Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 paikan päällä Tarkastuslistan kysymykset 5A8, 5A11: hankkeen tulot ja muut kustannuksiin saatavat korvaukset Koulutus välittäville toimielimille: Oulu; Siilasvuon talo K2 5.-6.5.2009 Kuopio; Kuopion yliopisto 7.-8.5.2009 Tampere; Museokeskus Vapriikki 12.-13.5.2009 Helsinki; Paasitorni 18.-19.5.2009 TEM Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointi -ryhmä Ylitarkastaja Eliisa Hujala
5A8 Hankkeen tulot ja muualta saatavat korvaukset on asianmukaisesti käsitelty ja vähennetty tarvittaessa hankkeen menoista Rahoituspäätöksessä on määrätty tulojen vaikutus hankkeessa (VAL 11, YA 55 art ja erityisnormit kansallisessa tukilainsäädännössä ) YA 55 art tuloa tuottava hanke? Tarkastetaan onko YA 55 art. tuloa tuottavaa hanketta koskevia sääntöjä sovellettava? Jos, niin etusija yleisasetuksen sääntelylle. Tarkastetaan tuloa tuottavaa hanketta koskevien sääntöjen oikea soveltaminen ja noudattaminen. Jos ei sovelleta YA 55 art -> kansalliset tulojen vaikutusta koskevat normit Kansalliset säännöt tarkastetaan: TULOT: Kansallisen tukilainsäädännön vaatimukset tulojen huomioon ottamisesta MUUT KORVAUKSET: tukikelpoisuusasetus 1079/2007: jos korvausta muulta, ainoastaan erotus on tukikelpoista PS kansallisesti sovelletaan nettoperiaatetta: Kaikkien kustannuslajien kulut lasketaan yhteen ja niistä vähennetään hankkeen tulot, esimerkiksi pääsylipputulot tai osallistumismaksut, ja tuki myönnetään erotuksen osoittamaan määrään, nettokustannusten perusteella (EURA-lomake)
Hankkeen tulot rahoituspäätöksen sisältö Mitä tulojen käsittelystä on säädetty rahoituspäätöksen mukaan hankkeeseen sovellettavassa tukils? Onko rahoituspäätöksessä erityisehtoja? Miltä ajanjaksolta tulojen vaikutus hankkeessa rahoituspäätöksen mukaan huomioidaan, jos perustuu yksinomaan kansalliseen tulosääntelyyn? Sisältääkö muita tarkennuksia tulojen käsittelyyn ja seurantaan? Tarkistetaan, ettei tuensaaja ole saanut tai oikeutettu saamaan menoon korvausta muualta, jota ei ole maksatuksissa vähennetty ainoastaan erotus voi tässäkin olla tukikelpoista (Tukikelpoisuusasetuksen 3 :n 4 momentti). Onko tulot ja omarahoitusosuus pidetty erillään? Onko hankkeelle ilmoitettu tuloja, tai jos hankkeelle ei ole arvioitu tuloja, onko luonteen perusteella oletettavissa että niitä voi olla syntynyt vastaavatko maksatushakemuksessa ilmoitetut tiedot todellisuutta?
YA 55 art - tuloa tuottavat hankkeet A1260/1999 artiklan 29(4) mukaan tulot otettiin huomioon rahaston tukiosuuden enimmäismäärään vaikuttavana tekijänä, mikäli hanke tuotti merkittäviä nettotuloja (enimmäistukiprosentti) A1083/2006: 55 art. mukaan tulot vähentävät hankkeen hyväksyttävien kustannuksien määrää Tulojen vaikutus huomioidaan erityisten funding cap -laskentasääntöjen perusteella, joiden soveltaminen on pakollista, jos yli 1 M hyväksyttävät kokonaiskustannukset ylittävä EAKR hanke eikä kyse ole 55(6) art poikkeuksesta (suositus huomioida myös lähellä rajaa olevien EAKR-hankkeiden osalta, mahd. muutostarve ja kustannusten ylittyminen) tukikelpoisten kokonaiskustannusten suhteellinen vähennys tulojen perusteella, hyväksyttävät kustannukset vahvistetaan tuettavalle investoinnille määriteltyyn käyttöaikaan sidotun tai muulle tuloja synnyttävän palvelun tai muun toiminnan kannalta relevantin tarkasteluajanjakson perusteella Ei toistaiseksi HVO-ohjeistusta laskentasäännöistä. Komission ohjeistus (www.rakennerahastot.fi)
Tuloa vai omarahoitusta? Tuloa = kassavirrat, joihin ei myönnetä tukea lainkaan, vaan jotka vähentävät hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia, joihin tuki myönnetään. Tuloa ei voida lukea hankkeen omarahoitukseksi. Hankkeen kustannukset tulot = nettokustannus, jota tuetaan avustuksella Omarahoitusta = se osa nettokustannuksista, joita ei kateta EU + valtio tai muulla julkisella rahoituksella avustuksin, vaan jää tuensaajan itsensä vastattavaksi Tuloa tuottava hanke: Hankkeen kustannukset tulot (tietyt vähennykset sallittuja) = Nettokustannus Nettokustannus avustukset = omarahoitus
Tulojen sääntelystä Valtionavustuslaki edellyttää, että hankkeen tulojen vaikutuksesta tukikelpoisiin kustannuksiin määrätään rahoituspäätöksessä. VAL 14 yleiset periaatteet tuen myöntämisen edellytyksistä: avustuksen tarve, muut rahoitusmahdollisuudet. Materiaalinen kansallinen tukilaki voi nimenomaisesti edellyttää, että hankkeen menoista vähennetään hankkeeseen välittömästi kohdistuvat tai liittyvät tulot, ja erotus voidaan hyväksyä hankkeen kustannukseksi (esim. aluekehityslaki 25 ). Rahoituspäätöksen ehdot, mahdolliset täsmennykset. Voimassa yleinen kustannuksien korvattavuutta koskeva nettoperiaate rr-toiminnassa ilman erityissäännöstä, ja vaikka YA 55 artikla ei sovelleta. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat ainoastaan kustannukset, joista on ensin vähennetty hankkeen generoimat tulot (nettoperiaate). POIK. Jos VALTIONTUKISÄÄNTÖJÄ SOVELLETAAN voidaan tuloille olla antamatta merkitystä Perusteluina mm: tuki-intensiteetti alhainen, tuen markkinoita vääristävä vaikutus hallittu, markkinaneutraliteetti turvataan katto- ja kumulaatiosäännöillä: ei synny perusteetonta etua.
Sääntelyn logiikasta: avustuksen tarve hankkeen toteutukselle Jos tuensaaja on saanut tai on oikeutettu saamaan hankkeesta aiheutuneeseen menoon korvausta muualta, meno ei ole tukikelpoinen eli ainoastaan erotus on tukikelpoinen. Vastaantyyppinen periaate YA 55 tuloa tuottavan hankkeen rahoitusvajemetodissa: tukea myönnetään hankkeelle siltä osin, kuin sen toteuttamiseen tarvitaan avustusta (ei voida kattaa käyttömaksuilla tai muualta saatavalla rahoituksella) Määrämuotoista rahoitusvajeen laskentametodia (funding cap metodia) täytyy käyttää yksinomaan YA art 55 soveltamisedellytykset täyttävissä hankkeissa (muutettu 24.12.2008) Pitää tietää sovelletaanko artiklaa eli onko kyseessä: - yli 1 Meur EAKR-hanke; - peritään käyttäjiltä maksuja; ja - ei ole valtiontuki 87 (1) merkityksessä (ml. De minimis. ks. komission soveltamisalaa koskeva ohje 55.6 tulkinnasta)
55 art tuloa tuottava hanke 55 artiklaa sovelletaan hankkeisiin, jotka tuottavat nettotuloja välittömästi käyttäjien maksettavaksi tulevien maksujen kautta - mikä on tulo ja mikä muu kassavirta? eri säännöt 55 artiklassa niille hankkeille, joiden objektiivinen ennakkoarviointi on ja ei ole mahdollinen! Tulojen ennakkoarviointi ja todellisen toteutuman seuranta (hankkeen aikana, hankkeen jälkeen) molemmissa tapauksissa tarpeen Ks. Komission COCOF-ohje art. 55(6) soveltamisesta: art 55. 2 4 määräykset on rajoitettu toimiin, joihin ei sovelleta perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuja valtiontukia koskevia sääntöjä ja että tällä tarkoitetaan: valtiontuki (mukaan lukien de minimiksenä myönnetty valtiontuki ). Näissä tapauksissa sovelletaan YA 55 tulosääntelyn sijaan valtiontukisääntelyä ja sen mukaista tuki-intensiteettiä ja tuki-%-kattoja kumuloitumissääntöjä sekä de minimis asetuksen ehtoja. Jotta voidaan soveltaa YA 55 artiklaa, paikan päällä tarkistettava, ettei rahoituspäätöksessä ole virheellistä päätelmää YA 55(6) soveltamisesta tiedettävä onko valtiontukihanke vai ei.
Mikä idea rahoitusvajeen laskennassa? Määritetään ns. funding cap eli se osa investointikustannuksista, joka voidaan rahoittaa hankkeesta (käyttömaksut, tietullit, vuokratulot jne.), ja joka ei siitä syystä tarvitse tukea Tarkoituksena on aikaansaada rajoitettu ja oikeasuhtainen investoinnin tuotto / taloudellinen kannattavuus (investment financial profitability) Jotta hanke voidaan toteuttaa menestyksekkäästi, mutta ilman että syntyy epäoikeutettua etua Jos ainoastaan osaa investoinnista voidaan tukea EAKR ohjelmasta, nettotuotto kohdistetaan tukikelpoiselle osalle investointikustannusta pro rata periaatteella
Omistus ja ylläpito hajautettu? Laskelmat tulee pääsääntöisesti laatia yhdistettynä, jos omistaja ei itse operoi hanketta Toiminta voi olla hajautettu useamman hallinnoijan osakokonaisuuksiin (tarvitaan yhdistetyt laskelmat kaikista) Laskelmassa ei huomioida sijoittavan omistajan ja operaattorin välistä rahaliikennettä (keskinäinen voiton jako), joten nimenomaan todelliset hallinnoijan hankkeesta keräämät maksut ( tariffiperusteiset tulot ) otetaan huomioon (Suhde pysyvyys sääntelyyn, jos tuloja tuottavan hankkeen toiminta luovutetaan? Voidaan luovuttaa, mutta avustuksen takaisinperintä voi seurata. Toiminnan vastikkeellinen luovutus ei ole tuloa hankkeelle, vaan arvioidaan 57 art mukaan)
Käyttömaksuna saatu tulo vai muu? Tulot, 55(1) määritelmä: Tässä asetuksessa tarkoitetaan tuloja tuottavalla hankkeella mitä tahansa tointa, johon sisältyy infrastruktuuri-investointi, jonka käytöstä syntyy välittömiä sen käyttäjien maksettavaksi tulevia maksuja, tai mitä tahansa tointa, johon liittyy kiinteistöjen/maapohjan tai rakennusten myynti tai vuokraaminen tai muu palvelujen suorittaminen maksua vastaan. Ainoastaan välittömästi käyttäjiltä perittävät maksut otetaan huomioon määriteltäessä YA 55.2 artiklassa tarkoitettua rahoitusvajetta Muut rahoituserät voidaan ottaa huomioon kannattavuus laskelmissa (tuen oikeasuhtaisuus), mutta niitä ei sisällytetä rahoitusvajelaskelmaan Ts. muut kassavirrat, jotka eivät ole tuloa, ovat ne yksityiset ja julkiset rahoitusosuudet ja muut taloudelliset etuudet, jotka eivät perustu käyttömaksuihin ( tariffeihin ), tulleihin, maksunluonteisiin käyttöveloituksiin, vuokriin tai muihin suoraan käyttäjiltä perittäviin veloituksiin)
Esimerkkejä (tuloa vai muuta rahoitusosuutta?) Infrastruktuuri-investoinnit, joista peritään maksu käyttäjiltä Tiet tuloa ovat autoilijoilta/ajoneuvojen haltijoilta perittävät tietullit Muuta rahoitusta ovat valtion varoista maksettavat varjotullit, joilta maksetaan tien ylläpitäjille Rautatiet Matkustajilta perittävät lipputulot Muuta rahoitusta ovat valtion avustukset tieverkoston ylläpito- ja käyttökustannuksiin
Esimerkkejä (tuloa vai muuta rahoitusosuutta?) Muu hanke, jossa myydään tai vuokrataan maata tai rakennuksia Teknologiapuistot Tuloa ovat rakennusten käytöstä perittävät vuokrat ja muut maksut sekä hankkeen tarjoamien muiden palvelujen käytöstä saatavat maksu Muuta rahoitusta yksityiset sijoitukset, lainatuotot Kulttuurirakennukset Tuloa tila- ja näyttelyvuokrat jne. Muuta rahoitusta ovat julkisten yhdistysten, säätiöiden, yksityishenkilöiden tuki Mikä tahansa muu palvelun käyttö maksua vastaan Jätevesien käsittely tai talousveden käsittely Tuloa ovat jätevesimaksut ja muut maksut käyttäjiltä Muuta rahoitusta yksityiset pääomasijoitukset
YA 55.2 rahoitusvajemenetelmä ja tukikelpoisuuden tarkastaminen Projektin tukikelpoiset kustannukset eivät saa ylittää rahoitusvajetta, ja tämän toteutumista seurataan tarkastuksilla Rahoitusvaje-laskelmaa voidaan tarkistaa toteutuksen aikana sekä ylös että alaspäin Ellei rahoituspäätöstä ja sen perustana olevaa laskelmaa korjata vastaamaan todellisuutta, korjataan tilanne jälkikäteen kuten 55.3 tai 55.4 art. edellytetty
Rahoitusvaje-laskennan tarkastaminen Paikan päällä tarkastetaan, onko laskelma oikein (ts. rahoitusvajelaskelman perustalla vaikuttavat oletukset järkeviä ja perusteltua, kohtuullinen varmuus siitä, että voidaan luottaa objektiiviseen ennakkoarviointiin) - Onko taustaoletukset, jolle laskelma perustuu järkeviä ja kohtuullisia (ei yli- eikä alirahoitusta) - Onko laskennassa käytetty viitejakso perusteltu ao. tyyppisen toimen osalta? - Vastaavuus normaaliin tuotto-odotukseen (jos palvelu tarjottaisiin markkinaehtoisesti)? - Saastuttaja maksaa periaatteen huomioiminen (ympäristönäkökohdat)? - equity eli jäsenvaltion suhteelliseen vaurauteen liittyvät tasapuolisuusnäkökohdat soveltamisesta ei ole annettu ohjeistusta toistaiseksi tarkoittanee lähinnä käyttäjien maksukykyisyyttä
55 artikla Tuloja tuottavat hankkeet (55.2) 1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan tuloja tuottavalla hankkeella mitä tahansa tointa, johon sisältyy infrastruktuuri-investointi, jonka käytöstä syntyy välittömiä sen käyttäjien maksettavaksi tulevia maksuja, tai mitä tahansa tointa, johon liittyy kiinteistöjen/maapohjan tai rakennusten myynti tai vuokraaminen tai muu palvelujen suorittaminen maksua vastaan. 2. Tuloja tuottavien hankkeiden tukikelpoiset kustannukset eivät saa ylittää investointikustannusten käypää arvoa vähennettyinä investoinnista saatujen nettotulojen käyvällä arvolla tietyn viitekauden aikana seuraavien osalta: a) infrastruktuuri-investoinnit, tai b) muut hankkeet, joiden tulojen objektiivinen ennakolta arviointi on mahdollista. Jos 55(2) arviointi ei mahdollista tehdä objektiivisesti, ei sovelleta 55(2) laskentamenetelmää, vaan 55(3) mukaista menettelyä.
Tuloa tuottava hanke ja tukikelvottomat osat investointikustannuksista Jos kaikki investointikustannukset eivät ole tukikelpoisia osarahoitusta varten, nettotulot jaetaan investointikustannusten tukikelpoisten ja muiden kuin tukikelpoisten osien suhteessa. Haaste jäljitysketjun kannalta eri osien erottamiselle (hanke vs. kokonaisuus, josta se on osa) Todentavan aineiston erillisyyden ja aukottoman jäljitysketjun asianmukainen toteutus tarkastetaan art 13 paikan päällä tarkastuksissa: onko kustannus/hyöty eli cost-benefit laskelmat tehty, onko laskelma oikein, onko todentavat asiakirjat tallella, siten että hanke voidaan erottaa muusta toiminnasta, eikä tukikelvottomiin kustannuksiin liittyviä eriä ei hyväksytä hankkeen kustannuksiksi).
55(3) ei objektiivisesti arvioitavissa -tyyppi 3. Jos tulojen objektiivinen ennakkoarviointi ei ole mahdollista, viiden vuoden kuluessa toimen päättymisestä saadut tulot on vähennettävä komissiolle ilmoitetuista menoista. Todentamisviranomainen tekee vähennyksen viimeistään toimenpideohjelman osittaisen tai lopullisen sulkemisen yhteydessä. Loppumaksua koskevaa hakemusta oikaistaan vastaavasti. Toimen päättyminen arvioidaan YA art. 88(1) 2 kohdan kolmen kumulatiivisen edellytyksen täyttymisen perusteella: Tätä asetusta sovellettaessa toimia pidetään päätökseen saatuina, kun - niiden mukaiset työt on tosiasiallisesti suoritettu ja (ei tarvita enää mitään toimenpiteitä, ennen kuin hanke on täysin valmis) - joiden osalta tuensaajien kaikki menot on maksettu (tuensaajan ei edellytetä maksavan hankkeessa muita menoja) - ja vastaava julkinen rahoitusosuus on maksettu. (tuensaajalle on maksettu kaikki hankkeen toteuttamiseksi myönnetyt julkiset rahoitusosuudet)
Mihin hankkeisiin voidaan objektiivisesti arvioida tulot ennalta? Milloin sovelletaan ennakkoarviointia (55.2) milloin vähennetään tulot jälkikäteen (55.3)? Arviointi perustuu objektiivisiin mahdollisuuksiin ennakoida perittävän käyttömaksun määrä ja käyttäjien voluumi (hinta vs. kysyntä -> odotettu tuotto) Esimerkki 55(2): tietulli: Tiedetään käyttäjien lukumäärä, voidaan ennakoida kysynnän muutoksia aiemman kokemuksen perusteella, maksupolitiikka on ennalta määrätty / muutoin maksuperusteet tiedossa ja laskelmat mahdollista perustaa objektiiviseen aineistoon Esimerkki 55 (3): kysyntävetoisten innovaatioiden tuottamat tulot: Vaikea arvioida kysyntää, ei ole kokemusta vastaavasta tuotteesta/palvelusta, minne hinta asettuu Ei tilastoa aiemmasta käyttöasteesta & kysynnästä, mahdolliset asiantuntijalaskelmat vääjäämättä subjektiivisia
55 (4) palautus vs. 55 (3) vähennys 4. Jos enintään kolmen vuoden kuluttua toimenpideohjelman päättymisestä todetaan, että toimi on tuottanut tuloja, joita ei ole otettu huomioon 2 ja 3 kohdan perusteella, nämä tulot on palautettava Euroopan unionin yleiseen talousarvioon rahastojen rahoitusosuutta vastaavasti. 5. Tämän artiklan 1 4 kohtaa sovelletaan ainoastaan sellaisiin EAKR:n tai koheesiorahaston osarahoittamiin toimiin, joiden kokonaiskustannukset ovat enemmän kuin 1 000 000 euroa. 6. Tämä artikla ei koske hankkeita, joihin sovelletaan perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuja valtiontukia koskevia sääntöjä. ERO: 55 (4) mukaan palautettuja varoja ei voida käyttää uudelleen, muutoin mahdollista kohdentaa uudelleen ohjelmaan.
Valtiontuki-kriteerit täyttävä avustus 55 (6) Tämä artikla ei koske hankkeita, joihin sovelletaan perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuja valtiontukia koskevia sääntöjä. Ts. Komission hyväksymän valtion tuen ja ryhmäpoikkeusasetuksen ehdot täyttävät tai vähäisen määrän perusteella ilmoitusvelvollisuudesta vapautetun tuen osalta ei art. 55 tulosääntelyä sovelleta. Soveltamisedellytykset arvioidaan objektiivisesti, tuki joko on tai ei ole 87 (1) mukaista, mutta harkintaan perustuvaa valintamahdollisuutta ei ole. Viranomaisen velvollisuus tehdä arvio tapauskohtaisesti. Tuki voidaan aina notifioida komissiolle oikeusvarmuussyistä, jolloin komissio päättää soveltuuko aiottu tuki markkinoille, täyttyvätkö edellytykset. COCOF 08/0012/EN Information note on Article 55(6) of Regulation (EC) No 1083/2006
Miten tuloja tarkastetaan? Määriteltävä hankkeen luonteen mukaan mitä tuloja voidaan ja tulee tarkastaa hankkeen toteutusaikana ja mitkä hankkeet tulee ottaa toimen päättymisen jälkeen tapahtuvaan ex-post tarkastus-seurantaan: 1. Ei tulojen seurantaa (valtiontukihankkeita), ei myöskään tarvetta varmentaa tuloja - > sen sijaan 55 art varmentaminen kohdistuu sen seikan todentamiseen, että kyseiseen hankkeeseen soveltuvat 55.6 art (linkki tarkastuslistan kysymykseen 5A10: valtiontuki). 2. ESR-hanke / EAKR-hanke: kansallisten sääntöjen mukaan (jokaisen maksatushakemuksen käsittelyn yhteydessä). Paikan päällä hankkeen kirjanpito + mahd. tilintarkastuslausunto - > onko kaikki hankkeen tulot ilmoitettu oikein 3. kaikki 55 (3) mukaiset EAKR-hankkeet: 5 vuotta päättymisestä saadut tulot on vähennettävä komissiolle ilmoitetusta rahoituspäätökseen ehto seurannasta ja tuensaajan raportointivelvollisuudesta + ex-post varmennukset jo päättyneeseen hankkeeseen, tarkastetaan onko velvollisuutta noudatettu ja pitävätkö annetut tiedot paikkansa
Mitä tarkastetaan paikan päällä? (2) 4. 55 (2) rahoitusvajemetodia soveltamalla rahoitetut hankkeet: Mitkä ovat tosiasialliset hankkeen tulot verrattuna ennakoituun - komissiolle palautettava määrä on arvioitujen tulojen ja toteutuneiden tulojen välinen erotus X komission rahoitusosuus (%) hankkeessa. Huom: Vähentämisvelvoite koskee obj/ei obj mahdollista tilanteita eli tosiasiallista toteutumaa tulee seurata sekä 55(2) että 55(3) hankkeissa. Mitä paikan päällä tulee tarkastaa 55 (2) hankkeiden osalta, kun hanke vielä käynnissä? Erotettava tarkastus hankkeen toteutusaikana ja sen jälkeen. - tarkastetaan laskelmien perustuminen objektiivisiin kriteereihin ja riittävään tietopohjaan (ettei jouduta myöhemmin 55 (4) palauttamaan ohjelmavaroja yhteisölle) - mahdollisesti voidaan korjata kesken toteutuksen laskentamenetelmää ellei arviointi ole ollut toteutumaan nähden oikeaan osunut vaan joko liian optimistinen/ pessimistinen: tarkastetaan onko tarpeen korjata funding gap - laskelmaa ja suosittaa tekemään laskelmaan muutos. - Ex-post seuranta ja tarkastus sen mukaan mitä rahoituspäätöksessä määrätty (viimeistään viimeiseen maksatuspäätökseen kirjataan järjestelyt seurannasta)
KIITOS! Q & A?