VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta vuoteen 2030 Liikenne- ja viestintävaliokunta 19.10.2017 MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Ari Herrala SKAL Moliken hallituksen jäsen Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Moliken hallituksen jäsen 1
Biopolttoaineiden lisääminen tieliikenteessä biopolttoaineiden käytön lisääminen vähentäisi päästöjä nopeasti ja ilman kalustoinvestointeja Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyneiden biopolttoaineiden kehittämiseen ja tuotantoon hankintahinnaltaan kalliimman biopolttoaineen käyttökustannuksia voidaan kompensoida verotuksen keinoin - fossiilisen polttoaineen verotus ei samalla saa kiristyä, etteivät ammattiliikenteen kokonaiskustannukset kasva Suomen tulisi EU-tasolla aktiivisesti vaikuttaa kehittyneiden biopolttoaineiden nostamiseksi tärkeäksi päästöjen vähentämistoimeksi - biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta tulisi ajaa ensisijaisesti pohjoismaisena ja euroopanlaajuisena toimenpiteenä myös työkoneille sekoitevelvoitteen pitäisi olla sama kuin tieliikenteen (20 %)
Kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja raskaan kaluston mitta- ja massakysymykset Liikenteen turvallisuusviraston vastuullisuusmallissa on esitetty kuljetusyrityksille hyviä toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi keskieurooppalaisia mittoja ja massoja suurempien mittojen ja massojen hyödyntäminen ja niiden mahdollinen edelleen kasvattaminen vähentäisi päästöjä kuljetettavaa tavaramäärää kohti - mittojen ja massojen pienetkin muutokset vaikuttavat mahdollisuuksiin hyödyntää kuormatilaa tehokkaammin päätieverkon tulee kestää olemassa olevat ja tulevat mitat ja massat ongelmitta - myös tieverkon talvihoito tulee saattaa nykyisten ja mahdollisten kasvavien mittojen ja massojen edellyttämälle tasolle Suomen tulisi osallistua raskaan kaluston raja-arvojen määrittämiseen siten, että päästöjen määrittelyssä otettaisiin huomioon Suomen erityisolosuhteet ja keskimääräistä suuremmat mitat ja massat Suomen tulisi raskaan kaluston päästöjen monitorointia ja tavoitearvoja koskevassa määrittelyssä tehdä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa, jotta pohjoisten harvaan asuttujen maiden poikkeava kalusto saisi EU-lainsäädännössä tilaa
<1992 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Autokannan kiertonopeuden kasvu lisäisi uuden teknologian yleistymisnopeutta nykyisellä autokannan uusiutumisnopeudella vain noin 4 prosenttia autokannasta uusiutuu vuosittain - autokannan kiertoaika on yli 20 vuotta autokannan uusiutumisen nopeuttaminen edellyttää vaiheittaista luopumista autokannan ikää kasvattavasta auton hankinnan verotuksesta samalla autoilun verotuksen ympäristöohjauksen painopiste siirtyy aiempaa selvemmin käytön aikaiseen verotukseen jos autovero poistettaisiin vaiheittain esimerkiksi 4 5 vuodessa autokannan kierto nopeutuisi 2 3 vuodella ensirekisteröintien määrä kasvaisi noin 150 000 ajoneuvoon autokannan hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuoden 2030 tasolla noin 0,6 miljoonaa tonnia kiertonopeutta voidaan lisäksi lisätä satunnaisesti toistettavilla romutuspalkkioilla, jotka poistavat autokannasta tehokkaasti vanhoja vielä liikennekäytössä olevia autoja verotuksen vaiheittaiset muutokset tulisi aloittaa mahdollisimman pian ilman muutoksia nykyisestä autokannasta noin kolmannes on vielä vuonna 2030 liikennekäytössä 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Lähde: Trafi henkilöautokannan jakautuminen käyttöönottovuoden mukaan vuoden 2016 lopussa bensiini diesel muut
Liikenteen hinnoittelun pitkäjänteinen suunnitelma liikenteen hinnoittelulle tulisi muodostaa ympäristötavoitteiden saavuttamiseen kannustava ja Suomen kilpailukyvyn huomioiva veromalli liikenteen verotusta tarkastellaan nykyisin pääosin fiskaalisin tavoittein ja yksittäisinä veroina, jolloin verojen kokonaisvaikutusta ei arvioida kuluttajien ja yritysten talouden näkökulmasta kokonaisuutena liikenteen verorasituksen nostaminen heijastuu suoraan yritysten kilpailukykyyn ja kotitalouksien ostovoimaan alueelliset ruuhkamaksut soveltuisivat huonosti osaksi valtakunnallista järjestelmää, ja pahimmillaan niiden vaikutukset kertautuisivat tieliikenteen kustannusten kasvuna kasvukaupunkiseuduilla ja niiden kehysalueilla valtakunnallisen järjestelmään olisi mahdollista sisällyttää myös alueellisesti erilaisia maksutasoja, mikä tekisi alueellisista ruuhkamaksujärjestelmistä tarpeettomia milj. euroa / million euros 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Valtion verotulot tieliikenteestä Vero liikenne- ja autovakuutusmaksuista Tax on vehicle insurances Alv ajoneuvojen osista sekä huolto- ja korjaustöistä VAT on spare parts and maintenance and repair work Alv uusista ajoneuvoista VAT on new vehicles Polttoaineiden alv VAT on fuel Polttoainevero tieliikenteessä kulutetun polttoaineen osalta Fuel tax Ajoneuvovero Annual tax 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Autovero Registration tax Lähde: Finanssialan Keskusliitto, Liikennevakuutuskeskus, Tieliikenteen Kustannusarvio/Tieliikenteen Tietokeskus, Tulli, Valtion tilinpäätökset, Öljy- ja biopolttoaineala ry
Sähkö- ja kaasuautojen latausinfra ja hankintakannusteet 250 000 sähkökäyttöisen ja 50 000 kaasukäyttöisen ajoneuvon tavoite edellyttää määrätietoista kaasunjakeluverkon ja sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittämistä sekä taloudellisten erittäin vähäpäästöisten autojen hankintaa suosivien kannusteiden käyttöönottoa latausinfraan ehdotettu hankintatuki on tärkeä tukitoimi, joka tulisi kohdentaa siten, että päätieverkon latausasemien verkosto saataisiin maantieteellisesti kattavaksi kaasunjakelussa tuki tulisi kohdentaa erityisesti hajautuneiden biokaasun tuotantolaitosten kytkemiseksi kaasunjakeluverkkoon Autokannan jakautuminen auton ensimmäisen omistajan mukaan luokiteltuna romutuspalkkio ja hankintatuki ovat hyviä avauksia autokannan nuorentamiseen ja kuluttajien kynnyksen madaltamiseen vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien autojen hankinnassa kuluttajille suunnattu hankintatuen rinnalle tarvittaisiin yrityksille suunnattu hankintakannuste, sillä lähes kolmannes hankittavista uusista henkilöautoista on yritysautoja, pääosin työsuhdeautoja yritysten ei tarvitse miettiä autohankinnoissaan kaluston jälleenmyyntiarvoa vastaavalla tavalla kuin kotitalouksien luonteva tapa erittäin vähäpäästöisten autojen lisäämiseen autokannassa olisi erittäin vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon hiilidioksidiporrastus, jolla voitaisiin suosia sähkö- ja kaasuautojen yleistymistä autokannassa tekniikkaneutraalisti hankintatukea tulisi kohdentaa kotitalouksien ja yritysautojen lisäksi julkisen sektorin ajoneuvohankintoihin, kuten vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien kaupunkibussien ja jakeluautojen hankintaan lakiin ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) olisi tarpeen lisätä myös tavarankuljetuspalvelujen hankinnat yritys 32% yksityinen 67%