SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro
Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen suojelumenetelmät ovat kehittyneet hoitosuunnitelmia tehty petoaitoja rakennetaan törkeä metsästysrikos valvontaa lisätty ongelmayksilöiden karkotusta jne. Lähde Luke/RKTL
Ilveskannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 750 ilvestä vuonna 1995 > nyt noin 2 800 Vuonna 2014 syntyi yli 500 pentuetta ei enää täytä uhanalaisuuden kriteereitä Ilveskantamme kasvoi jo ennen EU:n liittymistä Ilveskantaa säädellään metsästyksellä Lähde Luke/RKTL
Karhukannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 750 karhua vuonna 1995 > nyt noin 1 500 Karhukantamme kasvoi jo ennen EU:n liittymistä Karhukantaa säädellään metsästyksellä, mikä on pitänyt karhukantamme ihmisarkana Lähde Luke/RKTL
Ahmakannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 125 ahmaa vuonna 1995 > nyt niitä on noin 220 Ahmakantamme kasvoi hieman ennen EU:n liittymistä Ahmaa ei metsästetä, mutta salametsästys on yleistä poronhoitoalueella Lähde Luke/RKTL
Susikannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 65* sutta vuonna 1995 > nyt niitä on noin 230 Vasta vuoden 1998 jälkeen arviot luetettavia Susikantamme lähti kasvuun vasta EU:n liittymisen jälkeen Sutta metsästetään niin luvilla kuin luvatta kanta romahti salametsästyksen johdosta talvella 2006-2007 * Ilpo Kojolan arvio tieteellisissä artikkeleissa Lähde Luke/RKTL
Suurpetojen aiheuttamat porovahingot Porovahingoilla on taipumusta kasvaa riippumatta petojen määrästä järjestelmää pitäisi kehittää Vuonna 2014 aloitettu tarkempi vahinkojen tarkastaminen vähensi ilmoitettuja vahinkoja Ahma aiheuttaa melkein yhtä paljon vahinkoja kuin kaikki muut pedot yhteensä Lähde MMM
Susivahinkoja ei hyväksytä Muiden suurpetojen vahingot hyväksytään susivahinkoja paremmin karhun mehiläisvahingot aiheuttavat kiukkua Varsinkaan koiravahinkoja ei tahdota hyväksytä Porovahinkoihin ja muiden maiden susivahinkoihin verrattuna kotieläinvahingot ovat Suomessa vähäisiä Lähde MMM
Susikeskustelu on vahvasti polarisoitunut Muiden suurpetojen osalta yleinen keskustelu on kohtuullisen maltillista Suuremmat vahingot ja onnettomuudet aiheuttavat väliaikaista kiihtymistä Susikeskustelu on entisestään jyrkentynyt ja muuttunut suvaitsemattomaksi MT oli käynnissä vuosina 2010-2011 voimakas suden mustamaalauskampanja Sosiaalinen media on kärjistänyt keskustelua entisestään On syntynyt uusia suden vastaisia ja sitä puolustavia ryhmittymiä ja yhdistyksiä Paluuta menneeseen ei ole
Sudensuojelu on tahdosta kiinni Suomen sudensuojelun ongelmat tiedetään tarkkaan > salametsästys Suomessa on susille sopivaa, vapaata ja rauhallista elintilaa, jossa ne voivat elää liiaksi ihmisiä häiritsemättä: Suomi noin 245 sutta, asuk. 18 km 2 Portugali 300 sutta, asuk. 114 km 2 Puola 500 sutta, asuk. 122 km 2 Espanja 2000 sutta, asuk. 91 km 2
Suurpetojen salametsästys Luvallisesta metsästyksestä huolimatta Suomessa tapetaan suurpetoja luvatta joka vuosi useita kymmeniä Varsinkin suden osalta salametsästys on jopa luvallista metsästystä voimaperäisempää Kuva Poliisi/Erävalvojat
Suurpetojen salametsästys Poronhoitoalueella laittomaan tappoon useimmiten syyllistyvät poronomistajat ja sen eteläpuolella metsästäjät Ainostaan poikkeustapauksissa suurpetojen salatappoon syyllistyvät muut kuin edellä mainitut ryhmät Kuva Poliisi/Erävalvojat
Ilmiöllä hiljainen hyväksyntä" Metsästäjäliitto on yrittänyt peitellä salametsästyksen yhteyttä metsästyskulttuuriin. Se on sanonut, että kunnialliset metsästäjät eivät sitä tee. Aineistomme kuitenkin osoittaa, että sitä (salametsästystä) tehdään laillisen metsästysharrastuksen puitteissa ja raja on häilyvä, Outi Ratamäki YLE 11.3.2013
Hiljainen hyväksyntä on murenemassa Salametsästystä tapahtuu Pohjois-Savossa jatkuvasti, vaikka tutkintaan asti juttuja tulee vain vähän Takavuosina uhkailu ja pelottelu sulkivat sivulliset suut Kyseessä on piilorikollisuus. Salametsästyksessä on taatusti kausivaihtelua ja alueellisia eroja. Luvattoman metsästyksen jäljitys ja näytön saaminen metsästysrikoksista on poliisille erittäin hankalaa On naivia kuvitella, että poliisi menestyisi salametsästäjiä vastaan vain omin voimin. Yleisön apu auttaa merkittävästi metsästysrikosjutuissa, toteaa ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen YLE kotimaa 29.1.2013
Suden salametsästys c Susia salametsästetään vuosittain noin 30* Talvella 2006 2007 Suomen susikanta romahti reilusta 250 sudesta alle 150 suteen juuri salametsästyksen seurauksena* Suden salametsästys on mahdollista, sillä osa metsästäjistä pitää sitä hyväksyttävänä, ja laittomassa jahdissa saattaa olla mukana toistakymmentä metsästäjää * Lähteet: Sudenhoitosuunnitelma ja Sami Niemen hast.
Suden salametsästys c Susia salametsästetään pääosin talvella, jolloin ne kyetään löytämään lumijälkien avulla Aikaisemmin susia salametsästettiin luvallisen metsästyksen yhteydessä, jolloin koko lauma (4-7 sutta) saattoi kadota, vaikka lupia myönnettiin 1-2 yksilön poistoon Monilla metsästäjillä oli tapana sanoa: Aina on se viimeinen lupa käyttämättä
Susilaumat Suomessa Lähde Ilpo Kojola
Suden salametsästys c Sutta kohtaan koetaan myös suoranaista vihaa, jolloin se pyritään hävittämään keinolla millä hyvänsä Maastoon saatetaan levittää tuskaisen kuoleman aiheuttavia myrkky-, vaahtomuovi- ja koukkusyöttejä, jotka nieltynä aiheuttavat hitaan kuoleman
Sudensuojelu on tahdosta kiinni Törkeä metsästysrikos nimike lisättiin lakiin Suden euromääräinen arvo moninkertaistui Erävalvojia on palkattu lisää Salametsästys myönnetään nykyään myös viranomaisten ja riistahallinnon taholta ongelmaksi maassamme
Sudensuojelu on tahdosta kiinni Riistahallintoon tulisi palkata susineuvojia. Hädissään olevia ihmisiä tulisi kuunnella, neuvoa ja ymmärtää Suden suojeluun tulisi saada oma määräraha valtion budjettiin Luonnonsuojelijoiden tulisi olla myönteisesti aktiivisia Haaviston linja toimii Sudensuojelu ei ole mahdollista ilman paikallisten hyväksyntää se vaatii aikaa ja malttia