Biologinen kasvinsuojelu



Samankaltaiset tiedostot
Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Timperintie SAUVO

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

Avomaan vihannesviljely

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Luomumarjatyöpaja Kasvuston kunnon ylläpito ja kasvinsuojelu Mikkeli Mirja Tiihonen

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Integroidun torjunnan yleiset periaatteet

Biologinen kasvitautien torjunta kasvihuoneissa, tunneleissa ja avomaalla. Tomi Pousi, Verdera Oy

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry. Kauppapuutarhaliitto Handelsträdgårdsförbundet

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Mistä saisi luomutaimia?

Mikrobit avuksi omenan taudintorjuntaan ja kasvun edistämiseen Hedelmän- ja marjanviljelyn luentopäivät, Aulanko 2017

Mari-Anni Jääskeläinen & Jukka Rankinen KASVINSUOJELUSUUNNITELMA YRJÄNÄISEN PUUTARHA

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Marjanviljely elinkeinona

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet ennakoivat toimenpiteet Asko Hannukkala. Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet

EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen

Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

MANSIKAN KASVINSUOJELU KÄYTÄNNÖSSÄ

Nokkosen viljely kasvihuoneessa

Marjanviljelyn edellytykset

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Kauran kasvinsuojelu

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Karhunvadelman viljely

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua

Hedelmän- ja marjanviljely

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Jauhiaisten biologinen torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Sivu 1

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Kauppapuutarhaliitto Handelsträdgårdsförbundet

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Agrimarket- Viljelijäristeily

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

Vaihtoehtoisia menetelmiä

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä Näin hoidan mehiläisiäni

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

LUOMUKASVINSUOJELUN PERUSTEET TAUTIEN HALLINNASSA

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan.

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Biologisen torjunnan strategiat kukkaviljelyssä. Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvinsuojelu

Transkriptio:

Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja ja muita hyötyeliöitä on käytetty biologisessa torjunnassa jo vuosikymmeniä kasvihuoneissa Mansikalla myös jo toistakymmentä vuotta Luomu, tavanomainen (alle 5 ha), vakiintunut käyttäjäkunta, laajempi käyttö vasta tulossa Amblyseius cucumeris, ripsiäispetopunkki; mansikkapunkin torjuntaan 1990-luvulla, kotimaista tuotantoa v. 2004 alkaen Avomaalla nyt aloittelevat ovat hyvässä asemassa; Kokemusta avomaapuolelta on jo kertynyt Kokemus kasvihuonepuolelta: tarkkailun ja ennakkotorjunnan tärkeys

Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Oireet helpompi tunnistaa kuin itse tuholainen nuorten lehtien väritys muuttuu hieman ruskehtavaksi lehtiruodit lyhenevät ja ovat tavanomaista karvaisempia saastunnan edetessä koko kasvin olemus muuttuu kitukasvuiseksi Heini Koskula / Biotus Oy

Petojen käyttö Käytä petopunkkeja ennakoiden jo ennen kuin oireita ilmaantuu Peto:saalis suhde: 1 peto : 10 mansikkapunkkia saatiin parempi torjuntatulos kuin jo peto:saalis suhde oli: 1:20 tai 1:40. Suoraan kasvustoon Istutusvuonna ja siitä eteenpäin

Petojen käyttö Petopunkkien levitysaika: Hieman ennen kukintaa tai kukinnan alkaessa Tai myöhemminkin Mahdollisimman pian harsojen poiston jälkeen Torjunta-aineiden varoaikojen umpeuduttua / BioruiskuteS, noin viikon varoaika Heini Koskula / Biotus Oy

Petopunkkien levitysmäärä: Vaihtelee: Saastunnan taso kasvuston ikä Vanhemmissa mansikkakasvustoissa 20-30 petoa / kasvi, selvissä pesäkkeissä 50-100 petoa / kasvi käytännössä 0,5 1 2 milj. / ha Uusi lohko, eikä saastuntapaine ole voimakas: 500 000 peto / hehtaari

Petopunkit Pedot toimitetaan 5 litran hylsyissä Petojen kantoaineena hylsyssä on lesettä ja vermikuliittia 250 000 petoa +10% ylimääräsitä Pedot tulisi levittää mahdollisemman nopeasti niiden saapumisen jälkeen Voi säilyttää viileässä (8-10 asteessa) muutaman päivän Toimitetaan suoraan tuotannosta Heini Koskula / Biotus Oy

Kuva: Tero Tolvanen

Heini Koskula / Biotus Oy

Usein tulee edullisemmaksi levittää kerralla kunnolla petoja, kuin nuukailla petolevityksissä! Esim. kurkkuhuone (530 m2) Pedot 2 levitystä 6000 petoa/levitys 2 x 11 kpl /m2. Torjunta onnistui yli odotusten aisemmin viljely lopetettiin jo heinä-elokuussa, vihannespunkin vuoksi, nyt jatkettiin marraskuulle saakka!) Heini Koskula / Biotus Oy

Tarkkailun merkitys Torjuntatoimet Torjuntatoimet Tarkkailu Tarkkailu Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Harmaahome tartuttaa mansikat kukkien kautta. Saastunta leviää raakileisiin ja marjoihin, joihin tulee ensin ruskeita laikkuja taudin edetessä marjat ruskettuvat ja pehmenevät ja lopulta peittyvät harmaaseen homeeseen. Pilaantuneista marjoista harmaahome leviää eteenpäin. Harmaahomeelle suotuisimmat olosuhteet ovat kostea ja lämmin ilma tauti onkin ongelmana, jos kukinnan aikana esiintyy sateita. Kuvat: http://www.google.com/imgres?imgu rl=http://www.kasvinsuojeluseura.fi/

Kasvintuhooja Torjunta Käyttöaika Levitys Mansikan- ja vadelman harmaahome PrestopMix +pölyttäjät Kukinnan alusta sen päättymiseen 2 pesää / ha 5-10 g PrestopMix jauhetta Yht. 300-500 g / ha/ kausi Kuva; Verdera Oy Kuva; Heikki Hokkanen

Mustapistemädän torjunta avomaankurkulla luomuviljelyssä 2-vuotinen kierto Kasvimassan silppuaminen, syvä kyntö Viljelyhygienia (esim. kalusto, harsot ja laatikot pestävä ja myös desinfioitava, jos tautia on esiintynyt) Ei päältä kastelua Siementen peittaus Mycostopilla (5 g/siemenkilo) Ennakkotorjunta: Taimien käsittely Prestopsienivalmisteella ennen istutusta Taudin alkuvaiheessa oireellisten kurkkujen keruu eri laatikkoon (näin hävitetään tärkeä saastuntalähde) Marja-Leena Lahdenperä

Prestop avomaankurkulla Taimien ruiskutus tai kastelu avomaalle istutettaessa 0,5 % vesiseos tai 10 g/m² n. 600 g / ha:n taimet Jos halutaan kokeilla ruiskutusta myöhemmin kasvukaudella, Verdera voi hankkia koekäyttöluvan Marja-Leena Lahdenperä

Kasvien vahvistaminen GlioMixhyötymikrobivalmisteella Parantaa taimettumista Stimuloi kasvua ja vahvistaa juuristoa Kestävyys tauteja vastaan paranee Sekoittaminen kasvualustaan (300-500 g/m 3 ) tai Pikkutaimikastelu (10-20 g/m 2 ) Istutettaessa taimipaakun kastelu (kurkulla 100 g/500 kasvia) Marja-Leena Lahdenperä

Mistä tietoa? Heini Koskula / Biotus Oy

Heini Koskula / Biotus Oy

Kiitos mielenkiinnosta Heini Koskula / Biotus Oy 040 / 570 3536 Heini.koskula@biotus.fi Heini Koskula / Biotus Oy