VIISSEISKA. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. sekä osastot 315 ja 211 Lokakuu 2005 www.metalli57.com

VIISSEISKA Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. sekä osastot 315 ja 211 Lokakuu 2005 www.metalli57.com Työsuojeluvaalit 1.11. 31.12.2005 Valitkaa työpaikaltanne työsuojeluvaltuutettu! Lisää sivulla 4 Metalli 57 isännöi iltatoria 23.6. Lisää sivulla 6 Sisällysluettelo Puheenjohtajan palsta sivu 2 Kirjoittajavieras sivu 3 Uutisia sivut 4 5 Menneitä tapahtumia sivu 6 Työpaikkakuulumisia sivu 7 Älä heitä kirvestä kaivoon sivut 8 9 Naisjaosto sivu 10 Veteraanijaosto sivu 11 Seutuyhteistyö sivu 12 Salon autoalan osasto 211 sivu 12 Someron osasto 315 sivu 13 Nuorisojaosto sivu 14 Presidentin vaalit sivu 15

2 VIISSEISKA Puheenjohtajan palsta Lasse Helskyaho Salon metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja Vahvaa ay-liikettä tarvitaan! Tämän vuoden keväällä käytiin SAK:laisessa ay-liikkeessä Suomen mittakaavassa kohtalaisen suuri työelämän oikeuksia puolustava taistelu. Taistelu itsessään on jo sovittu, mutta se herättää vieläkin muutamia kysymyksiä. Onko metsäpatruunoilla tarkoitus lopettaa paperiteollisuus kokonaan? Saivatko metsäpatruunat iskostettua median hyvällä tuella suomalaisten mieliin, että paperityöläinen on ahne ja itsekäs eikä tästä syystä voida paperiteollisuutta enää jatkaa? Ovatko patruunat jo tehneet päätöksiä tuotannon lopettamisesta Suomessa? Syy tähän olisi edellä mainittu. Miksi ei media vieläkään käytä selkkauksesta sen oikeaa nimeä? Puhutaan työalaerimielisyydestä, työselkkauksesta. Jopa lakosta puhutaan. Varmaan kaikki eivät vieläkään tiedä, että tämä selkkaus johtui nimenomaan työnantajan julistamasta työsulusta. Herää myös kysymys, että olisiko SAK:laisen ay-liikkeen pitänyt havahtua jo siinä vaiheessa, kun metsäpatruunat ilmoittivat jäävänsä tuporatkaisun ulkopuolelle. Tähän kohtaan olisi sopinut hyvin, että oltaisi luovuttu tuposta ja otettu käyttöön yhteissopimis menettely. Mikään ammattiliitto ei olisi allekirjoittanut omaa sopimustaan ennen kuin kaikilla olisi ollut hyväksymiskelpoinen neuvottelutulos. Tästä herää seuraava kysymys; onko tulopoliittinen järjestelmä aikansa elänyt. Onko varsinkin sellainen tupo tullut tiensä päähän, jossa eivät kaikki ole mukana? Puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa on esittänyt liittorakenteen muuttamista. Hän on sanonut, että ei välttämättä tarvitse olla niin, että joka alan työntekijöillä pitää olla oma liittonsa. Näin ei ole pakko ollakaan. Mielestäni voisi hyvin yhdistää teollisuusliitot omaksi ja palvelualan liitot omaksi liitoksi. Riittääkö tämäkään taistelussa yhdistynyttä EK:ä vastaan, vai pitääkö meidän tästä lähtien lähteä aina koko SAK:n voimalla puolustamaan ja vaatimaan meille kuuluvia etuja? Liitorajat häivytettäisiin kokonaan. Näin ei pääsisi syntymään tilannetta, johon paperiliitto joutui viime tupokierroksella. Tähän on pakko heittää vielä yksi kysymys; joutuiko muu ayliike paperin kiistan aikana tilanteeseen, jota sakki pelissä kutsutaan sakki ja matti-tilanteeksi? En vastaa asettamiini kysymyksiin vaan totean, että joka tapauksessa tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä ay-liikettä tulevaisuudessakin taistelussamme oikeuksiemme puolesta. Nyt tuntuu siltä, että saamme taistella myös koko sopimusyhteiskunnan säilymisen puolesta. Siksi räikeitä otteita metsäteollisuus esitti kevään työsulku- episodissaan. Yhtenäistä ja vahvaa ay-liikettä tarvitaan ajamaan läpi mm. tilaaja vastuuta ja yhteisökanne oikeutta. Tilaaja vastuu tarkoittaa, että pääurakoitsija on nykyistä vahvemmin vastuussa alihankkijan toimien laillisuudesta ja sopimuksien noudattamisesta. Kanneoikeus olisi oiva työväline ammattiliitolle tapauksissa, joissa yksilö joutuu kärsimään laittomuuksista työpaikallaan, eikä itse tohdi viedä asiaa raastupaan Viime tupokierroksella päänavauksen saanut muutosturvaasia tarvitsee parantuakseen vielä pitkään vahvan ay-liikkeen toimia. Työelämän ja perhe-elämän yhteen sovittamisesta on puhuttu jo pitkään. Tässä asiassa paperityöntekijät pyrkivät pitämään perhe-elämän etuja päällimmäisinä, kun he taistelivat pitkien pyhävapaiden puolesta. Esim. perheen yhteinen Joulu oli heille ykkösasia. Ns. yleisen mielipiteen puristuksissa he joutuivat uhraamaan senkin kapitalismin alttarille. Alkaa olla niin, että perhe ja lapset ovat täysin unohdetut nykymenossa ja tuloksen tavoittelussa. Kaiken kaikkiaan yhteiskunnassamme alkaa olla jo niin paljon häirittyjä lapsia ja nuoria, että olisi aika puuttua ongelmaan toden teolla kaikkien etujärjestöjen ja valtiovallan yhteisin voimin. Yhteiskunta rakenne natisee jo nyt liitoksissaan ja hajoamisen merkkejä on olemassa. Katson hajoamisen merkeiksi esimerkiksi yhä enemmän yleistyneet perheisiin kohdistuneet vakavat väkivallan teot. Minusta myös yhteisesti päätetyt kotiintulo ajat ovat merkki jostain vakavammasta. Mikä silloin on pielessä, kun pitää oikein kunnanvaltuustossa päättää perheen pienimpien kotiintuloajoista. Onko silloin yhteiskunnan perusyksikkö, eli perhe, menettänyt otteensa kokonaisuudestaan. Onko hajoaminen alkanut sieltä, kun on tarvinnut pyytää apua muilta. Pitääkö tässäkin asiassa paikkansa vanha sanonta, jossa sanotaan, että hädän tullen ihminen hakee turvaa toisistaan. Ihan hyvä sinänsä, mutta se ei kauaa toimi. Kasvaakseen ja kehittyäkseen lapsi kaipaa tutun ja turvallisen ihmisen syliä ja huolenpitoa, mutta nykyisessä kulutuskykykilpailuyhteiskunnassa sen saaminen on vaan niin vaikeaa. Vanhempien on pakko olla töissä kaiket päivät, illat sekä yöt. Töissä on oltava myös arjet, sunnuntait sekä myös juhlapyhät. Lapselle tärkeät ihmiset - vanhemmat - uupuvat eivätkä jaksa enää antaa lapselle aitoa vanhemmuutta. Näin omistajien ahneuden seurauksena kehittyy niitä häirittyjä lapsia. Lopuksi toivotan kaikille tämän lehden lukijoille aurinkoista ja lämmintä syksyä. Täyden palvelun ammattiosastomme Metalli 57! Toimistossa Teitä palvelee: 02 731 4553 www.toimisto@metalli57.com Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Toimistomme palvelee osoitteessa Turuntie 8, 4krs., Salo Toimiston aukioloajat: Ma 09.00-12.00 14.00-17.00 Ti 08.00-12.00 Ke 09.00-12.00 14.00-17.00 To 09.00-12.00 13.00-17.00 Pe 10.00-12.00 14.00-17.00 Aattopäivinä 09.00-13.00 Toimistonhoitaja vaihtuu! Tekijät: Lea Wiman Lasse Helskyaho Sambeau Sam-Koskitanner Asmo Ojanperä kotisivut: www.metalli57.com Tervetuloa! VIISSEISKA Salon Metallityöväen ammattiosasto r.y. Maaliskuu 2003 www.metalli57.com Jari Sievänen Kimmo Tuominen Tuija Pajari Painos: 5500 kpl Toimistoapulainen Tuija Pajari puhelin: (02) 731 4053 sähköposti: metalli57@metalli57.com Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2005 Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa 2006. Aineisto viimeistään 20.3.2006

VIISSEISKA 3 Kirjoittajavieras TYÖLLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN PUOLESTA Suomalaisella metalliteollisuudella on ollut kaikista negatiivisista uutisoinneista huolimatta kohtuullisen hyvä kehitys. Uusia työpaikkoja on samanaikaisesti tullut suomalaiseen metalliteollisuuteen, vaikka olemme lukeneet ja kuulleet uutisia yritysten lopettamisista ja siirroista lähemmäksi uusia markkinoita halvan työvoiman maihin. Varsinkin elektroniikkateollisuudessa nämä uutiset ovat toistuneet liian usein. Tästä uutistulvasta huolimatta metalliteollisuuden työllisyys on ainakin oman työttömyyskassamme lukujen valossa säilynyt kohtuullisen vakaana. Metallin työttömyyskassassa reilusti yli 2 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Suurin murros on tapahtumassa elektroniikkateollisuudessa. On todennäköistä, että elektroniikkateollisuus ei työllistä jatkossa lukumääräisesti yhtä paljon työntekijöitä mihin menneinä 90- luvun alusta on totuttu. Elektroniikkateollisuus ei tule häipymään Suomesta, vaan päinvastoin se tulee vahvistumaan. Elektroniikkateollisuuden Suomeen jäävä osa tulee muodostamaan osaamiskeskuksia. Näissä osaamiskeskuksissa tehdään entistä laajempia kokonaisuuksia, ei yksittäisiä komponentteja. Näiden osaamiskeskusten tuotteina ovat pääsääntöisesti tulevan sukupolven tuotteet, oli ne sitten kännyköitä tai muita elektroniikkateollisuutemme tuotevalikkoa. Suomalainen digitaalisuusosaaminen, sen eri laajat sovellutusmahdollisuudet luovat myös uutta tuoteperhettä elektroniikkateollisuutemme toimintaan. Digitaalisuuden sovellutuksiin on nyt panostettava niin valtiovallan kuin yritystenkin kautta. Sieltä voi löytyä - jos ei Nokian kokoisia lippulaivoja - niin kuitenkin merkittäviä toimijoita, jotka voivat hyvinkin työllistää lisää elektroniikkaosaajia, jopa useimpia tuhansia. Muutosturvakehitys putkeen Tulopoliittisen sopimuksen yhtenä keskeisenä osana syntynyt muutosturva on ollut nyt ensimmäisiä kertoja käytännön kokeessa. Alku on ollut monissa työvoimahallinnon keskuksissa hyvinkin haparoivaa, vaikka työministeriö yrittää pikavauhtia opastaa muutosturvan tulkintaa omille virkailijoilleen. Muutosturva voi kehittyä todelliseksi toimivaksi turvajärjestelmäksi, kun eri murrosvaiheet heilauttelevat metalliteollisuuden työpaikkoja. Muutosturvan sopimuksen kehittämisellä voidaan luoda uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuuksia todelliseen työllistymiseen. Nyt on kerättävä kokemuspohjaista tietoa muutosturvan toimivuudesta ja siitä on syytä tehdä ensi keväänä hyvin analyyttinen raportti. Raportin analyysin pohjalta on aloitettava kolmikantaiset jatkuvan neuvotteluja sopimisjärjestelmän muutosturvan jatkokehittäminen. UUSI VERKKOPALVELU - TAPA MUTKATTOMAAN PANKKIASIOINTIIN Salon Seudun Osuuspankin pankinjohtaja Jukka Tuominen. Asiakkaiden pankkikäyttäytyminen on muuttunut. Konttorissa käydään yhä harvemmin: kun vielä 1990-luvun lopussa noin neljännes asiakkaista vieraili konttorissa viikoittain, on tämä määrä reilussa viidessä vuodessa kutistunut noin 5 prosenttiin. OP-ryhmän asiakkaat valitsevat kulloinkin itselleen sopivimman tavan käyttää erilaisia pankkipalvelun kanavia: Internetiä, puhelinta, konttoreita, tekstiviestejä tai toimipaikkojen asiakaspäätteitä. OP-ryhmän asiakkaat asioivat verkossa myös aikaisempaa selvästi monipuolisemmin. Perusasioinnin eli esimerkiksi laskunmaksun lisäksi asiakkaat, omat ja muiden pankkien, lähettävät yhä useammin muun muassa lainahakemuksen sähköisenä ja sijoittavat verkon kautta. Osuuspankin verkkopalvelu on maamme suosituin ja kattavin verkkopalvelu. Sen entistä kehittyneempi versio julkaistaan lokamarraskuun vaihteessa. Uudistuva verkkopalvelu tarjoaa entisten palvelujen lisäksi uusia helppoja tapoja hoitaa talouttaan Internetissä. Uuden palvelun suunnittelussa on lähdetty siitä, että palvelu olisi asiakkaalle mahdollisimman helppokäyttöinen ja kuitenkin palveluvalikoimaltaan laaja-alainen. Asiakkaalle uusi op.fi tarjoaa mahdollisuuden siirtyä paperittomaan asiointiin jo tänään. Asiakkaan käytössä on esimerkiksi verkkotiliote, verkkopalkka, sähköiset sijoittajan palvelut ja verkkolasku. Suunnittelussa auttavat esimerkiksi monipuoliset laskurit. Oma talous -palvelun avulla asiakas voi seurata taloutensa tuloja ja menoja. - Esimerkiksi e-laskupalvelu on henkilöasiakkaille konkreettinen lisäetu, se mahdollistaa laskujen sähköisen vastaanoton asiakkaan omaan Internet-palveluun. E-laskupalvelu vähentää huomattavasti virhemahdollisuuksia, sillä laskun maksaminen hoituu yhdellä napin painalluksella kokonaan ilman tietojen syöttämistä, kertoo Salon Seudun Osuuspankin pankinjohtaja Jukka Tuominen. Tärkeintä hyvässä verkkopankkipalvelussa on se, että asiakas pääsee omiin pankkipalveluihinsa nopeasti. Pankkipalveluiden ohella op.fi tarjoaa asiakkaalle vinkkejä tämän omaan elämäntilanteeseen sopivista palveluista - ja tekee näiden palveluiden käyttöönoton helpoksi. Näin palvelun yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys korostuu entisestään. - Verkkopankin kautta on myös helppoa olla yhteydessä suoraan pankkiin ja kysyä itseä askarruttavista pankkiasioista. Vastauksen saa sähköisessäkin muodossa aina saman pankkipäivän sisällä. Pankkimme tuottama laadukas palvelu toteutuu myös sähköisissä kanavissa, kertoo Jukka Tuominen. Erkki Vuorenmaa Kuva: Petri Puromies Harmaan talouden syöpälonkerot katkaistava Harmaan talouden kasvupohja on kehittynyt liian voimakkaasti varsinkin rakennusalalla, mutta on jo ollut havaittavissa selviä näyttöjä myös metalliteollisuuden toimialueella. Veromenetykset näistä pimeistä töistä nousevat yli 200 miljoonaan euroon ja pimitetyistä arvonlisäveroista kertyy lisää vielä 100 miljoonaa euroa vuodessa. Harmaan talouden torjunta on yhtä lailla suomalaisten yritysten tasavertaisen kilpailun mahdollisuuksien turvaamista kuin työntekijöidenkin eduista huolehtimista. Ulkomaalaisten aliurakoitsijoiden määrä on kasvanut huimaa vauhtia EU:n laajentumisen myötä. Useat näistä ns. ulkomaalaisista aliurakoitsijoista ovat suomalaisomistuksessa, se on näköjään erittäin helppo tapa kiertää veroja ja muita velvoitteita Suomessa. Tämä verojen ja velvoitteiden kiertotie on nyt tukittava. Instrumentit ovat siihen olemassa. Ne ovat: tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovittujen tilaajavastuun toteuttaminen ja kanneoikeuden saaminen ammattiliitoille sekä valvontaviranomaisten resurssien lisääminen. Vastuu on myös meidän kaikkien ja ennen kaikkea luottamusmiesorganisaatiomme. Nyt on jokaisella työpaikalla luottamusmiesten terhistäydyttävä. Aina kun tulee uusi alihankkija - oli sitten kysymys suomalaisesta tai ulkomaisesta alihankkijasta - on selvitettävä, millä ehdoilla työtä teetetään ja vaadittava pääurakoitsijalta ja päähankkijalta tiedot, että ko. yritykset myös maksavat veronsa ja muut velvoitteet Suomen valtiolle. Metalli 57:n SYYSKOKOUS Salon työväentalolla, Vilhonkatu 9 sunnuntaina 20.11.2005 kello 17.00 Metalli 57:n EHDOKKAIDEN ASETTELUKOKOUS Erkki Vuorenmaa Metallityöväenliiton puheenjohtaja Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset asiat mm: Toimintasuunnitelma ja budjetti 2006 Valitaan toimikunnan puheenjohtaja, jäsenet, varajäsenet ja muut edustajat Päätetään toiminta-avustuksista ja toimihenkilöille maksettavista korvauksista Päätetään jaostojen perustamisesta Muut syyskokoukselle esitetyt asiat Kahvitarjoilu Osallistu - vaikuta! TERVETULOA toimikunta Salon Työväentalolla Vilhonkatu 9, toinen kerros sunnuntaina 30.10.2005 kello 17.00 Asiat: - Vahvistetaan ammattiosaston toimikuntaan valittavien varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lukumäärä - Asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa suoritettaviin vaaleihin vuoden 2006 toimikuntaan - Muut mahdolliset asiat - Kahvitarjoilu Osallistu - vaikuta! TERVETULOA toimikunta

4 VIISSEISKA Palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja AKAVA: Suomi on edelleen ammatillisen järjestäytymisen kärkimaita Suomi on ammatillisen järjestäytymisen kärkimaita maailmassa. Palkansaajista noin kolme neljästä kuuluu oman alansa ammattiliittoon. Toisin kuin yleensä, Suomessa myös koulutetut ja hyvätuloiset pitävät ammatillista järjestäytymistä arvossa. Työsuojeluvaalit Työsuojeluvaalit pidetään työpaikoilla 1.11. - 31.12.2005. Vaaleissa valitaan työpaikoille kaksivuotiskaudeksi (1.1.2006-31.12.2007) työsuojeluvaltuutetut ja -varavaltuutetut sekä työsuojeluasiamiehet. Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 10 työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu. Metallityöväen liitto on asettanut tavoitteekseen terveellisen, turvallisen, viihtyisän ja kehittävän työn ja työympäristön jokaisen työntekijän perusoikeutena. Työpaikan työsuojeluvalvonta ja vastuu kuuluvat ensisijaisesti työnantajalle. Työsuojelun tehokas toteutuminen edellyttää eri osapuolten välistä yhteistoimintaa. Työsuojeluvaaliin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt, jotka ovat työsuhteessa vaalipäivänä mukaan lukien esim. lomautetut ja äitiyslomalla tai vanhempainlomalla olevat. Työpaikan toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun tai osallistua yhteisen työsuojeluvaltuutetun valintaan. Työsuojelunvalvontalain 13 &:n 1 momentin mukaan vaali on järjestettävä niin, että kaikilla työpaikan työntekijöillä ja toimihenkilöillä on mahdollisuus osallistua siihen. Äänestysmahdollisuus on pyrittävä järjestämään niin monena päivänä, että esimerkiksi kaikki vapaavuoroisuudet on voitu ottaa riittävästi huomioon. Vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistoimintaelin, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Varsinaisesta vaalitoimituksesta ja ääntenlaskennasta huolehtivat näiden elinten palkansaajia edustavat jäsenet. Vaaleissa saavat ehdokkaita Järjestäytymisaste nousi 1990- luvun lamavuosina lähes kymmenellä prosenttiyksilöllä ja päätyi kaikkien aikojen huipputasolle, yli 80 prosenttiin palkansaajista. Laman jälkeen on järjestäytymisaste vähitellen palannut suunnilleen lamavuosia edeltäviin lukemiin. Ammattiyhdistysliikkeen kannalta olennaista onkin nähdä onko nyt palattu suomalaisen järjestäytymisen "normaalitasolle" vai mihin suuntaan järjestäytyminen kehittyy tulevina vuosina? Järjestäytymisasteen kehitys vaihtelee vahvasti eri aloilla. Esimerkiksi pätkätyövaltaisilla palvelualoilla järjestäytymisaste jää alle keskiarvon kun taas monilla teollisuuden ja julkisen sektorin aloilla järjestäytymisaste on erittäin korkea. Eräillä aloilla järjestäytyminen on jopa vahvistunut. Mielenkiintoista on, että ammattiliittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on pysynyt erittäin vakaana. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa keskeisiksi järjestäytymiseen vaikuttaneiksi tekijöiksi nousevat työelämän rakenteelliset muutokset, sukupolvivaikutus sekä yksityisen työttömyyskassan synty. Myös ammattiliitoissa on havaittu, että työelämään tulevat uudet sukupolvet muodostavat haasteen ay-liikkeelle. Päätös ammattiliittoon liittymisestä tehdään aikaisempaa myöhemmällä iällä. Nuorten alhaisempi järjestäytymisaste ei tosin näytä välttämättä johtuvan iästä vaan nuorten järjestäytymättömyyden taustalla vaikuttavat muun muassa opiskeluaikojen pitkittyminen ja uran alkutaipaleen sirpaleisuus. Vaikka nimenomaan pätkätyöntekijät usein tarvitsisivat erityisen paljon ammattiliiton tukea, pätkätyöntekijät järjestäytyvät muita harvemmin. Liittoon liittymistä lykätään kunnes oma ammatti-identiteetti ja työura alkavat olla vakiintuneemmalla pohjalla. Asenteellista vastarintaa ei nuorilla eri selvitysten mukaan näyttäisi olevan, tiedonpuutetta kylläkin. Myös yleinen yksilöllistymiskehitys tuottaa kuitenkin oman haasteensa niin ammatilliselle kuin muullekin järjestötoiminnalle. Työelämän meneillään oleva sukupolvenvaihdos merkitsee, että ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä toimimaan yhteistyössä, tavoittamaan myös työelämään tulevat uudet sukupolvet ja tarjoamaan jäsenkunnan kannalta toimivia ja laadukkaita palveluja, edunvalvontaa ja osallistumismahdollisuuksia. Yksityisen ns. Loimaan kassan rooli korostuu PT:n tutkimuksessa turhankin vahvasti. Loimaan kassan jäsenmäärä on edelleen vain noin kymmenesosa ammattiliittojen jäsenmäärästä. Tästä määrästä huomattava osa ei varmasti kuuluisi ammattiliittoon Uutisia vaikka Loimaan kassaa ei olisikaan: kassa on epäilemättä tarjonnut mahdollisuuden työttömyysvakuutukseen monelle sellaiselle, jolle ammattiliiton jäsenyys ei syystä tai toisesta ole tuntunut houkuttelevalta. Olennaista on kuitenkin, että virta on kuitenkin kulkenut molempiin suuntiin - liitoista Loimaan kassaan ja Loimaan kassasta ammattiliittoihin päin. Lähde: www.sak.fi (23.9.2005) asettaa kaikki työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt. Ehdokkaiden nimet ja heidän suostumuksensa on ilmoitettava vaalitoimikunnalle kirjallisesti sovittuun määräaikaan mennessä. Työsuojeluvaltuutetuksi voidaan valita ainoastaan työpaikan työntekijä tai toimihenkilö. Lähde: www.metalliliitto.fi (tiedote 23.9.2005) Turun aluetoimiston uudet aluetoimitsijat ATK-PERUSKURSSI KURSSI SISÄLTÄÄ MM. ATK:N PERUSTEITA MITEN PÄÄSTÄ INTERNETTIIN - GUUKLAUSTA AIKA: TORSTAINA 20. LOKAKUUTA 2005 KLO 15.00-21.00 JA PERJANTAINA 21. LOKAKUUTA 2005 KLO 15.00-21.00 PAIKKA: SALON AIKUISKOULUTUSKESKUS HYVONINKATU 1 VÄLIAJALLA ON RUOKAILU. HUOMAA SAMA KURSSI MOLEMPINA PÄIVINÄ! MUKAAN MAHTUU VAIN 18 OPISKELIJAA /PÄIVÄ ILMOITTAUDU METALLIN TOIMISTOON 17.10.2005 MENNESSÄ PUH: 02-7314553 METALLIN VARSINAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Uudet puhelinnumerot 1.11.2005 alkaen! Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs 20100 Turku Telekopio 020 77 41330 Turun aluetoimiston uudet aluetoimitsijat Lea Wiman ja Jari Kramsu. Aluesihteeri Martti Havin (31.12.05 asti) 020 77 41320 0400 619 103 Aluetoimitsija Jari Kramsu 020 77 41321 040 769 5731 Aluetoimitsija Jarmo Järviö 020 77 41322 040 587 1115 KURSSI JA RUOKAILU ON LIITON JÄSENILLE MAKSUTON! KURSSIN JÄRJESTÄÄ OPINTOJAOSTO TERVETULOA! Aluetoimitsija Lea Wiman 020 77 41334 0400 616 265 Toimistonhoitaja Eveliina Korpela 020 77 41323 Työttömyysturvakäsittelijät Sirpa Willstedt 020 77 41324 Kirsti Blomberg 020 77 41325 Helena Suonpää 020 77 41326 Leila Heidari-Ardebili 020 77 41327

VIISSEISKA 5 Uutisia Vanha toimisto Helsingintie 16 Toimistonhoitaja vaihtuu Ammattiosastomme toimistonhoitaja Lea Wiman on siirtynyt 1.10.2005 alkaen Metallin Varsinais-Suomen aluetoimistoon Turkuun aluetoimitsijaksi. Lea kiittää osaltaan näistä kahdesta vuodesta, jotka on osaston palveluksessa toiminut. Toimistoapulaisena jatkaa Tuija Pajari, joka nyt myös tuuraa toimistonhoitajaa sen aikaa, kunnes uusi toimistonhoitaja on valittu ja valmis vastaanottamaan uuden työn. SAK Salon Paikallisjärjestö tiedottaa SAK:n Paikallisjärjestön koulutustilaisuus Osasto hankki vuonna 1996 omat toimitilat otsikon mukaisesta osoitteesta. Silloin katsottiin, että tilat sopivat erinomaisesti ammattiosaston tarpeisiin. Hyvän yhteistyökumppanin SOP:n - tässä tapauksessa myös myyjän - kanssa päästiin hinnasta yhteiseen sopimukseen ja kaupat tehtiin. Nyt tilat ovat kuitenkin olleet jo jonkin aikaa käyttökiellossa. Tutkimuksien mukaan talon painumisen on aiheuttanut rakennuksen alla olevan maaperän kuivuminen. Talo on myös kallistunut useita asteita. Taloyhtiön hallitus on päättänyt panna myyntiin koko kiinteistön. Tarjouksia pyydetään eri rakennusliikkeiltä. On muutamia rakennusliikkeitä, jotka ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa asiaa kohtaan. Myynti tarkoittaa samalla sitä, että ostajataho purkaa tontilla olevan rakennuksen ja rakentaa tilalle uuden. Kaavamuutoksella tontille on saatu nykyistä enemmän rakennusoikeutta. Asuntoja tulee uuteen rakennukseen enemmän. Taloon on myös suunniteltu yksi n. 120 neliön liikehuoneisto. Suunnitelmat liikehuoneiston osalta on tehty ammattiosaston toiveitten mukaisina. Osaston toimikunta on keskustellut useissa yhteyksissä ko. tilojen mahdollisesta hankkimisesta. Keskustelujen henki on ollut tilojen hankkimisen suhteen myötämielinen. Tilojen hankinta päätöksen tekee kuitenkin tätä varten koolle kutsuttava yleinen kokous. Yhtenä omistajana Salon metallityöväen ao. on toivonut asiassa pikaisia päätöksiä. Painuvan ja kallistuvan kiinteistön omasta osuudestamme joudumme maksamaan yhtiövastiketta puolet sen täydestä määrästä. MUUTOSTURVASTA tiistaina 15.11.2005 kello 18.00 Salon kirjaston Laurin salissa Puhujana SAK:n johtaja Lauri Lyly, mukana myös Salon työvoimatoimiston edustaja *** Muutosturvan asiantuntijat vastaamassa kysymyksiin! *** TERVETULOA KAIKKI MUKAAN! Kesällä saunottiin tiistai-iltaisin Lehmijärven Rantapirtillä Salon metallityöväen ammattiosasto 57 Päivämatka Viipuriin lauantaina 5.11.2005 Lehmijärven Rantapirtti kesän 2005 saunailtojen kisatuloksia Veteraanien saunailta 21.6. Tikanheiton miesten parhaat tulokset heittivät: Torsti Marjanen pistein 63 (32+31), Mikko Jokinen pistein 50 (28+22) sekä Aarre Tuominen pistein 42 (16+26). Parhaiten naisista onnistuivat: Virpi Vireä pistein 73 (36+37), Raili Paulamäki pistein 55 (24+31) sekä Sirkka Kiviaho pistein 53 (23+30). Renkaanheiton miesten parhaat: Torsti Marjanen tulos 5 (2+3), Olavi Vuorisaari tulos 3 (2+1) sekä Kalevi Ruohonen tulos 3 (1+2). Naisten parhaat heittäjät olivat: Anja Nero tulos 3 (0+3), Tuula Apaja tulos 3 (1+2) sekä Sanelma Mäki tulos 3 (2+1). Arvonnassa voitot osuivat seuraaville henkilöille: 30 lahjakortti Rainer Vilen, kirja Liisa Pölönen, kynttilänjalka Riitta Halonen sekä yllätyslahja Milja Eronen. Yleinen saunailta 19.7. Tikanheiton miesten parhaat tulokset heittivät: Reijo Korhonen pistein 60 (29+31), Asmo Ojanperä pistein 46 (26+20) sekä Kari Lyytikäinen pistein 46 (21+25). Naisten parhaat tulokset: Virpi Vireä pistein 69 (36+33), Erja Pohjola pistein 66 (25+41) Lasten renkaanheittokisassa pojista parhaiten onnistuivat: Sami Kuortti tuloksella 5 (1+4), sekä Niko Lattu ja Aleksi Kaski molemmat samoin tuloksin 3 (1+2). Tytöistä onnekkaimmat olivat: Karoliina Rautio tulos 2 (0+2), Iina Saastamoinen tulos 1 (0+1) ja Emilia Pohjola tulos 0 (0+0). Arvonnassa onnekas voittaja Kari Kylänpää voitti 30 lahjakortin. Nuorten saunailta 16.8. Tikanheiton miesten parhaat tulokset heittivät: Jouni Pohjola pistein 37, Karo Koskitanner pistein 25 ja Karri Salo pistein 14. Parhaiten naisista onnistuivat Sambath Sam pistein 56, Mervi Liimatainen pistein 43 ja Lea Wiman pistein 40. Saappaan tarkkuusheiton parhaat Ann- Marii Iso-Kokkila pistein 35, Lea Wiman pistein 30 ja Tomi Marjuaho pistein 15. Lasten renkaanheitossa Emilia Pohjola heitti tuloksen 6, jolla voitti 10 ja karkkipussin. Muille jaettiin karamellit hyvistä suorituksista. Onnittelut kisavoittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Lähtö Salon torilta kello 05.00 ja paluu saman päivän iltana Viimeinen tänä vuonna tehtävä ostosmatka, joten lähde nyt mukaan - vaikka joululahjoja hankkimaan!! Matkan hinta: Jäsenet 60 henkilö Muut 88 Hinta sisältää: bussikuljetuksen, ryhmäviisumin, matkavakuutuksen sekä ruokailun Hotelli Leikarissa, Kotkassa. Mukaan mahtuu 38 henkilöä Ilmoittautumiset, maksu sekä passin numero 14.10.2005 mennessä Metalli 57 toimistoon, Turuntie 8, 4.krs puhelin: 02-731 4553 Muista PASSI! Tervetuloa matkalle mukaan!! Vapaa-ajanjaosto

6 VIISSEISKA Menneitä tapahtumia Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tapaaminen Myös muutosturva saatiin aikaan edellisessä TUPOssa. Käytännössä tämä tarkoittaa että 16.2.2005 jälkeen irtisanomisilmoituksen saaneilla on mahdollisuus omaehtoiseen työ- ja koulutuspaikan etsimiseen työnantajan tukemana. Työsuhteen kesto vaikuttaa kaytettävissä oleviin tuettuihin päiviin. Kyseessä on ikäänkuin "Silta työstä työhön". Lopuksi erityiskiitos kaikille niille henkilöille jotka olivat paikalla vaikkeivat luottamustehtävissä toimineetkaan. Koulutukset ovat tarkoitettu kaikille osastomme jäsenille, eivätkä pelkästään luottamustehtävissä toimiville. Kimmo Tuominen 14.9.2005 toimistollamme järjestettyyn - toistaiseksi suurimpaan tapaamiseen - otti osaa 24 henkeä. Turun aluetoimiston uusi toimitsija Jari Kramsu toimi tilaisuuden kouluttaja. Kramsu aloitti aluetoimitsijana 16.6.2005. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin keskustoimistossa. Illan teemana oli palkkarakenteen uudistus ja muutosturva. Palkkarakenteen uudistus on molempien liittojen tahto, koska ne muodostavat palkkauksen perusteen työnvaativuus- (TVR) ryhmityksineen. Kunnossa olevien määritysten on katsottu motivoivan enemmän työntekoon kuin työnantajan yksipuolisen palkansanelupolitiikan. Sopimusneuvotteluissa sovittiin myös uusista henkilökohtaisista prosenteista eli HEKO:sta. Prosentit ovat välillä 3-20%, kun ennen ne olivat 2-17%. Liikkumatila on 9-14% (vanha 9,5%). Saunamajurin mietteitä menneestä kesästä Pentti Jermo Kuka olet? Olen Pentti Jermo, töissä Auto- Mäkisellä Perniössä levyseppähitsaajana. Jo muinaiset Foinikialaiset aikoinaan jakoivat kansalle leipää ja sirkushuveja. Vai roomalaisiako ne nyt oli. Joka tapauksessa torstaina 23.6.2005 oli meidän sirkushuvi-iltamme kun ammattiosastomme isännöi Salon iltatoritapahtumaa. Itselleni oli taas kerran niin sanotusti "nakki viuhunut" ja huomasinkin olevani pikkaisen ennen neljää iltapäivällä keskellä toria epämääräisen metalliputkikasan kanssa johon liittyi pari pressua. Noistako se teltta sitten pitäisi saada aikaiseksi? Hetken aikaa porukalla putkia pyöriteltyämme ja niiden oikeaa paikkaa arvottuamme eräs toimintaa sivusta seurannut torikauppias tuli avustamaan meitä teltan rakentamisessa ja hänen arviolta neljän tuhannen kerran teltanpystytys kokemuksella saimmekin oman telttamme nousemaan harjakorkeuteensa. On aina mukavaa työskennellä ammattilaisten kanssa. Kiitos! Teemanammehan oli "lapsille ilmapalloja ja vanhemmille tietoutta" eli toimistomme jalkautui pilvilinnastaan, Turuntie kasin neljännestä kerroksesta, suoraan kansan keskuuteen. Ilmapalloja lapsille saattoi kyllä mennä lukumäärällisesti enemmän kuin sitä tietoutta vanhemmille, mutta muutamia todellisia tilanteitakin toimistovirkailijamme ehtivät hoitaa aina karamellin ja ilmapallojen jakamisen välissä. Olimme tarjonneet mahdollisuutta ammattiosastolaisillemme tulla esiintymään lavalle ja nousevia tähtiä kuuluteltiin etukäteen lehdissä, internetissä ja työpaikkojen ilmoitustauluilla. Taisipa vieläpä puheenjohjajamme Lasse Helskyahokin kysellä torilla avajaispuheensa jälkeen eikö kukaan Miten kesä meni saunamajurina? Pelkäsin että päivittäinen saunaaukiolo olisi liian pitkä, mutta hyvin kaikki meni ja saunojia riitti. Ilmat eivät juuri vaikuttaneet kävijöihin, mutta kesälomat taisivat vaikuttaa. Tämä on varmasti ollut yksi ammattiosaston suosituin "toimintamuoto", jossa kävijöitä on riittänyt runsaasti. Mitä mieltä olet Lehmijärven Rantapirtistä ja sen suomista mahdollisuuksista? Tämä on paras mahdollinen sijainti ja olosuhteet ovat hyvät - sauna on ollut erittäin pidetty. Metallilaisia käy myös paljon Salon uimarannalla, tämä saattaa olla siksi, koska Rantapirtillä ei ole suihkuja. haluaisi tulla esiintymään lavalle, mutta kun ei niin ei. Ilmoittautumisia nolla. Vaatimatonta sakkia, me metallilaiset. Onneksi paikalla oli sentään saatu ihan ammattilaismuusikoitakin ettei sentään joutunut itse iltaa täyttämään turinoinnillaan. JB Lab solistinaan Markus Blom soitti mukavaa ja menevää musiikkia kaikilta elämän osa-alueilta. Siis lähes jokaiselle löytyi jotakin. Vielä kun sää suosi meitä auringonpaisteella ja torikahvion munkit pysyivät tuoreena niin en voi muuta kuin muistella kaihoisasti tuota mukavaa iltapäivää ja toivoa että ensi vuonna saisimme samanlaisen tapahtuman aikaiseksi. Toivottavasti sinullakin oli yhtä mukavaa. -Jari Sievänen- Miten itse viihdyit? Viihdyin itse hyvin saunamajurina, koska lähes joka päivä kesällä on tullut käytyä jossain uimassa. Uiminen ja saunominen ovat intohimo. Ensi vuonna uudelleen? Riippuu työnantajasta ja mitä ammattiosasto päättää kesäpaikan ja saunomismahdollisuuden suhteen. Toki myös vaimo Pirkon mielipidettä pitää asiasta kysyä joka on ollut aina mukana auttamassa saunan lämmittämisessä ja siivoamisessa. Metalli 57 iltatori-isäntänä Kiitämme saunojia kuluneesta kaudesta -Pentti ja Pirkko-

VIISSEISKA 7 METALLI 57 3.5.2005 Aspocompissa Salossa toimiva piirilevyjä valmistava laitos Aspocomp, on Salon suurimpia työnantajia, jossa Metalli 57:n toimikunta kävi tutustumassa. 19 toimikuntalaista sai nähdä sellaista korkean teknologian tekemistä mitä näkee vain mikroskoopin alta, koska toimintamme on mikrojen tarkkuutta ja reiät levyyn tehdään pitkälti myös laserilla. Tuote on prässätty moneen kerrokseen. Reikiä on kymmeniä tuhansia yhtä kännykän piirilevyä kohden, eikä siinä kaikki, vaan reikiin on myös saatava kupari seinämiin vaikka osa rei'istä on silmällä näkymätön. Vaikka kuulumme metalliin, niin varsinaisesti käsittelemämme aineet ovat nestemäisessä muodossa. Lisäksi sähköisesti pinnoitamme levyjä sekä kemiallisesti syövytämme johtimia niihin. Kupari, nikkeli ja kulta ovat metalleja, joita pääasiassa kemiallisesti "työstämme." Tehtaanjohtaja Pekka Kivinen toivotti tervetulleeksi tutustumaan tehtaaseemme ammattiosastomme toimikunnan, teimme tehdaskierroksen, jonka jälkeen Kivinen piti pienen esitelmän tehtaan turvallisuudesta ja riskeistä. Isäntinä toimivat pääluottamusmies Kalervo Rättö ja työsuojeluvaltuutettu Marko Räisänen. Esittelyjen jälkeen pidettiin vielä toimikunnan kokous Aspocompin tiloissa. Kokous aloitettiin kello 18.45 jossa käytiin läpi 19 eri kohtaa ja kokouksen sekä vierailun lopetimme vasta kello 20.46. 23.9.05 kirjoittaessani tätä kirjoitusta, YT-neuvottelut keskeytettiin työntekijöitten osalta. Toimihenkilöille on vielä irtisanomisuhka päällä. Lyhytjänteisen tilauskannan takia toiminta on haasteellista ja tulevaisuudessa aina vain haasteellisempaa. Alihankkijat ovat suuren ongelman edessä, koska pitäisi tilata kalliit koneet tulevaa tuotantoa Isäntinä toimivat pääluottamusmies Kalervo Rättö ja työsuojeluvaltuutettu Marko Räisänen. varten, mutta tilauksista ei tiedetä, ja etenkin mitä pitäisi tulevaisuudessa tehdä, koska teknologia menee huimaa vauhtia eteenpäin, ja hintakilpailu kannattamattomaksi. Tuotteista pitäisi pystyä saamaan riskien mukainen korvaus, se ei lopputuotteessa hintaa varamaan nostaisi montakaan euroa, mutta sillä varmistettaisiin tuotanto Suomessa. Näin ollen 1 korkeampi kännykän loppuhinta tekisi ihmeitä toiminnassamme! Riskit ovat kasvaneet. Vastaavat työt Kiinassa tehdään pienemmällä rahalla, käytännössä työntekijän selkänahalla ja heikkojen yhteiskuntavastuiden kustannuksella, sekä luonnosta piittaamatta (ahneus syö yhteiskuntaa molemmin puolin). Mielestäni pitäisi pörssissä ja maailmalla enemmän seurata toteutuneita arvoja, eikä sitä, kuinka ennusteet sattuvat kohdalleen, silloin olisi todellisia arvoja eikä täysin olettamuksia. Kyllä keritään vaikka vauhtia hidastettaisiin. Loppu tulee vielä nopeammin hätäisesti. Koska todellisuudessa markkinoita ohjaa ostovoima, niin sen sanan pitäisi näkyä paremmin ennen, eikä katsota aina jälkikäteen, oliko valinta ollut väärin vai oikein. Joidenkin tekemät arviot jostain menekistä voi mennä täysin metsään, ja sen maksaa työntekijä, yhteiskunta ja luonto. Ovathan kaikki mukana alasajossa, jotka sijoittavat rahojaan pörsseihin ja hamuavat voittoja. Rahoja hoitavat henkilöt tekevät työtään ja sijoittavat rahamme sinne mistä me haluamme parhaan voiton!!! Mielestäni pitäisi jo ymmärtää, että kokonaisuus ei voi olla enää yhden käsissä, vaan yhteistyötä pitäisi olla enemmän, jolloin tilaaja ja alihankkijat saisivat parhaan mahdollisen tuloksen. Tuotteen hinta pitäisi määräytyä yhdessä sovittuihin arvioihin, koska kaikki osa-alueet ovat isoja vaikuttavia tekijöitä monimutkaisessa ja kehittyneessä tuotteessa. Esimerkiksi puhelin ei ole enää mikään "vain käteen sopiva laite", vaan vuosituhannen yhteisesti saavutettu apuväline, johon tarvitaan mitä monimutkaisemmat laitteet ja matemaattisesti toimivat kaavat, siksi se Suomessa on jo koko yhteiskunnan keskeinen tekijä. T: Pääluottamusmies Kalervo Rättö MIKÄ YRITYS SE SELLAINEN SANMINA - SCI ON? Tämä yritys pohjautuu niin pitkältä kuin Salora - televisiotehtaan ajoilta, jolloin Salora Metalli oli sen osana. Tällöin tämä metalliosasto valmisti televisioihin ja myöhemmin tietokonemonitoreihin kojeistojen tuki-, kehys- ja jäähdytyspeltejä. Kun Nokiassa ulkoistettiin töitä, osti Segerström ja Svensson kyseisen metalliosaston vuonna 1993. Nimeksi yritykselle tuli silloin Segerström & Svensson. Yhdysvaltalainen Sanmina - SCI - konserni, halutessaan laajentaa kevytpeltialaa Eurooppaan, osti Segerström & Svenssonilta Salon ja Uudenkaupungin tehtaat. Tämä tapahtui vuonna 2001. Tällä konsernilla on tehtaita ympäri maailmaa muun muassa Unkarissa ja Kiinassa sekä useita USA:ssa. Yritys toimii vuokrateollisuushalleissa Meriniityllä, osoitteissa Joensuunkatu 3 ja Joensuunkatu 5, Nokian naapurina. Nykyisin Sanminassa valmistetaan kaikenlaisia puhelinkeskusten etupaneelien tukipeltejä, matkapuhelimien näytön tukiosia ja taustapeltejä sekä puhelinverkostoon tuleviin tukiasemiin antenneita. Tuotteita valmistetaan monenlaisilla hydraulisilla epäkeskopuristinkoneilla ja levytyöstökeskuksella. Työkalujen valmistusta varten on oma osasto. Kokoonpanotyö näyttelee myös suurehkoa osaa toiminnasta, joka tapahtuu naistyövoiman turvin. Työtekijöitä tehtaalla on 130, joista vuokratyöntekijöitä hieman yli 20. Toimihenkilöitä on 22. Työtilanne Sanminassa on tällä hetkellä hyvä ja jatkuu hyvänä tulevan vuoden alussakin. Saattaa olla tarvetta jopa lisätä työntekijöitä joillekin osastoille. Sanminassa olen toiminut Pääluottamusmiehenä 1. toukokuuta 2004 lähtien. Tätä ennen toimin pääluottamusmiehenä 2001 lopetetussa piirilevyjä valmistavassa Cemitalic-Printeq Oy:ssä noin vuoden ajan. Luottamusmiestehtäviä hoidan työn lomassa noin 34 tuntia kuukaudessa. Tällä hetkellä minua askarruttaa päivitettävän tvr-luokituksen laatiminen ja uusien hko-prosenttien käyttöönotto. Tässä mielessä käymme työnantajan kanssa vielä mielenkiintoisia neuvotteluja päästäksemme molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Mottoni on: Elämässä edettävä tarmokkaasti kehittymällä ja kehittämällä itseään jatkuvasti parempiin tuloksiin. Kirjoittajana pääluottamusmies Esa Hynynen, Sanmina-SCI

8 VIISSEISKA Älä heitä kirvestä kaivoon Miten irrottautua he "Ikään kuin itsetunto olisi ollut varastettuna" - oppimisvaikeudet ovat monelle aikuiselle kipeä asia "Se oli vaan se koulunkäynti aivan kauheeta. Kirjottamisessa oli virheitä, numeroksi tuli viitosia ja kuu-tosia. Mä muistan kun opettaja kirjoitti aineeseen punasella että HYI!" "Koulusta ei ole muuta muistikuvaa kuin kaunokirjoitusvihkojen epäsiisteys. Käsialani on vieläkin hävettävän huono." "Vähitellen itsetunto parani ja oli uskallusta ottaa haaste vastaan, alkaa työpaikan luottamusmieheksi. Kun olin luottamusmiesten peruskurssilla, huomasin, että tiesin ja tunsin asioita ja opin asiat helposti." Vaadi opetusta, josta parhaiten hyödyt! Monella Metalliliiton jäsenellä on kouluajoistaan kokemuksia, jotka mieluummin unohtaisi. Opettaja haukkui laiskaksi, huolimattomaksi, tyhmäksi, ainekirjoituspaperissa oli enemmän punakynää kuin oman lyijykynän raapustuksia. Kun koulu toi eteen vain ongelmia, oli valinta selvä: koulun jälkeen suoraan töihin. Tai ehkä ammattikoulussa voisin pärjätä? Normaaliälyisen erityisongelmia Oppimisvaikeudet ovat normaalilahjakkaan ihmisen vaikeuksia. Ongelmia ei siis selitä puutteellinen älykkyys. Ehkä juuri tämä tekee asiasta kipeän: älykäs yksilö ymmärtää sen epäsuhdan, joka on hänen kykyjensä ja selviytymisensä välissä. Tyypillisiä oppimisvaikeuksia ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, matematiikan erityisvaikeudet tai keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyvät ongelmat. Näiden neurologisten eli aivoperäisten oppimisvaikeuksien kanssa samankaltaisia arjen ongelmia tuottaa harjaantumattomuus oppimisen, lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa. Oppimisvaikeudet näkyvät harvoin ulospäin. Älykkäät aikuiset osaavat peittää ongelmiaan. Välttämiskäyttäytyminen on aikuiselle oppimisvaikeuksiselle tyypillistä: se voi näkyä osallistumattomuutena, joskus taas henkilö "ryöstää" itselleen puheenjohtajan roolin, jotta voi delegoida luku- ja kirjoitustehtävät muille. Monilta kuluu valtavasti energiaa ongelman peittelemiseen ja välttämiskäyttäytymisen suunnitteluun. Oppimisvaikeudet tuottavat helposti liitännäisoireeksi heikkoa itsetuntoa ja sosiaalista vetäytymistä. Aikuisilla nämä saattavat häiritä elämää enemmän kuin varsinaiset ydinoireet. Ikävät koulukokemukset ovat muuttuneet opituksi totuudeksi - "olen huonompi muita". Kadonnutta itsetuntoa metsästämässä "Kärsin vuosikausia heikosta itsetunnosta lukemis- ja kirjoitusvaikeuksien takia. Käsialan huonous oli se tekosyy, jolla väistin kirjoittamisen ensimmäisillä kursseilla." Kuva: Olli Riihitupa Kun lapsuuden ajan nöyryytykset koteloituvat yksilön kokemukseen, ne vaikuttavat aikuisenakin minä-kuvaan. Oppimisvaikeudet ovat suuri uhka yksilön minäpätevyyden kokemukselle. Kovista kolauksista huolimatta moni löytää kuitenkin aikuisena oman alueensa, jossa voi näyttää kykynsä. Monet oppimisvaikeuksiset oppivat kompensoimaan puutteensa kehittämällä huippuunsa jonkin toisen taidon: he voivat olla loistavia puhujia ja keskustelijoita, heidän muistinsa saattaa olla ilmiömäinen ja kuuntelutaitonsa kehittynyt. Työpaikoilla heistä saattaa tulla vaikkapa luottamusmiehiä, tai he löytävät harrastuksen, jossa kehittyvät taitaviksi ja saavat ansaitsemaansa arvostusta. Itsetuntoa voi rakentaa myös tietoisesti. Keskity miettimään: missä olet hyvä? "Mä en enää vetäydy sillain pakoon, niin kuin ennen mä yritin aina livahtaa jonnekin." Onneksi yhä harvempi lapsi joutuu vaikeuksiensa vuoksi nöyryytetyksi. Oppimisvaikeuksia ei nähdä enää yksilön ongelmina: opetuksen tulee olla niin hyvää, että se huomioi oppijoiden erilaisuuden. Myös jokaisella aikuisella tulee olla oikeus oppia omalla tavallaan ja omia vahvuuksiaan käyttäen. Tämä tie-dostetaan jo monessa aikuisoppilaitoksessa. Murikka-opistossa on totuttu opettamaan Metallin jäseniä, joista monella on takanaan erilaisia oppimisvaikeuksia. Käynnissä oleva kehittämishanke Työelämä ja oppimisvaikeudet pyrkii yhä korostamaan aikuisopiskelijoiden erilaisia tarpeita. Murikassa tulee olla taitoa lähestyä oppimista niin kuin se on oppijalle luonnollista. Tärkeintä on tarjota oppimisen iloa ja puhaltaa henkiin opiskelijan usko omiin oppimismahdollisuuksiin. Oppimisvaikeudet eivät ole oppimisen este. Marjo Nurmi viestintäaineiden opettaja, Murikka Sitaatit Murikan opiskelijoiden haastatteluista Lisätietoa hankkeesta ja oppimisvaikeuksista: www.murikkaopisto.fi Vuorotteluvapaa, osa-aikatyö ja opintovapaa BONUS!!! Vuorotteluvapaa edistää työssä olevan jaksamista. Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada määräaikaisen työn avulla työkokemusta. Työnantaja voi puolestaan saada uutta osaamista työyhteisöön. Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle (ei välttämättä samoihin tehtäviin) tulee palkata työtön työntekijä. Työntekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vapaan vähimmäiskesto on 90 ja enimmäiskesto 359 kalenteripäivää. Työvoimatoimisto voi myöntää harkintansa mukaan kokoaikatyöstä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön siirtyvälle osa-aikalisää. Osa-aikatyöhön siirtymisestä on sovittava työnantajan kanssa. Työnantajan tulee sitoutua ottamaan sijaiseksi työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Osa-aikalisä on noin puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta. Työ- ja virkasuhteessa olevalla työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vuoden, on oikeus opintovapaaseen. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaan voi jaksottaa myös niin että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaa on palkatonta ellei siitä ole erikseen työnantajan kanssa toisin sovittu. Korvauksen suuruus Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Korvausta laskettaessa lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Korvaus on 80 %, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Korvaus on veronalaista tuloa. Vuorottelukorvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta saatujen palkkatulojen perusteella. Jos työntekijä on ollut vähintään 10 kuukautta työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista, korvaus lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja korvauksen maksaa työttömyyskassa. Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja korvauksen maksaa Kansaneläkelaitos. Lähde: www.mol.fi Ammattiosastomme tukee SAK:n sekä Metallin yli kaksipäiväisiä kursseja kurssistipendillä joka on 10 /päivä. Stipendin saa jälkikäteen toimittamalla kolmen kuukauden kuluessa kopion opintokirjasta Metalli 57:n toimistolle tilinumeron kera!

VIISSEISKA 9 tkeksi työelämästä tai työttömyydestä Oppiminen on kivaa ja järjestökoulutustarjonta laajaa "Ainoat, jotka pystyvät ammattiosaston toimintaa viemään eteenpäin, ovat siinä toimi-vat ihmiset itse". Jokainen toimija osaltaan vaikuttaa siihen millaista paikallinen ammattiosastojen toiminta on, miltä se näyttää ja mitä saadaan aikaan? Toimitaanko jäsenlähtöisesti ja suunnitellusti, osataanko perusasioita? Kaikkeen tähän Murikka-opisto tarjoaa koulutusta, joka osaltaan helpottaa toiminnan toteuttamista. Peruskursseista on viisainta aloittaa. Niitä ovat esim. Järjestötoiminnan peruskurssi ja Toiminta tutuksi -nuorisokurssi. Nämä kurssit eivät vaadi osallistujilta muuta kuin avointa mieltä ja aktiivista otetta. Kurssilta saa paljon käytännöllistä tietoa myös muuhun yhdistystoimintaan. Kokoustoiminta kuuluu jo kansalaistaitoihin. Kurssilla tulee tutuksi kokouskiemurat, eikä näistä päätöksistä joudu käräjille... Nainen ja Metalli - kurssi on naisille suunnattu kolmipäiväinen kurssi, jossa käsitellään naistoiminnan perusasioita ja vakuuttavaa viestintää. Peruskurssien jälkeen on hyvä suunnitella jatkoa. En laittaisi pahakseni vaikka rakentelisit itsellesi oman koulutusohjelman, siten että opinnot tukisivat tehtävien hoitamista. Käytä tässä hyödyksesi Metallin ja SAK:n opinto-opasta tai Murikan nettisivuja. Sieltä näet kurssin sisällön, kohderyhmän ja ajankohdat. Kurssien loppuarvioinneissa järjestökurssejamme on kuvattu seuraavasti: - Miksei tämmöinen kurssi ole pakollinen kaikille toimijoille? - Toisilta kurssilaisilta oppii uskomattoman paljon. - Järjestötoiminta ei olekaan tylsää! Yhtään ei ole nukuttanut! - Nyt tiedän kuinka toimia ja mistä löydän tarvittavan tiedon. - Eihän nämä hommat olekaan vaikeita, nyt kun koko vuoden toiminta on hanskassa. - Tiedän missä ja kuinka pystyn vaikuttamaan ja miten toimia kokoustilanteissa. Kurssiajalle haetaan kurssihakemuslomakkeella työnantajalta opintovapaata ja ansionmenetystä korvaamaan liitolta kurssipäivärahaa ja stipendiä. Murikassa osataan aikuisten opettaminen ja opiskelun tukeminen. Meille kunnia-asia on se, että jokainen opiskelija kokee oppineensa jotain uutta ja tulee mielellään uudestaan opiskelemaan. Tervetuloa kokeilemaan! Heli Hokkanen, Järjestöaineiden opettaja, Murikka -opisto OPISKELU MURIKASSA KURSSIA VARTEN VAPAATA saa TT-SAK:n yleissopimus, metalliteollisuus, koulutusta koskevan 5. luvun perusteella. Ainoa syy, jolla työnantaja voi evätä kurssille lähtemisen on tuntuva haitta tuotannolle. Siinä tapauksessa on hyvä heti sopia toinen kurssiaika, jolloin tuotannollista estettä ei ole (koulutusta koskeva kohta 5.3). antaja korvaa kaikki kurssista aiheutuvat kulut. Katso myös kohta "Yhteinen koulutus". MATKAKULUT Liitto korvaa kurssilaisille matkakustannukset halvimman matkustustavan mukaan (juna 2. lk. tai linja-auto) sekä matkapäivärahan siihen oikeutetuille. lanteissa on menettelytavat syytä tarkistaa työttömyyskassasta. Lisätietoja kursseista sekä hakemisesta luottamusmieheltä tai Metalli 57:n toimistolta! Lähde: www.murikka-opisto.fi TYÖNANTAJAN TUKEMA KOULUTUS TT-SAK:n, yleissopimus, metalliteollisuus, koulutusta koskeva 5. luku määrittelee ne kurssit ja kurssilaiset, jotka kuuluvat työnantajan tuen piiriin. Näille kursseille osallistuville kurssilaisille työnantaja maksaa korvauksen ansionmenetyksestä sekä ateriakorvauksen opistolle. Ateriakorvauksen suuruus vuonna 2005 on 21,66 euroa kurssipäivältä. Niille kurssilaisille, jotka eivät kuulu työnantajan tuen piiriin, mutta osallistuvat kursseille, maksetaan kuten ns. järjestökursseilla. Kurssien kohdalla on erikseen mainittu, jos kurssille maksetaan työnantajan tuki. YHTEINEN KOULUTUS Kurssit kuuluvat työnantajan tuen piiriin TT-SAK:n yleissopimuksen, metalliteollisuus, koulutusta koskevan kohdan 5.2 mukaisena yhteisenä koulutuksena. Sen mukaan työnantaja korvaa koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset (kurssimaksun ja matkakulut) ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen keskituntiansion mukaan laskettuna, kuten kohta 5.2 määrää. Tämä on todettava yhteisesti ennen kurssille ilmoittautumista. Kurssien kohdalla on erikseen mainittu, jos kurssi on ns. yhteistä koulutusta. KURSSIMAKSU Liitto maksaa hyväksymiensä kurssilaisten kurssimaksun, johon sisältyy: opetus täysihoito kurssilla tarvittava kurssimateriaali Huom! Yhteisen koulutuksen osalta työn- MUU TALOUDELLINEN TUKI Kursseille, jotka eivät ole työnantajan taloudellisen tuen piirissä (ns. järjestökurssit) myönnetään SAK:n koulutussuosituksen mukainen kurssiapuraha. Apuraha koostuu vuonna 2005 kurssipäivärahasta, jonka suuruus on 28,22 euroa ja stipendistä, jonka suuruus on 25,41 euroa kurssipäivältä. Apuraha voidaan myöntää, mikäli kurssilaisella on kurssin aikana suoranaisia tai välillisiä kustannuksia, eikä hän saa muualta tuloa, korvauksia tai stipendejä. Työnantajan kurssihakemuslomakkeella myöntämä vapaa ilman ansionmenetyskorvauksia riittää osoittamaan, että kurssilaiselle aiheutuu kurssista kustannuksia. Huom! Murikan englannin kielen alkeiskurssilta maksetaan apurahana vain kurssipäiväraha EI stipendiä. Kun työtön tai kokoaikaisesti lomautettu lähtee kurssille Murikkaan Hän tarkistaa aina työvoimatoimistosta ennen kurssille lähtöään, ettei työttömyyspäivärahan maksamiselle ole estettä kurssin aikana. Hän ilmoittaa työvoimatoimistoon tai työnantajalle olevansa kurssin aikana kutsuttavissa työhön. Hän saa työttömyyspäivärahan, kuten olisi muutenkin saanut. Murikka ei maksa apurahoja. Kun kurssilainen kerää kurssin aikana työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa Hän ilmoittautuu normaalisti työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja ilmoittaa toimistolle tai työnantajalle olevansa kurssin aikana kutsuttavissa työhön. Apurahoja ei makseta. Muissa edellä mainituista poikkeavissa ti- Sähköiset pankkipalvelut Salon Seudun Osuuspankin asiakkaana hoidat pankkiasiasi monella helpolla tavalla, myös sähköisesti. Asiakaspäätteet pankkikonttorissa Helppokäyttöpalvelu - helposti vaikka ilman hiirtä ja näppäimistöä Pankkiasioiden hoito kännykällä, wap.op.fi, pda.op.fi tai tekstiviesteillä Osuuspankin uusi Internet-palvelu www.op.fi Tutustu ja tule kysymään lisää! AY-PANKKI

10 VIISSEISKA Naisjaoston matkassa Palataan ajassa lumiseen ja pyryiseen helmikuun iltaan. Silloin lähdettiin naisjaoston mukana Laulu Palaa - risteilylle. Musiikkia oli laidasta laitaan. Allekirjoittanut viihtyi hyvin Kauko Röyhkän seurassa ja Niko Ahvosta kuunnelleet saivat varmaan myös tuutin täydeltä Nikomaista sykettä. Kyllähän tiedätte mitä sillä tarkoitan. Helmikuussa järjestimme myös keilailutapahtuman. Keilailu on hyvä ja hauska urheilumuoto kaiken ikäisille, jota tulemme varmaan tulevaisuudessakin järjestämään pimeän talven piristykseksi. Huhtikuu puolestaan suosi kylpylä Caribian matkaajia aurinkoisella päivällä. Takaisin tullessa ruokailimme Paimion Motellilla. Ruokailuhan kuuluu usein matkojemme yhteyteen, joka on kuin piste iin päälle. Huhtikuussa naisjaosto oli myös pitämässä buffettia ammattiosaston järjestämällä kirppispäivällä. Tämä oli vasta toinen kerta laatuaan ja tapahtuma vaatii vielä pientä hiomista. Toivottavasti kuitenkin vielä kirppistellään ja saadaan hyvät tavarat kiertoon. Vanhukset saavat kerran vuodessa kuunnella "kuuluisaa" kuoroamme hanuristin säestyksellä. Toukokuussa siis vierailimme Paukkulakodissa ja saimme esitykseen vahvistusta myös asukkaiden taholta. Kiitokset tässä vielä Paukkulakotilaisille yhteisestä tapaamisesta! Kesäkuussa oli perinteinen pyöräretki Vuohensaareen. Se on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta, mutta tämä vuosi kyllä yllätti niin suurella osallistujamäärällä, että makkaroita oli vähän liian naftisti. Ensi vuonna lupaamme varautua paremmin. Heinäkuu ja Kuukiven kevät, eli teatteriesitys tytöstä, jolla suonissa noidan verta. No, minä olin samaan aikaan Rhodoksella ja maa tärisi niin, että tuolini pomppi ilmassa, joten taisin saada oman osani esityksestä. Elokuussa matkasimme Särkänniemeen, josta sihteerimme Sari Laaksonen on luvannut kirjoittaa lähemmin. Tulossa vielä tälle vuodelle ainakin kylpylää ja laivamatkaa, ja naisjaoston arvat tulevat myyntiin loka-marraskuussa. Lämpimin syysterveisin Ritva Westman Naisjaoston taloudenhoitaja Metalli 57 Naisjaoston Ehdokkaidenasettelukokous sekä syyskokous pidetään Salossa maanantaina 24.10.2005 alkaen klo 17.30 Metalli 57 toimistolla osoitteessa Turuntie 8, 4.krs Ehdokasasettelukokouksessa asetetaan ehdokkaat naisjaoston hallintoon vuodelle 2006. Syyskokous valitsee ehdokkaista puheenjohtajan ja hallinnon sekä hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2006. Nyt naiset rohkeasti mukaan reippaaseen naisten toimintaan ja myös koko perheen tapahtumia suunnittelemaan. Tule katsomaan ja kuulemaan ensi vuoden toiminta-ajatuksia sekä vaikuttamaan myös itse! Kahvitarjoilu! Tervetuloa kaikki naiset mukaan! Naisjaoston toimikunta Nyt koko perhe yhteiselle syysretkelle saaristoon - Metallin naisjaosto järjestää Tutustumismatkan Kasnäsin uuteen kylpylään! sunnuntaina 23.10.2005 klo 10 17 Ohjelmassa: Naisjaosto Naisjaoston matkalla Särkänniemessä Naisjaosto järjesti elokuussa matkan Särkänniemen huvipuistoon Tampereelle. Matkaan lähdettiin kahdella linja-autolla. Sääennustajat lupailivat sadetta, mutta matkalaisten onneksi oli poutaista. Sateen uhan takia Särkänniemessä ei tarvinnut pahemmin jonotella. Pisin jono oli klo 10 Lähtö Salon torilta klo 12-14 Kylpylässä allasaikaa klo 14 ruokailu seisovasta pöydästä n.klo 15.30 lähtö Saloa kohti n.klo 17 torilla Hinta matkoineen, ruokailuineen ja allasaikoineen: Metalli 57:n jäseniltä 25 Ulkopuoliset 35 Lapset 6-15 vuotiaat 15 Lapset alle 6 vuotta 5 kummitusjunaan. Suosituin laite oli vesivuoristorata. Kaikki kiva loppuu aikanaan ja koitti kotimatkan aika, mutta ainahan tulee uusia reissuja mille lähteä. Opintosihteeri sekä naisjaoston sihteeri Sari Laaksonen Matkalle ilmoittautuminen ja maksu 18.10 mennessä Metalli 57:n toimistolle! Lisätietoja: Anja Kanko puh. 050 358 9697 tai toimisto puh. (02) 731 4553 27.11. 28.11.2005 Yhteistyössä Matka-Vekan kanssa. Lähtö su 27.11. Salon torilta klo 18.25. Paluu ma 28.11 n. klo 22.00. Viking Rosella lähtee su klo 21.00. Tallinnassa ostosaikaa 8 tuntia klo 8-16 maanantai päivällä. Oma bussi mukana Tallinnassa! Laiva lähtee takaisin Helsinkiin ma klo 16.45. Matkalle varattuna 13 kpl A2-hyttejä ja 3 kpl B4-hyttejä. Hinnat: A2-hytti - jäsen 25 ja muut 40 B4-hytti (3-4 hlö) jäsen 23 ja muut 38 Ilmoittautuminen ja maksu 4.11. mennessä Metalli 57:n toimistolle (Turuntie 8, 4.krs, Salo puh. (02) 731 4553) tai Anjalle puh. 050 358 9697 Huom! Matkalla tarvitaan passi! Tervetuloa jäsenet perheineen! Ps. Lisätiedot Anjalta puh. 050 358 9697 tai toimistolta! Naisjaosto TERVETULOA MATKALLE KOKO PERHE! Ajankohtaista Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmille vähimmäissisältö Tasa-arvolain uudistus, joka tuli voimaan 1.6.2005, vahvistaa ja täsmentää velvoitteita sukupuolten tasa-arvon aktiiviseen edistämiseen. Jo vuodesta 1995 tasa-arvolaki on edellyttänyt tasa-arvosuunnitelmaa kaikilla työpaikoilla, joilla on henkilöstöä vähintään 30. Nyt laki määrittelee tasa-arvosuunnitelmien minimitason ja tekemiseen annetaan tarkempia ohjeita. Suunnitelmiin on tehtävä tasa-arvoselvitys, johon sisältyy mm. palkkakartoitus naisten ja miesten palkoista vaativuudeltaan samanarvoisissa tehtävissä. Tasa-arvosuunnitelmien tulee nyt sisältää: 1) selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista 2) toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi 3) arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Tasa-arvosuunnitelman laiminlyömisestä voidaan asettaa työnantajalle uhkasakko. Myös oppilaitoksille peruskouluja lukuun ottamatta tulee velvollisuus tasa-arvosuunnitelmien tekemiseen. Tämä koskee myös ammattiyhdistysliikkeen opistoja. Uudistunut tasa-arvolaki n:o 232/2005 löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/ 20050232 Lisätietoa tasa-arvolaista saa Metalliliitosta tasa-arvosihteeri Anja Oksalta. anja.oksa@metalliliitto.fi, puhelin: (09) 770 7283 tai 0400 878471 Lähde: www.metalliliitto.fi (tiedote 7.6.2005)

VIISSEISKA Veteraanien lauluryhmä 11 Veteraanijaosto Visertäjille Minä nuoruuteni sävelet kuulin, kulki aatokset vuosikymmenten taa. Kukki laulussa tuoksuva tuomi, ja veräjän luona omenapuu. Aalto rantaan löi Ruissalon, riemu rinnoin lauloi ystävät meille. Heidän laulussaan viserrys soi. Kuinka sattuikaan somasti meille, kun kutsu ystävät luoksemme toi. Nyt kiitokset kauneimmat tuomme, teille 57 Visertäjät, ja toistenkin kutsun suomme. Me Syksyllä tapaamme taas Helatorstaina 5.5.2005 Aila Töyry Ensimmäinen Visertäjien ulkopuolinen esiintyminen oli Kukonkalliolla 4.2.2003 ystävänpäivän merkeissä. Veteraanit kokoontuvat kerran kuukaudessa ns. tapaamiseen. Kun muutaman vuoden on toiminut niin alkaa omat ideat olla loppuun käytetty. Pitäisi keksiä jotain uutta. Sinikalla oli pitkään pyörinyt ajatus lauluryhmän perustamisesta. Hän sai houkuteltua Laaksosen Pirkon ja Vesan ideansa taakse. Syyskuussa 2002 kutsuttiin laulusta innostuneita toimistoon. Ensimmäisellä kerralla meitä oli paikalla 12. Silloin päätettiin perustaa opintokerho ja anoa TSL:stä avustusta. Lauluryhmä esiintyisi omissa juhlissa ja tärkeimmissä kokouksissa. Rakas "pienokaisemme" tarvitsi myös nimen. Sinikka ehdotti "Metallin Visertäjät" jonka kaikki hyväksyivät. Päätettiin kokoontua tiistai iltapäivisin toimistossa. Ensimmäisellä kerralla lauloimme Kulkurin iltatähti, Villiruusu, Karjalan Marjaana ja Kristallivirta. Syyspuolella esiinnyimme jo kolme kertaa Veteraanien laivamatkalla, syyskokouksessa ja joulujuhlassa. Visertäjiä johtavat Sinikka ja Pirkko ja meille tosi tärkeä säestäjä Vesa. TSL:ään paperit hoitaa Aira. Vuonna 2003 uskaltauduimme laulamaan muuallakin kuin omassa joukossamme. Kävimme viihdyttämässä Kukonkalliolla, Paukkulakodissa ja kesäpäivänä Salakalliolla muutamia mainitakseni. Esiintymisiä oli vuoden aikana peräti 9. Vuoden 2004 alusta jatkuivat lauluharjoitukset Työväentalolla. Esiintymisiä oli kaikkiaan 8, mm kaksi kertaa Halikon Tammilehdossa, vuosijuhlassa sekä kevätja syyskokouksessa. Visertäjissä niin kuin opintokerhoissa yleensäkin on tapahtunut pientä muutosta. Ryhmä on pysynyt nämä vuodet suunnilleen samansuuruisena, eikä sitä ole tarkoitus laajentaa. Viime vuoden ja tämän vuoden aikana ovat vakavat sairaudet koskettaneet meitä läheltä. Tämäkin puoli kuuluu ikävä kyllä elämään. Harjoitukset kestävät kerralla kaksi opintotuntia. Puolessa välissä nautimme kahvit. Pullan tuomme kukin vuorollamme, joskus jopa monta yhtä aika. Ryhmähenki on sopuisa ja kun harjoitusaika on täynnä, usein kuulee,että "joks tää päättyi, lauletaan vielä pari laulua". sanotaan, että laulu tuottaa iloa, ja siinä olemme ilmeisesti onnistuneet, koska olemme saaneet pari runoa joka tähän vielä liitän. Aira Marjanen Visertäjät Kaffekellarissa On joukolla tultu kuulemaan näitä Visertäjiä valkopäitä. Vaan ääni heillä yhä on kuin nuorten se kaikuu yli vuorten. Me kiitämme teitä kovasti kun laulatte niin somasti. Sanat ne menee ihan sydämeen asti putoo sieltä hetkeksi painolasti. Tämä on vapaaehtoista työtä eikä me olla täällä yötä. Vaan kyllä tää meitä myös piristää ei aina saa hermoja kiristää. Laulun jälkeen maistuu kahvi ja pulla on mukava toistekin tänne tulla. Ovet on auki perjantaina ja ohjelmaa riittää täällä aina. Vielä kun bingoa pelataan ja voittajia halataan. Sitten kotisatamaan me hiljaa palataan Halikossa 23.4.2004 Kirsti Söderholm Metalli 57:n veteraanit tutustuivat Logliftin tehtaaseen 5.9.2005 Vierailun aluksi katselimme videoilta metsäkoneiden työskentelyä metsässä ja teollisuudessa, jonka jälkeen meille tarjottiin maittavat leivoskahvit. Kahvihetken jälkeen siirryimmekin sitten tehdashalleihin seuraamaan metsäkoneiden valmistusta ja robottien työskentelyä. Loglift on nykyaikainen tehdas, jossa vaativat ja hankalat työvaiheet hitsauksessa suorittavat robotit. Tehdasvierailu oli monelle mielenkiintoinen tapahtuma ja erityiset kiitokset kuuluvat myös hyville oppaille Matti Sjöbergille ja Markku Lahtiselle. Vilho Joronen, veteraanien puheenjohtaja VETERAANIEN KESÄPÄIVÄ 1.6.2005 SALAKALLIOLLA Kesäkuun ensimmäinen päivä valkeni sateisena ja harmaana. Aamukahdeksalta oli järjestelyporukka kuitenkin jo reippaana Salakalliolla, sillä kaikkihan piti saada valmiiksi ennen vieraiden tuloa. Mutta mitä olikaan tapahtunut ennen tätä aamua?. Jo viikkoja ennen kesäpäivätoimikunta oli kokoontunut useasti. Mietittävää oli: ruokailu, ohjelma, kuljetukset, kilpailut, Mitä kukakin tekee, kuka hoitaa minkin asian. Lisäksi oli paikasta johtuen huomioitava astiat, niin keitto- kuin tarjoilupuolenkin ym. ym. Onneksi meillä oli veteraaneja joille asiat näyttivät olevan ennestään selviä. Jännitystä lisäsi vielä nämä kesäpäivien sadepisarat, miten vieraat reakoisivat niihin. Eipä näyttänyt haittaavan kun vieraskirjaan ilmestyi 113 nimeä. Suurin piirtein saman verran oli ilmoittautuneitakin. Turkulaisten vieraidemme tultua voitiin kesäpäivät puheen kera aloittaa. Puheen jälkeen lauloivat veteraanien Visertäjät. Koko päivän meitä meitä viihdytti nuori harmonikan soittaja. Välillä syötiin jotta tikan- ja renkaanheitto sujuisivat paremmin. Arpojakin myytiin ja tietysti kahvit juotiin emäntien leipomien kakkujen kera. Todeta vaan täytyy, ettei tällainen tapahtuma synny ihan itsestään. Siihen tarvitaan paljon vapaaehtoista työtä ja aikaa. Kiitos vaan kaikille jotka tänäkin vuonna vaikuttivat tapahtuman onnistumiseen. Terveisin, Leena

12 VIISSEISKA KOHTI SEUTURYHMÄÄ Seutuyhteistyö Toiminnan painopiste paikallistasolle Metallin liittokokous päätti, että liiton toimintaorganisaatiota ammattiosasto- ja liittotason välissä tulee uudistaa ja vahvistaa. Tähän lähdetään nyt seuturyhmien avulla. Seuturyhmien tarkoituksena on kehittää toimintaa siellä, missä liiton aluetoiminta parhaiten yhdistyy ammattiosastojen toimintaan ja yhteistyöhön. Seuturyhmissä ollaan ammattiosastoa laajemmalla ja nykyisiä piirijärjestöjä pienemmällä ja paikallisemmalla tasolla. Ammattiosastojen yhteistoiminnan lisäksi seuturyhmissä on kyse myös painopisteen siirtämisestä edelleen kohti paikallista toimintatasoa. Liiton aluetoiminnan uudistaminen 1990-luvun alussa oli myös samansuuntainen muutos. Toiminnan suunnittelu lähemmäksi Tavoitteena on, että seuturyhmät tuovat liiton aluetoiminnan suunnittelun, organisoinnin ja toteutuksen lähelle ammattiosastoja, työpaikkoja ja jäseniä. Kun suunnittelu lähtee seututasolta, myös paikallisten toimintatavoitteiden asettaminen tulee entistä luontevammaksi. Myös ammattiosastojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet liiton aluetoiminnassa paranevat. Ammattiosastojen perustehtävät säilyvät entisellään ja ne on ammattiosaston itse hoidettava. Seuturyhmistä voi kuitenkin olla suurta hyötyä, kun suunnitellaan sellaista toimintaa, johon omat rahkeet eivät riitä tai jota on muutenkin luontevaa harjoittaa omaa osastoa laajemmassa, mutta aluetai piiritasoa läheisemmässä ympäristössä. Avainsanoja ovat vapaaehtoisuus ja oma tahto. Yhtään ammattiosastoa ja jäsentä ei voi pakottaa yhteistyöhön. Ammattiosastojen itsenäisyyteen ja omaan päätöksentekoon tämä ei vaikuta millään lailla. Salon alueen seuturyhmä Ammattiosastot on jaettu seutukunnittain seuturyhmiin. Salon alueen seuturyhmää alettiin perustamaan keväällä. Seuturyhmä muodostuu kahdeksasta ammattiosastosta; 57, 62, 180, 184, 211, 286, 315, 433. Ketään ei voida pakottaa mukaan, mutta jos kaikki osastot tulevat mukaan, on toiminnassa mukana yli 6100 jäsentä. Seuturyhmälle ei ole vielä olemassa mitään sääntöjä joiden mukaan tulisi toimia. Vaan nyt ollaan niitä luomassa ja hakemassa seuturyhmän toiminnan linjauksia. Ollaan siis kokeilemassa, yhdessä, mikä olisi seuturyhmän toimintamuoto. Vuoden 2008 liittokokous tekee saatujen valtakunnallisten kokemusten mukaan lopullisen ratkaisun. Kuluvan vuoden toimintaa viedään eteenpäin osastojen puheenjohtajista koostuvan johtoryhmän luotsaamana. Tämän vuoden syyskokouksissa tulisi osastojen valita edustajansa (1 / osasto) johtoryhmään. Johtoryhmä on se elin joka suunnittelee seuturyhmän toimintasuunnitelman, tekee ehdotukset osastoille sekä vastaa toteutuksesta. Toiveena tietenkin olisi, että osastot huomioisivat seuturyhmän omassa toiminnassaan. Tällä hetkellä on opintosihteerit ja nuorisovastaavat suunnittelemassa omalta osaltaan miten voisivat toteuttaa toimintaa seuturyhmässä. Tänä vuonna pyritään järjestään vielä tilaisuus työsuojeluvaalien puitteissa. Tilaisuus järjestetään loka-marraskuun vaihteessa ja pyrkimyksenä on aktivoida työpaikkoja työsuojeluhenkilöiden valintaan. Työn alla on ollut myöskin tämä lehti yhteistyössä osasto 57:n kanssa. Osastoilla oli mahdollisuus ostaa sivutilaa "Viisiseiska" lehdestä ja tällä kertaa kaksi osastoa käytti tätä tilaisuutta hyväkseen. Harri Kurttila Seuturyhmän johtoryhmän kokoonkutsuja Seuturyhmän nuorten kokoontuminen Somerolla 28.9.2005 Kokoontuminen oli tarkoitettu seuturyhmän nuorisovastaaville/ nuorisojaostojen puheenjohtajille. Paikalla olijat olisivat toivoneet suurempaa osallistumis prosenttia, mutta pienellä ryhmällä keskusteltiin mitä nuorisojaostojen kannalta seuturyhmä tuo tullessaan. Esimerkiksi paljonko seuturyhmästä tiedetään ja todettiin että asiasta tarvitaan lisää infoa. Tuleeko seuturyhmä auttamaan pienten ammattiosastojen toimintaa ja vaikuttaako tämä esimerkiksi alueelliseen nuorisotoimintaan ollenkaan tai miten. Mietintään jäi vielä asia, että miten tästä jatketaan. Seuraavaa tapaamista kehitellään ja asian tiimoilta tullaan ottamaan vastaaviin ja puheenjohtajiin tarpeeksi ajoissa yhteyttä. Yhteistyötä innolla odotellen. Päivi Leppä AO 315 Ann-marii Iso-Kokkila AO 57 Salon autoalan osasto 211 Salon seudun autoalan ammattiosasto r.y. 211 Ammattiosaston jäsenmäärä on 113 henkilöä Salon autoalan ammattiosasto on huolissaan ammattiosaston tulevaisuudesta. Toimikunnan kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua uusien jäsenten mukaan saamisesta. Mietinnässä oli myös virkistäytymistoiminnan eri muotoja ja yhdessä pohdittiin mikä kiinnostaisi jäsenistöä. Seutuyhteistyö kiinnosti toimikuntaa - yhteistyöllä Salon alueen muiden metallin ammattiosastojen kanssa voisi järjestää Salon alueelle tapahtumia. Näin myös säästettäisiin kustannuksissa kun kulut jaettaisiin osastoittain osallistujamäärien mukaan. Toimikunta kehottaa osastonsa jäseniä osallistumaan ja tutustumaan ammattiosaston toimintaan. Ammattiosaston ehdokasasettelukokous on torstaina 10.11.2005 kello 18 Penan Saluunassa ja syyskokous torstaina 24.11.2005 kelo 18 Penan Saluunassa. Tervetuloa kaikki mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan vuoden 2006 toimintaan! Salon seudun autoalan ammattiosasto r.y. 211 Ammattiosaston kaikille jäsenille tarkoitetut yleiset kokoukset: Ehdokkaidenasettelukokous torstaina 10.11.2005 kello 18.00 Penan Saluunassa SEKÄ Syyskokous torstaina 24.11.2005 kello 18.00 Penan Saluunassa Vierailemassa Metallin aluetoimitsija Lea Wiman "Metalliliiton ja työelämän muutokset" Ammattiosaston toimikunta kokoontui 6.10. Penan Saluunassa. Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat mm: Toimintasuunnitelma ja budjetti 2006 Valitaan toimikunnan puheenjohtaja, jäsenet, varajäsenet ja muut edustajat Muut syyskokoukselle esitetyt asiat Syyskokouksen jälkeen ruokatarjoilu! TERVETULOA Toimikunta

VIISSEISKA 13 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Someron osasto 315 Hyvät ammattiosastomme jäsenet Olemme aloittaneet lehtiyhteistyön seuturyhmän merkeissä Salon ammattiosaston kanssa. Nyt seuturyhmän ammattiosastoilla on mahdollisuus hankia sivutilaa Salon "Viisseiska" lehteen. Toimikuntamme pohti asiaa ja oli yksimielinen siitä että tätä yhteistyötä kannattaa kokeilla. Meillä pienillä ammattiosastoilla ei ole välttämättä taitoja eikä varaa tuottaa omaa lehteä säännöllisesti. Kiitämmekin Salon ammattiosastoa yhteistyöhalukkuudesta. Kuluva vuosi on ollut osastollemme työntäyteinen vuosi. Järjestimme alueellisen retkeilypäivän Somerolla. Tämän vuoksi osastomme kevätkausi on ollut normaalia hiljaisempaa toiminnan kannalta. Pyrkimyksemme oli satsata retkeilypäivän onnistumiseen. Tässä kohtaan haluankin kiittää osastomme talkooporukkaa hyvästä työpanoksesta ja tilaisuuden onnistumisesta. Luonnollisesti kiitokset myös teille, jotka vierailitte Somerolla retkeilypäivänä. Tehän tilaisuudesta teitte iloisen ja viihtyisän tapaamisen. Tätä kirjoittaessa syksy on jo kauneimmillaan. Luonto latautuu kestämään talven koettelemukset. Ruska maalaa suomalaisen luonnon omaan kirjoonsa. Mielestäni syksy on vuoden ajoista parhaimpia. Syksyllä tosin joutuu hyvästelemään tuhannet "ystävät" jotka muuttavat etelään, mutta saahan ne taas keväällä toivottaa tervetulleeksi kotiin. Syksy on myös ammattiosastojen toiminnassa uudelle "keväälle" lataamista. Valmistelua seuraavalle toimintakaudelle. Syksyn kokouksissa valmistellaan toiminta- ja taloussuunnitelmia, sekä valitaan toimihenkilöt kaudelle 2006. Tämä vuosi on taas se vuosi jolloin työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöstöä uudelle kaksivuotiskaudelle. Nyt on myös oikea hetki niillä työpaikoilla joissa työsuojeluvaltuutettua saatikka luottamusmiestä ei vielä ole ennestään valittu ryhtyä toimenpiteisiin asian eteen. Niin ammattiosastossa kuin työpaikoillakin joudutaan arvioimaan kuluneita kausia ja tulevaisuutta. Mietitään miten tästä eteenpäin ja millä tavoin. Ja se on teistä kiinni osaston jäsenet ja työpaikan työntekijät. Ammattiosastonne, luottamusmiestoiminta ja työsuojelu työpaikoilla on juuri teidän näköisenne. Te valitsette tai olette valitsematta ja vaikutatte tai olette vaikuttamatta ammattiosaston, työsuojelun ja yleensäkin luottamusmiesten toimintaan. Harri Kurttila Someron Metallityöväen ammattiosasto 315 ry Kiirunkoulun pihalle ol lauantaina 27 elokuuta kerääntynyt runsas joukko metallin jäsenii perheineen. Olihan perinteinen alueen retkeilypäivän aika. Ensimmäistä kertaa Somerolle kokoontuneelle metallin porukalle ol luvattu runsas ohjelma tarjonta. Niinpä minäkin päätin mennä tohua oikein kattoon, ku toi sääkin tuntui suosivan. Ja kyllhän ohjelmalavalla riitti esintyjää; Vilperin Perikunta, MA Numminen ja Pedro Hietanen, Oman tie kulkijat, Monokkaan playback-esitys tähtivieraineen, imitaattori Seppänen, Moranderin veljekset. Veljekset valloittivatkin koko yleisön sydämmet vilpittömällä esityksellään. Ja mikä ettei, olihan nuorin veljeksistä kolmevuotias Ville jo omien sanojensa mukaan harjoitellu monta vuotta. Lavatanssi yhdistys Monokas toi vauhdikkaassa esityksessään monta iskelmä taivaan tähteä vierailulle. Jopa Matti Nykänenkin ol puolisoineen paikalla. Ja meikäläisen syäntä oikein lämmitti ku yleisö innostui mukaan Monokkaan esityksen päätöslaulussa; Harva meistä on rautaa... Ei edes pien sadekkaan haitannut. Lapsille ol varattu myös omaa ohjelmaa; kasvomaalausta, "leikkitätejä", Pommi ja Gommi ja ynm. Ja hauskaa ol, jopa Someron kaupunginjohtajallekin tul kiire lastenohjelmaa kattomaan. Ei ottanut sentään kasvomaalausta. Pomppulinna sai suuren suosion, vaikkakin rengasrikon takia olkin myöhässä, lasten keskuudessa ja olin siellä näkevinnäni myös Metallin nuoret verstämässä muistojaan. Me vanhemmat rautakourat hiukan myhäiltiin ja ajalteltiin; Niin ne nuoret... Ja mentiin syömään hernekeittoa, jot koulun keittolan emännät ol valmistaneet. Olkin hyvvää, ku piti oikein hakkee lissääki. Vatsa täynnä ol sit hyvä mennä harjoittaan ruumiin liikuntaa, heittään tikkaa. Taisi oll ylikuntoa, vai mitä lie, ku ei okein meinannu tauluun osua. Vai olisko taulu olluna väärässä paikassa, liian kaukana. Meinasin lähtee käymään traktorimuseossa, mut kun ol kaikki bussit menny jo, niin se ajatus tyssäs siihen. Oishan se olluna mukava käydä istumassa harmaa ferkun ratin takana ja muistell pojankossi aikoja. Niin sit menikin kattoon moottoripyörii. Siel olikin sellainen sivuvaunullinen, akantappaja. Melkein samallainen isäll ol 60 - luvulla. Haikeana muistelin niitä aikoja; äitee sivuvaunussa ja mä tankin päällä isäin sylissä. Sit näinkin ihme kaverin. Iso mies seisoo semmonen häkkyrä selässä ja propelikin. Hä ol se moottoriliitovarjo harrastaja. Oisinkin menny kokeilemaan, mut ku sää ei Retkeiltiin Somerolla kuulemma sallinut. Taisi oll parempi niin. Kävimpähän sit kokeilemassa myös saappaanheittoa, mut kyllä siinäkin tasoni ol heikko. Taidan oll oikea liimanäppi ku tuntu että saapas irtoaa ain väärässä kohdassa kädestä. Kyllä siin ol muil naurussa pitelemistä, ku vaan saappaan väistelyltä ehtivät. No ei siin muu auttanutku mennä köyttä vettään. Pyysivät vettään Varsinais-Suomen joukkueeseen, ku oon kuulemma selvästi raskaanmetallin mies. Mitähän tarkoittivat, olehan elektroniikka alalla. Ja voitettiin, perhana ois viety ne Satakuntalaiset vaik Koskelle saakka, mut kun tul se jaatilanjoki vastaan. Eihän se ol ku pari metriä leveä, mut kun minullakin ol matala vartiset juhlakengät jalassa. Someron Metallityöväen ao 315 ry EHDOKKAIDENASETTELU KOKOUS 03. 11. 2005 klo 18. 00 Juttutuvalla, Jukolantie 3 Esillä sääntömääräiset asiat; asetetaan ehdokkaat osaston toimihenkilöiksi. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. SYYSKOKOUS 20. 11. 2005 klo 16. 00 Juttutuvalla, Jukolantie 3 Esillä sääntömääräiset asiat: toimihenkilöiden valinta, talous- ja toimintasuunnitelma. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!! Toimikunta Sitten olkin jo pääjuhlan aika. Ol niin monenlaista juhlapuhetta; Tastula toivotti tervetulleeks piirinpuolesta ja Haltsonen Someron kaupunginjohtajan ominaisuudes. Mäkelä sytyttel aatteen paloa ja Rantanen lopuksi toivotteli taas tervetulleeksi Kankaanpäähän. Välissä oli sit musiikki antia, jottei juhlaväki kokonaan kaikonnu. Ja oikein somerolais lähtöistä korkea kulttuuri, meinaan ku MA Numminen innostu Pedron kanssa irrottelemaan. Siin tul kylän kaikk variksetkin ihmetteleen kilpailijaansa. Mut hauskaa ol, niinku ol luvattukin. Somerolainen rautakoura Someron Metallityöväen ammattiosasto 315 ry TOIMIHENKILÖT 2005 Puheenjohtaja Harri Kurttila Kauristie 17 31400 Somero Puh: 040 7390103, 7488109 työ: 7790209 kurttila@saunalahti.fi / Harri.Kurttila@laukamo.fi Varapuheenjohtaja Päivi Leppä Peipontie 3 B 17 31400 Somero puh: 040 7648741 p-l74@luukku.com Sihteeri Erkki Salminen Urheilutie 41 31400 Somero Puh: 7486798 työ 7790400 Taloudenhoitaja Tuula Arvola Vakkurintie 13 31400 Somero Puh: 7488554 Opintosihteeri Päivi Salin Tehdaskuja 1B 5 31400 Somero puh: 044 0586974 työ: opintovapaalla paivi.salin@luukku.com Nuorisovastaava Päivi Leppä Peipontie 3 B 17 31400 Somero puh: 040 7648741 p-l74@luukku.com Veteraanivastaava Raili Välimäki Vanha Härkätie 18 31400 Somero Puh: 7485310 Osaston päivystys Juttutuvalla, Jukolantie 3 25.09. / 30.10. / 27.11. / 18.12. klo 15. 00 16. 00

14 VIISSEISKA NUORTEN KESÄPÄIVÄT 11.-12.6.2005 Porin Yyteri Nuorisojaosto Salon torilta lähti taas kymmenen hengen iloinen porukka kohti hiekkarantoja. Loput tulivat muilla kyydeillä. Päivä alkoi pilvisenä, mutta Metallin nuoret olivatkin tilanneet auringon vain Yyteriin. Perille päästyämme moikkailimme vanhat tutut. Majoittauduimme joko hotelliin tai leirintäalueen mökkeihin. Avajaisissa meidät toivotti tervetulleeksi Metallityöväen liiton järjestöpäällikkö Markku Laine. Kaiken hauskanpidon lisäksi oli tarjolla tietoiskua TUPO:sta ja työeläkkeestä. Perheellisiä oli myös ajateltu. Lapsille oli järjestetty tänäkin vuonna ohjattua toimintaa. Hotellilla lapsiparkki ja aulassa pallomeri, sekä leirintäalueella myös ohjaajat. Sunnuntaina lapsille järjestetiin jopa aarteenetsintää. Ennen Teräsmieskisoja osa meidän porukasta kävi kokeilemassa minigolfiakin. Toiset seikkaili rannalla ja käytti hyväksi kylpylän palveluja. Kisaan 57:n nuorista saatiin jopa 4 joukkuetta.rankkoina lajeina oli tarkuusheittoa petanque-kuulilla, kuutiopalapelin kokoaminen + kapulan hakeminen hiekkasärkältä "lämpimän" meriveden hyväilessä jalkoja ja pulkan veto rantahietikossa.vaikka kisan voittoa ei tänä vuonna tullutkaan, joukkueemme taistelivat toiselle ja kolmannelle sijalle.hyvä MEIDÄN BUSSI! Palkintojen jaon ja ruokailun jälkeen alkoi iltaohjelma. Viihdyttäjinä toimivat Pauli Hanhiniemi & perunateatteri, sekä aina niin loistavat Punatähdet. Sunnuntaina ohjelma oli vapaa, kunnes oli aika lähteä kotiin. Meillä oli todella hauskaa, toivottavasti ensivuonna lähdemme isommalla porukalla. Mervi Liimatainen Ann-Marii Iso-Kokkila Annu +Mervi Teräsmieskisojen kakkosjoukkue kokoamassa kuutiopalapeliä. - Kysy luottamusmieheltä lisää! Lisätietoja myös Metalli 57:n toimistolta! Metalli57:n NUORISOJAOSTON SYYSKOKOUS lauantaina 29.10. kello 17.00 Antoniossa - Valitaan seuraavan vuoden nuorisojaoston toimitsijat - Hiotaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa - Tämä on LOISTAVA MAHDOLLISUUS vaikuttaa ensi vuoden tapahtumiin - Nuorisojaosto maksaa ruoat osallistujille - Liity toki joukkoon ja tule sanomaan painava sanasi siitä mitä nuorisojaoston tulisi ensi vuonna Sinulle tarjota - Kaikki ideat ovat tervetulleita - Muuten joudumme taas keksimään kaiken omasta päästämme ja sekin alkaa pitemmän päälle käydä jo aika yksitoikkoiseksi Ravintolaan annettavaa ennakkotietoa varten ilmoittauduthan etukäteen joko sähköpostiimm nuorisojaosto@metalli57.com (mielummin) tai Jarille numeroon 050-5463804 (tekstiviesti). Seuraa logoa! Pulkkakisa hiekalla oli raskasta huvia kisailijoille, hauskempaa katselijoille!

VIISSEISKA 15 Tarja Halosen kampanjapäällikkö Markku J Jääskeläinen: "Hyvät asetelmat presidentinvaaliin" - Kun meillä on paras ehdokas ja jo tässä vaiheessa paras ja suurin tukijoukko hänen takanaan, asetelmat tulevaan presidentinvaaliin ovat erinomaiset. Silti se ei tarkoita, etteikö töitä olisi tehtävä tosissaan, sanoo Tarja Halosen kampanjapäällikkö Markku J Jääskeläinen. ja toreilla. - Tekemisen makua meillä on ollut kovasti jo ensi askelista alkaen. Mukana on nyt paljon enemmän väkeä verrattuna vastaavaan tilanteeseen kuusi vuotta sitten. Kynnys liittyä tukijoukkoihin on selvästi matalampi, mukana on runsaasti myös ns. epäpoliittisia henkilöitä, joilla kuitenkin on selkeä valmius tukea Tarja Halosta toiselle virkakaudelle. Tämä on kaikkiaan upea voimavara! - Pitää muistaa, ettei ehdokas itse ehdi joka paikkaan, vaikka haluaisikin. Tässä on tukijoukoille tärkeä onnistumisen haaste. Se haaste on otettu ympäri Suomea vastaan ja ehdokas kuuluu ja näkyy kattavasti niin suurissa kaupungeissa kuin pienemmissäkin kylissä. Kampanja kiihtyy loppua kohti Jääskeläinen korostaa, että kampanja saa vauhtia koko ajan. Kampanjatoimistolla on järjestäytymisaikaa periaatteessa marraskuun loppupuolelle asti, ennen kuin ehdokas itse astuu vaalikehään. Jääskeläinen vakuuttaa, että aikaa kampanjointiin jää riittävästi - liki kaksi kuukautta. - Kampanjamateriaalia on valmistunut pitkin matkaa, mutta säästämme kyllä vielä jotain hihaan vielä kampanjan loppumetreille. Ja kyllä vaaliesitteiden tärkein jakoaika osuu lopulta tammikuun ensimmäisille viikoille, sitä ennen tehdään toki arvokasta pohjatyötä. - Kampanja kehittyy koko ajan ja siinä on jo nyt eroja kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Laajakaista on tullut ihmisten ulottuville ja ihmisillä on nykyisin aivan toisella tavalla sähköposteja. Internet on tehokas väline pitää yhteyttä suureen osaan kannattajista tarvittaessa vaikka päivittäin. - Tällä ei tietenkään tarkoiteta, etteivätkö myös perinteiset vaalityön muodot olisi edelleen arvossaan, Jääskeläinen muistuttaa. Vaalitoimistosta tietoa ja materiaalia Tarja Halosen valtakunnallinen vaalitoimisto avattiin Helsingissä osoitteessa Malminrinne 1 B syyskuun puolivälissä. Vaalitoimisto palvelee numerossa 020-355 015. Toimisto palvelee kaikkia Tarja Halosen kannattajia, jakaa informaatiota vaalikampanjasta ja lähettää tarvittaessa vaalimateriaalia jakoon. Tarja Halosen tukijoukkoihin voi liittyä joko edellä mainitussa numerossa tai internetissä osoitteessa www.tarjahalonen.fi. Vapaaehtoistyöntekijäksi voi ilmoittautua joko puhelimitse tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@tarjahalonen.fi. Tarja Halosen takana on presidentti 2006 -yhdistys, jonka puheenjohtajana toimii opetusministeri Antti Kalliomäki. Yhdistys kokoaa yhteen laajan valtakunnallisen kansalaisliikkeen. Tämän liikkeen puheenjohtajana toimii edellisten vaalien tapaan kirjailija Kaari Utrio. Tarja Halosen vaalikampanjan suurin haaste on saada äänestäjät vaaliuurnille vaalipäivänä, kampanjapäällikkö Markku J Jääskeläinen sanoo. Suomalaiset valitsevat uuden tasavallan presidentin tammikuun puolivälissä. Sen jälkeen edessä on vielä mahdollinen toinen kierros, jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä. Presidenttikisan selvä ennakkosuosikki on istuva presidentti Tarja Halonen, jonka kannatusluvut ovat pysyneet komeasti yli 50 prosentin vielä syksynkin koittaessa. Presidentti Halonen asetetaan virallisesti ehdokkaaksi 19. marraskuuta, mutta se ei ole estänyt kampanjaa järjestäytymästä jo syyskuun alussa. Presidentti Halosen kampanjan vetäjänä puuhaa tuttu mies Markku J Jääskeläinen. Hän oli vetovastuussa myös kuusi vuotta sitten, jolloin Halonen valittiin ensimmäisen kerran virkaansa. Jääskeläinen sanoo kampanjan tähtäävän tällä kertaa siihen, että Halonen valittaisiin tasavallan korkeimpaan virkaan jo ensimmäisellä kierroksella. - Näin tehtäisiin poliittista historiaa. Lähimpänä suoraa valintaa on ollut presidentti Mauno Koivisto toiselle kaudelle pyrkiessään 1988. Yli puolet ensimmäisellä kierroksella on kova tavoite, olihan Koivistokin todella suosittu presidenttinä ollessaan. - Mutta kyllä toiseenkin kierrokseen varaudutaan, se on selvää. Paukut eivät meiltä lopu kesken sellaisessakaan tilanteessa, eivät todellakaan. Äänestäjät liikkeelle Markku J. Jääskeläinen miettii, että Halosen vaalikampanjan suurin uhka on mahdollinen äänestäjien passiivisuus - että Halosen voittoa pidetään liian varmana. Kannattajat on siis saatava uurnille vaalipäivänä. - Meillä on siis selvästi suosituin ehdokas, jolla on vieläpä tutkimusten mukaan harvinaisen vakaa ja vankka kannatus takanaan. Sen on myös realisoiduttava äänestyslipuiksi. - Tämä siis tarkoittaa, että vaaleihin on käytävä tosissaan sitten kun niiden aika on. Kun Halonen on virallisesti presidenttiehdokas 19.11, aloitamme komeasti vaaliristeilyllä, jatkamme joulukuussa juhlakiertueelle ympäri Suomen ja olemme kansalaisten tavattavissa vaalimökeillä, turuilla Jäsenyys kannattaa myös työajan ulkopuolella Osuuspankki on nimeään myöten suomalainen. Aidosti itsenäinen, paikallinen koko kansan pankki. Yli miljoonalla suomalaisella on mahdollisuus hyötyä omistajajäsenen bonuksista. Mitä enemmän keskität, sitä enemmän saat bonuksia. Tervetuloa mukaan. AY-PANKKI

16 VIISSEISKA JÄSENYYDEN "HOITOVINKKEJÄ" Täytä aina uusi perintäsopimus, kun työnantajasi vaihtuu tai siirryt itse maksavaksi jäseneksi tai siirryt palkansaajasta yrittäjäksi. Jäsentietojen muutosilmoitukset Toimita kirjallinen todiste ammattiosastoosi, jos: - jäät pysyvästi eläkkeelle - siirryt toiseen ammattiliittoon - olet sairas ja kokonaan vailla ansiotuloja - opiskelet - suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta - jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle - olet määräaikaisella osa- tai työkyvyttömyyseläkkeellä - olet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa - suoritat vapausrangaistusta Jäsenmaksuvapautukset Ammattiosastosi voi hakea sinulle lepääviä jäsenoikeuksia ja vapautusta jäsenmaksuista, jos - lähdet opiskelemaan, armeijaan tai siviilipalveluun - jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle - suoritat vapausrangaistusta - olet määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä - olet työttömyyseläkkeellä. Ammattiosastosi voi hakea sinulle vapautusta jäsenmaksuista, jos joudut työttömäksi tai sairastut, etkä saa lainkaan ansiotuloja. Ilmoittaudu tällöin ammattiosastossasi vähintään puolivuosittain. Oma loma Jos jäät omalle lomalle ja haluat säilyttää jäsenyytesi, maksat itse jäsenmaksun liiton keskituntiansion perusteella. Lisätietoa joko ammattiosastostasi tai suoraan Metalliliitosta jäsenrekisteristä! ANSIOPÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Ilmoittaudu asuinpaikkakuntasi työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Jos työpaikalla on vähintään kymmenen lomautettua, työvoimatoimistoon ei tarvitse ilmoittautua henkilökohtaisesti, vaan lomautuksen ilmoittaminen työvoimatoimistoon ja työttömyyskassaan hoidetaan ns. yhteislistalla. Jos työpaikalla käytetään yhteislistamenettelyä, ota yhteys luottamusmieheen, jolta saat ohjeet päivärahan hakemismenettelystä. Ansiopäivärahan hakemuslomakkeen saat työvoimatoimistosta, liiton aluetoimistosta, liiton keskustoimistosta tai ammattiosastosta. Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus joudutaan palauttamaan, jolloin päivärahan käsittely viivästyy. Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa, viimeinen haettava päivä on sunnuntai. Jos teet osa-aikatyötä tai sivutyötä, jossa on kuukausipalkka, hae päivärahaa kalenterikuukausittain. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen jakson päättymistä. Tuo hakemuksesi ammattiosastosi toimistoon. Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan seuraavat liitteet: - alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta vähintään 43:lta (alkuehto) tai 34:ltä (nollausehto ja paluuehto) työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee olla eriteltyinä sekä lomarahan että lomakorvauksen määrä - lomautustodistus, jos lomautusta ei ole toteutettu ns. yhteislistamenettelyä käyttäen - todistus hakemusjakson aikana tehdyn työn palkasta. Jos työtulo on yritystuloa tai maatilatalouden tuloa, hakemukseen liitetään selvityslomake viimeksi vahvistetusta verotuksesta - päätös ja viimeinen maksukuitti päivärahan määrään vaikuttavasta sosiaalietuudesta, esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) - talonkirjaote, jos haet lapsikorotusta avio- tai avopuolison lapsesta - alkuperäinen verokortti, jos se on portaikkokortti tai muutosverokortti. Normaalin verokortin tiedot (perus- ja lisäprosentti) kassa saa suoraan verottajalta - viimeinen jäsenmaksukuitti, jos olet tehnyt ns. itsemaksavan sopimuksen jäsenmaksun maksamiseksi - korotetun ansio-osan hakemista varten irtisanomisilmoitus, työtodistus tai muu selvitys, josta ilmenee työsuhteen päättymisen syy. Lisäksi tarvitaan työeläkeotteen ansiotyöluettelo, jos olet työskennellyt valtion, kunnan tai seurakunnan palveluksessa taikka merimiehenä. Työttömyyskassa hankkii työhistoriaa koskevan ansiotyöluettelon yksityisten palvelusuhteiden osalta Eläketurvakeskuksesta. Lisätietoja saat ammattiosastosi toimistolta osoitteessa Turuntie 8, 4.krs, 24100 Salo Lähde: www.metalliliitto.fi Urheilujaoston yhteenveto kuluvalta kaudelta Vuoden 2005 jaosto on kokoontunut 4 kertaa. Keväällä tarjottiin osaston jäsenille edullisia laskettelulippuja Meri - Teijolle, mutta suosio ei ollut suurta, joskin ajankohta oli liian myöhäinen, kun rinnekausi oli jo päättymässä. Suunnitelmissa oli myös leikkimielisiä perhetapahtumakilpailuja, jotka kuitenkin jäivät tulevaisuuden haasteisiin. Taisteluskaba oli myös suunnitelmissa, mutta lähin toteutettava paikkakunta oli Vantaalla. Urheiluliike Intersportilta pyydettiin tarjousta jäsenistölle, joka on voimassa vuoden loppuun. Osaston jäsenet saavat normaalihintaisesta tuotteesta 15 % alennuksen ja tarjoustuotteista 5 %. Alennus ei kuitenkaan koske aseita ja polkupyöriä. Loppuvuodesta pyritään järjestämään keilailu-ilta, mikäli mahdollista. Syyskuussa pidettiin kuntokampanja Tupurin pururadalla, jossa kirjattiin nimi kuntolaatikolla ja joiden kesken arvottiin Euromarketin lahjakortteja ja laskettelulippuja Teijon rinteille. Mitä enemmän osallistuit sitä suurempi mahdollisuus voittaa palkintoja. Lyhin merkitty reitti oli n. 3 km, jolla suorituksen pystyi kirjaamaan. Suorituksia kertyi 107 ja eri henkilöitä oli mukana vain 24, joten on todettava, että osallistuminen oli valitettavasti tällä kertaa varsin heikkoa. Palkinnot jakaantuivat seuraavasti: 40 e SARI KESKEVAARI NOKIA 30 " SAULI VALLENIUS SUCROS 20 " KARI NIEMINEN SORV ELEKTRO 10 " MIKA KORTESMAA NOKIA RINNELIPUT: MERJA JULIN NOKIA, VEIKKO PARTTIMAA LEI- NOVALU, TUOMO NEVALA NOKIA, AULIS PAANANEN CEIKOMIX, ANTERO SEP- PÄLÄ SME, PENTTI KEMP- PAINEN eläkeläinen Palkinnot noudettavissa Metalli 57:n toimistolta. Toimintaideoita vuodelle 2006: Mikä onkaan se urheilullinen tapahtuma, johon jäsenistöä saadaan liikkeelle? Lähtijöitä olisi varmaan jääkiekkoliigan otteluihin ja muihin valtakunnallisiin urheilutapahtumiin, mutta mielestäni jaoston tehtävänä olisi lähinnä aktivoida osaston jäseniä kuntoliikuntaan ja kehon kunnossa pysymiseen. Eräillä työpaikoilla työntekijöiden hyvinvointi on otettu huomioon ja jaettu lipukkeita joko uimahalliin, suunnistusrasteille, tenniksen pelaamiseen tai voitu avustaa kuntseteleillä kuntosalitoimintaan. Mikäli teidän työpaikoillanne ei ole mitään liikuntakampanjaa tarjottu, niin toivon, että työpaikkojen työsuojeluvaltuutetut ottavat asian esille ja ryhtyvät kyselemään asiaa työnjohtajilta. Jos työpaikalla on hyvä yhteishenki, voi laiskempikin duunari tarttua syöttiin, mikäli joukosta löytyy hyvä vetäjä tai haastaja tempauksille. Löytyisikö lähtijöitä vaikka vaellukselle, sauvakävelytempaukseen tai pyöräretkelle? Voitaisiin tutustua Salon ja Halikon pyörätieverkostoon, joka on varsin laaja. Saattaa pian lähennellä 50 kilometriä. Löytyisikö työpaikoilta joukkueita lentopallo- tai jalkapalloturnaukseen. Meri-Teijon Urheilujaosto retkeilyalueelle voitaisiin suunnata päiväretki patikoimalla upeassa keväisessä maastossa ja nautiskellen eväitä laavun katveessa nuotion äärellä. Toivon, että kaikki innokkaat ja idearikkaat jäsenet ottavat yhteyttä toimistoon tai suoraan urheilujaoston vetäjään ja ilmoittelevat halukkuudesta osallistua ensi vuoden urheilujaoston toimintaan tai tuoda esiin tai ilmoitella muuten vain mahdollisista tempauksista, joita voitaisiin järjestää. Jaosto kaipaa uusia henkilöitä, joten tule mukaan toimintaan ja ilmoittaudu ja ota yhteyttä ennen vuosikokousta, jossa valinnat tehdään. Urheilujaoston puolesta Harri Ylander urheilujaoston vetäjä puhelin: 050 348 9372