Kestävä kaivosteollisuus Arktisella alueella Round Table -keskustelutilaisuus Levi,19.1.2015 Toimitusjohtaja Mika Nykänen, Metallinjalostajat ry 1
Jos hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Vientiteollisuus tuottaa puolet Suomen hyvinvoinnista ja rahoittaa olennaisella tavalla hyvinvointiyhteiskunnan menot! Se vaatii kilpailukykyä ja korkeaa osaamista Suomessa. 2
3 Eurooppalainen sääntely teollisuuden näkökulmasta Electricity market Act Energy labelling directive Energy Industry Act (EnWG) Federal Water Act (WHG) Water management plans Trans-European energy infrastructure? Transitional National Plans Transitional National Plans CLP CHP Act (KWKG) Reg. on access to electricity network (StromNEV) Regulation of wholesale electricity trading Third energy package Water frameworkdirective Industrial emissions directive Federal Act on Air Pollution Control (BlmSchG) Waste Energy market integration Security of supply Sulphur Directive Bio-economy strategy WEEE Environmental Protection Act EED EED to be to be implemented Energy efficiency directive Seveso regulation Energy efficiency Clean air RoHS Eco-design Energy and climate strategy Energy strategy 2020 Reduction of GHG emissions Biodiversity Regulation on the EU Ecolabel Biodiversity strategy Renewable energy Resource efficiency Bio-economy strategy REACH Energie-wende Energy roadmap 2050 Biomass sustainability? Climate Act? Energy taxation directive EU ETS directive RES policy 2030? RES directive Electricity Guarantee of Origin Act Biocides regulation Electricity and Fuel Taxes Act Electricity and Fuel tax Acts (StromStG EnergieStG) Emission Trading Act GHG emission trading Act (TEHG) Act on subsidies for RES based electricity Renewable Energy Sources Act (EEG) Directive on batteries and accumulators
Esityksen rakenne 1. Yleinen tilanne ja suhdanteet Suomessa 2. Metallien jalostuksen tilanne ja näkymät 3. Metallien jalostus ja raaka-aineet 4. Lähivuosien keskeiset tarpeet ja toimenpiteet 5. Yhteenveto ja johtopäätökset 4
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Lähde: Macrobond, Eurostat 16.1.2015 5
Investoinnit Suomessa kehittyvät heikosti myös koko elinkeinoelämässä Yritysten kiinteät investoinnit 135 Indeksi, 2005=100 130 125 120 115 110 105 100 95 90 USA Alankomaat Sveitsi Ruotsi Saksa Suomi 85 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e Lähde: OECD, Economic Outlook 2014 16.1.2015 6
Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuuden tuotanto ja vienti eivät palaudu 2008 tasolle Tuotantokapasiteetti on vähentynyt yli 20 % 125 120 115 110 105 Teollisuuden tuotantokyky (tuotanto, jos kapasiteetti täyskäytössä) Suomen koko tavaraja palveluvienti (2008=100) 100 95 90 85 80 75 70-22 % -14 % -21 % -21 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Teollisuuden työpaikat (2008=100) Teollisuuden tuotanto (2008=100) Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjatut aikasarjat. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 16.1.2015 7
8 Metallien jalostuksen suhdanne
Metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta, käyvin hinnoin 9
Metallien jalostuksen investoinnit Suomessa, käyvin hinnoin Lisäksi kaivosteollisuus on aktiivinen mm: - Soklin kaivoshankkeessa on puhuttu yli 500 m :n kaivosinvestoinnista. - Yara on investoinut Siilinjärven toimipaikalle (ml. kaivos ja jatkojalostus) 2013-14 yht. noin 140 milj. euroa, ja tällekin vuodelle suunnitellaan noin 60 milj. euron investointeja. - Outokummun Kemi-Tornion kokonaisinvestointi oli n. 400 m, josta kaivoksen osuus noin 100 m. Kaivoksen laajennusinvestointi otettu onnistuneesti käyttöön ja vuosituotanto on saavuttanut uuden ennätystason vuonna 2014 - Agnico Eagle Kittilä: rikastamokapasiteetin laajennus ja lisärakentamiset, noin 80 m. Tulossa mahdollisesti lähivuosina nostokuilun investointi, arvo noin 130 m. 10
Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa Kausipuhdistetut teollisuustuotannon volyymi-indeksit Metallien jalostus: osuudet liikevaihdosta 2012: terästuotteet 59 %, värimetallit 29 %, metallimalmit 8%, valut 4 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa Kausipuhdistetut teollisuustuotannon volyymi-indeksit Metallien jalostus: osuudet liikevaihdosta 2012: terästuotteet 59 %, värimetallit 29 %, metallimalmit 8%, valut 4 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta toimialoittain Lähde: Tullihallitus, Macrobond
14 Metallien jalostus ja raaka-aineet
Metallimalmien tavaravirrat Suomessa tuotantoa vuonna 2013 0,81 miljardin euron arvosta Vientiä 0,13 miljardin euron arvosta Metallimalmit jalostetaan suurimmaksi osaksi kotimaassa Tuontia 1,58 miljardin euron arvosta Tuonti nyt globaaleilta markkinoilta ja ympäri maailmaa. Voisiko kasvavan osan tuonnista saada kotimaasta? Selkeä ja tärkeä kansallinen tavoite yritykset tekevät markkinoilla omat päätöksensä. Raudan ja teräksen tuontia raaka-aine muodossa 0,33 miljardin euron arvosta (vientiä 0,30 miljardia euroa). Lähde: Tullihallitus 15
Maailman raaka-aineiden kysyntä tasaantuu Alueelliset erot merkittäviä, Kiinan kasvun tasaantumisella keskeinen vaikutus. Kysyntä pysynee vakaana ja aikaisempaa alhaisempana 2-3 vuotta. Kierrätys laajenee, esim. terästä kierrätetään 580 milj. tonnia/v kierrätys ja korvaavat materiaalit ovat kuitenkin eri asioita. Isojen volyymituotteiden kysyntä määrittää isoa kuvaa, mutta erikoistuotteiden kysyntä voi olla ripeämpää, esim. harvinaiset maametallit ja strategiset metallit. Energian hintaan vaikuttavat useat eri asiat, esim. öljyn osalta. EU:ssa energia- ja ilmastopolitiikalla erityinen vaikutus kilpailukykyyn. 16
Worldsteelin arvio teräksen käytöstä Lokakuu 2014 Alue Kasvu-% 2014, ennuste Kasvu-% 2015, ennuste Maailma 2,0 2,0 EU 28 4,0 2,9 Kiina 1,0 0,8 BRIC 1,0 1,3 Kehittyneet markkinat 4,3 1,7 Kehittyvät markkinat 1,2 2,2 17
Lähiajan näkymä Kiinan ja muun maailman maltillinen kehitys pitää raaka-aineiden hinnat kurissa, mutta volyymi pysyy. Metallien hinnat paineessa, kun kiinalainen tuotanto vyöryy maailmalle. Uusien raaka-ainevarantojen hyödyntäminen hidastuu: tunnetut esiintymät kiinnostavampia. Riskien ja arvioiden tarkkuus tärkeä. Suomalaiselle teollisuudelle tuskin erityistä suhteellista etua. Jalostusketjujen vahvistaminen Suomessa keskeisenä: tällä voi luoda myös kilpailuetua, esim. logistiikka-kustannusten osalta. Teollisuuden aito kilpailukyky korostuu: jokaisella maalla on suuri vastuu omasta teollisuudesta. 18
Lähivuodet Suomessa: toimenpiteet 19
Keskeiset tarpeet ja toimenpiteet 1/2 1. Turvataan teollisuudelle kohtuuhintaisen energian saatavuus Kilpailukykyinen energian hinta ja tähän olennaisesti liittyvän energiaveroleikkurin säilyttäminen ja koko teollisuuden energiaverotuksen tason säilyttäminen. Ydinvoiman aseman turvaaminen ja lisärakentaminen. Kaivosten energiaverotuksen kiristykset peruttava nopeasti 2. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka tukemaan kilpailukykyä Suomessa tai EU:ssa rajoituksia ei tule kiristää yksipuolisesti. Korkeasta ympäristövastuusta ja vähäpäästöisyydestä on saatava myös taloudellista hyötyä. Päästökauppakompensaatio on Suomessakin otettava käyttöön. Kansainvälisessä kilpailussa yritysten kilpailuedellytykset on saatava samalle viivalle. Metallinjalostajat tukee maailmanlaajuista ilmastosopimusta ja yhteisiä pelisääntöjä. 3. Logistiikka Logistiikkakustannukset eivät nouse. Väyläverosta pitää luopua. Liikenneinfrastruktuurin kunto ja toimivuus on varmistettava. 20
Keskeiset tarpeet ja toimenpiteet 2/2 4. Korkeatasoinen koulutus-, innovaatio- ja tutkimustoiminta on varmistettava Kilpailukyvyn parantamisessa yritysyhteistyön ja korkeatasoisen soveltavan tutkimuksen merkitys on suuri. Nämä mahdollisuudet on varmistettava. Tutkimus- ja yliopistorahoituksen turvaaminen sekä alan korkeatasoisen tutkimustoiminnan ja koulutuksen varmistaminen. SHOK:n jatko on turvattava. 5. Verotus Koko veroaste selvään laskuun: energiaverotuksen kilpailukykyä parannettava säätämällä se EU:n sallimalle minimitasolle, yhtiöverotusta on uudistettava tukemaan kasvua ja dynamiikkaa sekä työn verokiilaa on pienennettävä. 6. Byrokratian helpottaminen ja lupamenettelyiden parantaminen Lupamenettelyjä ja hallinnollista taakkaa on voimallisesti kevennettävä. Ennakoitavat ja lyhyemmät lupamenettelyt, ilmoitusmenettelyt käyttöön. Pirstoutuneesta keskittyneeseen viranomaistyöskentelyyn: yhteinen hyöty. Valtiolle yksi näkemys: nyt keskinäisiä valituksia, joista yritykset kärsivät. 21
Yhteenveto ja johtopäätökset Suomen talouskriisi ei ole lopussa: kaikkia itsellä olevia keinoja on käytettävä. Helpoin ja halvin tapa parantaa kilpailukykyä ja edistää investointeja on byrokratian purku ja hallinnollisen taakan keventäminen. Maaperän raaka-aineet, niiden jalostaminen ja niihin liittyvä osaaminen ovat Suomen menestymisen reseptiä. Investoinneille on jatkuvasti rakennettava houkuttelevaa ja suosiollista näkymää eteenpäin: peruutuspeilien aika on ohi. Menestys on omissa käsissä: onni suosii hyvin valmistautunutta! 22