Eu-avustajat 30.11.2015

Samankaltaiset tiedostot
Peruskoulutus Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus Koordinaattori Maija Mielonen

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

VARAVOIMAA FARMARILLE

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

TYÖRYHMÄ: MITEN TOVITUKEA VOISI HYÖDYNTÄÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA?

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Nuorten tukeminen netissä

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

Ketään ei saa jättää yksin

Varavoimaa Farmarille/ MTK-Satakunta

Yhteistyössä apua maatiloille

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

PalveluSantran perustehtävät:

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vapaaehtoisen. opas.

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä

Varavoimaa Farmarille-palvelu - apua jaksamiseen, riskienhallintaan, hyvinvointiin ja talousasioihin

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

CHAT - Kainuun nuorten digipalvelu

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Entä jos en jaksa? Eläinten hyvinvointipäivä, Savonia-amk Voimaa arkeen- hankkeen projektipäällikkö Niina Suorsa

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mela viljelijöiden hyvinvoinnin tukena mitä uutta tarjolla? Hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalisissa Märta Strömberg-Nygård

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

Perhe on enemmän kuin yksi

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteena

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: nuortenturku(at)turku.fi

VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ

Heräteinfo henkiseen tukeen

Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Mielenterveys voimavarana

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI

Viljelijöiden hyvinvointi missä mennään?

Defusing-osaamisesta on hyötyä

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI

Maahanmuuttajan kohtaaminen TURVAA JA SUOJAA

Kirjoit tanut Merja A alto, Kirsi Siukola Ohjaus Esko Vuorio

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

Transkriptio:

Eu-avustajat 30.11.2015

Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta riippumatta. Toiminta on valtakunnallista. Tukea tarjoaa n. 180 tukihenkilöä eri puolilla Suomea. Tukihenkilöverkko tarjoaa pääsääntöisesti lyhytkestoista (noin 1-6 kk.) keskusteluapua elämän eri tilanteisissa. Myös pidempiaikaiset tukisuhteet ovat mahdollisia. Tukihenkilöverkko toimii myös verkossa Tukinet-palvelun kautta. Tukihenkilöt työskentelevät henkilökohtaisina tukihenkilöinä ja vastaavat keskusteluryhmien viesteihin. www.tukinet.net

Historia Tukihenkilöverkon suunnittelu aloitettiin vuonna 1995 Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Melaan ja MTK:n alkoi tulla yhteydenottoja viljelijöiden henkisiin paineisiin ja taloudelliseen epävarmuuteen liittyen. Tukihenkilöverkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1996 Melan työturvallisuusrahalla. Toimintaa jatkettiin ESR-ja RAY- projektirahoituksella 1997-2000. Malli verkon rakentamiseen saatiin Suomen Mielenterveysseuralta. Toiminta on tänä päivänä kokonaan RAY:n rahoittamaa.

Organisaatio Toiminta on osa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.n toimintaa. Verkolla on 1 työntekijä, koordinaattori Toiminnan kehittämiseen ja linjauksiin osallistuu verkon ohjausryhmä, joka koostuu taustajärjestöjen ja Tukihenkilöverkon edustajista. Ohjausryhmän puheenjohtaja Pirkko Lahti Taustajärjestöt ovat MTK, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus/ProAgria, Maaseudun Sivistysliitto, Mela, Suomen Mielenterveysseura, Työterveyslaitos, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Svenska producenternas centralförbund.

Toiminta Tukihenkilöverkon toiminta on jaettu valtakunnallisesti 18 toiminnalliseen alueeseen. Aluetyötä organisoi 19 aluevastaavaa. Toiminnassa on mukana n. 180 aktiivista tukihenkilöä. Kaikki tukihenkilöt ovat suorittaneet tukihenkilön peruskoulutuksen. Tukihenkilöverkko jatkokouluttaa tukihenkilöitä vuosittain eri teemoista esim. itsetuntemus, vuorovaikutus, narsismi, taloudelliset ongelmat, kuoleman kohtaaminen, surutyö ja maaseudun ajankohtaiset kysymykset. Tukihenkilöille on tarjolla ryhmä- ja yksilötyönohjausta kuormittavien tukitilanteiden purkamista varten.

Maaseudun tukihenkilö ja tukityö Tukihenkilö on vapaaehtoinen, joka toimii auttamisen halusta ja jolle ei makseta toiminnasta palkkaa. Tukihenkilö tuntee maaseudun elinolosuhteet. Hän on saanut perusvalmiudet ihmisten ja erilaisten kriisitilanteiden kohtaamiseen ja ohjaa tuettavan tarvittaessa ammattiavun piiriin. Tukihenkilö ei ole ammattiauttaja vaan pikemminkin arjen rinnalla kulkija, huolien kuuntelija, keskusteluavun antaja. Tukihenkilön kanssa etsitään ratkaisua kuormittavan elämäntilanteen helpottamiseksi sekä hyvinvoinnin edistämiseksi. Tukihenkilö on vaitiolovelvollinen.

Ota yhteyttä tukihenkilöön Maaseudun tukihenkilöt löytyvät verkkosivuilta www.tukihenkilo.fi Tukea tarvitseva voi esiintyä anonyyminä ja ottaa yhteyttä kehen tahansa tukihenkilöön. Tukihenkilö ja tuettava voivat asua samalla tai eri paikkakunnalla. Yhteyttä pidetään pääosin puhelimitse tai tapaamalla kasvotusten. Tukikontaktia voi ylläpitää myös sähköpostitse tai netissä Tukinetsivuston kautta. Tukea voi hakea lokakuun alusta alkaen myös soittamalla palvelevaan Maaseutupuhelimeen, johon vastaavat päivystysvuorossa olevat tukihenkilöt. Maaseutupuhelin palvelee numerossa 010 504 57 60. Vastaanotamme puheluita joka päivä klo. 18-21.00.

Tukikontaktien määrät 2012 2013 2014 Puhelut 999 854 917 Tapaamiset 398 592 418 Yhteensä 1397 1446 1349 Vuonna 2014 oli lisäksi 14 sähköpostiyhteydenottoa.

Tukikontaktien yleisimmät keskusteluaiheet 2014 Sairaudet 32 % Parisuhdeongelma 24 % Arkipäivän asiat 19 % Ihmissuhdeongelmat 16 % Yksinäisyys 13 % Taloudelliset asiat 11 % Tulevaisuuden epävarmuus 9 % Mielenterveyden ongelmat 7 % Kuolema, surutyö 6 % Muu, mikä? 6% Työhön liittyvät asiat 5 % Työn vaativuus 3 % Avio- tai avoero 3 % Väkivalta tai sen uhka 2 % Onnettomuus 2 % Itsemurhan uhka 1 % Alkoholi-/päihdeongelma 1 % Riippuvuudet 0,3 % Kotouttaminen 0,2 % Muu, mikä?- kohta sisältää : Laki- ja lupa-asiat, muutto, oman elämäntilanteen yleinen pohdinta ja kiitokset aiemmin saadusta tuesta.

Keskustelunaiheet 9/15 52 % yhteydenottajista miehiä, 48% naisia. Ihmissuhde ongelmat 29 % Arkipäivän asiat 27 % Taloudelliset asiat 21 % Työn vaativuus (esim. tukitarkastus) 17 % Fyysiset sairaudet 14 %

Yhteenvetoa Maksutonta ja luotettavaa keskusteluapua sekä tukea ongelmien ratkaisuun ilman jonoja. Tukihenkilön kanssa keskustelu voi auttaa kun tilanne ei ole vielä kriisissä esim. haasteet parisuhteessa ja yksinäisyys. Jos kriisi on jo päällä voidaan yhdessä etsiä kadonneita voimavaroja, olla asiointiapuna virastoissa, kannustaa ratkaisukeskeiseen toimintaan ja ohjata ammattiavun piiriin. Matalan kynnyksen vertaistukea. Ei ammattiapua, joka saattaa olla tuen tarvitsijalle liian suuri kynnys. Keskusteluista ja tapaamisista on saatu runsaasti hyviä kokemuksia. Jo muutama kerta oman elämäntilanteen jakamista ulkopuolisen henkilön kanssa on auttanut tuettavaa eteenpäin. Hyvät kokemukset ja haastava yhteiskunnallinen tilanne kannustaa jatkamaan toimintaa.

Tukihenkilöitä Varsinais-Suomessa Jukka Nieminen Pirkko Frey Tuija Forsten Hanna Kerttula Elina Järvinen Leena Aikola Anna-Liisa Jokela Jorma Jokela Eija Tuomola Markku Tuominen Perttu Tiilikainen Kauko Peltonen Virpi Kinnala Kauko Peltonen Lahja Pavela

Kiitos mielenkiinnosta!