Kuljetus2/14. Tarkkaile tulosta kaiken aikaa. Yrittäjä. Kuljetusyrittäjä Juha Anttila: Maailmantalous heijastuu kotimaan kuljetusmarkkinoihin



Samankaltaiset tiedostot
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

LIIKENNELUPA- KURSSIT Yhteisölupa Kotimaanluvasta yhteisöluvaksi Liikennetraktorilupa

Huomisen tiennäyttäjä

SKAL Kuljetusbarometri 2/2018: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Kuljetusyritysten kehittäminen (verkostoissa)

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2019

SKAL Kuljetusbarometri 2/2017: Kuljetukset kasvussa SKAL Kuljetusbarometri osoittaa myötäiseen

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely Vastaajia (N) =1075

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012

Huomisen tiennäyttäjä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi

SKAL Kuljetusbarometri 1/2019: Kuljetusalan odotukset kääntyivät laskuun Kuljettajan työ säilyy ja monipuolistuu

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

Kuljetusbarometri 2/2009

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

Laadukkaita kuljetuksia 30 vuoden kokemuksella

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2018

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari Helsingin messukeskus

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2014

Miten asiakas tekee valintansa?

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

SKAL Kuljetusbarometri 2/2015 vakiokysymykset: Varovaista toiveikkuutta kannattavuuden kehityksestä

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2015

SKAL Kuljetusbarometri 3/2017: Kuljetusyritysten liikevaihto kerätään kotimaassa Parhaat kuljetusalan suhdannenäkymät 7 vuoteen

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

logistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2019: Kuljetusalan odotukset syöksyivät tiehankkeilla piristystä talouteen

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013

U N E L M Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

Eurajokelainen Jani hankki uuden työn nelikymppisenä Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 90-luvun lamaa

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Mauno Rahikainen

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani Pasi Korhonen, QTeam

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Tieliikenteen hinnoittelu-uudistusten valmistelu EU:ssa. Liikenne- ja viestintävaliokunta Ylitarkastaja Pyry Takala

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

Yrittäjyysohjelma Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Vientiagentin kanssa maailmalle!

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

SKAL Kuljetusbarometri 1/2018: Maantiekuljetukset noususuhdanteessa Kuljettajapula torjuttava joustavilla koulutusratkaisuilla

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Kuljetus. AIV-liuoksia äärimmäisellä tarkkuudella. Yrittäjä 2/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Osaamisen kohtaanto-ongelma DB Schenker yrityksen näkökulma. Schenker Oy Marjo Pääkkö CHRO Cluster Finland Helsinki Kauppakamari

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016

PAMin vetovoimabarometri PAMin vetovoimabarometri 2012

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2011

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Talouden näkymät

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Suomen arktinen strategia

Transkriptio:

Kuljetus2/14 Suomen ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Yrittäjä Kuljetusyrittäjä Juha Anttila: Tarkkaile tulosta kaiken aikaa Aski.fi kuljetusyrityksen talouden ja riskien hallintaan Maailmantalous heijastuu kotimaan kuljetusmarkkinoihin Yarassa noudatetaan tilaajan vastuuta 1

Pääkirjoitus Puhutaan rahasta Siitä puhe, mistä puute, talousasioissakin. Paljon viljellään pitäisi-puheita. Pitäisi kirjata menoja, vaania korkoja, suunnitella, budjetoida ja jos ylimääräistä jää, sijoittaa järkevästi. Nyt kun opiskelijan näkkileipäajoista on kulunut riittävän pitkä aika, huomaan huolehtivani lähinnä siitä, että maksut juoksevat ajallaan. Olin varmaankin kahvia hakemassa kun talousnobelistigeenejä jaettiin, ja ne menivät vierustoverille. Ilman jonkinlaista käsitystä talouden perusteista on miltei mahdotonta pysyä kärryillä maailmanmenosta, sillä raha ja kauppahan maailmaa pyörittävät yhä kiihtyvällä syklillä. Suuryritykset raportoivat markkinoille taloudellisesta menestyksestään kolmen kuukauden välein. Jos niiden kannattavuus on laskenut edellisen vuoden vastaavasta kvartaalista, on sijoittajille tarjottava uskottava selitys ja korjausliike, jotta osakkeiden arvo säilyy. Siinä eivät tunteet tai jokin kansallisomaisuus juuri paina. Pörssissä käytävä peli ja osakekurssien manipulointi ovat vielä oma lukunsa. Yrityksen todellisella arvolla ja pörssiarvolla ei monesti ole paljon tekemistä keskenään. Tämä on vain hyväksyttävä. Suomi tarvitsee merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä, ja ilman sijoittajia meillä ei niitä olisi. Sijoittajat laittavat rahansa likoon kaiketi koska uskovat johonkin yritykseen, sen keksintöihin, toimintatapaan ja ihmisiin, joiden menestystä tulkitaan numeroin. Tällaiseen liiketoimintaan, jossa haalitaan rahaa maailmalta, kuuluu tietty kovuus ja kasvottomuus. Vastapainoksi tarvitsemme elinvoimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja perheyrityksiä, joissa päätöksiä tehdään myös muilla kuin jatkuvan kasvun perusteilla. Ne pitävät Suomen sykkeessä ja antavat ihmisille töitä silloinkin, kun maailmantalous sakkaa ja suuryrityksissä on yyteet. Globalisaation ansiosta ei Kiinassa risahda ilman, että se muodossa tai toisessa kantautuu tänne meille. Maailmantalouden mekanismi on äärimmäisen herkkä, ja logistiikkaa on jotakuinkin joka kohdassa talouden ravintoketjua. Siksi me SKAL:ssa kuuntelemme tarkalla korvalla talouden ammattilaisia ja yritämme hahmottaa, miten risahdukset vaikuttavat kotimaan logistiikkaan. Sivulta 32 alkaen käydään läpi kuljetustalouden osa-alueita, joita yrittäjien kannattaa pitää silmällä. Tässä numerossa esitellään myös SKAL:n kuljetusyrityksille suunnittelema Aski-verkkotyökalu liiketoiminnan hallintaan ja suunnitteluun (sivu 16). Suostuipa muutama jäsenyrittäjäkin raottamaan omaa taloudenpitoaan. Muistutettakoon lopuksi, että huolimatta taantumasta ja kasvavasta valtionvelasta Suomi on edelleen luottoluokittajille parasta A-ryhmää, meillä on maailman vapain lehdistö ja korruptiota niukkaakin niukemmin. Asiat voisivat olla pöllömminkin. Kevättä, ja sitä nobelia odotellessa, Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 10 000 kpl KANNEN KUVA Ulla Eskelinen Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X heini.polamo@skal.fi 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 3

Tässä numerossa 2 2014 Pääkirjoitus 3 Maaliskuu 6 Toimitusjohtajalta 15 Ammattipätevyyttä kannattaa 8 hakea 10.3.2014 alkaen Hakija voi valita kahden eri vaihtoehdon välillä Katsastuslaki muuttuu 1.7.2014 9 Raskaan ja kevyen kaluston katsastukset eriytetään Askin kannesta sähköiseen työkaluun 16 Tupakka-askin kansi ei riitä enää talouden tarkkailuun Tarkkaile tulosta kaiken aikaa 18 Kehottaa Juha Anttila Taivassalosta Timo Malava, Joroinen: 20 Kaipaan kuljetusalalle vakautta Lisäoppi liikkeenjohtamisessa 22 kannattaa Eivät ne suuret tulot vaan pienet menot, tietää Jari Silvola 41 Marjut ja Iisa Nordström ovat Kylmäketju.fi-sivuston priimusmoottoreita. Tie kuljetusyrittäjäksi käy 24 koulutuksen kautta Talousopit ovat koulutuksessa olennaisinta antia Vienti palasi kasvun veturiksi 30 Suomen talous elpyy tänä vuonna hitaasti Kuljetusala kamppailee 32 kannattavuudesta Kuljetusmäärät laskeneet jopa alemmaksi kuin ennen lamaa Yarassa noudatetaan 34 tilaajan vastuuta Sopimuskumppanien tukeminen nostaa koko ketjun tasoa Kuljetusala pystyy 38 aktiivisuuteen energia-asioissa Kuljetusyrittäjät paljastavat pihistelyvinkkejään Yhdessä potkua työhyvinvointiin 40 Ilmarinen ja SKAL suunnittelivat työhyvinvointipäivän Katkeamaton kylmäketju nyt 41 verkkopalveluna ATP-aapinen löytyy nyt Kylmäketju.fi sivustolta JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa 48 60 Onnea 59 Svensk resume 61 65 12 20 22 5

Maaliskuu Maaliskuussa talven ote hellittää ja päivät pitenevät. Jäsenyhdistysten vuosikokouskierros on pyörähtänyt käyntiin. Osallistu oman yhdistyksesi kokoukseen ja vaikuta! Ks. Tapahtumakalenteri sivulla 56. 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Vielä ehtii! SKAL:n liikenneturvallisuus palkinto on jaossa ja etsimme myös SKAL Kuljetusyritystä tälle vuodelle. Ks. ilmoitukset edellisessä Kuljetusyrittäjä-lehdessä. 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä Vuonna 1844 Kuopiossa syntynyt Minna Canth oli merkittävä näytelmäkirjailija. Tunnettuja teoksia: Työmiehen vaimo, Kauppa-lopo, Roinilan talossa. 20.3. Kevätpäiväntasaus. Päivät alkavat olla pohjoisella pallonpuoliskolla öitä pidempiä, eteläisellä pallonpuoliskolla sen sijaan päinvastoin. 30.3. Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3.00 yöllä, jolloin kelloja käännetään tunti eteenpäin. Kesäaika päättyy 26.10. Yleinen muistisääntö on, että kelloja käännetään aina lähempää juhannusta kohti eli aina kesää kohti. 31.3. Puunkuormauskilpailun karsinnat alkavat Tampereella. Loppukilpailu kisataan FinnMETKO-tapahtumassa Jämsässä 29.8. K s. ilmoitus tämän lehden sivulla 4. Ammattiautoilija 50 vuotta sitten: Hiihtomestaruuskisoihin osallistui viisikymmentäseitsemän paikallisyhdistystä yhteensä 178:lla kilpailun osanottajalla. Kilpailuja suosi erinomainen hiihtokeli ja maasto-olosuhteet tarjosivat Hyvinkään Sveitsissä todella monipuolista vaihtelua. Tämän vuoden talvipäivistä tarinaa alkaen sivulta 50. Kuljetusyrittäjä 3/2014 postitetaan 7.4. Ilmoitusten aineistopäivä 24.3. Teema: Ketterät jakelukuljetukset Kuljetus Yrittäjä 6

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokous Vaasassa 14.6.2014 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n varsinainen liittokokous pidetään Vaasan yliopistolla lauantaina kesäkuun 14. päivänä 2014 klo 10.00 alkaen, jolloin on liittokokouksen avaus, järjestäytyminen ja toimikuntatyöskentely. Kokous jatkuu lounaan jälkeen. Liittokokousillallinen on lauantaina Rantasipi Tropiclandiassa klo 20.00. Taloustoimikunta kokoontuu perjantaina 13.6. klo 16.00. Liittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 7 :ssä mainitut asiat. SKAL:n sääntöjen 7 :n 10 kohdan mukaan käsitellään liittokokouksessa muut hallituksen ja jäsenyhdistysten esittämät asiat, jotka on jätetty hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen liittokokousta. Riittävän käsittelyajan saamiseksi SKAL:n toimisto kuitenkin toivoo, että aloitteet olisivat liitossa viimeistään maaliskuun 30. päivään mennessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Hallitus Teppo Mikkola puheenjohtaja Iiro Lehtonen toimitusjohtaja Finlands Transport och Logistik SKAL rf:s förbundsmöte i Vasa 14.6.2014 Finlands Transport och Logistik SKAL rf:s ordinarie förbundsmöte arrangeras på Vasa universitet lördagen den 14 juni 2014 med en början kl. 10.00 då förbundsmötet öppnas, mötet konstituerar sig och utskottsarbetet inleds. Mötet fortsätter efter lunch. Förbundsmötessupén hålls på Rantasipi Tropiclandia och börjar på lördag kl. 20.00. Ekonomiutskottet sammanträder fredagen den 13 juni kl. 16.00. Vid förbundsmötet behandlas de ärenden som framgår ur 7 i förbundets stadgar. Enligt punkt 10 i 7 av förbundets stadgar behandlas vid förbundsmötet sådana av styrelsen eller medlemsföreningarna framförda ärenden som ställts styrelsen tillhanda minst två månader före förbundsmötet. För att få en tillräcklig förberedelsetid önskar förbundets byrå dock att propositionerna är förbundet tillhanda senast den 30 mars 2014. Finlands Transport och Logistik SKAL rf Styrelsen Teppo Mikkola ordförande Iiro Lehtonen verkställande direktör 11

iiro.lehtonen@skal.fi Toimitusjohtajalta Ota Aski avuksesi Milloin kuorma-autosi tai perävaunusi pitää katsastaa? Milloin on umpeutumassa tieturva- tai työturvakorttisi? Entä ADR-lupasi? Haluaisitko apuvälineen, joka helpottaa sinua näissä kaikissa määräajoissa. Apuvälineen, jonka avulla myös lasket yksikköhintaa kuljetuspalvelullesi, puntaroit yrityksesi kannattavuutta ja kalustoinvestointisi lainatarvetta sekä parannat yrityksesi toimintavarmuutta. Nyt sinulle on sellainen tarjolla: Aski.fi maksutta! Aski.fi on SKAL:n tuottama johtamisen sähköinen työkalu kuljetusyrityksille. Se on verkkopohjainen palvelu kuljetusyrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Aski on joustava ja helppokäyttöinen. Kuljetusyrittäjä saa siitä avun kustannuslaskentaansa ja hinnoitteluun. Myös eri lupien ylläpito on vaivatonta, sillä ohjelmaan voi asettaa hälytysrajat lupien umpeutumiselle. Askin kovaa ydintä ovat monipuoliset laskenta- ja raportointityökalut sekä osiot, joiden avulla voi hallita yritystoiminnan riskejä tai laatia liiketoimintasuunnitelmia. Käytön myötä Askiin kertyy myös tietopankki, jonka avulla voit vertailla omia tunnuslukujasi toimialan keskiarvoihin. Vastaavaa julkista johtamisen työkalua ei liene tarjolla missään muualla, ei ainakaan muissa Pohjoismaissa. Aski.fi julkistettiin torstaina 13. helmikuuta. Julkistamistilaisuudessa totesin olevani ylpeä siitä, että voimme tarjota tämän ainutlaatuisen apuvälineen kuljetusyritystemme käyttöön. Aski on vastaus erityisesti pienten ja keskisuurten kuljetusyritysten tarpeisiin. Yrittäminen on muutakin kuin ajamista, eikä liiketoimintaa koskevaa tietoa pidä säilyttää vain yrittäjän korvien välissä. Aski.fi perustuu SKAL:n asiantuntijoiden osaamiseen, joka tällä tavoin saadaan laajaan ja tehokkaaseen käyttöön. Kuljetusyritysten talouden ja kannattavuuden eteen on tehtävä töitä hartiavoimin, ja liiketoimintaosaamiseen on kuljetusyrityksissä panostettava. Nyt siihen on hieno mahdollisuus Askin avulla. Tulevaisuudessa pärjäävät ne, jotka kykenevät nopeasti reagoimaan muutoksiin. Siinä puolestaan ovat apuna sähköiset tiedonhallinnan työkalut. Olemme jo siirtyneet digiaikaan. Tiedätkö muuten, mikä on diginatiivi? Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaan diginatiivi on vuoden 1980 jälkeen syntynyt henkilö, joka ei hahmota maailmaa ilman internettiä sekä mobiililaitteita. Asetimme Askin julkistamistilaisuudessa isomman haasteen. Meidän tavoitteena on tehdä Sinusta Askinatiivi, syntymäajastasi riippumatta. Ole hyvä, ota Aski avuksesi. Iiro Lehtonen 15

Askin kannesta sähköiseen työkaluun Siinä missä entisajan automiehet raapustivat muistiinpanonsa tupakka-askin kanteen, kirjaa nykyajan kuljetusyrittäjä liiketoimintaansa liittyvät asiat verkkopohjaiseen Aski-järjestelmään. SKAL:n suunnittelema johtamisen sähköinen työkalu ja liiketoimintaosaamisen hallintajärjestelmä Aski.fi tarjoaa kuljetusyrittäjille oivan välineen talouden ja hallinnon tueksi. Jaana Sivén Kuljetusyritysten taloudelliset vaatimukset sekä alan kiristynyt markkinatilanne aiheuttavat väistämättä haasteita yritystoiminnalle. Kustannusten nousu, tuloksen heikkeneminen, ajan puute sekä omien vaikutusmahdollisuuksien väheneminen yritystoiminnassa koettelevat monia yrittäjiä. Tilanteet kuormittavat usein sekä yrittäjiä että henkilöstöä. Apua yrityksen taloudellisten ja hallinnollisten toimien tueksi on kuitenkin nyt saatavissa maksuttoman Aski-työkalun muodossa. Aski.fi on internet-selaimella käytettävä sovellus kuljetusyritysten laskentatoimen, raportoinnin ja suunnittelun helpottamiseksi. Samaan verkkopalveluun on pyritty keräämään mahdollisimman paljon yrityksen toiminnalle keskeistä aineistoa. Erityisesti pienten ja keskisuurten kuljetusyritysten kannattaa hyödyntää Askin tarjoamia työkaluja, jotta hallinto ja johtaminen sujuisivat kiireisinäkin aikoina mahdollisimman ammattimaisesti. Pk-yrittäjän sähköinen muisti SKAL:n asiantuntijoiden suunnitteleman Askin sisältö ja toiminnot on räätälöity kuljetusyritysten tarpeisiin. Monipuolisilla ominaisuuksilla yritys voi muun muassa: ylläpitää henkilö-, ajoneuvo- ja yritysluparekisterejä määritellä hälytysrajat henkilöstöpätevyyksille, ajoneuvojen katsastuksille ja yritysluville laatia kuvaajia yritystoiminnan talouden kehittymisestä (tunnusluvut ja niiden kehitys) seurata kustannustoteumia vertailla omaa yritystä muihin hinnoitella kuljetuspalveluja saada tuloslaskelma- ja taseraportteja tehdä investointilaskelmia ja kassabudjetteja määritellä rahoitustarvetta ja riskejä tehdä liiketoimintasuunnitelmia tulostaa raportteja 16

Askin käyttö on myös joustavaa, sillä yritys voi halutessaan ottaa järjestelmästä käyttöönsä vain niitä osia, joita tarvitsee. Liiketoimintasuunnitelmien laatiminen on tehty helpoksi, sillä ohjelmisto ohjaa käyttäjää järjestelmällisesti määrittelemään siinä edellytettäviä asioita. Suunnitelman laatimisen yhteenvetona ohjelma myös esittää SWOTanalyysin. Riskienhallintatyökalu puolestaan ohjaa käyttäjää erilaisten riskien tunnistamisesta kohti analyysia ja tarvittavia toimenpiteitä. Aski tarjoaa kuljetusyrittäjälle myös hyvän keinon vertailla omia tietojaan muihin vastaaviin alan yrityksiin. Salattu yhteys takaa turvallisen työskentelyn Verkkokäyttöliittymässä toimiva Aski vaatii käyttäjältään vain internetyhteyden ja uudehkon internet-selaimen. Palvelua käytetään salatulla yhteydellä, joten käyttäjät eivät pääse näkemään toisten yritysten tietoja. Yritys voi luoda järjestelmään sekä yrittäjä- että henkilöstötunnuksia. Yrittäjätunnukset luodaan rekisteröimällä yritys palvelun käyttäjäksi. Yrittäjätunnuksilla pääsee kaikkiin yrityksen tietoihin ja niillä voi hallinnoida yrityksen muiden käyttäjien oikeuksia. Henkilöstötunnukset taas ovat yrittäjän järjestelmään luomia käyttäjätunnuksia. Yrittäjä määrittelee käyttäjähallinnasta, mihin yrityksen tietoihin henkilöstötunnusten käyttäjällä on pääsy. Tartu Askiin ja ota käyttöösi! SKAL on vastannut Askin suunnittelusta ja sisällöntuotannosta. Työkalun on toteuttanut Proactum Oy, ja sen rahoittajina ja kumppaneina ovat Uudenmaan ELY-keskus, Kuorma-autoliikenteen Volvo Säätiö sekä Huoltovarmuuskeskus. Askin käyttäjäksi voi rekisteröityä osoitteessa www.aski.fi. SKAL kouluttaa jäseniään järjestelmän käyttöön keväällä 2014 eri puolilla Suomea. Lisätietoa koulutustilaisuuksista sivulta 28 ja alueyhdistyksiltä sekä SKAL:n toimistolta. Aski on kuljetusyrittäjien testaama Askin ominaisuuksia on talven aikana testattu SKAL:n kuljetusyrittäjävalmennuksessa. Testiryhmään kuului useita SKAL:n jäsenyrityksiä, ja mukana testaamassa oli myös Vesa Vannesluoma Van & Poika Oy:stä. Vesa näkee Askin arkirutiineita helpottavana, tehokkaana apuvälineenä yrityksen liiketoimintaan. Tietojen syöttö järjestelmään on tehty yksinkertaiseksi ja vaivattomaksi, ja vaikka ohjelma vaatii pientä perehtymistä, on se Vesan mukaan silti käyttäjäystävällinen. Askin parhaina puolina Vesa pitää muun muassa erilaisia aikaan sidottujen toimintojen hälytysrajoja sekä vertailutyökaluja: Askissa voi määrittää itse hälytyksen takarajan. On kätevää laittaa muistutus esimerkiksi katsastukselle vaikkapa kuukautta ennen viimeistä leimapäivää. Myös kustannuksia on helppo vertailla, jos suoritteissa tapahtuu muutoksia. SKAL toivoo käyttäjiltä avointa ja jatkuvaa palautetta Askin kehittämiseksi. Vesan mukaan Askissa on hienosäädön varaa, esimerkiksi tietojen syöttämisen ja tallentumisen automaatiossa: Kun ohjelmaan lisää jonkin tiedon, olisi hyvä, jos se siirtyisi samalla järjestelmän muihinkin osiin. Tämä helpottaisi esimerkiksi kustannuslaskennan tekemistä siten, ettei vaikkapa saman auton tietoja tarvitsisi syöttää ohjelmaan useaan kertaan. Vesan mukaan Van & Poika aikoo ottaa Askin aluksi käyttöönsä ainakin henkilöstön lupa- ja ajokorttiasioissa sekä katsastusten hälytysrajoissa. Hän uskoo, että heille on Askista hyötyä myös pitkän aikavälin suunnitelmien teossa, kuten toimintasuunnitelmien ja SWOT-analyysien laadinnassa. Vesan mielestä Aski on hyvä ohjelma, kunhan sitä vain opettelee käyttämään kunnolla: On hienoa, että alalla on nyt käytössä tällainen oiva apuväline yrittäjien tarpeisiin, ja vieläpä ilmainen. Aski tuo rutiineihin tehokkuutta, kehuu Vesa Vannesluoma. Kuva: Vesa Vannesluoma 17

Tarkkaile tulosta kaiken aikaa Varsinais-Suomessa Taivassalossa toimivassa Kuljetus Juha Anttila Ky:ssä tehdään kannattavuuslaskelmia kustannusseurannan pohjalta. Vakautta luovat myös useat toimeksiantajat ja laaja yhteistyöverkosto. Ulla Eskelinen Juha toimii Vakka-Suomen Kuorma-autoilijat ry:n varapuheenjohtajana ja osallistuu aktiivisesti järjestötyöhön. Sitäkin kautta on vuosikymmenien aikana löytynyt vahva ja laaja yhteistyöverkosto. 18

Tapaamme kuljetusyrittäjä Juha Anttilan kanssa Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n toimistolla, joka on hänelle tuttuakin tutumpi paikka. Täältä olen saanut usein monipuolista apua toimitusjohtaja Tero Siitoselta uusia suunnitelmia tehdessäni. Yhdessä olemme myös tarkastaneet tekemiäni kustannuslaskelmia ennen kuin teen asiakkaalle hintatarjouksen, Juha kertoo. Yrityksen pitkä historia alkoi vuonna 1938, kun isoisä Aulis perusti sen. Poika Jorma jatkoi ja nyt on Juhan vuoro. Sukupolvenvaihdos hoidettiin aikanaan SKAL:n veroasiantuntijan avulla ja nyt valmistaudutaan pikku hiljaa seuraavaan siirtoon isältä pojalle. Sekin tullaan tekemään veroasiantuntijan opastuksella. Tilinpäätöksen tulkinta on osattava Kuljetus Juha Anttila Ky:n suurin työllistäjä ovat viljan ja muiden maataloustuotteiden kuljetukset. Yrityksen talous on pidetty kunnossa muun muassa laajentamalla maltillisesti ja toimimalla useamman toimeksiantajan kanssa. Ruuhkatilanteissa turvaudutaan laajaan, luotettavaan yhteistyökumppaneiden verkostoon. Juha painottaa, että jokaisen yrittäjän on osattava tuloslaskelman ja taseen lukeminen. Onneksi tämä opetetaan nuorille nykyisin jo yrittäjäkursseilla. Tilitoimiston yhteyshenkilön apu on ollut monesti tärkeää, samoin SKAL:n koulutus ja neuvonta. SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkolan kanssa Juha vaihtaa ajatuksia säännöllisesti. Opin jo poikana kulkiessani isän matkassa, että Tepolta saa hyviä neuvoja, Juha arvostaa. Arvonlisäverojen tilitys on hyvä hälytyskello Kuljetusyrittäjän on pidettävä kiinni katetta tuottavista hinnoista. Kyllä meiltäkin pyydetään koko ajan tarjouksia. Ei kuitenkaan ole mitään järkeä hoitaa ajoja sellaisilla hinnoilla, joilla toiset päätyivät konkurssiin. On oltava tiukkana ja pyydettävä itse lisää euroja. Ei niitä kukaan tarjoamaan tule, Juha korostaa. Maataloustuotteiden kuljetuksissa kuljetusyrittäjän liikevaihto pysyy tasaisena, koska vuositasolla kuljetettavien tuotteiden määrä on ennakoitavissa. Sitä heilauttelee lähinnä sadon määrä. Nyt juuri maatilojen isännät odottavat viljan hinnan nousua ja tilaavat vasta sitten kuljetuksia. Me teemme kuljetussopimukset yleensä toistaiseksi voimassaoleviksi ja ne tarkastetaan välillä. Kustannuksia on seurattava huolella ja skarppina on oltava. Vastapuolenkin on pidettävä lupauksensa. Jokaisen yrittäjän pitäisi ymmärtää huolestua heti, jos kuukausittain laadittavassa arvonlisäveron tilityksessä ei ole mitään tilitettävää. Lisäpalveluita Suhdanteiden heilahteluja on tässäkin yrityksessä paikattu monenlaisella lisätoiminnalla. Nykyisin suurille viljaa ja lannoitteita ostaville pitkäaikaisille asiakkaille tarjotaan lisäpalveluna myös kokonaisvaltaista ajojärjestelyä. Muita palveluita ovat muun muassa nosturipalvelu, metallien ja romun kerääminen sekä vaihtolavapalvelu. Olemme omalla kotiseudullamme Kuusakoski Oy:n valtuutettu Kelpokerääjä, eli meillä on myös lupa huolehtia ajoneuvojen rekisteristä poistoista. Viimeisin pikku lisäys toimintaamme on asuntoauton vuokraus. Viime kesänä tosin huomasin, ettei ihmisillä ole enää yhtä paljon varaa lomamatkailuun kuin aikaisemmin, Juha toteaa. Kuljetus Juha Anttila Ky Pojasta polvi paranee Juha pitää vanhaa sanontaa erittäin osuvana. Nuoret asettavat hyviä kysymyksiä, kun seuraavat meidän vanhempien juurtuneita toimintatapoja. Juha on siirtänyt pojalleen Juusolle jo paljon vastuuta kuljetusyritystoiminnasta. Vaikka Juuso on vasta 22-vuotias, hän on ollut yrityksessä mukana jo neljä vuotta eli siitä saakka kun suoritti Uudenkaupungin ammattija aikuisopisto Novidassa logistiikan perustutkinnon. Parhaillaan Juuso valmistelee yrittäjän ammattitutkinnon kirjallista lopputyötä. Juha pääsee siis kuljetuspuolella jo vähemmällä ja voi keskittyä lähinnä ajojärjestelyyn. Siksi hän on voinut paneutua rakennusalalle Turun Teknillisessä korkeakoulussa opiskelevan poikansa Jeren kanssa toisenlaiseen liiketoimintaan. He ovat perustaneet kiinteistöyhtymän ja ostavat tontteja ja mummonmökkejä, jotka kunnostetaan ja myydään. Rakennuksella puurtaminen tuo elämään vaihtelua ja sopii miehelle, jolla peukalo ei ole keskellä kämmentä. Kun annan nuorille tilaa, saan itselleni aikaa. Nuorempana tuli tehtyä töitä välillä liiankin kanssa. Ajojärjestely- ja toimistotöitä tuli hoidettua muualla päivätöissä käyvän vaimoni Marjon kanssa usein yömyöhään. Nyt vaimolla on harrastuksia liki jokaiselle illalle. Minullakin on tiistaisin kahvakuulatreenit, keskiviikkoisin äijäjumppaa ja perjantaisin pulahdan avantoon. Avantouintia olen harrastanut jo toistakymmentä vuotta, koska siitä tulee hyvä olo ja paikalla on aina mukavaa juttuseuraa. Uusi 76-tonninen kiikarissa Yhteisen lounaan jälkeen Juha lähtee pankkiin kyselemään lisätietoja autorahoituksesta. Yritys on hankkimassa soijapapujen kuljetuksiin uutta 76 tonnin yhdistelmää. Olemme tarkastelleet perusteellisesti eri rahoitusvaihtoehtoja. Pankkirahoituksen rinnalle on tullut varteenotettavia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi osamaksurahoitus. Auton voi hankkia omaksi vähitellen. Omistusoikeus siirtyy viimeisen maksuerän jälkeen kuljetusyritykselle. Auto toimii vakuutena, joten erillisiä vakuuksia ei tarvita ja rahoituskustannukset jäävät kohtuullisiksi, Juha pohtii. Juuret: isoisä perusti kuljetusyrityksen vuonna 1938 Kotipaikka: Taivassalo Toiminta-alue: Pori Jyväskylä Kotka akselin eteläpuoli Palvelut: ADR-, vilja- ja kappaletavarakuljetukset, metallien ja romujen keräys sekä paketti- ja matkailuauton vuokraus Kalusto: 3 ajoneuvoyhdistelmää, pakettiauto Henkilökunta: isä, poika ja kaksi kuljettajaa 19

Timo Malava Joroisista: Kaipaan kuljetusalalle vakautta! Kun takana on yli 30 vuoden kokemus luvanvaraisesta kuorma-autoliikenteestä ja siitä yli 20 vuotta VAK/ADR-sektorilta, ei voi kuin todeta, että mies puhuu syvällä kokemuksen äänellä kaivatessaan kuljetusalalle vakautta. Olli Blomberg Viime joulukuussa Kuljetusliike T. Malava Ky valittiin Joroisten Vuoden Yritys 2013 -palkinnon saajaksi. Valinnan takana ovat Joroisten kunta ja Joroisten Yrittäjät ry. Ehdokkaita oli useita monelta eri alalta, mutta niin sanotun kentän mukaan valinta kerrankin osui koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta ensisijaisen tärkeään kohteeseen: polttoainekuljetuksia hoitavaan yritykseen. Ja sitten tulivat toimittajat, naurahtaa Timo Malava, kuvatessaan palkitsemisen jälkeistä aikaa. Uskollinen cockerspanieli Spot on hurjasta hännänheilutuksesta päätellen samaa mieltä. Kaksikko onkin heidät tuntevien mukaan erottamaton, niin työssä kuin vapaa-aikana. KTK:n kautta VAKiin Timon ura itsenäisenä kuljetusyrittäjänä alkoi vuonna 1981. Aluksi kuormissa kul- Erottamaton kaksikko Joroisista: kuljetusyrittäjä Timo Malava ja cockerspanieli Spot, molemmat ansioistaan palkittuja. 20

ki soraa ja rakennustarvikkeita paikallisen KTK:n toimeksiannosta. Kymmenen vuotta myöhemmin tilanne muuttui täysin, kun KTK sai kuljetettavakseen myös polttoaineita. Muita halukkaita tälle suoritealalle ei KTK-autoilijoiden keskuudessa tuolloin ollut, joten Timo päätti tarttua mahdollisuuteen. En nyt lähde sanomaan, etten tuota päätöstä ole katunut, mutta työntäyteisellä, pitkäjänteisellä ja päättäväisellä toiminnalla on päästy tilanteeseen, jossa nyt ollaan, Timo vaatimattomaan tapaansa kertoilee. Polttoainekuljetukset Timo aloitti rahtaamalla yhdellä yhdistelmällä SEO:n toimeksiannosta liikennepolttoaineita ja lämmitysöljyä rannikon varastoilta muun muassa Varkauden seudulle. Nykyisenä toimeksiantajana on ABC:lle, Shellille ja St1:lle eri polttoaineita toimittava NEOT. Liikenteessä on kuusi täysperävaunuyhdistelmää. Henkilökuntana on 10 palkkasuhteista kuljettajaa. Liikennealue kattaa Varkauden talousalueen lisäksi Pohjoisja Ylä-Savon sekä osia Pohjois-Karjalasta. NEOTin erikoistuotetta, RE85-polttoainetta, kuljetetaan hieman laajemmallekin alueelle Keski- ja Itä-Suomessa. NEOTin joitakin aikoja sitten toteuttamien järjestelyjen jälkeen polttoaineita ei enää tarvitse hakea rannikon varastoista. Jakelu tapahtuu Varkauden varastolta, jonne polttoaineet tuodaan junalla. Meille tämä merkitsi kuljetusmatkojen oleellista lyhentymistä. Sillä saavutettiin se hyöty, että enää ei kuljettajia tarvitse vaihtaa niin sanotusti tien päällä, vaan kaikki ajot saadaan hoidettua ajoja lepoaikasäädösten rajoissa, Timo selvittää. Maailma muuttuu Maantiekuljetuksiin viime aikoina kohdistuneet, monen mielestä ehkä liiankin rajut muutokset ja uudistukset vaikuttavat monella tavalla alan nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen. Timo Malava ei varmaan ole näkemyksineen yksin peräänkuuluttaessaan vakautta kuljetusalalle. Muutoksia tapahtuu liian paljon ja liian lyhyellä aikavälillä. Kokonaismassojen korotukset ja niiden seurauksena virinnyt keskustelu siitä, ovatko esimerkiksi yksittäis- vai paripyörät parempi ratkaisu perävaunuissa, ovat mielestäni asioita, joiden valmisteluun olisi pitänyt käyttää paljon enemmän aikaa, Timo toteaa. Kuljetusala vaatiikin hänen mukaansa jatkuvaa ajan hermolla olemista. Kaluston on oltava tuottavaa niin käytöltään kuin ominaisuuksiltaan. Vain näin hyötyvät sekä kuljetusyrittäjä että toimeksiantaja. Koska euro on käytännössä ainoa konsultti, pitää kuljetusyrittäjän osata ratkaista millaisella ajoneuvolla mikin ajotehtävä suoritetaan. Järkevyydellä pärjää parhaiten, Timo painottaa ja lisää, että alan uudistukset heijastuvat lähes kaikkeen. Autojen ohjaamoissa on nykypäivinä enemmän tietotekniikkaa ja elektroniikkaa kuin yritysten konttoreissa kymmenen vuotta sitten. Autojen omistajilta ja ennen kaikkea kuljettajilta vaaditaan vuosi vuodelta yhä korkeampaa osaamistasoa. Haasteet kovenevat, tarvitaan koulutusta, Timo sanoo. Sitoutumista tarvitaan Timo kiittää omaa henkilökuntaansa. Kuljettajat osaavat työnsä ja viihtyvät talossa, heikkoja lenkkejä ei ole. Mutta kokonaisuutena tarkastellen uutta väkeä tarvitaan alalle. Alan arvostuksen lisäämiseksi on tehtävä enemmän työtä, Timo vaatii ja kysyy olisiko koulutuksen tekeminen houkuttelevammaksi mahdollinen ratkaisu? Mistä alalle löytyvät ne miehet ja naiset, jotka jatkossa näitä töitä tekevät? Itsestään säiliöautot eivät vielä kulje ja muitakin kuljetuksia tarvitaan jatkossa aina. Suurin haaste alalle on sitoutuneen työvoiman löytäminen. Kilpailu kiristyy myös tässä mielessä. Pitämällä paikat kunnossa välttyy ongelmilta, olivatpa sitten kyseessä asiakassuhteet, henkilökunta tai ajoneuvokalusto. Kuljetusliike T. Malava Ky Juuret vuodessa: 1981 Perustettu: 1994 Kotipaikka: Joroinen Kalusto: 6 säiliöyhdistelmää Henkilökunta: 13, joista 10 kuljettajaa Suoriteala: Nestemäisten polttoaineiden kuljetukset Mutta myös uusia yrittäjiä alalle tarvitaan. Olen itse kokenut sen, kuinka suuri kynnys on siirryttäessä perusautomiehestä kuljetusyrittäjäksi. Se on monelle muutoin halukkaalle liian iso pykälä ylitettäväksi. Motivointia ja rohkaisua kaivataan nykyistä enemmän. Tien päällä ja sivussakin sattuu Polttoainekuljetukset ovat Timon mukaan ala, jossa alkaa tapahtua aina silloin, kun kuluttajahinnat muuttuvat siis käytännössä nousevat. Ei ole lainkaan harvinaista, että asiakkaat tavoittelevat viime hetken säästöjä esimerkiksi hamstraamalla. Timo on vuosien varrella kohdannut kaikenlaista. Takavuosina olin viemässä polttoöljykuormaa maatilalle. Perillä isäntä sanoi, että varttoos hetki ja avasi navetan oven. Sen takana oli 50 muovista 20 litran kannua, joihin löpöä olisi pitänyt liruttaa varastoon. En liruttanut. Eräällä toisella kerralla asiakas olisi halunnut polttoöljykuormansa pihalla olleisiin 200 litran tynnyreihin ja tilaamansa dieselin talon lämmitysöljysäiliöön, että olisi saanut viimeksi mainittua enemmän varastoon. Tätäkään toivetta ei ollut mahdollista toteuttaa. Onnettomuuksiltakaan ei kuljetusliike voi täysin välttyä, ei vaikka huolimattomuutta ei Timon mukaan missään muodossa voi hyväksyä. Malavan osalta pahin paikka osui kohdalle joitakin vuosia sitten Kouvolan lähellä, kun oli väistettävä suoraan kohti tullutta henkilöautoa. Tulos: kokonaan ympäripyörähtänyt säiliöyhdistelmä ja mittava ympäristövahinko... Mutta kuljetuksia tarvitaan ja niitä hoitamaan osaavia yrittäjiä ja kuljettajia, Timo Malava muistuttaa. 21

Vanhoja aarteita ja periaatteita vaalivalla Jari Silvolalla on Halsuan Ylikylästä ostettu Esson bensapumppu. Se on samaa hyvää vuosikertaa 1958 kuin isäntä ja yrityskin. Toimistossa on myös valtavasti valokuvia, tauluja ja keräilyharvinaisuuksia, joihin liittyvät tarinat Jari muistaa. Lisäoppia liikkeenjohtamisesta kannattaa hankkia Kuljetusalalla on tulevaisuus edessään, mutta enää ei riitä se, että tavarat ajetaan perille luotettavasti. Tarvitaan myös yritysjohtajan taitoja ja toiminnan suunnittelua. Ulla Eskelinen 22

Kuljetusyrittäjä Jari Silvolan toimisto ja varastotilat ovat Helsingissä Heikinlaaksossa. Lahdentien liikennevirtaa voi seurata hänen työhuoneensa ikkunasta. Rauhallisessa ympäristössä naapureina on sekä omakotitaloja että yrityksiä. Energiaa tilaan syntyy, kun erittäin nopeatempoinen ja vilkas Jari Silvola saapuu paikalle. Hankin tämän kiinteistön syksyllä 2009 ja perustin samalla erillisen varastointiyrityksen Logsil Oy:n. Sen asiakkaita ovat Black & Decker ja Chiquita, joiden tuotteita varastoimme ja toimimme lisäksi markkinoinnin tukena. Mainontaan liittyvistä materiaaleista huolehditaan ja niitä kuljetetaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Tarvittaessa järjestämme muun muassa vanhojen, käytöstä poistuvien markkinointituotteiden hävittämisen ympäristöystävällisesti, Jari kertoo. Heikinlaakson kiinteistössä toimii useita muitakin yrityksiä. Silvolan omia yrityksiä niistä ovat kuljetusyritykset Tempo Trans Oy ja Kuljetus Silvola & Co. Yli 20 vuotta kuljetusyrittäjä toiminut Jari Silvola paljastaa, että hän ei ollut heti perillä siitä, miten kiinteistöyritystä hoidetaan. Vuokraisännän rooli piti opetella osin kantapään kautta. Pitkien asiakassuhteiden puolestapuhuja Jari ja suvun ensimmäisen kuljetusyrityksen vuonna 1958 perustanut isä Kauno Silvola ovat suosineet avointa politiikkaa ja kiinteitä, keskitettyjä asiakassuhteita niin rahoitusyhtiön kuin asiakkaidenkin kanssa. Tilitoimisto on ollut sama jo vuosikymmeniä, ja jakelukalusto on Mercedes Benz -merkkisiä paketti- ja kuormaautoja. Autonasentajan koulutuksen saanut Jari aloitti nuorena miehenä Vehon Autotalon suurkuluttajaosastolla auton siirtäjänä. Esimies Reijo Rauvalalta antoi silloin luottokortit luovuttaessaan ohjeeksi Älä valehtele, äläkä varasta. Se on ollut aina toimiva ohjenuora. Automyyjäksi edenneen Jarin 10 vuotta Veholla päättyivät kun liki puolet henkilökunnasta sanottiin irti lamavuonna 1991. Jari sai läksiäislahjaksi työkavereilta vinkin yhden auton yrityksestä, joka oli myynnissä. Hän teki ostopäätöksen ja aloitti itsenäisenä kuljetusyrittäjänä joulukuussa 1991. En pidä huonona sitä, että hankkii apua ulkopuolisilta ennen päätöksentekoa. Kaunon jäädessä eläkkeelle vuonna 1997 tehtiin sukupolvenvaihdos ja yritystoiminnot yhdistettiin. Nykyisin hoidetaan Fazerin ja DB Schenkerin jakeluliikennettä pääosin Kehä 3:n eteläpuolella. Yhdellä autolla töitä tehdään Oulussa, jossa yhteistyökumppanina on Kuljetus J. Haverinen Oy. Kustannukset kuriin ja lisää liiketoimintaoppia Silvola seuraa kustannuksia, kaluston täyttöastetta, työ- ja lepoaikoja sekä ajotapatietoja Paetronicsin Ecoweb Managerilla sekä itse laaditulla Excel-pohjaisella järjestelmällä, johon kirjataan jokaisen auton kustannuksia kuukausitasolla. Olen nähnyt nyt kaksi lamakautta. Laman jälkeen tuli himo töihin ja otin vastaan kaiken mitä tarjolla oli. Se oli sellaista luontaista haalimista. Nyt on pitänyt karsia, sillä eivät ne suuret tulot vaan ne pienet menot ratkaisevat, Jari toteaa. Kuljetusyrityksen johtajan pitää olla tänä päivänä entistä enemmän myös liiketalousjohtaja. Siksi Jari on ilmoittautunut yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon johtavalle kurssille, joka alkaa maaliskuussa. Sen sisällön ovat suunnitelleet SKAL ja Työtehoseura yhdessä. En pidä huonona sitä, että hankkii apua ulkopuolisilta ennen päätöksentekoa. Olen oppinut kysymään neuvoja esimerkiksi yrityskaupoissa SKAL:sta Markku Immaselta. Paljon hyödyllisiä ideoita on tullut myös Luiron tilitoimistosta. Toiminta Helsingin Kuljetusyrittäjät ry:n hallituksessa on avannut myös näkemyksiä ja SKAL:n verokursseilta olen ammentanut oppeja jo monta vuotta. Kummastelen vain kun siellä näkyy nykyisin niin vähän muita kuljetusyrittäjiä, Jari toteaa. Huolehti itsestäsi kuin yrityksestäsi Aktiivisena penkkiurheilijana Jari on ehdoton H.I.F.K. -fani ja toimii Koillis-Helsingin oman jalkapalloseuran, Malmin Palloseuran hallituksessa. Omat liikuntamuodot ovat luistelu, äijäjumppa ja kuntosali. Yrittäjän pitää olla fyysisesti ja psyykkisesti valmiina. Ei riitä, että järjestää kalustolle huollot, kuljettajille työterveyspalvelut ja huomioi heidän mielipiteensä kalustohankinnoissa. Yrittäjän pitää huolehtia myös omasta työterveyshuollostaan. Rentous auttaa jaksamaan ja parantaa paineensietokykyä. On turha jäädä huutamaan tai märehtimään, kun vahinko tai onnettomuus on sattunut, Jari neuvoo. Jatkaja tiedossa Jari uskoo yritystensä tulevaisuuteen. Oma poika Henri on kiinnostunut alasta ja opiskelee merkonomiksi, koska muun muassa laskenta- ja kustannusseurantataidot ovat todella hyödyllisiä taitoja kuljetusliikkeen eteenpäin viemiseksi. Jari kunnioittaa niitä, jotka ovat häntä tähän saakka matkan varrella auttaneet ja muistuttaa, että kiittäminen on aina paikallaan. Yritykset: Tempo Trans Oy Tempo Transin hallinnoima Kuljetus Silvola & Co Logsil Oy Kiinteistöyhtiö Sienitie 9 Asiakkaat : Black & Decker Chiquita Brands International DB Schenker Fazer Kalustoa : 10 jakeluautoa 23

Tie kuljetusyrittäjäksi käy koulutuksen kautta Ammattimaisen tavaraliikenteen harjoittamisen edellytyksenä on liikennelupa. Yhteisöluvan saamiseksi on suoritettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin hyväksymä tavaraliikenteen yrittäjäkoulutus sekä läpäistävä hyväksyttävästi sen päätteeksi järjestettävä koe. Talousopit ovat sekä koulutuksessa opettavan että opiskelevan mukaan yrittäjäkoulutuksen olennaisinta antia. Samoilla linjoilla on myös Trafin asiantuntija. Jaana Sivén Tavaraliikenteen yrittäjäkoulutus SKAL järjestää vuosittain 20 liikenneyrittäjäkoulutusta suurimmilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Koulutuksen kesto on 140 tuntia eli noin neljä viikkoa, ja noin viikon kuluessa koulutuksen päättymisestä Trafi järjestää loppukokeen. Kouluttajina toimivat SKAL:n asiantuntijat sekä muun muassa Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ry:n ja Suomen Tullin sekä eläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden edustajat. Koulutukseen liittyvä opetus järjestetään arkipäivisin, ja opetusmenetelminä käytetään luentoja, harjoituksia, käytännön esimerkkejä sekä ryhmätöitä. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat muun muassa yrityksen kaupallinen ja taloudellinen johtaminen, markkinoille pääsy, ajoneuvotekniset säädökset, liikenneturvallisuus sekä monenlaiset liikenteenharjoittamiseen, työlainsäädäntöön, laskentatoimeen ja verotusjärjestelmiin liittyvät lainsäädäntöasiat. Liikenneyrittäjäkoulutuksen tarkoituksena on, että kuljetusyrittäjäksi aikova saa riittävän ammattitaidon tavaraliikenteen elinkeinoharjoittamiseen. Koulutuksen sisällön vähimmäismääritykset on johdettu EU-tasoisesta liikenteenharjoittaja-asetuksesta, koulutuksen pituuden vähimmäismääritys taas on peräisin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta. Tavaraliikenteen yrittäjäkoulutuksen kokeeseen voi hakea Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista osallistumisoikeutta myös ilman liikenneyrittäjäkoulutusta. Tämä 24

edellyttää, että hakija on toiminut vähintään kaksi vuotta päätoimisesti yrityksessä, jossa on ainakin kaksi liikennelupaa. Lisäksi työn on täytynyt pitää sisällään hallintoa, taloutta tai operatiivista toimintaa koskevia vastuullisia kuljetusalan tehtäviä tai kuljetuksia sisältäneitä maanrakennus- tai metsäkoneurakoita, ja on ilmeistä, että henkilöllä on liikenneyrittäjäkoulutusta vastaavat tiedot ja taidot. Lisätietoa: www.skal.fi/liikenneyrittaja www.trafi.fi/tieliikenne/ammattiliikenne/liikenneyrittaja Tyytyväinen opiskelija Torniosta Torniolainen yrittäjä Jouni Hentilä teki päätöksen liikenneyrittäjäkoulutukseen osallistumisesta jo viime syksynä. Teollisuusputkia valmistavaan ja asentavaan yritykseen on hankittu kuorma-auto, ja sille halutaan liikennelupa. Paikallisilta automiehiltä Jouni sanoo kuullensa SKAL:n järjestävän tasokasta liikenneyrittäjäkoulutusta pätevien kouluttajien luotsaamina. Tammi-helmikuussa Helsingissä järjestetyssä koulutuksessa Jouni sanoo oppineensa paljon uutta ja hyödyllistä. Erityisesti kustannuslaskentaan ja rahoitukseen liittyvät kokonaisuudet ovat olleet tarpeellista tietoa. Myös erilaiset säädösasiat, kuten maiden rajojen ylittämiseen tai arvonlisäveroihin liittyvät seikat ovat olleet hyödyllistä oppia. Hentilän yrityksessä on tehty sesonkitöinä myös raskaan kaluston huolto, ja mitta- ja massasäädökset olivat hänelle jo ennestään tuttua asiaa. Työläimpiä opeteltavia hänen mielestään ovat olleet moninaiset tulli- ja passitus- sekä lakiasiat. Hentilän mielestä koulutuksessa saadaan neljän viikon aikana käytyä läpi valtava määrä asiaa. Painopiste on talousasioissa, Jouni Hentilä. mitä hän pitää erittäin hyvänä. Jouni toteaakin, että pohjoisen miesten kehut eivät olleet turhia, sillä tyytyväisenä hän toteaa lähtevänsä erittäin hyvin opein ja eväin kohti tutkintokoetta ja mahdollista kuljetusyrittäjän ammattia. Liikenteen turvallisuusviraston erityisasiantuntija painottaa talousoppia Mikko Västilä. Maantiekuljetusten elinkeinonharjoittamiseen sekä ammattiliikenteen lainsäädäntöön liittyvien asioiden parissa Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafissa työskentelevän Mikko Västilän mukaan Suomessa pitää edelleen tehdä töitä kuljetusyrittämisen ja autonkuljettamisen välisen eron sisäistämiseksi: Auton kuljettaminen on elinkeinonharjoittamisen muoto. Suomessa osaaminen painottuu käytäntöön, kuten ajamiseen ja tavaran käsittelyyn, joissa meillä on paljon osaamista ja myös tekemisen mentaliteetti on kohdallaan. Kuitenkin tarkasteltaessa kuljetusyrityksen hallinnollisia ulottuvuuksia, talousasioita tai lainsäädäntöä, haasteellisuus kasvaa. Nämä asiat voidaan jopa kokea yrittäjän näkökulmasta lievästi vastenmielisinä, Västilä pohtii. Yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä nuoret pitäisi sitouttaa yritystoimintaan oman motivaation ja tekemisen kautta. Västilän mukaan vanha totuus kannettu vesi ei kaivossa pysy näyttää pitävän valitettavan usein paikkansa myös nykyään. Ihminen on siitä yksinkertainen olento, että hän osaa arvostaa loppujen lopuksi vain sellaisia asioita, joiden eteen on itse ollut valmis tekemään työtä. Valmiina annettu ja saatu omaisuus 25

ei välttämättä ole hyvä asia, vaikka vanhemmat hyvää jälkipolvilleen tarkoittavatkin. Usein kannattavan yritystoiminnan mittarina pidetään kauniiden ja isojen ajoneuvojen määrää, ajettuja kilometrejä tai liikevaihtoa, kun huomio pitäisi pikemminkin kiinnittää liiketoiminnalliseen tehokkuuteen, toiminnan tuloksellisuuteen sekä tuotos-panossuhteeseen, hän linjaa. Västilä pohjaa näkemyksensä pitkäaikaiseen analyysiinsä tutkintomenestyksestä ja vuosien ajan jatkuneeseen alan kehityksen seuraamiseen. Yhtenä ratkaisuna kiinnostuksen herättämiseksi talousasioihin hän näkee yleisen asennemuutoksen: Toivoisin, että hallinto- ja talousasioita arvostettaisiin enemmän sekä mietittäisiin ja vietäisiin eteenpäin yhteisessä rintamassa. Tähän tarvitaan kaikki kuljetusalan sidosryhmät ja yrittäjät, toimivaltaiset viranomaiset ja järjestöjä. Västilä korostaa, että kaikki ei ole missään nimessä huonosti kuljetusalallakaan. On yrityksiä, joissa talous on hyvällä mallilla. Parempaan suuntaan on menty kaiken kaikkiaan, mutta nyt tarvittaisiin talousasioiden ymmärtämiseen enemmän paneutumista ja kiinnostusta, koska maailma muuttuu nopeasti. Meillä on laadukas koulutusjärjestelmä, joka toimii hyvin. Koulutuksessa on paljon hyvää tietoa, jolla tuleva yrittäjä voi parantaa osaamistaan. Toivonkin, että opiskelijat ottaisivat kaiken tiedon irti tästä kuitenkin suhteellisen lyhyestä oppiajasta, myös talouden osalta, Västilä toteaa. Haastavan mutta hyödyllisen kustannuslaskennan arvo tunnetaan SKAL:n asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto on opettanut tavaraliikenteen yrittäjäkoulutuksissa jo vuodesta 2008. Hänen vastuulleen ovat kuuluneet niin ajoneuvoihin liittyvien säädösten kuin kustannuslaskennan opettaminen. Petrin arvion mukaan talousasioiden tuntemuksen taso vaihtelee jonkin verran opiskelijoiden kesken. Jos opiskelijalla on jo yrittäjätaustaa, niin hänellä saattaa olla hyvinkin laajat tiedot esimerkiksi yritystaloudesta, kustannuslaskennasta ja ihmisten johtamisesta. Toisaalta opiskelijoiden, joilla yrittäjätaustaa ei ole, tulee opetella monet talouteen liittyvät asiat alusta pitäen. Petrin johdolla neliviikkoisesta koulutuksesta vietetään kaksi päivää, joista ensimmäisenä käsitellään ajoneuvoihin liittyviä säädöksiä, kuten mittoja ja massoja, kuormaamista ja ajopiirturisäädöksiä. Toinen päivä puolestaan pyhitetään täysin kustannuslaskennalle ja kuljetusten hinnoittelulle, jotka Petrin mukaan ovatkin opintojakson olennaisimpia kokonaisuuksia. Koulutuksessa tehdään kustannuslaskelmia sekä ryhmissä että itsenäisesti, pyöritellään harjoituslaskelmia eri suoritealoilla ja johdetaan tonni- ja tuntihintoja erilaisin tavoin. Petri onkin todennut, että vaikka kustannuslaskenta saattaa olla joillekuille alussa hankalaa, ovat opiskelijat useimmiten hyvin motivoituneita sen opetteluun, sillä taidon arvo ja tärkeys ymmärretään. Usein päivän jälkeen saatetaan jopa kiittää hyödyllisistä tiedoista. Nämä asiat ovat peruslähtökohtia tulevien yrittäjien kuljetusmaksuneuvotteluille ja kuljetustoiminnan ohjaamiselle. On välttämätöntä tietää, mitä eri muutokset kuljetustehtävässä vaikuttavat kustannuksiin ja tavoitehintaan, Petri toteaa. Petrin mukaan koulutuksessa on usein jonkin verran kuljettajataustaisia henkilöitä, jotka ovat hyvin ammattimaisia käytännön ajamisessa, eikä ajoneuvoteknisten asioiden tai ajamiseen liittyvien säädösten opiskelu tuota heille päänvaivaa. Tulevien yrittäjien olisi koulutuksen aikana hyvä kuitenkin sisäistää, että yrittäminen ei ole ajamista, vaan se on ennen muuta yrityksen johtamista, mikä vaatii toimistotunteja, papereiden pyörittämis Petri Murto. tä ja ihmisten johtamista. Petrin mukaan on hyvin olennaista saada opiskelija ymmärtämään se, mitä hänestä tulee, kun hän on yrittäjä, ja vastuu toiminnasta on hänellä itsellään. Tärkeää on yrittäjäidentiteetin omaksuminen. Koulutuksessa pyritään kylvämään opiskelijaan yrittäjyyden siemen, joka alkaisi itää ja aikanaan tuottaa myös hedelmää. 26

Kuljetusalan teemoilla eurovaaleihin Europarlamenttivaalit käydään toukokuun 25. päivänä. SKAL on mukana vaaliteemoillaan ajamassa suomalaisen liikenteen ja logistiikan asiaa. Meneillään olevat EU-direktiivien päivityshankkeet osoittavat, kuinka välttämätöntä on että EU-elimissä asiaamme ajaa suomalaisia liikenteeseen perehtyneitä henkilöitä. Niin kutsutun rekkadirektiivin ja rajat ylittävän moduuliliikenteen kohtalo ratkeaa näillä näkymin maaliskuussa. Asian käsittely on siirtynyt jo kertaalleen, sillä taustalla on tiukkaa kansallista edunvalvontaa ja vastakkaisia näkemyksiä. SKAL on hyvin verkottunut ja mukana direktiivihankkeen sisärenkaassa. Tavoitteemme on, että jatkossakin Brysselissä työskentelee motivoituneita ja kansallista etuamme ajavia euroedustajia, joiden kanssa yhteistyö sujuu ja tuloksia syntyy. Sen vuoksi ei ole samantekevää, millainen joukko Suomea Brysselissä edustaa. Käsittelemme vaaleja lähemmin toukokuun Kuljetusyrittäjässä. SKAL:n vaaliteemat: SUOMI SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Pistämme Suomi-lipun liehumaan oikealla asenteella ja vahvalla yhteistyöllä. Teemme rakentavia, toimialaamme eteenpäin vieviä päänavauksia EU:ssa. Meillä on paljon annettavaa koko Euroopalle. Tarvitsemme EU-parlamentin liikennevaliokuntaan suomalaisen MEPin yhteiskuntamme, yrittäjyyden ja elinkeinoelämän puolestapuhujaksi ja vienninedistäjäksi. Ehdokkaamme toimii EU:ssa avoimesti, aktiivisesti ja rohkeasti kotiinpäin vetäen, kun on sen paikka, ja hän ottaa suunnan kohti Yrittäjyyden Eurooppaa. VAPAATA, MUTTA VASTUULLISTA LIIKKUVUUTTA EU:n vapaata liikkuvuutta ei voi valjastaa harmaan talouden rattaille, eikä sisämarkkinoita pidä avata apposen auki vain periaatteen vuoksi. Toisen EU-maan sisällä suoritetun tavaraliikenteen vapauttamisessa on edettävä maltilla, kunnes kilpailuedellytykset eri maiden kesken ovat tasavertaiset. Villien kuljetusmarkkinoiden torjumiseksi tarvitsemme yhä tiukat maantiekuljetusten kabotaasirajoitukset. Ne ovat osa suomalaisten yritysten sosiaalista vastuuta. Tässä suomalainen MEP on omalta osaltaan paljon vartijana. KILPAILUKYKYÄ EU:LLE JA SUOMELLE JOUSTAVUUDELLA EU tuottaa paljon turhaa sääntelyä. Kevennetään yrittäjyyden rasitteita EU:n kilpailukyvyn kohentamiseksi vaikkapa sallimalla korkeampien, pidempien ja raskaampien ajoneuvoyhdistelmien käyttö jäsenmaiden keskinäisessä tavaraliikenteessä. Meillä on pidemmät kuljetusetäisyydet ja haastavammat olosuhteet kuin useimmilla EU-mailla. Pidetään Suomen erityisolosuhteita esillä ja säädetään mielekkäät ajo- ja lepoajat. Kilpailukykyä parantavat joustot ovat mahdollisia liikenneturvallisuutta vaarantamatta ja työturvallisuutta heikentämättä. Helpotetaan hallinnollista taakkaa toteuttamalla Pienet ensin -periaate: kaikki sääntely on sovitettava pienten yritysten olosuhteisiin. SUOMEN TIEVERKKO KUNTOON EU-RAHOITUKSELLA JA VINJET -MAKSUILLA Maamme maanteiden tavaraliikenteen ja logistiikan kehittäminen edellyttää tuntuvia panostuksia tieverkkoon. EU-rahoituslähteiden tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä tarkoin. Lisäksi tiemaksuja koskeviin EU-säädöksiin on vaikutettava niin, että emme heikennä omaa kilpailukykyämme ja että myös muualta tulevat tienkäyttäjät maksavat Suomen tieverkon hyödyntämisestä. Tämän toteutamme Vinjet-maksuilla, jotka kompensoidaan kotimaiselle ammattiliikenteelle. Esitteitä SKAL:n EU-vaaliesitteitä voi tilata sähköisessä muodossa tai painettuina: viestinta@skal.fi Kysy SKAL:n EU-edunvalvonnasta: Pasi Moisio, pasi.moisio@skal.fi 28

OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen. Vienti palasi kasvun veturiksi Suomen talous elpyy tänä vuonna, mutta hitaasti. Virkistyneen viennin ansiosta käänne parempaan on tapahtunut, mutta kotimarkkinoiden kasvua saadaan vielä odotella. Anneli Similä Suomen talous kävi pohjalla viime vuoden keväällä, mutta elpyminenkin oli loppuvuoden aikana vähäistä. Vienti alkoi vuoden lopulla kuitenkin piristyä. Olemme palanneet perinteiseen tilanteeseen, nimittäin siihen, että vienti on se, joka heiluttaa Suomen taloutta. Kun vienti muutama vuosi sitten romahti, seurasivat kotimarkkinat perässä. Nyt kun vienti on kääntynyt kasvuun, toivotaan kotimaan markkinoidenkin hiljalleen elpyvän, toteaa OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen. OP-Pohjola ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttia ja vuonna 2015 noin 2,5 prosenttia. Kasvu ei ole siis jytkyä, veret seisauttavaa elpymistä, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Tänä vuonna viennin arvioidaan kasvavan runsaat neljä prosenttia. Ensi vuonna vauhti piristyy hieman lisää. Historiallisesti katsoen neljän prosentin kasvuluku elpymisvaiheessa on kuitenkin verkkaista. Pään avaajina toimivat perinteiset vientituotteemme, puutavara ja kemiallisen alan tuotteet, joiden kysyntä on alkanut vilkastua. Uusien tuotteiden avauksia ei vientiteollisuudessa ole. Peliteollisuus on kyllä kehittynyt, mutta bittien kuljettamiseen ei kuorma-autoa eikä laivaa tarvita, Reijo Heiskanen naurahtaa ja jatkaa: Pelialan kasvun hedelmistäkin ovat saaneet nauttia lähinnä näiden yritysten työntekijät, kansantalouteen se ei ole sentään vaikuttanut. Kännykkäteollisuuden alasajo romahdutti Sen sijaan sähkötekninen teollisuus eli kännykkäteollisuus vaikutti vielä muutama vuosi sitten ratkaisevasti Suomen kansantalouteen. Nokian osuus bruttokansantuotteestamme oli suurimmillaan 4 prosenttia, nyt se on 0. Viestintälaitteiden osuus viennistä oli parhaimmillaan lähes 20 30

Tämä vuosi on käännevuosi kotimaan markkinoilla. Kulutus, investoinnit ja asuntorakentaminen heräävät horroksesta. prosenttia, nyt vain muutama prosentti. Tämän teollisuuden alasajo romahdutti tuottavuuskehityksen kansantalouden tasolla. Jäljelle jäi teollisuutta, jonka hintakilpailukyky ei ole niin hyvää kuin kännykkäteollisuuden oli. Tänä ja ensi vuonna hintakilpailukykymme kuitenkin hiukan kasvaa, sillä yksikkötyökustannukset laskevat prosentin verran. Tämä tukee viennin kehitystä. Euromaihin verrattuna hintakilpailukykymme on kuitenkin edelleen noin 9 prosenttia huonompi kuin ennen finanssikriisiä. Hintakilpailukykyyn vaikuttaa työn tuottavuuden kehittyminen ja palkkojen maltillinen nousu. Työn tuottavuushan tarkoittaa sitä, että tuotanto kasvaa nopeammin kuin työpanos. Kun suhdanteet lähtevät elpymään, on luonnollista, että taantuman jäljiltä on vapaata kapasiteettia ja työpanosta. Näihin ei tarvitse siten erikseen investoida, jolloin työn tuottavuus kasvaa, Reijo Heiskanen selvittää. Julkinen talous ei kohene aikoihin Suomen kotimaan markkinoilla kasvu jää kuluvana vuonna hyvin vähiin. Käytettävissä olevat tulot eivät juuri lisäänny ja kotitaloudet säilyvät verrattain varovaisina. Vuoden mittaan luottamus kohenee, mikä vahvistaa kulutusta vähitellen, todetaan OP-Pohjolan talousennusteessa. Tämä vuosi on käännevuosi kotimaan markkinoilla. Kulutus, investoinnit ja asuntorakentaminen heräävät horroksesta, mutta vasta vuonna 2015 alkaa kohtuullinen elpyminen..jos euroalueellakin kriisinhoito alkaa olla päätöksessä ja työttömyys vähentyä, herättäisi se toiveita, että elpyminen olisi vakaalla pohjalla. Julkisella puolella sen sijaan on jatkuvia säästötarpeita, joten siellä saadaan odottaa pitkään käännettä parempaan. Työllisyyden ei Suomessa odoteta kasvavan tänä vuonna ja ensi vuonnakin vain 0,5 prosenttia. Työttömyysaste pysyy keskimäärin 8,2 prosentissa ja alenee ensi vuonna 8 prosenttiin. Työttömyysaste on tällä hetkellä hyvin kohtuullisella tasolla, mutta silti 8 prosentin työttömyys on liian korkea. Jos olettaisimme, että saisimme pari oikein vahvaa kasvun vuotta, niin työttömyys painuisi matalammalle. Viiden prosentin työttömyys olisi kuitenkin jo niin matala, että työvoiman saatavuudesta muodostuisi ongelmia, Reijo Heiskanen pohtii. Pk-yritykset luovat työpaikkoja Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön äskettäin julkaisemassa barometrissa kerrottiin pienten ja keskisuurten yritysten näkevän taloudessa kirkastuvaa. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat myös avainasemassa, kun Suomeen luodaan työpaikkoja. Reijo Heiskanen näkee samalla tavalla pienten ja keskisuurten yritysten ja niiden menestymisen olevan tärkeitä Suomen taloudelle. Nyt kun kotimainen kysyntä on hiljaista, hakevat monet yritykset kasvua ulkomailta. Internetin aikakaudella markkinointi tuo suuria mahdollisuuksia etenkin erikoistuneille yrityksille, jotka ovat löytäneet tuotteilleen markkinaraon. Suomalaiset ovat hyviä tekemään, mutta laiskoja markkinoimaan. Internet tuo tässä mielessä tosiaan aivan uusia mahdollisuuksia monille yrityksille, Reijo Heiskanen muistuttaa. Entä sitten rahoitus, onko se kiristynyt pankkien taholta? Kannattaviin hankkeisiin saa rahoitusta Suomessa ihan hyvin. Vaihtelee kuitenkin rahoituslaitoksittain, millä tavalla luotonanto on käyttäytynyt. Meillä OP-Pohjolassa luotonanto on kasvanut enemmän kuin muualla. Jos vertaa muuhun Eurooppaan, ei Suomessa ole luottolamaa ja yritysrahoitusmarkkinat ovat toimineet hyvin. Talouden lyhyt oppimäärä Kerrataanpa hiukan, miten nykyiseen tilanteeseen on tultu: Vuodet 2007 ja 2008 olivat vielä hyviä kasvun vuosia Suomessa. USA:ssa samoihin aikoihin monet pankit ajautuivat vaikeuksiin, kun ne olivat jakaneet ihmisille niin sanottuja subprime-asuntoluottoja. Korot olivat olleet historiallisen matalalla, mikä oli luonut osakkeiden ja etenkin asuntojen hintakuplaa. Subprime-kriisi johti finanssikriisin. Kriisi levisi Yhdysvaltain pankkisektorin kautta nopeasti läpi koko maailman. Kriisin vaikutukset Suomessa ilmenivät muun muassa pankkien välisen rahaliikenteen pysähtymisenä, korkojen laskuna ja yritysten ja kotitalouksien lainansaannin vaikeutumisena. Bruttokansantuote aleni jyrkästi, työttömyys kasvoi ja asuntokauppa pysähtyi. Finanssikriisin ensimmäinen vaihe päättyi melko nopeasti. Alkukesästä 2009 tuotanto elpyi, lainananto piristyi ja asuntokauppa lähti käyntiin. Pian kuitenkin alkoi Euroopan oma finanssikriisi, EU:n velkakriisi. Kriisi alkoi painaa eurooppalaisia talouksia alaspäin ja sen seurauksena Suomenkin talous painui miinukselle. Lisäksi Suomea ravistelivat Nokian ja muun teollisuuden ongelmat, jotka alkoivat heijastua kotimaan markkinoille. Viime vuonna kulutus ja investoinnit painuivat pakkaselle. EU:n velkakriisi alkaa olla nyt vakaammassa tilanteessa, mikä edesauttaa kasvua myös velkaantuneissa kriisimaissa. Kreikka ja Portugali ovat kuitenkin vielä tuen varassa ja seuraavan vuoden aikana olisi tehtävä ratkaisuja, miten ne pystyvät rahoittamaan itsensä. Akuutin hoidon tarve on vähentynyt, potilas on kuitenkin vielä toipilasvaiheessa ja komplikaatiot ovat mahdollisia, Reijo Heiskanen luonnehtii tilannetta. EU:n velkakriisi ei ole tällä hetkellä taloudellinen taakka Suomelle, sillä näiden maiden luotottamista varten rahat on hankittu velkamarkkinoilta. Toki Suomi toimii monen muun euromaan kanssa näissä takaajana. Isompi ongelma on näitä velkamaita vaivaava taantuma, joka heijastuu kysyntään ja sitä kautta viennin määrään Suomessa. 31