Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet



Samankaltaiset tiedostot
TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

Tulevaisuuden vihreät ammatit vaihtoehtoisuudesta mainstreamiksi?

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä niiden vaikutukset tarvittavaan koulutukseen

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

TOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Sata länsimetroa kymmenessä vuodessa?

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Edessä väistämätön muutos

Suomalaisen hyvinvoinnin mahdollisuudet kriisiytyvässä maailmassa

Antti Kasvio, vanhempi tutkija Työterveyslaitos Muuttuva työelämä-tiimi: Kestävää työtä. Esitys Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksitapahtumassa

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Globaaleja kasvukipuja

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Suomen arktinen strategia

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Tampere /SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Digitaalisuus murtaa perinteisiä toimialoja ja toimintamalleja nyt eikä vasta tulevaisuudessa Jarmo Matilainen, toimitusjohtaja, Finnet-liitto ry,

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Lataa Miten maailma loppuu? - Jussi Viitala. Lataa

Toimitusjohtajan katsaus

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

ClimBus Business Breakfast Oulu

Kaivostoimintatutkimuksen dynaamisuus

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Hiilineutraali kiertotalous

Transkriptio:

Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009

Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa modernisaatio etenee kuin ennenkin, tiede & teknologia ratkaisevat ongelmat meitä on liikaa, luonnonvarat loppuvat ja ympäristö tuhoutuu: kaiken on muututtava Jako kulminoitunut Kööpenhaminan ilmastokokouksen lähestyessä nykyisin myös Kiina ja Intia ottavat ilmastonmuutoksen uhat tosissaan entistä useampi epäilee uhan todellisia mittasuhteita etenkin USA:ssa Merkitys meidän teemamme kannalta vaikuttaa ratkaisevasti kuvaan työelämän tulevasta kehityksestä ja sen synnyttämistä osaamistarpeista yritän hahmottaa lyhyesti millä tavoin

Business as usual -skenaario Taloudet elpyvät ja lähtevät entisenkaltaiseen kasvuun läntisissä teollisuusmaissa painopiste siirtyy Kiinaan ja muihin uusiin kasvukeskuksiin Energiankulutus ja kasvihuonepäästöt lisääntyvät lähes entiseen tahtiin ilmasto ei kuitenkaan lämpene eivätkä merenpinnat kohoa merkittävästi ainakaan 2030 mennessä Vedensaannin ongelmat kyetään ratkomaan useimmilla alueilla jollakin tavoin Himalajan jäätiköiden pienentyminen suurin haaste Maailman väestönkasvu hidastuu selvästi n. 9 miljardia muodostunee lakipisteeksi Ruokaongelmat kyetään ratkomaan tehomaatalouden ja uusien viljelyalojen käyttöönoton avulla Teollisuus jatkaa kasvuaan tieteen avulla ratkaisut energiansaanti- ja resurssiongelmiin 3

jatkuu Työtä tehdään periaatteessa samalla tavoin kuin nykyisinkin kehitysmaissa laaja ihmisvirta perinteisistä toiminnoista modernin talouden piiriin työvoiman runsas tarjonta pitää palkkaerot suurina teollisuusmaiden ja kehittyvien talouksien välillä ainakin 2030 saakka teollisuusmaat keskittyvät korkean osaamisen liiketoimintoihin rutiinityöt entistä laajemmin maahanmuuttajien suoritettaviksi; jaot syviä myös teollisuusmaiden sisällä Entä Suomi? taantumasta uuteen kasvuun lisääntyvän osaamispääoman turvin energiaperusta turvataan mm. lisäydinvoimalla luonnonvaroja aletaan hyödyntää uusilla tavoilla kasvu hidastuu ikääntymisen myötä, mutta työuria pidennetään puhdas luonto sekä korkea työelämän ja elämisen laatu keskeisiä vetovoimatekijöitä luova talous kasvun tärkein moottori 2030 4

Voiko skenaario toteutua? Tähänastinen kasvumalli ollut monissa suhteissa kestämätön perustunut rajallisten resurssien tuhlailevaan hyödyntämiseen toimintojen todelliset ympäristövaikutukset jätetty huomiotta monien mielestä myös sosiaaliselta perustaltaan kestämätön Kasvihuoneilmiö edelleen suurin ympäristöriski nykymenolla CO2-pitoisuus 1000 ppm ja lämpötila +6 o C v 2100 lämpeneminen voimakkainta pohjoisilla alueilla syksyisin Himalajan sulamisessa ainekset megaluokan katastrofiin kärjistää edetessään vesi- ja ruokaongelmia Energiantarpeet eivät tyydytettävissä vähäpäästöisin keinoin* Biodiversiteetin väheneminen iso uhka ilmastonmuutoksesta riippumatta Entä muut ympäristökuormat? henkilöautojen määrä kasvaisi n 2-3 mrdiin 2050 miten muuttaisi asumista ja elintapoja? Pahenevat jännitykset & konfliktit eivät vältettävissä suunnaton määrä inhimillisiä kärsimyksiä ja yhä rajumpi kilpa työelämässä 5

Mikä siis on vaihtoehto? Maailmanlaajuisesti uudelle kestävämmälle kasvu-uralle tuttu tavoite: kasvihuonepäästöjen puolittaminen 1990>2050, eteenpäin kohti hiilineutraalia sivilisaatiota mukautuminen jo aiheutettuihin ympäristömuutoksiin Ruokatalous ruoantuotannon kapasiteetin lisääminen ympäristöystävällisesti & biodiversiteetin säilyttämisen vaikutukset huomioon ottaen ei onnistu ilman vallitsevien ruokatottumusten muutosta huomio tehtävien ratkaisujen työllisyysvaikutuksiin Uusi teollinen kulttuuri kestäviä & ympäristöystävällisiä tuotteita uudella materiaali- ja energiatehokkuuden tasolla kaikki materiaalit takaisin kiertoon energiantuotannon & jakelun vallankumous* globaaleista toimitusketjuista kompaktimpiin verkostoihin Asuminen, yhdyskunnat ja liikenne tiiviimmin rakennetut yhdyskunnat, niiden tehokas verkottaminen, uudet liikkumismuodot yhdyskuntien sisällä & välillä 6

jatkuu Elintavat ja kulutus ekologinen jalanjälki huomioon kaikissa toiminnoissa voi muodostua tulevaisuudessa tärkeimmäksi sosiaalisten erojen tasoittajaksi Kasvun sisältöjen uudelleenmäärittely jo korkean aineellisen vaurauden saavuttaneiden teollisuusmaiden kasvun painopisteen suuntauduttava aineettomalle ulottuvuudelle materiaalitalouden näkökulmasta kohti 'stationääristä taloutta' Väestönkasvu hallintaan ei toteudu automaattisesti mm. naisten koulutus, oikeudet & yhteiskunnan turvaama hoiva transition oleellisia edellytyksiä Yksi hyvä uutinen kasvumallin muuttaminen riittävän laajalti ja riittävän nopeasti edellyttää kaikkien työvoima- ja osaamisresurssien täysipainoista hyödyntämistä työ ei ole loppumassa maailmanlaajuisesti eikä teollisuusmaissa

Uusi työ ja osaaminen Millaisia työtehtäviä tulevaisuudessa on tarjolla? taloushistorian suurin rakennemuutos muuttaa radikaalisti myös eri alojen ja ammattien työllisyysnäköaloja kaikki työvoimaennusteet menevät uusiksi Työn luonne toimintojen sovittaminen uuden energia- ja materiaalitalouden sekä kestävän kehityksen vaatimuksiin muuttavat asioita kaikilla toimialoilla ja jokaisella työpaikoilla tuottavuuskasvun oltava jatkuvaa töissä kohdataan myös uudenlaisia teknologisia riskejä Työ ja elämä kaikkinaista työn edellyttämää liikkumista pyritään vähentämään työtä tehdään entistä joustavammin ajan ja paikan suhteen ansiotyön osuus ajankäytössä vähenee ja muiden toimintojen lisääntyy Miten muutoksia hallitaan työelämässä tarvittavat valmiudet huomioon koulutuksessa kestävyys kunniaan myös työelämän kehittämisessä 8

Mikä on meidän asemamme? 90-luvulla pääsimme hyvin irti lamasta digitaalisen kumouksen synnyttämän kasvuaallon turvin Entä nyt? ehkä jopa syvemmässä taantumassa kuin viime vuosikymmenellä* uuden kasvuaallon perässäkulkijoita esim. vihreän elvytyksen panostusten perusteella arvioituna innovaatiojärjestelmämme putoamassa maailmanliigasta seuraukset voivat olla kohtalokkaita tulevan työelämäkehityksen ja koko hyvinvointiyhteiskunnan kannalta Toisaalta Suomella & muilla pohjoismailla paljon vahvuuksia (kestävä kehitys, uusille markkinoille vahvasti ankkuroituneet yritykset, sosiaalisen vastuun perinne, avoimet kulttuurit) työelämän modernisaatiokehityksen edelläkävijöitä miksemme lähtisi yhdessä ja offensiivisesti hyödyntämään näitä vahvuuksia? innovaatiojärjestelmän uudelleenohjelmointi yksi perusedellytys 9 kiitos!