Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-01301 ALI-30 Virtanen Pirjo(UM), Lehtiranta Sari 15.10.2015 Asia EU:n hätärahasto/muuttoliike (EU Emergency Trust Fund for Stability and Adressing Rootcauses of Irregular migration and Displaced Persons in Africa) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio on esittänyt uuden, erityisesti muuttoliikkeen lähtösyiden ratkaisemiseen Afrikassa keskittyvän 1,8 miljardin euron hätärahaston (EU Emergency Trust Fund for Stability and Adressing Rootcauses of Irregular migration and Displaced Persons in Africa) perustamista. Hätärahasto on osa laajempaa muuttoliikettä koskevaa pakettia, joka esiteltiin komission pj. Junckerin unionin tilaa koskevassa puheessa Euroopan parlamentissa 9.9.2015. Aloite liittyy toukokuussa 2015 hyväksytyn Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanoon. Rahastoa valmistellaan kiireisellä aikataululla, Ennen Vallettan huippukokousta rahastoa käsitellään komission järjestämissä teknisissä kokouksissa sekä Euroopan kehitysrahaston (EKR) ylimääräisessä kokouksessa 9.10. Perustamissopimus on tarkoitus allekirjoittaa Maltalla 11.11. komission ja niiden jäsenmaiden välillä, jotka haluavat rahastoon kontribuoida. Suomen kanta Suomi suhtautuu rahastoon myönteisesti. Liittymällä rahastoon Suomi osoittaisi vahvaa sitoumusta yhteisiin EU-toimiin, joilla pyritään vaikuttamaan muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin lähtö- ja läpikulkumaissa. Suomi pitää tärkeänä, varmistaa, että rahaston toimintaperiaatteet ovat kansainvälisesti sovittujen toimintatapojen ja Euroopan kehitysrahastoa koskevan asetuksen mukaisia. Varojen jaossa tulee huomioida vahvasti lähtö- ja kauttakulkumaiden omistajuus. Trust Fundista avautuu mahdollisesti rahoituskanavia myös suomalaisille toimijoille. Rahastoa ei tule nähdä EU:n ainoana vastauksena kriisiin, mutta se tulee olemaan yksi Vallettan huippukokouksen keskeisistä tuloksista yhdessä toimintaohjelman kanssa. Pääasiallinen sisältö Komissio perustelee uuden rahaston perustamista sillä, että se mahdollistaa nopeat toimet, sen avulla pystytään paikkaamaan nykyisen kehitysyhteistyön aukkoja ja että se
2(6) toimii näkyvänä osoituksena EU:n sitoutumisesta kriisin hoitoon. Uuden rahaston avulla tuettaisiin vakautta ja puututtaisiin laittoman muuttoliikkeen sekä sisäisen pakolaisuuden taustatekijöihin ja perussyihin Afrikassa. Maantieteellisesti rahasto tulee kattamaan 23 maata ja keskittymään kolmeen alueeseen: 1) Afrikan sarvi (Djibouti, Eritrea, Etiopia, Kenia, Somalia, Etelä-Sudan, Sudan, Tansania ja Uganda), 2) Sahel ja Tsadin järven alue (Burkina Faso, Kamerun, Tsad, Gambia, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria ja Senegal) 3) Pohjois-Afrikka (Marokko, Algeria, Tunisia, Libya ja Egypti). Myös alueellisten hankkeiden tukeminen on mahdollista, joten tietyissä tapauksissa myös ko. maiden naapurimaat saattavat hyötyä hankkeista. Rahaston kooksi on suunniteltu 2 miljardia EUR, josta 1,8 miljardia on peräisin EUinstrumenteista ja 200 MEUR on tarkoitus kerätä jäsenmailta. Komission toiveena on, että lopulta rahasto kasvaa paljon suuremmaksi ja jopa, että jäsenmaiden yhteenlaskettu rahoitusosuus olisi yhtä suuri kuin EU-instrumenteista rahoitettu osuus. Rahasto muodostaa vain pienen osan EU:n kokonaiskehitysyhteistyöstä alueilla. Rahastoon voi kukin jäsenvaltio osallistua valitsemallaan summalla, mutta minimisumma äänioikeuden saamiselle on 3 MEUR. Sillä saa äänivallan niin rahastoa hallinnoivassa ja sen strategian määrittelevässä hallituksessa (board) kuin myös rahoitettavista projekteista päätökset tekevissä kolmessa rahoitusikkunoiden mukaisissa operatiivisissa johtoryhmissä (the Operational Committee). Ne jäsenmaat, jotka eivät osallistu rahastoon, saavat osallistua hallituksen (the Trust Fund Board) kokouksiin tarkkailijoina. Varojen korvamerkkaus tiettyyn rahoitusikkunaan on mahdollista, muttei yksittäisiin projekteihin. Yhden paikan jakaminen on mahdollista, esim. kolmen jäsenvaltion kesken niin, että kukin maksaa 1 MEUR ja jakaa äänivallan ja edustajan hallituksessa. Rahasto mahdollistaa erilaisia hankkeita: 1) taloudellisia ja tasavertaisia mahdollisuuksia erityisesti paikallisyhteisöissä eläville nuorille ja naisille luovat hankkeet, erityisfokuksena ammattikoulutus ja pienten ja keskisuurten yritysten perustamiseen liittyvät hankkeet sekä palaavien maahanmuuttajien integroitumiseen tähtäävät projektit. 2) ihmisten selviytymiskyvyn parantamiseksi ruokaturvaa ja paikallisyhteisöjen pääsyä peruspalveluihin (koulutus, terveys, sosiaaliturva) edistävät hankkeet. Erityisesti keskitytään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, ml. pakolaiset maiden sisällä ja ulkona. 3) muuttoliikkeen parempaan hallintaan tähtäävät hankkeet, ml. kansallisten oikeusperustaisten muuttoliikestrategioiden laadinta, laittoman muuttoliikkeen torjuminen, ihmiskaupan ja salakuljetuksen vastainen toiminta, tehokas palauttaminen ja takaisinotto, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelu, laillinen muutto ja liikkuvuus ja muuttoliike kehitysyhteistyössä. 4) hyvän hallinnon edistäminen, erityisesti konfliktien ennaltaehkäisy ja oikeusvaltion vahvistaminen, myös turvallisuutta ja kehitystä koskevan kapasiteettituen ja rajavalvonnan kehittämisen kautta ja radikalisoitumista ja ääriliikkeitä ehkäisemällä. Komissio on painottanut afrikkalaisten kumppaneiden sitoutumisen ja osallistumisen olevan keskeistä. Hallintokulujen ja äänivallan osalta se on alleviivannut noudattavansa jäsenmaiden hyväksymää erityisrahastoja koskevaa varainhoitoasetusta, mutta todennut
3(6) pyrkivänsä pitämään hallintokulut niin alhaalla kuin mahdollista. Se on pitänyt rahaston lisäarvona sen nopeuden ohella mahdollisuutta paikata niitä aukkoja, joita sen kehitysyhteistyössä on. Näitä ovat mm. inhimillisen kehityksen sektorit, kuten koulutus ja terveys, jotka ovat jääneet suuressa osassa rahaston kohdemaiden kehitysyhteistyöohjelmista pois komission avun usein keskittyessä infrastruktuurin ja maataloussektorien, sekä hyvän hallinnon kehittämiseen. Rahasto myös mahdollistaa joustavammin avun kohdentamisen marginalisoituneille alueille, jotka eivät ole maiden hallitusten ykkösprioriteettien joukossa, ja toimet niissä maissa, jotka eivät ole allekirjoittaneet Cotonoun sopimusta (Sudan, Etelä-Sudan). Nyt perustettava rahasto eroaa myös muista rahastoista (Keski-Afrikan tasavalta, Syyria ja perusteilla olevat Kolumbia ja Myanmar) temaattisuudellaan ja muita Afrikassa käytössä olevia instrumentteja laajemmalla maantieteellisellä kattavuudellaan, jonka lisäarvona muihin instrumentteihin voi olla parempi vastaavuus rajat ylittäviin ongelmiin. Rahasto eroaa muista myös siinä, että mukaan tulee rahoitusta muualtakin kuin ulkosuhdeinstrumenteilta. Rahoituslähteet jakaantuvat alustavan suunnitelman mukaan seuraavasti: 11. EKR reservit 1 MRD, 11. EKR Länsi-Afrikan alueellinen ohjelma 200 MEUR, Keski-Afrikan alueellinen ohjelma 10 MEUR, Itä-Afrikan, Etelä-Afrikan ja Intian valtameren alueellinen ohjelma 25 MEUR, Afrikan sarven kansallinen ohjelma 80 MEUR, Etelä Sudanin tukiohjelmat 9. ja aikaisemmat EKR:t 80 MEUR, European Neighbourhood Instrument ENI 200 MEUR, Instrument contributing to stability and peace ISP 10 MEUR (tbc), Humanitäärinen apu, ruoka-apu ja katastrofivalmius 50 MEUR, DCI 125 MEUR, DG Home budjetti 20 MEUR, Jäsenmaat 200 MEUR. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (TFEU); Neuvoston asetus (EU) 2015/323 yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta, erityisesti artiklan 42 osalta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, EURATOM) N:o 966/2012, erityisesti artiklan 187 osalta.
Komissio voi perustaa hätätoimia, hätätilaa seuraavia toimia ja aihekohtaisia toimia varten erityisrahastoja päästyään asiasta ensin sopimukseen muiden rahoittajien kanssa. Kunkin erityisrahaston perustamisasiakirjassa määritellään rahaston tavoitteet. Keskeistä erityisrahastojen perustamisessa on se, että EU:n osallistumisesta on saatava lisäarvoa. Erityisrahastoja perustetaankin ja otetaan unionin tasolla käyttöön vain, jos niiden tavoitteet voidaan erityisesti niiden laajuuden tai vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla. Tiedonanto ei sisällä lainsäädäntöaloitteita.. 4(6) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Asia on käsitelty ulkosuhdejaoston kirjallisessa menettelyssä ja osana E-kirjettä: Muuttoliikkeen hallinta EU:n taloudelliset toimet (UM2015-01252) EUministerivaliokunnassa 14.10.2015. Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Suomi harkitsee Trust Fundiin osallistumista vähintään 3 MEUR:lla. Rahoitus järjestetetään uudelleenkohdentamalla kehitysyhteistyövaroja. Rahoitus on tarkoitus järjestää momentilta 24.30.66.2 (maa-ja aluekohtainen, Afrikan ja Lähi-Idän osasto). Kyseessä ovat kuluvan vuoden määrärahat, joihin leikkaukset eivät kohdistu. Rahoitus mahdollistuu siksi, että Etelä-Sudanin vesihuolto-ohjelma ei maan kriisitilanteesta johtuen etene suunnitelmien mukaan. Trust Fundin tarkoituksena on myötävaikuttaa lähtömaiden olosuhteisiin niin, että muuttoliike vähentyisi. Vähenevällä muuttoliikkeellä on vaikutusta Suomen talouteen. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät
Asiakirjat 5(6) C(2015) 6251/DRAFT COMMISSION DECISION of 9.9.2015 on the establishment of a European Union Emergency Trust Fund for stability and addressing root causes of irregular migration and displaced persons in Africa* C(2015) 6252 draft DRAFT COMMISSION DECISION of 9.9.2015 on a special measure for a contribution to the European Union Emergency Trust Fund for stability and addressing root causes of irregular migration and displaced persons in Africa, to be financed from the 11th European Development Fund* Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot UM/Afrikan ja Lähi-Idän osasto Pirjo Virtanen, pirjo.virtanen@formin.fi +358 40 752 4309 UM/Kehityspoliittinen osasto Sari Lehtiranta, sari.lehtiranta@formin.fi +358 50 462 2539 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi