen periaatteet, sisällöt ja vastuut tarkentava koulutussopimus opiston ja työssäoppimispaikan kesken sekä oppimisen tavoitteita täsmentävä opiskelijan sopimus jokaiselle työssäoppimisjaksolle.

Työpaikalla opiskelijan oppimista ohjaa nimetty työpaikkaohjaaja. Opisto tarjoaa työpaikkaohjaajille koulutusta ja vastaa sen toteutuksesta. Opettajat perehdyttävät työpaikkaohjaajat opiskelijan tavoitteellisen oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin. Työssäoppimisesta vastaava opettaja ohjaa ja seuraa työssäoppimisen ja sen tavoitteiden toteutumista. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään työssäoppimisen toteuttaminen poikkeuksellisin järjestelyin esimerkiksi oppilaitoksen harjoitusyrityksessä, toisessa oppilaitoksessa tai työvalmennusyksiköissä. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Työnantaja vastaa työssäoppimisessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään, vaikka opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksenjärjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n 2 momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen ajoittuminen opintojen ajalle toteutetaan pääsääntöisesti ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti alla kuvatusti. Työssäoppiminen suoritetaan toisena ja kolmantena lukuvuonna. Työssäoppimisen sisällöt tarkentuvat opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. 7

8 2.4 Opinnäyte Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opinnäytteen toteuttamistavasta ja laajuudesta (minimi 2 ov) sovitaan opiskelijan HOPS:ssa. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. Opinnäyte arvioidaan sen tai niiden tutkinnon osan / osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäyte sisältyy siten ammattiosaamisen näytön ja /tai muun osaamisen arviointiin. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi. 2.5 Opinto-ohjaus Ammatillista koulutusta koskevien säädösten mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta. Annettava opinto-ohjaus on henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään ja suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun, jolloin hänen on tiedettävä tutkintoon sisältyvät opinnot ja valinnaisuus. Opiskelijan tulee osata seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnittelulle. Hänen tulee osata hakea tukea mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa sekä työtä tai opiskelupaikkaa myös ulkomailta. Opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 opintoviikkoa. Lisäksi jokaisella opiskelijalla on oikeus saada riittävästi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta opintojensa ohella. Oppilaitoksen tulee huolehtia erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia (esimerkiksi luki-häiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opiskelijoille on laadittava heidän valintojensa mukaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS. Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia tehtäessä on otettava erityisesti huomioon ne opiskelijat, joilla on perusopetuksen aikana tai ammatillisen koulutuksen alkaessa opiskeluun tai elämiseen liittyviä vaikeuksia. Koko henkilöstön tulee osallistua opiskelijoiden ohjaukseen, mutta päävastuu sen suunnittelusta on opintoohjaajalla. Opinto-ohjauksen onnistumiseksi tulee tehdä oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa. Opinto-ohjauksen tavoitteissa korostetaan opiskelijan aktiivisuutta opintojensa suunnittelijana ja sitoutumista opintoihin. Aktiivisuutta edellyttävät myös henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen, omien opintojen kertymisen seuraaminen sekä tarvittaessa tuen hakeminen omien opintojen suunnitteluun tarvittaessa. Tavoitteena ohjauksessa ennen opintojen alkua on antaa tietoa ammatillisen oppilaitoksen opinnoista mahdollisille hakijoille. Hakijaryhmät tulevat suoraan peruskoulusta, lukiosta tai muista oppilaitoksista. Myös hakijoiden vanhemmat tarvitsevat tietoa ammatillisista opinnoista. Opintojen alkaessa annettavan ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun, vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa ja ehkäistä alkuvaiheen keskeyttämistä. Opiskelijoille tulee luoda turvallinen ja mahdollisimman viihtyisä ja terveellinen opiskeluympäristö. Opiskelun aikana annettavan ohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen, tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä ja vahvistaa ammatillista kasvua. Työssä oppimisen aikana opiskelija voi olla pitkähkön aikaa poissa oppilaitoksesta ja toisella paikkakunnallakin. Myös sinä aikana saattaa syntyä ohjaustarpeita, joihin opintoohjaussuunnitelmassa on varauduttava.

Päättövaiheessa annettavan ohjauksen tehtävänä on varmistaa ammatillisen kasvun jatkuminen, antaa tietoa työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä. Tämä edellyttää yleensä yhteistyötä esimerkiksi työvoimatoimiston, yritysten ja ammattijärjestöjen kanssa. Tietoa opiskelijat tarvitsevat myös jatkoopintoväylistä. 2.6 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Lähtötason kartoituksella selvitetään opintojen alkuvaiheessa ja ennen kunkin tutkinnon osan opintojen aloittamista opiskelijan aiempi osaaminen opintojen turhan päällekkäisyyden välttämiseksi ja samalla selvitetään opiskelijan mahdollinen erityinen tuen tarve. Tältä pohjalta opiskelija laatii ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan tukemana itselleen opiskelusuunnitelman (HOPS), johon kirjataan hänen tekemänsä valinnat opintojensa sisällöksi. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan suunnitellaan ryhmän opetussuunnitelmasta poikkeavat opintojen suoritustavat ja ajoitus. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, sekä opiskelijan osaamisen arvioinnin menetelmät. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää myös opiskelijan oppimisen arvioinnin, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Tavoite on, että opiskelija oppii suunnittelemaan opintojaan, osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja, ottaa vastuuta opinnoistaan sekä seurata opintosuoritustensa kertymistä tietoverkossa Wilma-järjestelmän avulla. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOJKS:n toteutumista seurataan ja tehdyt HOJKS-toimenpiteet kirjataan Wilma-järjestelmään lukukausittain. 9

10 3 Opiskelijan arviointi 3.1 Arvioinnin yleiset periaatteet Opiskelijan arviointi on avointa, joten opiskelijoille ja arviointiin osallistuville tiedotetaan ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta. Opiskelijan arvioinnin perustana ovat perustutkinnon perusteissa kuvatut arvioinnin kohteet ja kriteerit, jotka perustuvat ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Arvioinnin luotettavuuden varmistamiseksi kriteerit tulkitaan yhdessä arvioinnin toimijoiden kesken. Arvioinnin tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijan oppimista ja oppimistavoitteiden saavuttamista kannustaa ja motivoida opiskelijaa eteenpäin opinnoissa ja työssä kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, palautteen antamista ja vastaanottamista vahvistaa myönteistä minäkuvaa sekä kasvua ammatti ihmisenä tuottaa tietoa oppimistulosten saavuttamisesta ja opiskelijan osaamisesta Arvioinnin oikeudenmukaisuus toteutuu, kun opiskelijoita kohdellaan arvioinnin yhteisten sääntöjen mukaisesti. Opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan riittävän monipuolisesti, yksilöllisesti ja usein koulutuksen aikana. Opiskelijan arviointi toteutetaan tutkinnon osittain tehtyjen suunnitelmien ja opiskelijan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukaisesti. Arviointikäytännöt perustuvat näkemykseen monimuotoisesta ja elinikäisestä oppimisesta, oppijan itseohjautuvuuden kehittymisen tukemisesta ja arvioinnin avoimesta tavoitteellisuudesta. Arvioinnin toimijoita ovat opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan itseään suhteessa tavoitteisiinsa tiedostaen oman osaamisensa vahvuudet ja kehittämiskohteet. Opettaja ja työpaikkaohjaaja ohjaavat ja tukevat Opiskelijalle tiedotetaan opiskelijan oppimista ja arvioivat hänen osaamistaan kriteeriperusteises- ti. arvioinnin tehtävät 3.2 Arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A tunnustaminen oppimisen arviointi l. miten 603/2005, 3 ). Tiedotettavia asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen. seurataan oppimisen edistymistä osaamisen arviointi l. miten opiskelijan osaaminen arvi- Opiskelijalle tiedotetaan arvioinnin tehtävästä ja tavoitteesta sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta opintojen alussa opo-tunneilla. Oppimisesta opiskelijalle annetaan palautetta jatkuvasti opintojen edetessä. Osaamisesta tiedotetaan ammattiosaamisen näyttöjen ja muun arvioinnin osalta tutkinnon osittain. Arviointikriteereistä ja arvioinnin kohteista tiedotetaan tutkinnon osan alussa. Arvosanan muodostumisesta, arvioinnin uusimisesta ja oikaisumenettelystä tiedotetaan tutkinnon osittain toimikunnan hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti. Työelämälle opiskelijan osaamisen ja oppimisen arvioinnista tiedotetaan työelämän laaturyhmissä ja työssäoppimisen ohjauskäyntien yhteydessä. oidaan arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit arvosanan antaminen arvioinnin uusiminen arvioinnin oikaiseminen tutkintotodistuksen kirjoittaminen

11 3.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaitoja tarvitaan oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa. Ne lisäävät ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, parantavat elämän laatua ja auttavat kehittämään persoonallisuutta. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot 1-4 arvioidaan erikseen. Niiden arvioinnin kriteerit on kuvattu tutkinnon osien arvioinnin kohteiden luettelossa muiden arvioinnin kohteiden jälkeen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot 5 11 sisältyvät tutkinnon osien tavoitteisiin / ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. 3. Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. 5. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. 6. Kestävä kehitys Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. 7. Estetiikka Opiskelija ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. 8. Viestintä ja mediaosaaminen 9. Matematiikka ja luonnontieteet 10. Teknologia ja tietotekniikka 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Opiskelija hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Opiskelija osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

12 3.4 Arvioinnin toteuttaminen Opiskelijan arvioinnissa on kolme vaihetta 1) osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2) oppimisen arviointi ja 3) osaamisen arviointi. Lähtötason kartoituksessa selvitetään ennen tutkinnon osan opintojen aloittamista opiskelijan mahdollinen aiempi osaaminen. Oppimisen arviointi ohjaa ja tukee opiskelijan tavoitteellista opiskelua. Oppimisen arvioinnin suunnitelmassa kerrotaan, miten opiskelijan oppimisen edistymistä seurataan. Osaamisen arviointi muodostuu ammattiosaamisen näytöstä ja mahdollisesta muusta arvioinnista ja sen perusteella muodostetaan todistusarvosana tutkinnon osittain. Osaamisen arviointisuunnitelmat tehdään ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnista. Ammatillisten tutkinnon osien suunnitelma sisältää toimikunnan hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista sekä muun arvioinnin kuvauksen. Arviointikohteita ovat 1) työprosessin hallinta, 2) työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin hallinta, 3) työn perustana olevan tiedonhallinta ja 4) elinikäisen oppimisen avaintaidot. Arviointiasteikko on tyydyttyvä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Tutkinnon osittain on kuvattu arviointikriteerit, jotka perustuvat ammattitaitovaatimuksiin / tavoitteisiin. Osaamista tunnustettaessa käytetään tarvittaessa arvosanojen muuntotaulukkoa. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Opiskelun aikana oppimista arvioidaan keskustelemalla oppimistavoitteista ja vertaamalla oppimista tavoitteiden toteutumiseen ja kannustamalla opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa. Oppimisen arvioinnissa kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Mikäli tavoitteisiin ei ole päästy ohjataan oppilasta tekemään omaa oppimistaan edistäviä ratkaisuja. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja sitä ei arvioida numeerisesti, palautetta annetaan suullisesti tai kirjallisesti. Oppimista voidaan arvioida myös vertaispalautteen avulla sekä pitämällä oppimispäiväkirjaa, jossa opiskelija paneutuu opiskelu menetelmiinsä, omiin vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa. Kirjalliset tehtävät voivat myös toimia oppimisen arviointina. Kirjallisia tehtäviä voidaan arvioida monella eri tapaa, kuten kirjallinen tai suullinen palaute, vertaispalaute tai kirjallisesta työstä pidetty esitys. Kun ammattitaitovaatimuksien mukainen oppiminen saavutetaan, tehdään siitä suoritusmerkintä. Suoritettu: Opiskelija on osallistunut opetukseen ja suorittanut oppimisen arvioinnin perusteena olevat tehtävät tai muutoin osoittanut oppineensa opintojakson/tutkinnon osassa edellytetyt asiat siten kuin tutkinnon perusteiden arvioinnin kohteet ja kriteerit edellyttävät. Opiskelija tietää saavuttamansa oppimisen tason oppimisen itsearvioinnin ja palautekeskustelujen perusteella. Oppiminen on edellytys osaamisen arvioinnille. Täydennettävä: Opiskelija on osallistunut opetukseen, mutta osa oppimisen ja oppimisen arvioinnin edellyttämistä opinnoista/suorituksista on tekemättä. Opiskelija itse ei tiedä onko hänellä riittävät valmiudet osaamisen osoittamiseen tutkinnon perusteiden edellyttämällä tavalla eikä ohjaava opettaja myöskään pysty sitä arvioimaan ja antamaan siitä palautetta. Oppimista ei ole tapahtunut siinä määrin, että valmiudet osaamisen osoittamiseen ammattiosaamisennäytössä tai muussa osaamisen arvioinnissa olisi saavutettu.

Ei osallistunut: Opiskelija on ilmoittautunut opintoihin, mutta osallistuminen on ollut puutteellista.. Opiskelija ja opettaja eivät ole käyneet arvioivaa palautekeskustelua oppimisen tasosta suhteessa osaamisvaatimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa osallistumisen peruuntumista. Osaamisen arviointi tehdään tutkinnon osittain siten kuin jäljempänä on esitetty. 13

14 4 Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi 90 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen 30 ov 4.1.1.1 Osaamisen arviointi

4.1.1.2 Oppimisen arviointi 15

16 5 Arvioinnin kohteet ja kriteerit Autoalan perustutkinto Auton tai moottoripyörän huoltaminen Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Työn kokonaisuuden hallinta Suunnittelee ja tekee ohjattuna työprosessiin kuuluvat työvaiheet suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan työprosessin ja toteuttaa sen pääsääntöisesti itsenäisesti suunnittelee ja toteuttaa työprosessin itsenäisesti noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna ohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja ohjeita noudattaa työaikoja ja suunnitelmia sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatu- ja taloustavoitteiden mukaisesti toimii asetettujen laatu- ja taloustavoitteiden mukaisesti toimii asetettujen laatu- ja taloustavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaa laatutavoitteiden saavuttamiseksi 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalien hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Korinhuolto pesee ja vahaa auton tai moottoripyörän koripinnan pesee ja vahaa auton tai moottoripyörän koripinnan ja toteaa mahdolliset korivauriot huoltaa auton tai moottoripyörän korin valmistajan ohjeiden mukaan ja keskustelee mahdollisista korjaustarpeista Kuntohuolto (ilman valmistajan huolto-ohjelmaa) tekee ohjatusti auton tai moottoripyörän toimintakuntoa ylläpitävän huollon huoltotarpeen mukaan tekee annettujen ohjeiden mukaan auton tai moottoripyörän toimintakunnon ylläpitävän huollon huoltotarpeen huomioon ottaen tekee auton tai moottoripyörän toimintakunnon ylläpitävän huollon huomioiden huoltotarpeen Määräaikaishuolto tekee ohjattuna määräaikaishuollon auton tai moottoripyörän valmistajan ohjeiden mukaisesti kuluttajasuojan edellyttämää huolellisuutta noudattaen tekee määräaikaishuollon auton tai moottoripyörän valmistajan ohjeiden mukaisesti kuluttajasuojan edellyttämää huolellisuutta noudattaen tekee määräaikaishuollon valmistajan ohjeen mukaisesti kuluttajansuojan edellyttämää huolellisuutta noudattaen ja tekee ehdotuksia huollon yhteydessä esiin tulleista lisätöistä Jakopään huolto tekee ohjattuna, valmistajan ohjeita noudattaen tekee valmistajan ohjeita noudattaen jakopään huoltekee valmistajan ohjeita noudattaen jakopään huol-

17 jakopään huolto-osien vaihdon to-osien vaihdon to-osien vaihdon ja huomioi esiin tulevia oheistöitä Jarrujen huolto tekee ohjattuna, valmistajan ohjeita noudattaen jarrujen huolto-osien vaihdon tekee valmistajan ohjeita noudattaen jarrujen huolto-osien vaihdon arvioi jarrujen huoltotarpeen ja tekee valmistajan ohjeita noudattaen jarrujen huolto-osien vaihdon Rengastyö tekee turvallisuusohjeita noudattaen renkaan irrotuksen ja asennuksen vanteelle sekä ohjattuna tasapainottaa pyörän tekee turvallisuusohjeita noudattaen renkaan irrotuksen ja asennuksen vanteelle sekä tasapainottaa pyörän tekee turvallisuusohjeita noudattaen renkaan irrotuksen ja asennuksen vanteelle, tasapainottaa pyörän sekä arvioi renkaan kunnon perusteella alustan huoltotarvetta Työvälineet, -koneet, materiaalit ja huoltotarvikkeiden käyttö käyttää keskeisimpiä työvälineitä, -koneita ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa ja tunnistaa riskit, mutta tarvitsee välillä ohjausta käyttää keskeisimpiä työvälineitä, -koneita ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa annettujen ohjeiden mukaan valitsee työhön sopivat työvälineet, -koneet sekä käyttää niitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa turvallisesti ja taloudellisesti Asiakaspalvelu toimii yksinkertaisissa asiakaspalvelutilanteissa ja osaa kuunnella asiakasta toimii tavallisimmissa asiakaspalvelutilanteissa annettujen ohjeiden perusteella ja osaa tehdä kysymyksiä ajoneuvon korjaukseen liittyen hoitaa työkohtaisen asiakaspalvelutilanteen ja osaa neuvoa asiakasta teknisissä asioissa vaihtelevissa tilanteissa huomioiden erilaiset asiakkaat Kestävä kehitys lajittelee jätteet ohjeiden mukaan. pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä huomioiden kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. pitää työpisteensä puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan huomioiden kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Asiakaspalvelu, korjausehdot ja lainsäädäntö tuntee asiakaspalvelun periaatteen tuntee asiakaspalvelun periaatteen ja osaa tehdä kysymyksiä tuntee asiakaspalvelun periaatteet, osaa hakea tarvittaessa ajoneuvon tekniikkaan liittyvää lisätietoa ja tuntee yrityksen arvot palveluun liittyen tuntee tärkeimmät moottoriajoneuvojen ja niiden osien korjausehdot (AU- NE) tuntee keskeisimmät moottoriajoneuvojen ja niiden osien korjausehdot (AUNE) tuntee keskeisimmät moottoriajoneuvojen ja niiden osien korjausehdot ja tarkistaa tarvittaessa