TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 12/

Transkriptio

1 Aika: klo 8.00 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Kurunmäki Kimmo seutusuunnittelupäällikkö TKS Nurminen Mikko kiinteistöjohtaja Tampere Vainio Ulla-Kirsikka 99 rakennustarkastaja Nokia Asula-Myllynen Ritva 99 kehittämispäällikkö TKS 1/20

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 96 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 97 RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN, LUONNOKSEN HYVÄKSYMINEN 4 *** 8 98 KUNTIEN RAAKAMAAN HANKINNAN SEURANTA 8 99 RAKENNUSVALVONNAN KEHITTÄMISEN LINJAUS PIRKANMAAN TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄ-ALUEET JA TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSET, ESITYKSEN TEKEMINEN 12 * SEUDULLISEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN SEUTUFOORUMIN JÄRJESTÄMINEN RAKENNESUUNNITELMAN 2030 UUDISTAMINEN, KONSULTTITYÖN PÄÄTTYMINEN KESKUSTELUASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 20 2/20

3 ****** 96 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 19.6., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Lukiokoulutuksen yhteistyön kehittäminen Lähetekeskustelu seutuhallitukselle PN syyskuussa (yhteinen kokous kjk:n kanssa)? AiRRport konseptin vaihe 2 Sh hyväksyi jatkohankkeen käynnistämisen. Tampere vastuukuntana jättää rahoitushakemuksen maakuntaliitolle mennessä. KK RASU 2040 luonnoksen hyväksyminen Palveluverkon suunnittelun seudulliset periaatteet Ylikunnallisten organisaatioiden toimitilaratkaisu Yhteensovittamisneuvottelu maakuntaliiton kanssa tehty Luonnoksen hyväksyminen tässä kokouksessa. Sidosryhmätyöskentely 2.9, AL:n auditoriokeskustelu vkolla 39. Seutuhallitukseen 27.8 Asian valmistelu jatkuu PN 3/20

4 97 RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN, LUONNOKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Päivi Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurumäki Tampereen kaupunkiseutu varautuu elinvoimansa kehittämiseen rakennesuunnitelman 2040 avulla. Seudullisella suunnitelmalla tähdätään nykyisensuuruisen väestönkasvun jatkumiseen. Kasvua tuetaan luomalla viihtyisiä ja houkuttelevia asuinympäristöjä, tehokasta palveluverkkoa sekä parantamalla kestäviä liikkumisen muotoja. Työpaikkojen lisääntymiselle varataan runsaasti mahdollisuuksia tuotannollisissa ja osaamispohjaisissa elinkeinoissa. Kesällä 2013 käynnistyneen rakennesuunnitelman laadintaa ohjaavat seutuhallituksen hyväksymät tavoitteet ja vaihtoehtojen pohjalta muodostettu linjaratkaisu. Linjaratkaisun mukaan väestön kasvu suunnataan kaupunkiseudulla ensisijaisesti 1) keskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille, 2) olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluverkkoa hyödyntäen ja erityisesti 3) joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämisen edellytykset huomioiden. Linjaratkaisun lisäksi seutuhallitus on korostanut tarvetta huomioida myös kylät ja maaseutumaiset alueet rakennesuunnitelmassa. Asia on huomioitu rakennesuunnitelmaraportissa. Rakennesuunnitelmatyö jatkuu luonnosvaiheen hyväksymisen jälkeen ehdotuksen laadinnalla. Ehdotusvaihe tulee sisältämään seudullisen toteutusohjelman alueiden ja investointien toteuttamisen aikatauluista. Ehdotusvaiheessa käsitellään myös pienemmät muutostarpeet ja tarkistetaan väestömitoitus. Tavoiteaikataulun mukaan kuntajohtajakokous ja seutuhallitus hyväksyvät rakennesuunnitelman 2040 marraskuussa 2014, minkä jälkeen alkaa lopullinen hyväksymiskäsittely kunnissa. Keskustelu- ja infotilaisuudet rakennesuunnitelmaluonnoksesta järjestetään päättäjille (valtuustot), järjestöille ja kansalaisille syyskuussa. Tämä korvaa erillisen lausuntomenettelyn. Luonnoksen sisältö Rakennesuunnitelmaluonnos on laadittu seututyöryhmien, kuntajohtajien ja maakuntakaavoittajien sekä seutuhallituksen työpajan tukemana. Työskentelyn painopiste on ollut rakennesuunnitelmakartan laadinnassa, johon linjaratkaisun mukainen maankäyttö on pääosin saatu sovitettua. Eräiltä osin linjaratkaisua on jouduttu soveltamaan löyhemmin mm. edunvalvonnan näkökulmasta. 4/20

5 Rakennesuunnitelman ja maakuntakaavan yhdenmukaisuuteen on kiinnitetty huomioita. Rakennesuunnitelman ja maakuntakaava tukevat toisiaan, eikä oleellisia eroavaisuuksia kaupunkiseudun suunnittelualueen osalta ole. Allaolevat ratkaisut on yhdessä neuvoteltu: - Järjestelyratapiha: uuteen maankäyttöön varaudutaan vuoteen 2040 mennessä. Muutos huomioidaan väestövaraumaa ( asukasta) täydentävänä lisämitoituksena ( asukasta). - Uusi järjestelyratapiha ja läntinen ratayhteys: em. johtuen myös näiden toteutuksen aloitus esitetään ennen vuotta Lakalaiva ja Härmälä-Partola: esitetään yhtenäisenä aluekeskusparina, jonka tarkoitus on edistää monipuolisen keskuksen kokonaisvaltaista suunnittelua ja toteutusta. - Saarenmaa: toteutuu kahdessa vaiheessa -2040/2040+, ensin Kaukajärven-Annalan nauhaa täydentäen (+ 4000) ja jatkuen myöhemmin Kangasalan suuntaan asuin- ja työpaikka-alueena. - Nurmi-Sorila: osoitetaan vuoteen 2040 mennessä toteutuvaksi noin 2000 asukkaan alue Tampereen pientalotuotantotarpeita varten. Muu osa Nurmi-Sorilasta ajoittuu vuoden 2040 jälkeen. Seutuhallituksen kokouksessa 25.6 esille nostettiin allaolevat kysymykset, joiden perään on kirjattu valmistelijoiden näkemys: 1. Kehä 2:n pohjoisen linjauksen toteutus jo ennen Tien ajoitusta ei pidetä perusteltuna muuttaa seuraavista syistä: ELY-keskus ei pidä yhteyttä tarpeellisena, sujuva ja nopea yhteys saavutetaan tukeutuen nykyiseen vt 9:ään (yhteys vt:lle 12 ja vt:lle 3), uuteen yhteyteen liittyvän työpaikka-alueen toteutus on 2040 jälkeen, runsaiden investointien vuoksi hankkeita on asetettava tärkeysjärjestykseen. 2. Kangasalan Lentolan merkitseminen uudeksi aluekeskukseksi. Keskusverkon muuttamista ei pidetä perusteltuna seuraavista syistä: Aluekeskuksessa tulee olla ja/tai kehittää runsaasti ja monipuolisesti (vuokra-, omistus- ym.) asumista, kaupallisia työpaikkoja ja merkittäviä julkisia palveluja, hyvä joukkoliikenteen saavutettavuus sekä keskustamaista ympäristön laatua kävely- ja pyöräilyreitteineen. Aluekeskusten tulee sisältää myös huomattavasti lähipalveluja. Kangasalla nauhamainen kuntarakenne puoltaa olemassa olevien lähipalvelukeskusten kehittämistä ensisijaisesti Suoramalla ja Vatialassa. Ratkaisulla tuetaan myös Kangasalan keskustan kehittämistä aluekeskuksena. 3. Sellun uusi seisake Seisakkeen merkitsemistä ei pidetä perusteltuna seuraavista syistä: Liikennevirasto on pitänyt hyvin epävarmana seisakkeen/seisakkeiden lisäämistä välille Tre keskusta Lielahti. Jos sellainen on mahdollista, on tarkoituksenmukaisempaa tehdä seisake 5/20

6 Amuriin. Sellun seisakkeen tarve on pieni liityntäliikenteen tai vaihtoyhteyden lähijuna-raitiotie kannalta. Ylöjärven ja Nokian välisessä liikkumisessa matkamäärät ovat päivittäin vähäisiä, moottoritieyhteys on houkutteleva ja tulevaisuudessa joukkoliikenneyhteys on mahdollista Kalkun aseman ja kehäbussin avulla. Tesoman suunnan ja Lielahden välissä on mahdollista kehittää suoraa bussiyhteyttä. Maankäytöllisen kehittämisen näkökulmasta Sellun alue ei tarjoa merkittävää potentiaalia, lukuun ottamatta mahdollista rantarakentamista Santalahden ja Lielahden välillä. Alueen suunnittelu voi vielä vaikuttaa raitiotien lopulliseen sijaintiin ja siten mahdollisen junaseisakkeen ja raitiotiepysäkin välisen etäisyyden kasvamiseen. Lisäksi kuntajohtajakokouksessa 19.6 on esitetty yksityiskohtaisempia muutosehdotuksia rakennesuunnitelmakarttaan. Nämä käsitellään rakennesuunnitelmaehdotuksen ja toteutusohjelman kautta. Kaupunkiseudun infrahankkeet Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen tarkoittaa poikkeuksellisen suuria infrapanostuksia kaupunkiseudun alueella. Kokonaisarvio on noin 2,8 miljardia euroa. Osa hankkeista on perustelu valtakunnallisen, osa seudullisen ja osa paikallisen kehittämisen tarpeista. Liikennemuodosta riippuen myös toimijoiden rahoitusvastuut ovat erilaiset. Investointien runsaudesta johtuen infrahankkeiden toteutusjärjestystä on pyritty priorisoimaan. Priorisointi pohjautuu rakennesuunnitelman linjaratkaisuun, jossa kasvu toteutuu ensi vaiheessa olemassa olevissa keskuksissa ja niiden läheisillä alueilla. Tämä vahvistaa joukkoliikennevyöhykkeitä ja hyödyntää nykyistä infrastruktuuria. Seuraavassa vaiheessa on perusteltua toteuttaa ne uusinvestoinnit, joilla vaikutetaan liikkumisen sujuvuuteen ja kestävyyteen, ja jotka tukevat palveluverkkosuunnitelman toteutumista. Priorisoinnissa on huomioitu myös seutuhallituksen prioriteettilista valtion 2015 budjettiin ja pidemmän aikavälin liikennepoliittiseen suunnitteluun (Sh ). Listassa kärkiasioita ovat joukkoliikennettä parantavat raititotie, etelän suunnan ratakapasiteetti sekä joukkoliikennetuen lisääminen. Valtion myönteinen kanta raitiotien suunnittelurahoitukseen talousarvio 2015 esityksessä, vahvistaa raitiotieinvestoinnin asemaa. Investointirahoituksen varmistamiseksi seudun kuntien tulee osoittaa vahvaa asuntotuotantoa ja tonttitarjontaa MAL-suunnitelussaan. Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. 6/20

7 Liitteet: - Rakennesuunnitelman 2040 luonnos: selostus ja kartta Kaupunkiseudun suuret infrahankkeet Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä rakennesuunnitelman luonnoksen ehdotusvaiheen valmistelun pohjaksi ja sopia syyskuulle luonnoksen esittelyajankohdat kuntien valtuustoille. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelyt voi suorittaa myös ko. kunnan MASTO-työryhmän jäsen. 7/20

8 *** 98 KUNTIEN RAAKAMAAN HANKINNAN SEURANTA Seutusihteeri Pohjonen Kaupunkiseudun maapoliittiset periaatteet on kuvattu osana rakennesuunnitelmaa Raakamaa on asemakaavoittamatonta maata, joka todennäköisesti tulee yhdyskuntarakentamisen piiriin noin vuoden kuluessa. Raakamaan hankinta, jalostaminen ja luovuttaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä, joilla kunnat vaikuttavat rakennesuunnitelman ja oman kaavoituksensa toteuttamiseen. Raakamaat tulisi hankkia oikeilta alueilta ja niitä tulisi olla riittävästi. MAL2-aiesopimuksessa kiinnitetään huomiota maanhankintaan seuraavasti: Kunnat päivittävät kuntakohtaiset maapoliittiset periaatteet rakennesuunnitelmassa kuvattujen yhteisten linjausten pohjalta. Kunnat lisäävät maanhankintaa ja tehostavat maapoliittisia toimenpiteitä täydennysrakentamisen vauhdittamiseksi. Kunnat tehostavat kaavoitusta siten, että pidemmällä aikavälillä kussakin kunnassa on rakennesuunnitelman mukaisilla alueilla yleiskaavavarantoa noin 10 vuoden ja asemakaavavarantoa asuntotuotantoon 3-4 vuoden tarpeen verran. Tampereen kaupungin kiinteistötoimi on koonnut raakamaahankinnoista vuodelta 2013 yhteenvedon. Vaikka kauppojen lukumäärät ovat pieniä, niin luotettavuus kasvaa seuranta-ajan pidentyessä. Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen on kutsuttu kokoukseen Asia informoidaan seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Liite: - Raakamaahankinnan seuranta 2013 Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi, että seurannan tulokset hyödynnetään MAL-aiesopimuksen seurantatyössä ja että seurantatiedot esitetään jatkossa rakennesuunnitelma-alueelta paikkatietopohjaisena karttaesityksenä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/20

9 99 RAKENNUSVALVONNAN KEHITTÄMISEN LINJAUS Seutujohtaja Nurminen : Maan hallituksen rakenneuudistuspaketti marraskuulta 2013 sekä vuoden 2015 kehysraami sisältävät kirjaukset kuntien rakennusvalvontapalvelujen kokoamisesta. Tavoitteena on luoda riittävät voimavarat omaavia kokonaisuuksia, joiden toiminta olisi itsekannattavaa. Kaupunkiseudun kunnille rakennusvalvontapalvelu on tärkeä viranomainen elinvoiman ylläpitämisessä. Kuntalaiset ja elinkeinoelämä arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua lupa-asioiden hoitamisessa. Yhteistyön mahdollisuuksia on pohdittu mm. osana seutukaupungin mallia. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto tekivät vuonna 2007 Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät julkaisun rakennusvalvonnan tehtävien priorisoinnin ja kuntien yhteistyön järjestämisen tueksi. Vuonna 2008 Kuntaliitto julkaisi suosituksen rakennusvalvontatehtävien maksuperusteiksi. Sähköistä asiointia, yhtenäisiä tulkintoja, lomakkeita ja lupamenettelyjä on kehitetty samalla. Rakennusvalvonnan kehittämiseksi ympäristöministeriö laati vuonna 2010 muistion, joka sisältää analyysin nykyisestä rakennusvalvontatoimesta ja sen kehityksestä 2000-luvulla sekä sen perusteella tunnistetut rakennusvalvonnan muutostarpeet ja haasteet sekä ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Ministeriö tiedusteli muistion pohjalta eräiden kuntien näkemyksiä rakennusvalvonnan kehittämisen linjauksista. Lausuntopyyntö tuli kaupunkiseudulla Tampereelle ja Kangasalle. Tuolloin asiasta ei käyty seudullista keskustelua. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta tekemän päätöksen mukaan kuntien rakennusvalvontatoimien asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Uudet yksiköt kattaisivat toimintansa täysimääräisesti lupamaksuilla. Samalla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten tehtävien vaikuttavuus tulisi arvioida ja tehtäviä ja toimitapoja uudistaa. Rakennusvalvontatoimen kokoaminen suuremmiksi yksiköiksi jakaantuu ympäristöministeriön aikataulun mukaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe tuottaa organisaatiovaihtoehdot, joiden pohjalta käynnistyy lainvalmistelu. Lainvalmisteluvaiheessa ministeri asettaa laaja-alaisen työryhmän, joka arvioi organisaatiovaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä ohjaa lainvalmistelutyötä. Lainvalmistelu käynnistyy syys- 9/20

10 kuussa Uudistus toimeenpannaan ministeriön mukaan vuoden 2016 aikana siten, että kolmannessa vaiheessa asetettava toimeenpanoryhmä tuottaa tukea uuteen toimintaan koulutuksen ja ohjauksen muodossa. Asetetun työryhmän tehtävänä on valmistella esitys uusimuotoisen rakennusvalvonnan toiminta- ja organisaatiovaihtoehdoista mennessä. Vaihtoehtojen selvittämisessä tulee tarkastella ainakin isäntäkuntamallia, kuntayhtymä- ja muuta yhteistoimintamallia sekä yksityistämismallia. Ko. työryhmän tehtävänä on tuottaa organisoimisen ja siihen liittyvän lainsäädäntövalmistelun tueksi selvityksiä mm. organisointitapojen vaikutuksista kuntien muuhun toimintaan (mm. maankäytön suunnitteluun, kiinteistö- ja mittaustoimeen), muuhun viranomaisyhteistyöhön, rakennusvalvontatoimessa tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen, henkilöstöön, kuntatalouteen ja asiakkaisiin sekä rakennusvalan muiden toimijoiden vastuisiin ja tehtäviin. Työryhmän tulee ottaa huomioon rakennusvalvontatoimen alueelliset yhteistyöstä sekä sähköisestä asioinnista saadut kokemukset. Kaupunkiseudun kunnat ovat nähneet, että seudulla on tarve luoda yhtenäisempää toimintakulttuuria koko rakennusvalvonnan tehtäväkentässä. Yhteistyön tuloksena on yhtenäistetty rakennusvalvontojen lupapäätöksien fraaseja, osallistuttu yhteisiin koulutuksiin, hyödynnetty erikoisosaamista ja kollegiaalista verkostoa säännöllisesti. Rakennusjärjestyksien päivitystä on tehty kuitenkin paikallisten olosuhteiden mukaisesti, eikä niihin ole liittynyt seudullista yhtenäistämistä. Lisäksi seudullinen RANE-palvelu (rakentamisen ja asumisen energianeuvonta) on pidetty erillään kuntien lakisääteisestä neuvonnasta ja ohjauksesta. Nokian kaupungin rakennustarkastaja Ulla-Kirsikka Vainio on ja kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - noudettavissa extranetissä tiistaina Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä lähetekeskustelun rakennusvalvontayhteistyön tiivistämisestä. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti, 10/20

11 että asian valmistelua jatketaan nykytilan kartoituksen syventämisellä ja valmistautumalla tuleviin muutoksiin yhteistyötä lisäämällä mm: taksat, sähköiset lupakäytännöt, rakennusjärjestysten yhdenmukaistaminen, keskitetyn rava-palvelun ja muun kunnan teknisen toimen tai esim. elinkeinotoimen erkanemisesta saadut kokemukset (esim. Oulu), että järjestämisvastuu ratkaistaan lakimuutosten etenemisen jälkeen ja että rava-seututyöryhmä valmistelee etenemisohjelman. 11/20

12 100 PIRKANMAAN TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄ-ALUEET JA TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSET, ESI- TYKSEN TEKEMINEN Seutusihteeri Pohjonen Pirkanmaan työllisyysasioiden yhteisiin kysymyksiin etsitään parhaillaan ratkaisuja. Pirkanmaan kuntajohtajat, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan TE-toimisto ovat pitäneet kokouksen, jossa on alustavasti käsitelty vuoden alussa asetetun työryhmän tekemää esitystä, miten Pirkanmaan jakautuisi työllisyystyöryhmä-alueisiin ja kuinka monta Työvoiman palvelukeskusta Pirkanmaalle tulisi perustaa. Toiminnan kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että ne rakentuisivat maantieteellisesti samalle aluepohjalle. TE-toimisto on pyytänyt kuntajohtajia ilmoittamaan neuvottelujen pohjaksi esityksen työllisyystyöryhmäalueista ja perustettavien työvoiman palvelukeskusten määrästä ja niihin kuuluvista kunnista mennessä. Kaupunkiseudulla on intressi antaa yhteinen esitys asiasta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että esitys Pirkanmaan työllisyystyöryhmäalueiksi ja Työvoiman palvelukeskuksiksi tehdään kuntajohtajakokouksessa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Esitys valmistellaan Kari Kankaalan johdolla. 12/20

13 * 101 SEUDULLISEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Tietohallintopäällikkö Elias Kärki Tampereen tietohallinnossa on valmisteltu vuonna 2008 tehdyn seudullisen tietohallintoa koskevan yhteistyösopimuksen uudistamista. Lisäksi on vireillä valmistelut tietoteknisten palvelujen hankkimiseksi nykyisten Fujitsun ja Soneran sopimusten päättyessä. Hankinnassa ovat mukana kaikki kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa sekä ulkopuolisena Hämeenkyrön kunta, jonka hankekumppanuudesta tietohallinto on saanut seudun kunnanjohtajatyöryhmältä myönteisen periaatepäätöksen. Hämeenkyrön kunta ei ole ollut sopijakuntana mukana vuoden 2008 seudullisessa tietohallintosopimuksessa. Tampereen tietohallinnon johtoryhmä esittää, että Hämeenkyrö olisi jatkossa mukana yhtenä sopijakuntana uudistetussa seudullisessa tietohallintosopimuksessa. Syynä tähän on mm., että Hämeenkyrön mukanaolo vain hankintaprosessissa edellyttäisi käytännössä useita samoja velvoitteita ja vastuita kuin kaupunkiseudun kunnilla, ja se johtaisi monimutkaiseen ja mahdollisesti epäselvään sopimustilanteeseen, jossa mm. vastuut hämärtyvät. Hämeenkyrön oleminen sopimuskumppanina tarkoittaa myös sen sitoutumista osallistumaan tietohallintoyhteistyön kaikkiin kustannuksiin sekä hallintoon. Hämeenkyrön mukana oleminen koko tietohallintoyhteistyössä selkiyttäisi seuraavan viisivuotiskauden sopimuskaudeksi palveluntuottajien ja Tampereen tietohallinnon nyt vireillä olevien palvelujen järjestämistä myös Hämeenkyrön kunnalle. Hämeenkyrön kunta olisi samalla mukana yhteisesti järjestettävien palveluitten kustannus- ja muita vastuita automaattisesti eikä monimutkaisia tarjouspyyntöjä ja sopimusjärjestelyjä mm. toimittajien kanssa tarvitsisi tehdä. Lisäksi yhteistyöhön saataisiin samalla kuulumaan muitakin ict hankintoja kuin vain ict palveluhankinnat (esimerkiksi tulevien vuosien ict laite- ja rahoitushankinnat). Liitteenä on tietohallinnon seudullisessa johtoryhmässä hyväksytty ehdotus seudulliseksi tietohallintosopimukseksi, johon on otettu mukaan Hämeenkyrön kunta yhtenä sopimuskumppanina. Ennen täytäntöönpanoa sopimusehdotus tulee hyväksyä kaikissa kunnissa. Sopimus on suunniteltu tulevan voimaan Tietohallinnon johtoryhmän esittää, että kuntajohtajat hyväksyvät seudullisen tietohallintoyhteistyösopimuksen ja lähettävät sen edelleen kuntiin hyväksyttäväksi. Asia käsitellään seutuhallituksessa. 13/20

14 Liite: - sopimus tietohallintotehtävistä/tieha-jory Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää linjata Hämeenkyrön kunnan liittämisen kaupunkiseudun sopimusperusteiseen tietohallintoyhteistyöhön ja ottaa kantaa päivitettyyn tietohallintosopimukseen. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että Hämeenkyrö voi liittyä mukaan kaupunkiseudun sopimusperusteiseen tietohallintoyhteistyöhön, hyväksyä omalta osaltaan tietohallintosopimuksen ja että tämä kannanotto koskee vain tietohallintoyhteistyötä. 14/20

15 102 SEUTUFOORUMIN JÄRJESTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen Seudun valtuutetuille on järjestetty vuositta 1-2 seutufoorumia kulloinkin ajankohtaisista kuntayhteistyön teemoista. Foorumeissa on käsitelty mm. kaupunkiseutusuunnitelman laatimista, Rakennesuunnitelmaa 2030, MAL-aiesopimusten valmistelua, seutuyhteistyön arviointia, kaupunkiseudun elinvoimaselvitystä sekä pidetty seutuyhteistyön esittelyjä uusille valtuutetuille. Edellinen valtuutetuille järjestetty seutufoorumi oli Tammikuussa 2014 järjestetyssä yhteisessä tilaisuudessa luovutettiin Seutukaupunkiselvitys. Kaupunkiseudun yhteistyössä ajankohtaisia asioita ovat mm. sotejärjestämislaki ja toisen asteen koulutuksen kehittäminen, rakennesuunnitelmatyö, vesihuolto ja esim. ilmastoasiat. Myös seutukaupunki/kuntarakennekysymykset ovat edelleen ajankohtaisia. Syksyn Seutufoorumille tulisi varata ajankohta ja valita teemat. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että seutufoorumi järjestetään ja että teemoina ovat mm: RASU 2040 ja sote-uudistus. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/20

16 103 RAKENNESUUNNITELMAN 2030 UUDISTAMINEN, KONSULTTITYÖN PÄÄTTYMINEN Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on kokouksessaan päättänyt, että rakennesuunnitelman 2030 uudistamisen konsulttityö hankitaan Pöyry Finland Oy:ltä (nyt Ramboll Oy) tarjouksen mukaiseen euron (alv 0%) kokonaishintaan. Työn ohjausryhmäksi nimettiin kuntajohtajakokous. Työsuunnitelma on hyväksytty seutuhallituksessa Työskentelyn edetessä on kuitenkin ollut tarve toteuttaa useampi työpaja kuin alustavasti oletettiin. Lisättyjen työpajojen ja käsittelyvaiheiden seurauksena osallistumisen ja sitoutumisen aste rakennesuunnitelmaan on vahvistunut. Edellä esitetystä johtuen työn kokonaistuntimäärä olisi ylittymässä, jos koko työ toteutetaan konsultin toimesta. Kuntayhtymän talousarviossa ei kuitenkaan ole varauduttu mahdollisten lisätöiden maksamiseen, joten työnjakoa oman työn ja konsultilta ostettavan työn osalta tulee tarkastella uudelleen. Ramboll Oy/Pasi Rajala kanssa on sovittu, että konsultin työ päättyy luonnosvaiheen ja vaikutusten arvioinnin loppuunsaattamiseen sekä materiaalin luovuttamiseen. Ko. työvaiheet ja materiaalin luovuttaminen tilaajalle tapahtuu mennessä. Ratkaisu tarkoittaa sitä, että rakennesuunnitelmakartan ja raportin valmistelu ehdotusvaiheeseen sekä toteuttamisohjelman laadinta tehdään seututoimiston omin resurssein. Erityisesti toteuttamisohjelmatyössä kuntien työpanoksen tarve on olennainen. Sopimuksen päättymisen jälkeen konsultilta on tarvittaessa mahdollisuus osta yksittäisiä työtunteja. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää että rakennesuunnitelman 2030 uudistamisesta solmittu konsulttityösopimus päättyy luonnosvaiheen ja vaikutusten arvioinnin loppuunsaattamiseen sekä materiaalien luovuttamiseen tilaajalle mennessä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/20

17 104 KESKUSTELUASIAT (10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Seutuselvityksen ohjausryhmän kokous Konsernihallinnon organisaatiomuutosten yhteydessä Tampereen kaupungin kokoonpanoa kuntajohtajakokouksessa on muutettu siten, että Tampereen edustajia ovat: konsernijohtaja Juha Yli-Rajala, johtaja Kari Kankaala ja strategiajohtaja Reija Linnamaa. (tiedoksi seutuhallitukselle) Seutuhallitus on kokouksessaan asettanut maankäytön ja asumisen työryhmän ja nimennyt puheenjohtajaksi kehitysjohtaja Jyrki Laihon, joka on estynyt jatkamaan työryhmän puheenjohtajana. Tampereen kaupunki on esittänyt, että työryhmän puheenjohtajaksi nimetään johtaja Kari Kankaala. (tiedoksi seutuhallitukselle) Yhteisen kuntalakilausunnon pohjan valmistelu etenee. Reija Linnamaa jatkaa valmistelua. Seutuhallituksen kokous oli Yhtymäkokous oli VM:n kaupunkiseutuverkoston tapaaminen iltapäivällä Helsingissä. Osallistujat Linnamaa ja Nurminen. Kaupunkiseudun lausunnot - Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnos, 25.6., liitteenä - ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (päivitys), 26.6., liitteenä Ennakkotiedot kesäkuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Tilastotokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 17/20

18 Väkiluku, Muutos, tammi-kesä Muutos%, tammi-kesä Väkiluku, Työttömyys% Kangasala ,1 % ,7 L Lempäälä ä ,2 % ,3 Nokia h ,4 % ,6 Orivesi d ,0 % ,1 e Pirkkala : ,7 % ,4 Tampere ,1 % ,3 Vesilahti ,3 % ,0 Ylöjärvi ,8 % ,3 Kaupunkiseutu ,3 % ,4 Kehyskunnat ,6 % ,4 Pirkanmaa ,2 % ,7 Suomi ,2 % ,9 18/20

19 105 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Lukiokoulutusyhteistyön kehittäminen RASU2040, luonnos hyv. AiRRport-konseptin jatkoselvitys Palveluverkko Rakennusvalvonnan linjaukset Rakennesuunnitelmaluonnos Raaka-maahankinnan seuranta Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle peruttu Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Vesihuoltoyhteistyön eteneminen YHTEISKOKOUS SEUTUHALLITUKSEN KANSSA, RAKENNESUUNNI- TELMA + VESIHUOLTO tai TOISEN ASTEEN KEHITTÄMINEN? Seututietohankkeen työvaihe ja vuoden 2015 hankesuunnitelma Suomen kasvukäytävän/hht-hankkeen eteneminen RASU2040, ehdotus, keskustelu Seutuviestinnän kehittämistarpeet AiRRport 2. Vaihe, työn eteneminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Talousarvio 2015, hyväksyminen TOT 1-8/ RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN /20

20 106 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen /20