Aika: 19.6.2014 klo 8.00 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala tilalla: Kivineva Jarmo kehitysjohtaja Kangasala Hakari Kari tilaajajohtaja Tampere Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari konsernijohtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi tilalla: Lilja Marjatta talousjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Lehtinen Nina 88 sivistysjohtaja Lempäälä Suonio Jorma 88 tuotantojohtaja Tampere Kurunmäki Kimmo 89-91 seutusuunnittelupäällikkö TKS 1/19
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 87 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 88 LUKIOKOULUTUKSEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 4 89 AIRRPORT KONSEPTI, VAIHE 2 7 90 RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN, LUONNOKSEN HYVÄKSYMINEN 9 *** 13 91 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET 13 * 15 92 YLIKUNNALLISTEN ORGANISAATIOIDEN TOIMITILARATKAISUT, TILANNEKATSAUS 15 93 KESKUSTELUASIAT 17 94 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 18 95 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 19 2/19
****** 87 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 6.6., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Erityisryhmien asumisen kehittäminen Seutuhallitus 26.5 ja sote-työryhmän PN tavoitteisiin 2015 Terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman Ote Vessarille. PN seuranta Talousarvio 2015 Seutuhallitus 26.5 ja kuntiin kommentoitavaksi 30.9. mennessä PN 3/19
88 LUKIOKOULUTUKSEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Tuotantojohtaja Jorma Suonio 13.6.2014 Toisen asteen koulutuksen yhteistyö on kirjattu sekä lakiin ammatillisesta koulutuksesta että lukiolakiin. Laki velvoittaa yhteistyöhön laajasti: Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa (LL 5, ks. Laki amm.k. 10 ). Tampereen kaupungin järjestämässä toisen asteen koulutuksessa yhteistyön laajin ja näkyvin muoto on ollut yli 20 vuotta jatkunut ammatillinen perustutkinto lukio yhdistelmäkoulutus. Tämän lisäksi on tarjottu kursseja ja opintokokonaisuuksia vapaasti valittavaksi. Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen yhteistyö eteni ja sai yhteisen foorumin, kun seudullinen verkkokurssitarjotin käynnistyi 2003. Samalla yhteistoiminta-aikoihin perustuvasta yhteistarjottimesta luovuttiin vähitellen. Erilaisin seudullisen hankkein (esim. PAOK) on edistetty opetuksellista ja pedagogista yhteistyötä lähinnä oppilaitostasolla sekä saavutettu hyviä tuloksia, mutta koulutuksenjärjestäjien välinen yhteistyö on ollut vähäistä. Yhteisen hankeapparaatin lisäksi kehyskunnat ovat toimineet oman lukioverkostonsa puitteissa. Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun, käynnistyminen vuoden 2013 alussa on luonut tilanteen, jossa on perusteltua arvioida toisen asteen yhteistyön kehittämistä ja sen muotoja kunta- ja koulutuksenjärjestäjätasolla. Tampere ammatillisen koulutuksen järjestäjänä kohdataan yhteistyökumppanina kaikissa seudun kunnissa, joissa on Tredun toimipiste ja lukio. Tarve toisen asteen koulutuksen yhteistyön lisäämiselle on syntynyt pitkälti väestökehityksestä Pirkanmaalla ja muualla Suomessa. Lisäksi huomioon on otettava elinkeinoelämän muuttuvat vaatimukset sekä rahoitusperustan muutokset. Yhteistyöllä on potentiaalisesti saavutettavissa parempia tuloksia mm. nuorisoikäluokkien suuntaamisessa sekä toiminta- sekä synergiaetuja keskeisissä palveluissa, joita ovat mm. opetuksellinen yhteistyö, opintoohjaus, psykososiaalinen opiskelijahuolto, erityisopetus, maahanmuuttajakoulutus, oppisopimuskoulutus, aikuiskoulutus, nivelvaiheen yhteistyö, kirjasto-informaatiopalvelut, ICT, ruokapalvelut ja kiinteistöpalvelut. Hallituksen rakennepoliittiset linjaukset vuoden 2013 lopulla ja niiden perusteella tehdyt suunnitelmat saattavat asettaa toisen asteen koulu- 4/19
tuksen yhteistyökysymykset uuteen valoon. Suunnitelmat liittyvät etenkin koulutuksen järjestämislupiin ja rahoitukseen. Järjestämislupien osalta on suunniteltu, että lukiokoulutuksen järjestämislupa edellyttää 500 ja ammatillisen koulutuksen 2000 opiskelijan pohjaa. Toteutuessaan tämä tarkoittaa koulutuksenjärjestäjäverkon harvenemista, jolloin esim. yhdellä lukiokoulutuksenjärjestäjällä on lukioita/toimipisteitä useassa kunnassa. Suunnitelmien mukaan toisen asteen koulutuksen uudet järjestämisluvat haetaan elokuussa 2015 ja ne tulevat voimaan 1.1.2017. Seutusivistystyöryhmän päätöksen mukaisesti toisen asteen yhteistyön edistämiseksi tuotantojohtaja Suonio on kutsunut koolle kaupunkiseudun sivistysjohdon syksyllä 2013 ja kahdesti keväällä 2014. Neuvotteluissa on kartoitettu vallitsevaa tilannetta sekä tulevia yhteistyötarpeita. Lisäksi sovittiin, että tuotantojohtaja asettaa työryhmän, johon nimetään edustajia lukiokoulutuksen ja Tredun henkilöstöstä sekä johon lisäksi kutsutaan edustajia kaupunkiseudun kunnista. Lisäksi on nimetty erillinen työryhmä valmistelemaan esitys yhteisistä opetussuunnitelmasisällöistä kun OPH on antanut muutokset ammatillisen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella. Seutusivistystyöryhmä on käsitellyt toisen asteen yhteistyötä kokouksessaan 27.3.2014. Asian strategisen laajuuden vuoksi työryhmä toivoi päätöksessään laajempaa keskustelua ja myös kuntajohtajien kannanottoa toisen asteen yhteistyön tulevaisuuden linjasta ja mahdollisesta yhteistyön syventämisestä. Tuotantojohtaja Jorma Suonio selostaa asiaa kokouksessa. Sivistystyöryhmän puheenjohtaja Nina Lehtinen on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 19.6.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää käydä keskustelun lukiokoulutuksen yhteistyön syventämisen tavoitteista ja jatkotoimenpiteistä. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti että asiaan palataan, kun uusiutuvan rahoitusmallin perusteet ja järjestämislupien edellytykset ovat varmistuneet, 5/19
että sivistysjohtajat valmistelevat infopaketin, jossa huomioidaan taloudelliset, sivistykselliset, kasvatukselliset ja elinkeinopoliittiset näkökulmat ja että asian eteneminen raportoidaan seutusivistystyöryhmälle ja kuntajohtajakokoukselle. 6/19
89 AIRRPORT KONSEPTI, VAIHE 2 Seutujohtaja Nurminen 10.6.2014 AiRRport-konsepti on Tampereen pormestarin asettaman kehittämistyöryhmän visio kansainvälisen lentoaseman kehittämiseksi Tampereen seudulle. Visio on julkistettu 28.2.2014 ja esitelty lukuisille kansallisille toimijoille ja alueen päättäjille. Konseptia on esitelty kevään aikana myös kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa, joissa se on nähty kiinnostavana ja jatkotarkastelun arvoisena. Visio perustuu kansainvälisiin ennusteisiin, joiden mukaan ilmateitse tapahtuva matkustaja- että rahtiliikenne tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Visiossaan työryhmä on suunnitellut Tampere-Pirkkalan lentoasemaa Helsinki-Vantaata täydentäväksi asemaksi. Tampereen hyvä sijainti nostaa matkustajapotentiaalin moninkertaiseksi. Kun tie, rautatie ja lentoasema kohtaavat, syntyy mahdollisuus parantaa laajan alueen saavutettavuutta. AiRRport-konsepti toteuttaa uutta eurooppalaista liikennepolitiikkaa, jossa eri liikennemuodot kytketään toisiinsa. Vision tuottanut pientyöryhmä on valmistellut visiovaiheen (1) jatkoksi vaiheen 2 käynnistämistä. Vaiheen 2 tarkoituksena on kehittää konseptia kansallisena ratkaisuna, selvittää konseptin toteutusedellytykset kaupunkiseudun alueella, kuvata konseptin toteutusvaihtoehdot vertailuineen sekä tehdä ehdotus konseptin vaiheittaisesta toteuttamisesta päätöksentekoon. Vaiheen 2 pohjalta kunnilla ja muilla toimijoilla olisi edellytykset tehdä päätös varsinaisen toteutuspolun käynnistämisestä. Toteutusvaiheesta, vaihe 3, valmistellaan 2-3 vuotista EAKR-projektia, joka voisi käynnistyä 2015. Vaiheen 2 selvitysteemat jakaantuisivat kolmeen osa-alueeseen: markkinointiin, konseptin kehitykseen sekä yhdyskuntarakenteen ja liikenteen suunnitteluun. Vaiheen 2 ajankohdaksi esitetään 1.8.2014-31.11.2014 ( 4 kk) ja kustannusarvioksi 70 000 euroa. Visiovaiheesta vastannut pientyöryhmä täydennettynä teemojen mukaisilla asiantuntijoilla jatkaisi hankkeen parissa vielä vaiheen 2 ajan. Lisäksi työtä tukisi alueen ja muiden maakuntien toimijoista koostuva seminaari-workshop muotoinen työskentely. Perusteluna vaiheen 2 käynnistämiselle on vision herättämä yleinen kiinnostus ja kertynyt markkinointiarvo. Aikataulussa on huomioitu myös kansallisen lentoliikennestrategian valmistelu. Työsuunnitelman on laatinut visioryhmässä toiminut Ramboll, jolla on konsulttipalvelujen puitesopimus Tampereen kaupungin kanssa. Työsuunnitelman lisäksi Ramboll valmistelee maakunnan kehittämisrahahakemuksen hankkeen vastuuorganisaatiolle. 7/19
Vaiheen 2 jälkeen alkuvuodesta käynnistyvä toteutushanke, vaihe 3, tullaan kilpailuttamaan. Rahoitusjakoa vaihe 2:n toteuttamiseksi esitetään seuraavasti: Pirkanmaan liitto Tampereen kauppakamari Tampereen kaupunki Pirkkalan kunta Nokian kaupunki Ylöjärven kaupunki Kangasalan kunta Lempäälän kunta Yhteensä 30 000 e 10 000 e 5 000 e 5 000 e 5 000 e 5 000 e 5 000 e 5 000 e 70 000 e Liite: TPE AiRRport vaihe 2, työsuunnitelma Asia käsitellään seutuhallituksessa 25.6. Kuntajohtajakokous 19.6.2014 Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä AiRRport-hankkeen vaiheen 2 käynnistämisen ja rahoittamisen selosteessa esitetyllä tavalla että vaiheen 2 teknisenä vastuuorganisaationa toimii Tampereen kaupunki/kaupunkikehitysryhmä, lähettää asian tiedoksi rahoittajaorganisaatioille ja että vaiheen 2 tulokset esitellään kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous totesi, että hankkeen työskentelyyn tulee kytkeä lentokenttätyöryhmä ja että työsuunnitelma tulee täsmentää hankehakemuksen yhteydessä. 8/19
90 RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN, LUONNOKSEN HYVÄKSYMINEN Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 13.6.2014 Seutuhallitus hyväksyi 23.4.2014 rakennesuunnitelman linjaratkaisun. Linjaratkaisun pohjalta käynnistyi luonnoksen laatiminen, josta järjestettiin seututyöryhmien työpaja 24.4. Rakennesuunnitelman ja maakuntakaavan yhteinen työpaja kuntajohtajille, MASTO:lle ja liikennejärjestelmätyöryhmälle sekä maakuntakaavoittajille pidettiin 16.5. Seutuhallitus piti lisäksi työpajan rakennesuunnitelmaluonnoksesta 28.5. Työpajojen myötä alustavaan luonnokseen on tehty eräitä maankäyttöön, mitoitukseen, keskusverkkoon sekä toteutuksen vaiheistukseen liittyviä muutoksia ja tarkennuksia. Muutoksilla on pyritty johdonmukaiseen seudulliseen kokonaisuuteen ja yhteensopivuuteen maakuntakaavan perusratkaisun kesken. Liikennejärjestelmän osalta maakuntakaavan perusratkaisu ja rakennesuunnitelman linjaratkaisu ovat yhtenevät. Seutuhallitus on työpajoissa korostanut mm. tarvetta huomioida kylät ja maaseutumaiset alueet rakennesuunnitelmassa. Luonnoksen selosteen kohdassa Suunnittelualue on kuvattu suunnittelualueen kehittämisen heijastumista kylien kehittämiseen sekä kuntien roolia kylien kehittämisessä. Suuret hankkeet Kuntajohtajakokous keskusteli suurista hankkeista kokouksissaan 9.5. ja 23.5.2014. Keskustelua varten suuret hankkeet on jaettu valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti merkittäviin hankkeisiin sekä toteutusajankohtiin (liite). Hankkeiden osalta tulee erottaa edunvalvonnan ja toteutuksen ohjelmoinnin näkökulmat. Rakennesuunnitelman luonnoksessa suuret hankkeet on ohjelmoitu seuraavasti: - Läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha ja nykyisen järjestelyratapihan uusi maankäyttö vuoden 2040 jälkeen toteutuvina. - 2-kehä: lentoasema-sääksjärvi-lentola vuoteen 2040 mennessä toteutuvana, Lentola-vt9 vuoden 2040 jälkeisenä yhteystarpeena - Lentokentän alueen ja yhteyksien parantaminen: 2-kehän toteuttaminen em. tavalla, joukkoliikenneyhteyksien parantaminen (kehäbussi 2 sekä v. 2040 jälkeen mahdollinen ratikka), valmistavan teollisuuden ja logistiikan yritysalueen sekä osaamiskeskittymän osoittaminen lentoaseman ympäristöön. - Lisäksi kuntajohtajat ovat keskustelleet merkittävänä hankkeena raideliikenteen kokonaisratkaisusta, joka esitetään alustavassa luonnoksessa linjaratkaisun mukaisesti. 9/19
Rakennesuunnitelman luonnoksen ja maakuntakaavan perusratkaisun erot Kuntajohtajat keskustelivat 28.5. rakennesuunnitelman alustavan luonnoksen ja maakuntakaavan perusratkaisun eroista ja pitivät tarpeellisena sovittaa ne yhteen tarkoituksenmukaisella tavalla edunvalvonnan näkökulma huomioiden. Merkittävimmät erot ovat: - Järjestelyratapihan uusi maankäyttö: maakuntakaavan perusratkaisu osoittaa uuden maankäytön vuoteen 2040 mennessä, rakennesuunnitelman luonnos osoittaa alueen uuden maankäytön vuoden 2040 jälkeen. - Lakalaivan ja Härmälä-Partolan keskukset: maakuntakaavan perusratkaisu osoittaa Lakalaivan asemanseutukeskukseksi ja Härmälä- Partolan paikalliskeskukseksi. Rakennesuunnitelman luonnoksessa molemmat kohteet osoitetaan aluekeskuksiksi. - Saarenmaa: maakuntakaavan perusratkaisussa alue osoitetaan 8000 asukkaan uutena asuinalueena, rakennesuunnitelman luonnoksessa osoitetaan Kaukajärven-Annalan nauhan täydentyminen 4000 asukkaalla. Näkökulmia erojen yhteensovittamiseksi Rakennesuunnitelman luonnoksessa nähdään, että järjestelyratapihan uusi maankäyttö voi toteutua sitten, kun läntinen rata ja uusi järjestelyratapiha on rakennettu, tarkoittaen realistisesti vuoden 2040 jälkeistä vaihetta. Vaiheistus 2040+ tulee huomioida rakennesuunnitelman toteutusohjelmassa. Edunvalvonnan näkökulmasta järjestelyratapihan uusi maankäyttö esitetään merkittävänä tulevaisuuden täydennysrakentamishankkeena, joka tulee olla toteutettavissa uuden järjestelyratapihan valmistumisen myötä vuoden 2040 jälkeen. Tämä tarkoittaa suunnittelutarpeen ja rahoitusvalmistelujen käynnistymistä huomattavasti aikaisemmin. Tuleeko järjestelyratapihan uusi maankäyttö esittää rakennesuunnitelmassa tarkemmalla aikajänteellä, esimerkiksi vuoteen 2050 mennessä? Lakalaiva-kysymyksessä rakennesuunnitelman linjaratkaisua noudatetaan niin, että sekä Lakalaiva että Härmälä-Partola osoitetaan kaupunkiseudun aluekeskuksiksi. Lakalaiva on tulevaisuudessa myös lähijunan asemanseutu. Härmälä-Partola on lähitulevaisuudessa monipuolistuva ja vahvistuva asumisen sekä julkisten ja kaupallisten palvelujen keskittymä. Asumisen monipuolisuus aluekeskuksessa tarkoittaa myös merkittävää vuokra-asuntotuotannon osuutta. Ristiriitaa maakuntakaavan perusratkaisuun ei periaatteessa ole, sillä rakennesuunnitelman aluekeskus ja maakuntakaavan alakeskus eivät suoraan vastaa toisiaan eikä rakennesuunnitelma ota kantaa kohteiden kaavamerkintään. 10/19
Saarenmaa-kysymyksessä tulee huomioida, että mikäli alue määritellään merkittäväksi asuinalueeksi, painottuu kaupunkiseudun väestönkasvu selvästi seudun itä- ja kaakkoisosien rakennetta laajentaville uusille alueille. Tämä asettaa lähijunaan ja raitiotiehen tukeutuvan maankäytön linjauksen kyseenalaiseksi, eikä tue väestölisäyksen sijoittamista nykyiseen rakenteeseen. Saarenmaan suunnalla on tarpeen hakea ratkaisua, jossa asumisen volyymi ei ole kovin suurta. Rakennesuunnitelman ja maakuntakaavan eroista ja ratkaisujen yhteensovittamisesta keskustellaan kaupunkiseudun kuntajohtajien sekä maakuntakaavoitusjohtajan ja maakuntajohtajan kesken 25.6.2014. MASTO-työryhmän kokous 12.6.2014 MASTO-työryhmä käsitteli rakennesuunnitelman luonnosta yllä selostetun ja 4.6. päivätyn kartan pohjalta kokouksessaan 12.6.2014. MASTO päätti, että luonnokseen tehdään seuraavat muutokset: - Järjestelyratapiha: muutetaan uuden maankäytön varaukseksi vuoteen 2040 mennessä. Muutos huomioidaan alustavaa luonnosta täydentävänä lisämitoituksena (+ 20 000 asukasta). Toteutusohjelmassa tarkennetaan ratkaisuvaihtoehtoja. Myös läntinen ratayhteys ja uusi järjestelyratapiha esitetään ennen vuotta 2040 toteutuviksi. Lisäksi esitetään uuden järjestelyratapihan ympäristön muuttuva maankäyttö (työpaikka-alueet Lempäälän-Pirkkalan alueella). - Lakalaivan ja Härmälä-Partolan aluekeskukset esitetään yhtenä laajana aluekeskuskokonaisuutena, jonka tarkoitus on edistää eteläisen kaupunkiseudun monipuolisen keskuksen kokonaisvaltaista suunnittelua ja toteutusta. - Saarenmaan suunnassa edetään kahdessa vaiheessa -2040/2040+, ensin Kaukajärven-Annalan nauhaa täydentäen (+ 4000), jatkuen myöhemmin Kangasalan suuntaan. - Nurmi-Sorilaan osoitetaan vuoteen 2040 mennessä toteutuva noin 2000 asukkaan alue Tampereen pientalotuotantotarpeita varten. Muu osa Nurmi-Sorilasta ajoittuu vuoden 2040 jälkeen. - Ylöjärven Elovainion alueelta poistetaan vuoden 2040 jälkeinen asuinaluevaraus. Jatkossa pohdittavaksi jäi kysymys ratikan osoittamisesta vuoden 2040 jälkeisenä yhteytenä Siltatien alueelle sekä lähipalvelukeskuksen varaaminen Siltatien eteläosaan (mahdollisesti v. 2040 jälkeisenä lähipalvelukeskuksena). Kysymystä tarkastellaan suhteessa keskustan länsipuolen kasvuun. - Tarkistetaan Harjuniityn alueen rajauksia Nokialla sekä laajennetaan seudullisesti merkittävää viheraluetta (ja samalla rakennesuunnitelman aluerajausta) Nokian ja Ylöjärven välisellä metsä/järvialueella koskemaan jo RASU:n 2030 yhteydessä tehtyjä varauksia. 11/19
Muutokset huomioidaan luonnoksen kartalla. Muutokset selostetaan tarkemmin syksyllä päivitettävässä raportissa. Rakennesuunnitelman uudistamisen eteneminen Rakennesuunnitelman uudistaminen etenee seuraavasti: - Luonnos kuntajohtajakokouksen käsittelyssä 19.6. ja seutuhallituksessa 25.6. - Luonnoksen jälkeen käynnistyy rakennesuunnitelman viimeistelyvaihe, jossa laaditaan ehdotus ja toteutusohjelma. - Elo-syyskuussa järjestetään info- ja keskustelutilaisuudet päättäjille (valtuustot), järjestöille ja kansalaisille. - Kjk ja sh hyväksyvät osaltaan rakennesuunnitelman ja toteutusohjelman marraskuussa 2014. Liitteet: - Rakennesuunnitelman 2040 luonnos: selostus ja (kartta, joka toimitetaan ma 16.6.) - Seudullisesti merkittävät hankkeet: vaiheistus ja investointikustannukset Kari Kankaala, Kari Hakari, Pentti Sivunen ja Jarmo Kivineva poistuivat kokouksesta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 19.6.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä rakennesuunnitelman luonnoksen ehdotuksen valmistelun pohjaksi sopia elokuulle luonnoksen esittelyajankohdat kuntien valtuustoille. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti että luonnoksen valmistelua jatketaan ja että valtuustoinfot toteutetaan syyskuussa. 12/19
*** 91 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET Seutujohtaja Nurminen 10.6.2014 Kaupunkiseudun palveluverkkoperiaatteiden tarvetta kartoitettiin keväällä 2012 selvittämällä palveluverkon suunnittelun nykytilaa kunnissa. Kartoituksen mukaan kunnilla on käytössä erilaisia välineitä ja tapoja kunnallisen palveluverkon suunnitteluun yksittäisistä päätöksistä aina poliittisesti hyväksyttyihin palveluverkkoperiaatteisiin. Seudullisia suunnitteluperiaatteita tai toimintapolitiikkaa ei kuitenkaan tunnistettu olevan. Kartoituksen johtopäätökset tukivat palveluverkon seudullisten periaatteiden jatkovalmistelua. Seutuhallitus hyväksyi kokouksessaan 30.5.2012 raportin kaupunkiseudun palveluverkon suunnittelun nykytilasta ja päätti, että palveluverkon suunnittelun seudullisten pääperiaatteiden valmistelu käynnistetään. MAL2-aiesopimuksessa palveluverkon suunnittelu on huomioitu seuraavasti: Kunnat laativat seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle ja huomioivat, että julkisten ja kaupallisten palvelujen sijaintiperiaatteet tukevat toisiaan. Palveluverkkoa tarkastellaan rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä, jolloin tarkastelun kohteena ovat seudullisesti merkittävät ja paljon liikennettä synnyttävät palvelut. Palveluverkon pääperiaatteiden tarkoituksena on korostaa palveluverkon toiminnallista ja taloudellista merkitystä kuntien päätöksenteossa. Periaatteilla halutaan myös luoda yhteistä suunnittelunäkemystä ja palveluverkkoajattelua yli kuntarajojen. Tämä helpottaa yhteistyön käytännön toteutusta kuntien kesken. Nyt esiteltävissä periaatteissa on korostettu palveluverkon fyysistä rakennetta eli toimipisteverkkoa, jossa kuntalaiset asioivat. Valinnanvapauden lisääntyessä kuntalaiset käyttänevät jatkossa yhä enemmän palveluja yli kuntarajojen. Periaatteissa on huomioitu myös tulevaisuuden uudistuvat palvelumallit ja arvioitu uudistumisen vaikutuksia nykymuotoiseen palveluverkkoon. Periaatteiden keskeinen viesti on palveluverkon kokoaminen aiempaa selkeämpiin ja vahvempiin alueellisiin keskittymiin, mikä parantaa palvelujen taloudellisia järjestämisedellytyksiä, laatua ja monipuolisuutta taajaan asutulla alueella. Koska palvelujen käyttö aiheuttaa liikkumistarvetta, on periaatteissa huomioitu myös uusi liikennepolitiikka, eli palvelujen saavuttaminen joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräille. 13/19
Periaatteita on hyödynnetty rakennesuunnitelman 2040 uudistamisessa. Periaatteissa fyysinen palveluverkko kuvataan seutukeskuksen, aluekeskusten ja lähipalvelukeskusten muodostamana kokonaisuutena. Kunnalliset palvelut ovat vastaavasti asiointitiheyden ja muiden järjestämisen tarkoituksenmukaisuuskriteerien mukaisesti ryhmitelty kolmeen kategoriaan, lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet ovat: 1. Hyödynnetään olemassa olevaa 2. Raja-alueilla ratkaisut yhdessä 3. Palveluja kootaan keskuksiin 4. Palvelut viihtyvät vierekkäin 5. Asiakkaan valinnalla lisää tyytyväisyyttä 6. Yhteinen verkkovisio ohjaa palveluita Palveluverkon pääperiaatteiden valmistelussa on huomioitu Tampereen kaupungin palveluverkon kehittämissuunnitelmatyö ja Pirkanmaan liiton maakuntakaavan taustaselvitystyö. Tarkoituksena on, että kunnat hyväksyvät periaatteet rakennesuunnitelman 2040 yhteydessä ja niiden soveltaminen kunnissa tapahtuisi yleis- ja asemakaavasuunnittelussa. Asia käsitellään seutuhallituksessa 27.8.2014, minkä jälkeen kuntajohtajakokous viimeistelee ehdotuksen. Liite: - Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 19.6.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää että luonnos palveluverkon suunnittelun seudullisista pääperiaatteista esitellään seutuhallitukselle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous totesi, että pääperiaatteita esitellään rakennesuunnitelman valtuustoinfojen yhteydessä syyskuussa. 14/19
* 92 YLIKUNNALLISTEN ORGANISAATIOIDEN TOIMITILARATKAISUT, TILANNEKATSAUS Seutusihteeri Pohjonen 10.6.2014 Kuntayhtymä on yhdessä Pirkanmaan liiton, Tredean, Pirkanmaan jätehuollon ja Itämeri-instituutin kanssa tehnyt alustavia tarkasteluja mahdollisista yhteisistä toimitiloista, joihin em. organisaatiot voisivat keskittää toimintansa. Kaikkiaan tiloihin muuttaisi n. 140 henkilöä ja tilatarpeeksi on arvioitu n. 3000 m 2. Pirkanmaan liitto on hankkeen vastuullinen toteuttaja tässä vaiheessa. Laadullisina kriteereinä tiloille on asetettu keskeinen sijainti/hyvä saavutettavuus Tampereen kantakaupungin alueella, modernit ja monipuolisesti muunneltavissa olevat kokoustilat, ja että tilat ovat sisäilman, kosteuden yms. tekijöiden osalta ongelmattomat. Tavoitteena ovat siis tasokkaat, uusimman tekniikan mukaiset toimitilat. Taloudellisena tavoitteena on saavuttaa kokonaisedullinen ratkaisu siten, että saavutettavilla synergiaeduilla ja tehokkaammalla kokonaistilan käytöllä kompensoituvat uusien tilojen mahdollisesti jonkin verrannykyistä korkeampi vuokrataso ja muuttoon liittyvät kertaluonteiset kustannukset. Synergiaetuja odotetaan syntyvän esim. keskitetyistä tukipalveluista (mm: ATK, kopio, posti, lähetti, kahvitus, aulapalvelut, sihteeripalvelut) sekä yhteiseen ja tehokkaampaan käyttöön tulevista kokoustiloista. Yksi etu itsessään lienee mahdollisuus organisaatioiden välisen yhteistyön paranemiseen. Yhteistyöpotentiaalia kaupunkiseudun näkökulmasta on erityisesti maakuntaliiton ja Tredean kanssa. Tarkempia taloudellisia tarkasteluja ja laskelmia ei tässä vaiheessa ole tehty, koska tilojen lopullisia vuokria ei vielä tiedetä. Alkukarsinnan jälkeen tarkemmin esillä on ollut kolme kohdetta. Yksi Finlaysonin alueella (Finlaysoninkatu 7), yksi Tampellan etualueella kosken rannassa (Kelloportinkatu 1), ja yksi keskemmällä Tampellan alueella (Kihlmaninraitti 3). Jälkimmäisissä vaihtoehdoissa ratkaisu olisi pääosin yhdessä kerroksessa ja Finlaysonin tiloissa 1-5 kerroksessa. Kuhunkin tilaan tulisi tehdä enemmän tai vähemmän peruskorjausta ja/tai remonttia. Vuokratason eri kohteissa on alustavasti ilmoitettu olevan 15-18 /m 2 (KY:n vuokra on nyt 17,45). Edellytyksenä tilojen peruskorjaukselle on tarjottu jopa 15 vuoden mittaisia vuokrasopimuksia. Ratkaisu mahdollisesta valittavasta kohteesta on tarkoitus valmistella päätöksentekoon elo-syyskuussa 2014. Tämän jälkeen tilakonseptoinnissa, peruskorjauksessa/remontissa ja toimintajärjestelyissä mennee 15/19
arviolta (vähintäänkin) 8-12 kk, joten muutto saattaisi parhaassa tapauksessa onnistua vuoden 2015 lopussa. Tilakonseptointiin ollaan kilpailuttamassa konsulttia, joka laatii yhdessä em. organisaatioiden kanssa toiminnallisesti ja teknisesti onnistuneen tilaohjelman uusille toimitiloille. Tilakonseptoinnin ja mahdollisten muiden toimitilojen uudistamisen suunnitteluvaiheen kustannusten jaosta on alustavasti sovittu toimijoiden kesken siten, että kukin vastaa syntyvistä kuluista käyttöönsä tulevien neliöiden mukaisessa suhteessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 19.6.2014 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilannekatsauksen tiedoksi, keskustella tavoitteista uusien tilojen käyttöönottoon liittyen, että lopullinen toimitilaratkaisu valmistellaan päätöksentekoon elosyyskuussa 2014 ja että asia informoidaan seutuhallituksessa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/19
93 KESKUSTELUASIAT (10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Ympäristöterveydenhuollon yhteistyön eteneminen. Hanke etenee siten, että yhteistoiminta-alue käynnistyy vuoden vaihteessa. Mukana olisivat Tampere, Kangasala, Orivesi, Valkeakoski, Akaa, Urjala ja Pälkäne. Myöhemmin keskustelu mahdollisesta jatkoselvityksestä Pirtevan kanssa. Seutujohtajan infoasiat: Kuntajohtajakokouksen kokoonpano. Hallituksen esitysluonnos Kuntalaista, yhteistoimintasäännökset. Valmistellaan yhteistä lausuntorunkoa. 17/19
94 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 19.6.2014 Lukiokoulutusyhteistyön kehittäminen RASU2040, luonnos hyv. AiRRport-konseptin jatkoselvitys Palveluverkko 15.8.2014 Rakennusvalvonta Kuntien raaka-maahankinnan seuranta TE-keskuslausunto Seutufoorumin järjestelyt 29.8.2014 Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 12.9.2014 26.9.2014 10.10.2014 RASU2040, ehdotus, keskustelu 24.10.2014 Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Talousarvio 2015, hyväksyminen TOT 1-8/2014 7.11.2014 RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN 21.11.2014 5.12.2014 19.12.2014 18/19
95 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 1. varapuheenjohtaja Olli Viitasaari päätti kokouksen klo 11.15. 19/19