ramex press Haloo Helsinki! on vuoden yhtye 12014 Anna Puu ja Arja Koriseva puhuvat laulamisesta Pink oli vuoden radiotähti Luova talous Suomen moottoriksi 1
hän Miten musiikki nykyisin liittyy sinun ja perheesi arkeen? Meillä kuunnellaan aika paljon musiikkia kotona, minä itse en päätä mitä. Kuuntelen sitä mitä soitetaan, pidän tällä hetkellä eniten SMG:n uudesta levystä Terminal 2 ja Händelin Messiahista. Millaisesta musiikista pidät? Hmm, monenlaisesta, mutta en aina osaa etsiä sellaista uutta musiikkia joka koskettaisi tai tuntuisi miltään. Pidän siitä kun Elizabeth Schwarzkopf laulaa, ja Terhi Kokkosen laulusta pidän myös. Jos musiikki on suomenkielistä, sanat ovat tärkeitä, englanninkielisessä en välttämättä kuuntele niitä niin tarkasti. Uudemmista jutuista pidän amerikanni sinnemäki Syntyi 20.7.1973 Helsingissä Työura ja koulutus Humanististen tieteiden kandidaatti. Kirjoittaja ja sanoittaja. Juha Vainion sanoittajapalkinto 2002. Julkaissut kaksi runokokoelmaa. Kansanedustaja vuodesta 1999. Työministeri 2009 2011. Vihreän liiton puheenjohtaja 2009 2011. Perhe ja harrastukset Naimisissa, lapset Siiri (1990) ja Rufus (2012). Harrastus kirjallisuus. 2 Kuuntelen mitä soitetaan Haastattelu lauri kaira Kuva heikki tuuli vihreät Anni Sinnemäen mukaan tekijälle kuuluu korvaus työnsä kaupallisesta käytöstä. Montako levyä osapuilleen omistat? En kauhean montaa, en itse ole harrastanut levyjen ostamista tai kartuttanut kokoelmaa oikein koskaan. Olen yleensä elänyt perheessä, jossa mies vastaa musiikin hankkimisesta. Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Kotona kännykän kautta Spotifysta tai sitten keikoilla tai konserteissa. Viimeksi olin kuuntelemassa Jenufaa Oopperassa, valtiopäivien avajaisten kunniaksi. Montako biisiä olet sanoittanut, ja mistä pidät itse eniten? Olen sanoittanut yli 50 kappaletta, luulisin, mutta en tarkkaan muista monta. Se, mikä teksteistä on ollut itselleni tärkein, on vaihdellut vuosien varrella. Pärnu ja Minä suojelen sinua kaikelta ovat sellaisia jotka tuntuvat tärkeiltä ja läheisiltä vieläkin. kalaisesta Old Crow Medicine Show sta, vaikka ei sekään mikään ihan uusi ole. Olen aina pitänyt Cardigansista, joten ehkä pitäisi nyt kiinnostua Nina Perssonin soolourasta. Kerkko Koskinen kollektiivin ensimmäinen levy oli myös sellainen, josta pidin. Liittyykö johonkin musiikkiin erityisiä muistoja? Vahvimmat tunteet liittyvät pyörryttävään jännitykseen UB:n ensimmäisten vuosien Tavastian keikoilta. Sellainen jännitys, että ei voi hengittää ja sitten jotenkin rentoutuminen, kun kuunteli yhdessä yleisön kanssa omia tekstejä, ja ne tuntuivat samaan aikaan omilta ja muiden omistamilta. Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri merkitsee? Musiikki parhaimmillaan parantaa ihmisen oloa ja selvittää päätä. On mielestäni hyvä, että meillä on elävä ja laaja klassisen musiikin kulttuuri. On hienoa, että satoja vuosia sitten sävellettyä taidemusiikkia soitetaan elävänä Lappeenrannassa ja Tampereella. On myös suomalaisten kannalta etuoikeus, että täällä tehdään paljon suomeksi sanoitettua musiikkia. Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? No lisätuloja kesäkuisin! Vakavasti: tekijän moraalinen oikeus on tärkeä kuten myös sellainen järjestelmä, jossa tekijä saa korvausta omasta työstään silloin kun sitä käytetään kaupallisesti. Nykyinen järjestelmämme painottaa mielestäni liikaa pitkiä suoja-aikoja ja liian vähän sitä, miten tekijät juuri nyt ja tässä maailmassa saavat elannon tekemisestään.
Pääkirjoitus Päätoimittaja lauri kaira Luovalla alalla ovat kasvun avaimet Suuret uutiset menestyjistä koskevat näinä kovina aikoina yhä useammin luovien alojen yrityksiä. Niko-porosta kertova Lentäjän poika -elokuva myytiin 118 maahan. Clash of Clans -pelistään tunnettu Supercell keräsi vuonna 2013 Luovan alan edistämiskeskukset rahoittaa usein ala itse. yhteensä 672 miljoonan euron liikevaihdon. Rovio tahkoaa voittoja Angry Birds -pelillä ja hahmoilla. Muumi-kirjoja on käännetty 44 kielelle. Sunrise Avenuen hitit soivat Saksassa ja Ruotsissa ennätysmääriä. Menestyjien listaa voisi jatkaa Sofi Oksasella, Eino Juhani Rautavaaralla, klassisen musiikin huippusolisteilla ja kapellimestareilla. Suomessa osataan ja tämä osaaminen pystytään muuttamaan työpaikoiksi ja kasvuksi. Luova työ sekä henkinen omaisuus ammattitermein IPR ovat nykyaikaa. Koko EU:n alueella puhutaan 510 miljardin euron toimialasta. EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 prosenttia Suomen työvoimasta ja tuovat 4,8 prosenttia BKT:stämme. Pelkän musiikkialan talous mitattiin Suomessa 837 miljoonan euron kokoiseksi vuonna 2012. Vuosituhannen alkuun verrattuna musiikkivientimme on kaksinkertaistunut. Luovalla alalla ja henkisessä omaisuudessa ovat kasvun avaimet ja mahdollisuudet. Siksi on syytä pitää huolta näiden toimintaedellytyksistä. Suuri osa luovien alojen edistämistoimintaa tapahtuu näiden alojen itse perustamien ja rahoittaminen edistämiskeskusten kautta. Hyvitysmaksun romahtaminen on tunnetusti heikentänyt näiden toimintaresursseja. Siksi pitääkin kysyä, tekeekö julkinen valta riittävästi luovien alojen toimintaedellytysten hyväksi? Vertailukohtana voi käyttää vaikkapa sitä, minkä verran on panostettu muihin kasvualoihin esimerkkinä vaikkapa TEKESin vuosien mittaan jakamat tuet. Toinen asia on tekijänoikeuksista huolehtiminen. Koska näiden alojen kyky työllistää nojaa liki sataprosenttisesti tekijänoikeuksiin, tekijänoikeuksista huolehtiminen on työpaikoista ja kasvusta huolehtimista. Kuva: saara vuorjoki 4 6 8 8 Gramexpress Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki toimitus@gramex.fi, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira, toimitussihteeri Heikki Jokinen, ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 25. vuosikerta, julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564, Forssa Print 2014, painos 48 000 kpl Kannessa Haloo Helsinki! Kannen kuva: Marek Sabogal Sisältö 2 Hän / Anni Sinnemäki 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Johtosävel / Ilmo Laevuo 8 Anna Puu ja Arja Koriseva: Laulaminen osa itseä lapsesta asti 13 Soolo / Hannu Saha 14 Haloo Helsinki! Sydän mukana keikkalavoille 17 Vuoden tähdet saivat Emmansa 19 Softengine edustaa Euroviisuissa 20 Välisoitto 20 Asiakasinfo 22 Gramex jakoi liki 19 miljoonaa musiikille 24 Luova talous Suomen moottoriksi 28 Olisiko sopimuslisenssi ratkaisu verkkotallennuspalveluille? 29 Pykäläviidakko / Juhani Ala-Hannula 30 Messissä mukana 3
alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Kuvat: pink / Andrew Macpherson. haloo helsinki! / marek sabogal. Pink Haloo Helsinki! Pink ja Haloo Helsinki! vuoden radiotähtiä Pink soi viime vuonna eniten Suomen yksityisissä radioissa. Hänen esittämiään kappaleita esitetttiin yhteensä 21 575 kertaa. Soitetuin kotimainen ja kokonaislistan kakkonen on Haloo Helsinki! 19 665 soittokerralla. Listan kolmas Madonna 19 347 soittokerralla. Kymmenen kärkeen mahtui yhteensä viisi kotimaista. Haloo Helsingin lisäksi kotimaisten kärkeen kuuluivat J. Karjalainen, Erin, Jenni Vartiainen ja Chisu. Tiedot perustuvat Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin. Madonna J. Karjalainen kuva: PascalMannaerts / www.parcheminsdailleurs.com kuva: Timo Kirves Soitetuimmat esiintyjät yksityisissä radioissa 2013 01. Pink 21 575 02. Haloo Helsinki! 19 665 03. Madonna 19 347 04. J. Karjalainen 19 085 05. Bruno Mars 18 818 06. Rihanna 17 295 07. Erin 16 725 08. Jenni Vartiainen 16 615 09. Chisu 15 794 10. Michael Jackson 15 698 11. Juha Tapio 15 698 12. Bruce Springsteen 14 833 13. Bon Jovi 14 239 14. Maroon 5 13 340 15. Anssi Kela 13 180 Bruno Mars kuva: Kait Z Feng Tilasto: Kari Niemelä / Gramex 4
Folklandia Gaalassa soitti Vuoden nuori pelimanni -palkinnon saanut ilmajokelainen Arttu Rajala. kuva: petri kivinen Näin MES jakoi rahaa viime vuonna Musiikin edistämissäätiö MES jakoi tukea viime vuonna yhteensä 2,35 milj. euroa. Tämä oli sen ensimmäinen toimintavuosi. Äänitetuotanto 366 450 euroa, elävän musiikin hankkeet 708 085 euroa, kuoromatkat 75 000 euroa, audiovisuaalinen musiikkituotanto 321 150 euroa, markkinointi- ja vienti 247 300 euroa, työskentely 564 300 euroa, koulutustoiminta 34 700 euroa, julkaisutoiminta 33 600 euroa ja tutkimus 500 euroa. Kaikki yhteensä 2 351 085 euroa. Elävän musiikin tuki sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön VAKA-tuen Vuoden Merilaulun ei tarvitse enää olla vesilaulu Kotkassa järjestettävä Vuoden Merilaulu -kilpailu toteutetaan ensi kesänä uudella konseptilla. Kotkan kulttuuriasiainkeskuksen sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n lisäksi kilpailua on järjestämässä Warner Music Finland. Kilpailun sääntöihin on tullut olennainen muutos: sanoitusten aihepiiriä ei enää rajoiteta millään tavoin. Kilpailuun voi lähettää kappaleita 28.4.2014 asti. Esa Niemisen johdolla toimiva esiraati valitsee finaaliin 10 laulua toukokuun aikana. Lisätietoja: www.meripaivat.com osuuden 260 000 euroa. Kuoromatkatuki on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Hakemuksia säätiölle tuli kaikkiaan 3 071, joista myönteisen päätöksen sai 1 457 hakemusta. Äänitetukea myönnettiin 286 uudelle kotimaiselle äänitteelle. Pääosa eli 75 prosenttia meni kevyelle musiikille. Vakavan musiikin osuus oli noin 25 prosenttia. Elävän musiikin tukea myönnettiin 423 hankkeelle. Näistä 80 prosenttia toteutettiin kotimaassa, 20 prosenttia ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 70 prosenttia, vakavan noin 30 prosenttia. Audiovisuaalisen musiikkituotannon tukea myönnettiin 219 musiikkivideolle ja 20 musiikkidokumentille tai -ohjelmalle. Muita audiovisuaalisen alan tuotantojen tukia myönnettiin yhdeksälle hakijalle. Tuetut tuotannot liittyivät pääasiassa kevyeen musiikkiin. Markkinointi- ja vientitukea myönnettiin 75 musiikkialan markkinointi- ja vientihankkeelle. Ne edustivat pääosin kevyttä musiikkia. Työskentelytukia myönnettiin 338. Ne olivat yleisimmin yhden kuukauden pituisia ja suurin osa liittyi kevyeen musiikkiin. Koulutustukea sai 18 tapahtumaa, joista 13 oli vakavan ja 5 kevyen musiikin hanketta. Julkaisutukea jaettiin 31 nuottijulkaisulle sekä kahdelle muulle julkaisulle. Tutkimustukea sai yksi hakija. Tammikuussa folk-palkintosuma Menosta Folklandialla vastasi myös Orkestar Bordurka, joka soittaa Tintti-sarjakuvan kuvitteellisen Bordurian kansanmusiikkia. kuva: petri kivinen Kansanmusiikin alalla jaettiin runsaasti palkintoja tammikuussa. Moni niistä julkistettiin Folklandia-risteilyllä. Se järjestettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Alkuvuoden palkittuja ovat muun muassa Pirulainen: Hurja Hehku (Vuoden kansanmusiikkilevy 2013), Arttu Rajala (Vuoden nuori pelimanni 2014), Juha Kujanpää Ensemble (Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vuoden yhtye 2014), Uma (Kanteleliiton vuoden yhtye), Kaustisen kanteleet: Tapanin marssi (Vuoden Kantelelevy 2013), Tauno Häynö Häkkinen (Folklandian vuoden tanssitekotunnustus) sekä Hannu Syrjälahti (Kanteleliiton Kultakantele-tunnustus). Viime vuonna kriitikoiden Emman voittanut punk-bändi Pää kii suuntaa myös Stupidon juhliin Tallinnaan. kuva: jarkko tiitinen Stupido juhlii Tallinnassa 25 vuotta täyttävä levy-yhtiö Stupido Records juhlii syntymäpäiviään Helsingin lisäksi maaliskuisessa Tallinn Music Week -tapahtumassa. Levyyhtiö avaa festivaalin klubilla Von Krahlin baarissa ja teatterissa. Lavalle nousevat Stupido Recordsin rakastetuimmat suomalaiset ja virolaiset artistit. Suomesta festivaalille saapuu kaikkiaan 19 artistia, joukossa muun muassa Damn Seagulls, Death Hawks, Elifantree, Gracias & The Globe Band, Mirel Wagner, Pää Kii ja Raoul Björkenheim Ecstasy. Vuonna 1989 perustettu Stupido Records on julkaissut vuosien varrella noin 200 äänitettä yli 50 artistilta. Ensimmäinen levy-yhtiön julkaisema single oli virolaisen J.M.K.E.:n Tere Perestroika. 5
alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Kotimaisia jazzjulkaisuja kansainvälisillä listoilla Kolme kotimaista jazzlevyä on huomioitu kansainvälisillä vuoden 2013 parhaiden jazzlevyjen listoilla. Parhaita eurooppalaisia jazzlevyjä rankannut Marlbank.net nosti listansa ykkössijalle Oddarrangin In Cinema -albumin. Sijalla 15 on Alexi Tuomarila trion Seven Hills. Arvostettu jazzlehti New York City Jazz Record puolestaan valitsi vuoden 2013 parhaiden levyjen joukkoon saksofonisti Esa Pietilän luotsaaman Liberty Ship -yhtyeen debyytin Approaching. Rumpali Olavi Louhivuori on Oddarrangin perustaja. kuva: tero ahonen Pro Finlandia kolmelle muusikolle Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki Pro Finlandia myönnettiin joulukuussa 14 taiteilijalle. Vuoden 2013 Pro Finlandian saajien joukossa olivat muusikot Iiro Rantala, Camilla Nylund-Saris sekä J. Karjalainen. KUVA: Timo Kirves Osmo Vänskä ja Ondine palkittiin Grammyilla Kapellimestari Osmo Vänskä ja Minnesota Orchestra saivat tärkeän yhdysvaltalaisen Grammypalkinnon parhaasta esityksestä. Palkitulla levyllä kuultiin Sibeliuksen ensimmäinen ja neljäs sinfonia. Vänskän sopimus Minnesotassa päättyi viime lokakuussa. Hän kuitenkin palaa sinne maaliskuun lopussa johtamaan kaksi Sibeliuksen sinfoniaa Grammy-palkinnon kunniaksi. Parhaana klassisen musiikin kokoelmalevynä palkittiin suomalaisen Ondinen Paul Hindemithin musiikkia sisältävä julkaisu. Musiikin esitti hampurilainen NDR Sinfonieorchester. Solistina oli japanilainen viulisti Midori. Kohta 30 vuotta täyttävä Ondine on saanut runsaasti muita palkintoja, mutta Grammy on sen ensimmäinen. Heti palkinnosta tiedottamisen jälkeen Japanista tuli 1 500 levyn lisätilaus, toimitusjohtaja Reijo Kiilunen kertoi Ylen uutisille. Palkinnot jaettiin tammikuun lopussa Los Angelesissa. Ondinen palkitun levyn solisti oli Midori ja kapellimestari Osmo Vänskä. Kuvat: Midori / Timothy Greenfield-Sanders. Osmo Vänskä / Ann Marsden. 6
Tekijänoikeusaloite tyrmättiin lähetekeskustelussa Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite torjuttiin valtaosassa lähetekeskustelussa pidetyistä 49 puheenvuoroista. Kansanedustajien mielestä tekijöitä ja luovaa työtä pitää suojata eikä piratismia ei saa esitetyllä tavalla tehdä lailliseksi. Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei missään nimessä voi hyväksyä niitä Svart Recordsin ja Warner Musicin vinyyliuusinnat Warner Music digitoi viime vuonna vuosikymmenien varrella kerätyn nauha-arkistonsa. Se avasi varastosta koostetun, noin 5 000 kotimaista albumia käsittävän Suomalaisen musiikin historia -palvelun Spotifyyn. Nyt katalogi saa vinyylimuotoista jatkoa yhteistyössä pienlevy-yhtiö Svart Recordsin kanssa. Levy-yhtiöiden solmiman lisenssisopimuksen myötä Svart julkaisee katalogista noin 50 nimikkeen sarjaa. Ensimmäiset vinyylijulkaisut ilmestyvät kesällä 2014, ja valikoima koostuu pienemmistä ja isommista kulttiklassikoista 1970-luvun progesta 1980-luvun heviin. aloitteen ehdotuksia, jotka tosiasiassa laillistaisivat nettipiratismin, kertoi Mikaela Nylander (r). Korkeatasoinen tekeminen loppuu maasta, jos ei siitä saa korvausta, sanoi Juho Eerola (ps). Lisäksi pidettiin arveluttavana, että aloitteen tiivistelmä ja mainonta jakoivat väärää tietoa sekä nykylaista että aloitteen sisällöstä. Aloitteelle kerättiin tukea harhaanjohtavalla viestinnällä, sanoi Aino- Kaisa Pekonen (vas). Aloite on vähän niin kuin entisen oppilaan ylioppilasaine: otsikko ei vastaa sisältöä, arvioi Janne Sankelo (kok) ja aloitteelle arvosanaksi improbaturin. Tähtäimenä ovatkin huomattavat tekijänoikeuksien kavennukset, siis kulttuurintekijöiden ja sisällöntuottajien aseman konkreettinen heikentäminen, kritisoi Tuula Peltonen (sd). Susi lammasten vaatteissa, kuvaili Mikko Alatalo (kesk). Silvia Modig (vas) sai useaan kertaan selventää lataamisen ja jakamisen eroa vertaisverkkopiratismissa. Aloitteen mainonnassa väitettiin, että lataamisesta saa kohtuuttomia rangaistuksia. Tosiasiassa lataaminen ei ole edes rangaistavaa, jakaminen sen sijaan on. Aloitetta puolustivat Oras Tynkkynen (vihr) ja James Hirvisaari (m11). Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, joka laatii siitä mietinnön. Mirel Wagner legendaariselle Sub Popille Suomalainen laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner on kiinnitetty amerikkalaisen Sub Pop -levyyhtiön artistirosteriin. Sub Popille levyttäneitä artisteja ovat muun muassa Nirvana, Soundgarden ja Fleet Foxes. Wagnerin vuonna 2011 ilmestynyt debyytti (Kioski Records) saa jatkoa loppukesästä 2014. KUVA: aki roukala Kansalaisten aloitteita Kukapa ei haluaisi enemmän järkeä tähän hulluun maailmaan. Johtosävel ilmo laevuo Gramexin hallituksen puheenjohtaja Kansalaisten mahdollisuus saada eduskunnan käsiteltäväksi lainsäädännöllisiä aloitteitaan ohi poliittisen lainvalmistelun säädettiin mahdolliseksi kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen aloite jätettiin eduskunnalle vuosi sitten. Kansalaiset ovat ottaneet innolla vastaan mahdollisuuden tarttua joukkovoimalla vallankahvaan. Aloitteita on laitettu vireille yli kaksisataa ja niiden kirjo kattaa koko inhimillisen elämän. Energiajuomia, Euroopan unionia ja kesäaikaa on vastustettu. Kansanedustajien laatua ja koulutusta on vaadittu kohennettavaksi. Vapauttaa puolestaan on haluttu kannabis ja suojeluskunnat. Kaikkia Gramexin oikeudenhaltijoita koskeva aloite tekijänoikeuksien suojan heikentämiseksi laitettiin vireille runsas vuosi sitten. Hankkeen taustalla on tekijänoikeuksiin penseästi suhtautunutta väkeä. Taktinen oivallus puuhamiehiltä oli, että aloitetta ei lähdetty otsikoimaan piratismin puolesta tekijänoikeuksia vastaan. Hankkeelle annettiin nimeksi Järkeä tekijänoikeuslakiin. Ovelasti susi puettiin lampaan vaatteisiin. On toki helppo lähteä kannattamaan vaatimusta järjestä. Kukapa ei haluaisi enemmän järkeä tähän hulluun maailmaan. Aloite keräsi nipin napin eduskuntakäsittelyyn pääsemiseksi vaaditut kannatusilmoitukset viimeisenä keräyspäivänään. Eduskunta keskusteli aloitteesta helmikuun alussa. Luovaa työtä tekevät ovat kritisoineet voimakkaasti aloitteen päämääriä ja järkeviksi luonnehdittuja ratkaisumalleja. Esitystä on moitittu värikkäästikin populistiseksi ja sen on syytetty sumuttavan omia allekirjoittajiaan. Tekijänoikeusaloitteen edetessä kohti yhä yksityiskohtaisempaa tarkastelua aloitteen todelliset tarkoitusperät ja ristiriitaisuudet käyvät yhä selvemmiksi. Hanke kaatunee omaan mahdottomuuteensa. Siitä huolimatta se opettaa meille jotain kansanvallasta. Harhaanjohtaminen jopa lainsäädäntöhankkeen muodossa on mahdollista. Toivottavasti tämä episodi ei tarpeettomasti tahraa koko kansalaisaloitejärjestelmää ja vie siltä uskottavuutta. Kuva: matti matikainen 7
Anna Puu ja Arja Koriseva: Laulaminen osa itseä lapsesta asti 8
Anna Puuta ja Arja Korisevaa yhdistää se, että molempien ammattilaisura alkoi laulukilpailusta. Vaikka he olivat opiskelleet itselleen toisen ammatin, laulaminen vei siitä voiton. Esiintyminen on tuttua: molemmat ovat viihdyttäneet katsojia ja kuulijoita pienestä pitäen. Teksti mia hemming Kuvat matti maitikainen ja arja.koriseva.fi 9
Ei kannata yrittää leikkiä mitään muuta kuin olet. Anna Puu ja Aleksanterin teatteri, jossa hän kilpaili Idols-kilpailussa vuonna 2008. Viikonloppuna kilpailijat lauloivat yksin ja yhdessä, harjoittelivat öisin, heräsivät aikaisin, mokailivat, jännittivät, antoivat haastatteluja, odottivat. Anna Puustjärven eli taiteilijanimeltään Anna Puun varsinainen ura alkoi vuoden 2008 Suomen Idolslaulukilpailusta. Kilpailussa hän sijoittui toiseksi. Olin aiemmin ajatellut, etten ikinä voisi mennä Idolsiin. Olin vaihtoehtomusiikin esittäjä ja kuluttaja, jolloin en pitänyt perusvaltavirtapoppia edustavaa kilpailua minun areenanani. Mutta sitten saavuin elämässäni risteykseen, jolloin minun piti valita joko ekonomiura tai musiikin tekeminen vakavissaan. Idols-kilpailu ei ollut Puustjärven ensimmäinen kilpailu laulajana. Ollessaan yhdeksännellä luokalla hän osallistui vaihtoehtorokkia esittävän bändinsä kanssa lasten ja nuorten taidetapahtumaan. He sijoituivat jaetulle ensimmäiselle sijalle. Muuten Outokummussa ei ollut musiikkikilpailuja tarjolla nuorille kyvyille, mutta toki mahdollisuuksia harrastaa musiikkia. Oman persoonansa mukaista musiikkia Puustjärvi kertoo esittäneensä jo 15-vuotiaana. Alakoulun soitin piano oli vaihtunut kitaraan. 10 Oma musiikkityyli näkyi yläasteella vaatetuksessanikin. Bändiviritykset tulivat silloin elämääni: esiinnyimme lähinnä koulun juhlissa. Aktiivinen musiikinopettaja järjesti musiikki-iltoja pari kertaa vuodessa, joissa musiikkia harrastavat oppilaat pääsivät esiintymään. Alakoulussa Puustjärvi oli kuorossa ja lauloi mielellään soolo-osuudet. Hän ei arastellut esiintymistä. Olen ollut sellainen esiintyjätyyppi pienestä pitäen. Lauloin alakoululaisena yksin englantilaisen laulun joulukirkossa ja Tellervo Koivistolle neljännellä luokalla, kun hän vieraili Outokummussa. Konservatorioon pääsin 6-vuotiaana luultavasti laulutaidolla, kun pääsykokeissa kysyin luvan laulaa soitettuani ensiksi vähän heikosti pianoa. Harrastus muuttuu työksi Vaikka Anna Puustjärvi on laulanut pienestä pitäen, hän ei lapsena eikä opiskelijanakaan haaveillut urasta laulajana. Hän ei osannut ajatella laulamista tulevaisuuden ammattia, koska teki sitä koko ajan. Ajattelin myös, että pitäisi mennä musiikkikouluun, jos haluaa ammattilaiseksi. Minua ei kuitenkaan koskaan ole kiinnostanut teoretisointi musiikista ja sen pilkkominen atomeiksi, Puustjärvi kertoo. Kipinä vakavammin laulamiseen alkoi tuntua vasta, kun Puustjärvi muutti Turusta Helsinkiin valmistuttuaan ekonomiksi. Turussakin Puustjärvellä oli kauppakorkeakoulun opiskelijoista koottu cover-bändi, joka soitti koulujen juhlissa. Aika nopeasti olen teini-ikäisestä lähtien aina löytänyt eri paikoissa ihmiset, joiden kanssa perustaa bändi. Helsingissä Puustjärvi soitti ja lauloi ystävänsä kanssa sisäpihoilla ja erilaisissa bileissä. Laulaminen oli jo sellainen intohimo, että satunnainen keikkailu ei enää tuntunut riittävän. Valmistuttuani minun piti sitten valita lähdenkö ekonomin uralle vai seuraamaan sydämeni ääntä. Tunne siitä, että minun on katsottava tämä musiikkiasia loppuun asti, oli lopulta kirkas ja ehdoton. Anna Puu sai Idols-kilpailun myötä levytyssopimuksen. Jukka Immonen ja Lasse Kurki tuottivat Anna Puun esikoisalbumin, Kurjen lisäksi Knipi sävelsi kappaleet. Yhteistyö tiimini kanssa oli luontevaa heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta, ja nautin
levyn teon joka hetkestä. Olin aina aamusta paikalla, vaikkei olisi tarvinnutkaan, sillä halusin olla mukana kaikessa ja kertoa mielipiteeni. Minulla oli selkeä visio levystäni, miltä haluan sen kuulostavan. Albumi nousi ilmestymisviikollaan Suomen virallisen listan ensimmäiselle sijalle. Kolmen kuukauden kuluttua sen uutisoitiin ylittäneen platinalevyn rajan. Tässä työssä tulee ajettua ammattiautoilijan verran. Oppia kantapään kautta Anna Puu muistelee, että Idols-kilpailuun osallistumisessa häntä arvelutti julkisuuden pyöritykseen joutuminen. Hän kehitti itselleen selviytymisstrategian. En ota niin vakavasti kaikkea itsestäni sanottua enkä pyri korjaamaan jokaista väärää ilmaisua tai tietoa. En ota itseeni loukkaavia kommentteja enkä käy keskustelupalstoilla. En googleta itseäni, Anna Puu luettelee. Ekonomina Anna Puu perusti heti läpimurtonsa jälkeen oman yrityksen, jonka kautta hän pyörittää taiteensa bisnespuolta. Se ei kuitenkaan tarkoita täydellistä itsemääräämisvaltaa, sillä levy-yhtiöt ovat levytyssopimuksissa melko määrääviä osapuolia. Ei ensimmäinen levytyssopimukseni ollut kaikkein paras, mutta hyväksyin sen pääsinhän monen mielestä levyttämään niin helposti. Mielestäni erityisesti aloittavien muusikoiden kannattaisi käyttää kaikki sopimuksensa itsensä valitsemalla asianajajalla. Kaikilla on siihen oikeus, vaikka muuta väitettäisiin tai painostettaisiin esimerkiksi kireällä aikataululla. Anna Puun tyyli on vaihdellut vuosien varrella, mutta hän ei ole suostunut vieraisiin rooleihin. Hän neuvookin aloittelevia artisteja pysymään uskollisena itselleen myös julkisen imagon tasolla. Ei kannata yrittää leikkiä mitään muuta kuin olet. Jos olet tavallinen tyyppi, niin olet, eikä silloin ole järkevää pyrkiä kohahduttamaan edesottamuksilla julkisuudessa. Jos tykkäät olla kotona ja leipoa pullaa, se on myös hyvä imago. Viime syksynä Anna Puu sanoitti Timo Lassyn säveltämän tunnuskappaleen Mielentilaa elokuvaan Ei kiitos. Anna Puu pitää sitä urallaan avauksena uusiin mahdollisuuksiin. Nyt uskallan tarttua tuon kaltaisiin mittatilaustyötarjouksiin ilman turhia epäröintejä. Kesällä Anna Puu pitää lomaa keikkailusta. Silloin hän ryhtyy keräämiään muistiinpanoja työstämään lauluiksi. En osaa sanoa levyn ilmestymisajankohtaa, mutta pidän ripeästä tekemisestä. Ei sitä jäädä kahdeksi vuodeksi hiomaan, jollei ole kyse siitä, että kappaleet ovat keskeneräisiä. Arja Koriseva kehottaa tarttumaan mahdollisuuksiin Arja Korisevalla on parhaillaan 25-vuotisjuhlavuosi laulajana. Suunnitellessaan juhlakiertuetta hän on muistellut uraansa ja kiitollisena todennut saaneensa monipuolisesti tehdä erilaisia asioita. Nyt 48-vuotiaana hän toivoo, että pystyisi vastedeskin tekemään monipuolisesti työtään. Haluan yhdistää kaikkia tekemisen tapojani, ja haaveilen vielä suurempien kokonaisuuksien tekemisestä. Olen edelleen valmis laittamaan itseni likoon uusiin haasteisiin, Koriseva sanoo. >>> Arja Koriseva lähti ensimmäistä kertaa keikkailemaan orkesterin kanssa ollessaan 13-vuotias. Opettajaopintojen aikaan hän piti pari vuotta taukoa, kunnes perusti valmistumisvuotenaan Fortuna-orkesterinsa. 11
Toistakymmentä vuotta sitten Koriseva tarttui uuteen haasteeseen, mistä ratkaisusta hän vielä tänä päivänäkin saa nauttia. Silloin hän lähti mukaan Teatteri Eurooppa Neljän musikaaliin. Seuraavaksi minua pyydettiin Lahden kaupunginteatteriin Laulavat sadepisarat -musikaaliin. Musikaalimaailmaan sisään pääsemiseksi tuntemani ammattilaiset neuvoivat lähtemään rohkeasti mukaan omilta tuntuviin produktioihin. Nyt olen tehnyt yhdeksän erilaista musikaaliroolia, mikä on myös laajentanut kuulijakuntaani. Varsinainen näytön paikka Korisevalle oli tangolaulukilpailu vuonna 1989, johon hän osallistui äitinsä ja naapurinsa ilmoittamana. Koriseva voitti kilpailun ylivoimaisesti. Ovista ja ikkunoista tulvi sitten työtarjouksia. Pääsin tutustumaan jo uran tehneisiin henkilöihin viihdemusiikkimaailmassa. Konkarit eivät pistäneet pahakseen noviisin kysymyksiä, ja hyvät neuvot olivat suureksi avuksi. Opin myös tuntemaan Suomea: paikkajuntakohtaisesti löytyy eroja esimerkiksi temperamentissa ja huumorissa. Koriseva oli perustanut aiemmin Tangokuningatar-vuotenaan Fortuna-orkesterin, jonka nimisenä orkesterinsa edelleen tunnetaan. Sitä ennen hän keikkaili Kastanjabändin kanssa. Ja sitä ennen lauloin isosiskoni Eijan kanssa kokoonpanossa Jussi Heikkisen orkesteri, Eija ja Arja. Ensimmäinen orkesterini oli Peräkylän pojat, josta tuli minun ja Akateemiset ammatit jäivät kun Anna Puu ja Arja Koriseva ryhtyivät laulajiksi. Eijan myötä Siskokset ja Peräkylän pojat. Olin 13-vuotias, kun siihen lähdin mukaan, ja olin mukana neljä vuotta. Tein koko ajan kuitenkin paljon töitä myös koulun eteen, ja pärjäsin hyvin. Peräkylän pojat olivat siskokset huomanneet, sillä siskokset esiintyivät kylän, koulun ja monien yhteisöjen juhlissa. He kirjoittivat itse lisäksi musiikkiesityksiä, joita kävivät esittämässä myös omaa kylää kauempana. Nuorempi Koriseva osallistui vielä useisiin läänien välisiin taidetapahtumiin menestyksekkäästi. Viihdetaitelijalta vaaditaan lahjakkuutta ja ahkeruutta Ala-asteikäisenä Arja Koriseva esiintyi ahkerasti, mistä hän kiittää erityisesti Heiskan kyläkoulun opettajapariskuntaa. He kannustivat kaikkia oppilaita esiintymään ja laulamaan. Keikoilla harrastamani smalltalkin opin puolestaan äitini pitämässä kyläkaupassa, joka oli monen toiminnan Arja Koriseva on pienestä pitänyt halunnut viihdetaiteilijaksi, vaikka opiskelikin opettajaksi. keskipiste. Isäni ajoi sen myymäläautoa, jossa pääsin myös harjoittelemaan sosiaalista kanssakäymistä asiakkaita auttaessani, Koriseva mainitsee. En kuitenkaan unelmoinut kauppiasammatista, sillä minulla oli kutsumus saada ihmiset hyvälle mielelle ja viihtymään. Minulla oli tunne, että löydän oman elämäntehtäväni laulamisesta. Korisevan vanhemmat olivat aktiivisia kuorolaisia ja enonsa harmonikkataiteilija Erkki Friman. Frimanin orkesteri majoittui heillä usein, ja siskokset tutustuivat muusikoihin ja laulajiin, esimerkiksi Eija Sinikkaan. Vitsailimme, että Eija Sinikka on yhtä kuin minä ja Eija. Eija on Eija Anita ja minä olen Arja Sinikka yhdessä olisimme Eija Sinikka! Koriseva kuitenkin varttui ajatellen, ettei laulaminen tai viihdyttäminen ole oikea ammatti. Hän lähti opiskelemaan opettajaksi Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitokseen. Tuolloinkin esiinnyin yksin tai kurssibändissä, johon kuului esimerkiksi Turkka Mali, Timo Kahilainen ja Heikki Hela. Opiskelin samalla klassista laulua Keski- Suomen konservatoriossa Jyväskylässä, jonne olin päässyt 17-vuotiaana sisään, nuorimpana joukosta. Ravasin kahden kaupungin väliä sitkeästi neljä vuotta toisessa opiskellen laulua ja toisessa opettajaksi. Päivääkään en kuitenkaan ole tehnyt opettajan töitä valmistuttuani, sillä laulajan ura aukesi Tangokuninkaallisuudesta. Korisevan halu harjoitella laulamista ja kehittyä laulajana nuoresta pitäen ilmentävät hänen kunnianhimoista suhtautumistaan työhönsä. Hän on pitänyt viihdetaiteilijan työtä palveluammattina eikä tähteytenä. Tätä työtä tehdään ihmisille, herätetään heitä iloitsemaan, viihtymään ja nauttimaan. Viihdetaiteilijan työtä oppii parhaiten tekemällä ja tekemällä monipuolisesti. Monipuolinen tekeminen pitää myös sekä minut että yleisöni virkeämpinä. Viihdetaiteilijalta vaaditaan Korisevan mielestä lahjakkuuden, kunnianhimon ja ahkeruuden lisäksi ainakin pitkäpinnaisuutta. Ja sosiaalisia taitoja, sillä jatkuvasti joutuu uusiin tilanteisiin uusien ihmisten kanssa. Pitää myös tykätä autolla ajamisesta, sillä tässä työssä tulee ajettua ammattiautoilijan verran. Täytyy pitää lisäksi itsestään hyvää huolta työvälineestään. Omaan persoonaansa pitää myös luottaa niin, että uskaltaa tehdä asioita omalla persoonallisella tyylillään. Ei tarvitse kaikkeen lähteä mukaan, mikä ei tunnu omalta. 12
FT, dosentti Hannu saha on muusikko, tutkija ja sitoutumaton kulttuuripolitiikan aktiivi sekä Musiikin edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja. kuva: jazek walczak Kansainvälinen kieli soolo Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat. Ehdota solistia! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi. Kantele on globaali. Kansainvälistä yhteistyötä musiikin alueella on ollut aina. Useita klassisen musiikin institutionaalisia rakenteitamme olivat luomassa myös maahanmuuttajat. Muualta tulleet toivat runsaasti vaikutteita ensimmäisiin populaarimusiikkimme ilmentymiin, kuten alan tutkimuksissa korostetaan. Taide on ollut aina kansainvälistä virtaa, jopa se kaikkein vanhin ja suomalaisin perinnemusiikkimme. Edes kansallinen symbolimme kantele ei ole pelkästään suomalaisten omaisuutta. Kanteleensukuisia soittimia ovat tutkineet suomalaisten lisäksi balttilaiset, pohjoismaalaiset, amerikkalaiset, englantilaiset, japanilaiset ja monet muut tutkijat. Kantelesäveltäjä on yhä useammin ulkomaalainen. Kanteleensoittajia on laajasti ympäri maailman: korkeatasoisten taiteilijoiden levyjä on ilmestynyt Baltian ja Venäjän lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja Norjassa. Kantele on globaali sekä historiansa että nykyisyytensä osalta. Olen usean vuoden ajan saanut olla tekemässä kulttuurista kehitysyhteistyötä Namibiassa, Sibelius-Akatemian ja Namibian yliopiston yhteishankkeena. Keskeisenä ideana on ollut auttaa namibialaisia luomaan perinnemusiikin arkisto, joka olisi musiikinopiskelun tukena sekä Namibiassa, Helsingissä että myöhemmin netin kautta koko maailmassa. Namibia-projektin työmuodoista keskeisin on kenttätyö, paikallisen perinnemusiikin tallentaminen. Lisäksi digitoidaan sikäläisen yleisradion perinnemusiikin arkistoja. Pidemmällä tähtäimellä toimitetaan opetusmateriaalia ja tutkimusjulkaisuja koulutuksen tarpeisiin. Kansansoitinten rakennustoiminnan elvytystyö on tärkeä osa hanketta, samoin käytännön musisoinnin yhteistyö konsertein. Perinteisten namibialaissoittimien elvyttämisessä hyödynnetään kokemuksia Kantele kouluun -hankkeesta. Kun opiskelin musiikintutkimusta yliopistossa 1970- luvun lopulla, vallalla oli etnomusikologinen totuus, että musiikki ei ole kansanvälinen kieli. Opin mukaan näin ei voi olla, koska vierasta kulttuuria ei voi ymmärtää sen kulttuurikontekstia ja musiikkijärjestelmää tuntematta. Olin jo silloin vastaan tuota tietämistä ja tiedostamista ylikorostavaa oppitotuutta. Minusta esteettinen kokeminen ei välttämättä edellytä taiteen perus- eikä syventäviä opintoja. Riittää, jos ja kun nauttii. Musiikki on kansainvälinen kieli ja mitä hienoin tapa rakentaa globaalia yhteisymmärrystä. 13
Haloo Helsinki! Sydän mukana keikkalavoille 14
Haloo Helsinki! sai tavoitellun Vuoden yhtye -Emman. Haloo Helsinki! Perustettu vuonna 2006. Elli laulu, Leo Hakanen kitara, Jere Marttila kitara, Jukka Soldan rummut. Julkaissut neljä levyä: Haloo Helsinki! (2008), Enemmän kuin elää (2009), III (2011), Maailma on tehty meitä varten (2013). Haloo Helsinki! on viime vuosien todellinen ilmiö. Keikat ovat loppuunmyytyjä, palkintoja kertyy, levyt myyvät huikeita määriä ja yhtyeen musiikki kuuluu kaikilla radioaalloilla. Miltä meno näyttää yhtyeen itsensä silmin? Teksti heikki jokinen Kuvat Marek Sabogal 15
Sydän on oltava mukana koko ajan, teeskennellä ei voi, tiivistää yhtyeen kitaristi Leo Hakanen. Ihmiset maksavat keikalle, jotta näkisivät meidät. Haluamme antaa silloin kaikkemme. Studioon ja keikalle kun pääsee, on hyvä ja innostunut fiilis. Nautimme tekemisestä, ja niin kauan kuin nauttii, pitää tehdä. Vuonna 2006 perustettu ja kaksi vuotta myöhemmin esikoislevynsä Haloo Helsinki! julkaissut yhtye on ahkera keikkailija. Takana on nyt viitisensataa keikkaa. Viime vuonna niitä kertyi mittavat 131. Reilut kaksi vuotta jokainen keikkamesta on ollut tupaten täynnä. Joka kerta kun nousemme lavalle, teemme täysillä. Pate Mustajärvikin kertoi fanittavansa meitä, olemme hänen mukaansa raivoisa live-bändi. On hienoa kun muutkin muusikot pitävät musiikistamme. Radiosoitto tietysti auttaa musiikin tunnetuksi tekemisessä, mutta keikat ovat meidän juttu. Tässä on nyt paahdettu seitsemän vuotta käytännössä ilman lomaa. Kesällä yhtye soitti lähes 50 festivaalilla. Se oli mahtavaa aikaa. Siinä on pakko pitää kunnosta huolta vapaa-aikanakin. Keikka on fyysisesti sama kuin tunnin kovatempoinen lenkki. Tämä on ammattimaista hommaa. Leo Hakanen sanoo, että alun perin helsinkiläisyhtye halusi keikkailla siksi, että pääsee kotikaupungin ulkopuolellekin. Nyt sitä ei tarvitse toivoa, kiertueet ulottuvat maamme jokaiseen niemeen ja notkelmaan. Nimestään ja vankasta urbaanisuudestaan huolimatta Haloo Helsinki! ei ole pelkkä pääkaupunkilaisbändi. Suosio testataan kehä III:n ulkopuolella, Hakanen määrittelee. Maakunnissakin keikat ovat loppuunmyytyjä. Olemme kaikki samanlaisia ja yhtä arvokkaita ihan samalla lailla. Ei siinä kysellä kuka on Pohjois-Karjalasta tai Pohjanmaalta. Musiikkiluokilta maailmalle Haloo Helsinki! on nuori yhtye, sen jäsenet ovat hiukan yli parikymppisiä. Taustalla ovat helsinkiläisen Suutarilan koulun musiikkiluokat, joita kaikki nelihenkisestä yhtyeestä kävivät. Kaikki yhtyeen jäsenet ovat yhä samoja kuin syksyllä 2006. Jere Marttilalla ja minulla oli ala- ja ylä-asteella bändejä, mutta päätimme yrittää ihan tosissamme. Käänteentekevä juttu oli kun saimme laulajaksi Ellin. Emme olleet edes ajatelleet naislaulajaa, mutta hän vakuutti meidät. Levy-yhtiö näki meissä potentiaalia, iso kiitos heille siitä. Elli sanoittaa yhtyeen kappaleet. Hänen esikuviaan sanoittajina ovat Juice Leskinen ja Junnu Vainio, Hakanen sanoo. Sävellykset tehdään yleensä yhdessä. Viime levyllä Maailma on tehty meitä varten olin päävastuussa sävellyksistä, mutta Jere Marttilakin säveltää. Ellikin on mukana sävellyksissä, toimimme co-write -hengessä. Se toimii hyvin. Kun Elli laulaa, hän pystyy seisomaan biisin takana. Itse tein viime levylle yhden tekstin. Kimpassa tehtäessä ideat lentävät. Yhtyeen neljästä levystä viime vuonna julkaistu Maailma on tehty meitä varten on ensimmäinen, jolla kaikki luova työ on bändin jäsenten omaa työtä. Joka levyllä on toki ollut mukana bändin omaakin tuotantoa. Otimme tämän levyn myötä täyden vastuun biiseistä. Sen mukana ura kääntyikin nousuun. Tuottajat ovat kiinteästi mukana levyn teossa, olemme oppineet siinä paljon. Suomi on kaunis kieli Nyt tekeillä on viides levy, joka julkaistaan loppuvuodesta. Ensin syntyvät sävellykset, sitten Elli tekee tekstit. Tammikuussa yhtye oli studiossa ja demot ovat olleet tosi hyviä, Hakanen kertoo. Nautimme tästä hommasta, ja on hienoa, että ihmisetkin nauttivat. Kokonaisuus muokkaantuu työn myötä, se on meille tärkeää. Mukana on oltava 10 12 hyvää biisiä, jotta syntyy ehjä kokonaisuus. Olemme tehneet kappaleita koko viime vuoden ajan, niitä on nyt noin 30. Tavoite on luoda levystä kokonaisuus. Se näyttää myös toimivan: viime vuonna Maailma on tehty meitä varten oli Spotifyn kokonaisena kuunnelluin suomalainen levy. Levyn ehdokkuus Emma-palkinnolle vuoden albumina on kunnianosoitus bändille. Se kertoo, että levyä on kuunneltu kokonaisena albumina. Yhtye voitti vuoden popalbumin Emman. Haloo Helsinki! on vankasti suomenkielinen yhtye. Musiikin tekeminen englanniksi ei ole ollut sille koskaan vaihtoehto, Leo Hakanen sanoo. Elli sanoo, että suomi on haastava kieli. Se on myös kaunis kieli sekä äidinkielemme. Haluamme, että yleisö ymmärtää sanasta sanaan mitä haluamme sanoa. Vaikka yhtyeen musiikki on hyvin kansainvälistä, ulkomailla se ei ole liikkunut. Sen facebook-sivuilla on faneja ympäri maailmaa ja Tukholman suunnasta on tullut keikkapyyntöjä. Siellä voisi olla kivakin käydä, Tukholmassa asuu paljon suomalaisia. Vauhti ei hiljene Miten Leo Hakanen itse määrittelisi yhtyeen musiikin? Sanoisin sitä moderniksi poprockiksi. Myös urbaanista poprockista voi puhua. Haluamme tehdä isoja soundeja ja kertosäkeet 16
Vuoden tähdet saivat Emmansa Emma-palkitut 2013 Emma Gaala oli J. Karjalaisen, Haloo Helsinki! -yhtyeen ja Cheekin juhlaa. Haloo Helsinki alkoi keikkailla, jotta pääsee kotikaupungin ulkopuolellekin. Näin on käynyt. Teksti lauri kaira ovat tärkeitä. Isot soundit tarkoittavat massiivista soundia rumpuineen ja taustoineen. Se ei ole mitään minimalismia. Biisit ovat pop-melodiavoittoisia, mutta rock tuodaan niihin mukaan. Olemme nuori trendikäs bändi, etsimme omaa soundia. Mistä bändin mittava suosio voisi johtua? Kappaleet ja niiden tekstit koskettavat ihmisiä. Olemme kuulleet tarinoita kuinka ne liittyvät eri elämäntilanteisiin. Ne ovat hyvä pop-melodioita, joihin yritämme tehdä tinkimättömät soundit. Yhtyeen jäsenet kuuntelevat paljon musiikkia, niin koti- kuin ulkomaistakin. Suosikkien lista on laaja, sieltä löytyvät muun muassa Neljä Ruusua ja Sir Elwoodin hiljaiset värit. Ennen muita tulee kuitenkin Max Martin eli monelle maailman ykkösnimelle työskennellyt ruotsalainen Martin Sandberg. Hän on maailman kovin biisin tekijä, joka on tehnyt 20 vuotta huikeita hittejä. Mutta kun kappale on hyvä, tekstissä on tunnetta ja se sopii esiintyjän suuhun, silloin musiikki toimii. Kaikkea musiikkia pitää arvostaa, jota muut tekevät sydämellään. Haloo Helsinki! on tehnyt kaksi omasta musiikistaan poikkevaa coveriakin: Eppu Normaalin Puhtoinen lähiöni sekä Pelle Miljoonan Juokse villi lapsi. Kiva tehdä välillä jotain muutakin, Hakanen sanoo. Yhteen meno ei hiljene. Levy on tulossa ja keikkailu jatkuu. Haluamme koko ajan kehittää itseämme musiikin eri osa-alueilla, tuottamisesta musiikin tekoon. Nautimme tästä hommasta, ja on hienoa, että ihmisetkin nauttivat. Meillä on mahtavia faneja, me tykkäämme bändihommasta. J. Karjalainen, Haloo Helsinki! ja Cheek menestyivät odotetusti Emma Gaalassa. Kaikki kolme saivat useita Emmoja. J. Karjalainen sai Emma-palkinnot vuoden albumista, vuoden rockalbumista ja vuoden biisistä. Cheek sai Emma-palkinnot vuoden miessolistina, vuoden hiphop-albumista ja vuoden myydyimmästä albumista. Haloo Helsinki! sai Emma-palkinnon vuoden yhtyeenä ja vuoden popalbumista. Vuoden naissolistiksi nimettiin Sanni, vuoden tulokkaaksi Isac Elliot, vuoden iskelmäalbumiksi Juha Tapion Lapisatsulia ja vuoden tuottajaksi MGI eli Henri Lanz. Pekka Sipilä ja Sakari Kukko saivat erikois-emmat. Lehden painoon mennessä ei vielä ollut tietoa, kenelle yleisöäänestyksen perusteella jaettavat Emmat menevät. >>> 17
Emma-palkitut 2013 Vuoden naissolisti Sanni Vuoden miessolisti Cheek Vuoden yhtye Haloo Helsinki! Vuoden albumi Et ole yksin J. Karjalainen Vuoden tulokas Isac Elliot Vuoden pop-albumi Maailma on tehty meitä varten Haloo Helsinki! J. Karjalainen Vuoden vienti-emma Sunrise Avenue Kriitikoiden valinta Risto Vuoden etnoalbumi Pelimannit ja Hiljainen haltioituminen Juuri & Juuri Vuoden jazzalbumi Kallio Dalindèo Vuoden klassinen albumi Bach Eskelinen Ismo Eskelinen, kitara Erikois-Emmat Pekka Sipilä ja Sakari Kakko Vuoden rock-albumi Et ole yksin J. Karjalainen Vuoden metallialbumi Halo of Blood Children of Bodom Vuoden hiphop-albumi Kuka muu muka Cheek Isac Elliot Vuoden iskelmäalbumi Lapislatsulia Juha Tapio Ismo Eskelinen Cheek Vuoden myydyin albumi Kuka muu muka Cheek Vuoden lastenalbumi Ville & Valle UMO Vuoden biisi Mennyt mies J. Karjalainen Vuoden tuottaja MGI eli Henri Lanz Juha Tapio Children of Bodom Sanni Dalindèo Näet loputkin palkitut osoitteessa www.emmagaala.fi 18 Kuvalähteet: Juha tapio / jere hietala. Sanni / warner music finalnd. J. Karjalainen / warner music finland. Isac elliot / ville juurikkala. Ismo eskelinen / maarit kytöharju. Children of bodom / jarmo katila. Dalindèo / veikko kähkönen. Cheek / jere hietala.
Keski-iältään 18-vuotias yhtye pursuaa energiaa lavalla. Softengine edustaa Euroviisuissa Nuorten miesten rockyhtye sai Gramex-kukkakimpun ja lähtee vauhdilla Kööpenhaminaan. Teksti lauri kaira Kuvat tomi mikkola/yle Kuvapalvelu Seinäjokelainen Softengine voitti UMK-kilpailun kappaleellaan Something Better ja edustaa Suomea toukokuussa Eurovision laulukilpailussa Kööpenhaminassa. Voittaja sai Gramexilta tv-kameroiden edessä kimpun Gramexkukkia sekä apurahan tukemaan menestystä Kööpenhaminassa. Gramex on UMK:n yhteistyökumppani, koska se tahtoo edistää uusien kykyjen löytämistä ja menestystä. Tiukka kisa Kisa oli tiukka kärkikaksikon Mikko Pohjolan ja Softenginen välillä. Voittaja sai 10 pistettä Redramalta, 8 pistettä Toni Wirtaselta, 10 pistettä Aija Puurtiselta ja 10 pistettä Tomi Saariselta. Kauas kaksikosta ei myöskään jäänyt Miau. Seinäjoella muutama vuosi sitten perustettu yhtye oli häkellyksestä lähes sanaton. Ens viikolla pitää kysyä tuota, kuului vastaus UMKplussan Miltä nyt tuntuu -kysymykseen välittömästi TV-lähetyksen jälkeen. Stadionrockia nuoruuden innolla Softengine kertoo pyrkivänsä luomaan eeppistä omintakeista tyyliä sekoittaen siihen esikuviaan Coldplaytä, Musea, Disco Ensembleä ja 30 Seconds To Marsia. Keski-iältään 18-vuotiaaseen yhtyeeseen kuuluvat Topi Latukka (laulu, kitara), Ossi Mäkelä (kitara, syntetisaattori) Eero Keskinen (bassokitara), Henri Oskár (koskettimet) ja Tuomo Alarinta (rummut). Vuonna 2012 julkaistu omakustannelevy, hyvä menestys useassa bändikilpailussa ja pitkä keikkalista ovat valmistelleet yhtyeelle tietä UMK-voittoon. Uutta materiaalia on työn alla ja innostus sekä odotukset ovat korkealla. Yhtye teki levytyssopimuksen UMK-kisojen aikana Sony Musicin kanssa. Pyrimme tempaisemaan kuulijan musiikkiimme sisään akustisia ja elektronisia elementtejä hyödyntäen. Vastakohtaiset teemat ja ajatukset korostavat laulujemme mietteliäitä, mutta energisiä ja räjähtäviä ulottuvuuksia. Euroviisujen finaali on lauantaina 10.5. Softengine kisaa finaalipaikasta Kööpenhaminan viisulavalla toisessa semifinaalissa torstaina 8.5. Seuraa yhtyettä ja sen kisavalmistautumista: www.softengine.fi 19
välisoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Anssi Kela esiintyi soitinten jakotilaisuudessa. Hän oli myös lahjoittanut omia soittimiaan. Soittimet kiertämään Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja useat suomalaiset muusikot ovat yhdistäneet voimansa hyvään tarkoitukseen. Meidän soitin -projekti kerää ehjiä ja toimivia bändisoittimia ja jakaa niitä eniten tarvitseville. Projekti kerää sekä soittimia että ehdotuksia lahjoituskohteiksi ja ensimmäiset soittimet jaettiin helmikuun alussa Kulttuuriareena Gloriassa. Idean isä on muusikko Mikko Kosonen. kuva: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus / Maarit Hohteri Hakemuksen lahjoituksen kohteeksi voi täyttää osoitteessa http://meidansoitin.munstadi.fi tai Facebookissa osoitteessa: www.facebook.com/meidansoitin. Soitinlahjoituksia voi ehdottaa osoitteeseen soitinlahjoitus@gmail.com. Kuvat: Matti matikainen asiakas info Kerro jos verotuksesi muuttuu Vuoden 2014 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2014. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja. Asiakkaan on itse toimitettava Gramexille kopio muutosverokortista. Eläkeläisen, koululaisen, opiskelijan tai Suomessa rajoitetusti verovelvollisen tulee aina toimittaa erikseen verotustietonsa Gramexille. Näin varmistat oikean verotuksen. Petri Kiiski, Marja Lempinen, Katja Pönkkä ja Katriina Värjölä. Uusia ihmisiä Gramexissa Gramexin uusi myynti- ja markkinointipäällikkö Petri Kiiski keskittyy markkinoinnin suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Hänen alaansa ovat myös yhteistyöasiat Teoston kanssa sekä henkilökohtaiset asiakassuhteet. Aiemmin Petri toimi reilut yhdeksän vuotta Teostossa useissa erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Hänen tontillaan siellä oli julkisen lisensioinnin ja tallennuksen myynnin organisointia, kumppani- ja jälleenmyyntitoimintaa, toimialasuhteita sekä pohjoismaista yhteistyötä. 20 Yli 20 vuotta taloushallinnossa työskennellyt Marja Lempinen on nyt Gramexin talouspäällikkö. Hän on toiminut useissa yrityksissä kuten Bureau Veritas Finlandissa ja mainostoimisto J. Walter Thompson Finlandissa. Musiikkibisnes on tullut tutuksi Ondinen sekä Kulttuuritehdas korjaamon talouspäällikkönä sekä töistä Turun musiikkijuhlasäätiön Down By The Laiturin ja Rumba-lehden taloushallinnoissa. Marja tuntee olonsa kotoisaksi Gramexissa ja pitää sen työtä tärkeänä. Katja Pönkkä aloitti Gramexissa tammikuussa IT- ja tilitysoperaattorina. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelyä sekä taloustieteitä. Aiemmin hän on työskennellyt taloushallinnon töissä. Katja harrastaa joogaa, spinningiä sekä matkailua aina kun mahdollista. Katriina Värjölä on koulukseltaan taan merkonomi ja aloitti työt Gramexin tilitysvalmistelijana helmikuussa. Edellinen työpaikka oli Jumbon kauppakeskuksen Stadiumissa. 21-vuotias Katriina harrastaa ratsastusta ja tanssia. Ilmoittakaa äänitteet ja musiikkivideot Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Myös kaikista singleistä ja radiopromoista tulisi tehdä ääniteilmoitukset. Musiikkivideoistakin on tehtävä ilmoitukset Gramexille. Niistä tulee Gramexin kautta esityskorvauksia videon tuottajalle sekä kotimaisista videoista myös taiteilijoille. Äänite- ja musiikkivideoilmoitukset löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi.