Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Samankaltaiset tiedostot
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.

Karhijärven kalaston nykytila

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella

Lapinlahden Savonjärvi

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Vesien tila ja vesiluvat

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Helsingin pienvesiympäristöt

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Lestijärven tila (-arvio)

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

Ajankohtaista vesienhoidosta

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

MUISTIO: VESIENHOIDON SUUNNITTELUTYÖPAJAT, MAA- JA METSÄTALOUS

Sanginjoen ekologinen tila

EVIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN (KOHO) HANKESUUNNITELMA VUODEKSI 2019

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Ranuan kunta Kaavoituskatsaus 2016

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Transkriptio:

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1

Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin sivut: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vaiku tavesiin Pintavesien ekologinen tila, pistekuormitus, vaellusesteet ym. Siuruanjoen vesistöalueen vesistöt ovat pääosin tyydyttävässä tilassa (keltaisella). Simojoen vesistöalueen vesistöt ovat pääosin hyvässä (vihreä) ekologisessa tilassa, osa jopa erinomaisessa tilassa (sininen). Simojärven itäpuolella on vähäisen tietomäärän vuoksi luokittelemattomia riskijärviä. 2

Ranuan kunnan järvet vesienhoidon suunnittelussa Ranuan kunnassa sijaitsevista järvistä vesienhoidon suunnittelussa on mukana yhteensä 60 yli 50 ha:n suuruista järveä. Suurin osa järvistä on luokiteltu asiantuntija-arviona hyvään tilaan. Tyydyttävään tilaan on luokiteltu yhteensä 7 järveä, joista 2 on luokiteltu tyydyttävään tilaan hydrologis-morfologisten muutosten (säännöstely) vuoksi (Paattinkijärvi, Näskäjärvi). Rehevyysongelmien vuoksi tyydyttävään tilaan luokiteltuja järviä ovat Ranuanjärvi, Takajärvi, Kuhajärvi, Luiminkajärvi ja Petäjäjärvi. Vähäisen tietomäärän vuoksi luokittelemattomia riskijärviä (tila voi olla hyvää huonompi) ovat Saarijärvi, Iso Kuukasjärvi, Penämöjärvi, Impiönjärvi, Roosinginjärvi ja Saunajärvi. 3

Kuhan Takajärvi ja Kuhajärvi sijaitsevat Ranuanjärveen laskevalla Luhtaojan vesistöalueella (61.468). Vesistöalueen pinta-ala on 65,6 km 2 ja järvisyys 7,4 %. Soiden osuus vesistöalueen pintaalasta on 46 %. Kuhan Takajärven pinta-ala on 167 ha, suurin syvyys 7,0 m ja keskisyvyys 2,3 m. Kuhajärven pinta-ala on 309 ha, suurin syvyys 6,3 m ja keskisyvyys 2,1 m. Kuhan Takajärven teoreettinen viipymä on 635 vrk ja Kuhajärven 377 vrk. Kuhan Takajärvi ja Kuhajärvi ovat tyypiltään matalia humusjärviä (Mh). 4

Ranuanjärvi ja Takajärvi sijaitsevat Ranuanjärven vesistöalueella (61.463). Oman ja yläpuolisen valumaalueen pinta-ala on noin 101 km 2 ja järvisyys 10,6 %. Soiden osuus valuma-alueen pinta-alasta on noin 41 %. Ranuanjärven pinta-ala on 468 ha, suurin syvyys 8,4 m ja keskisyvyys 2,2 m. Takajärven pinta-ala on 126 ha, suurin syvyys 1,5 m ja keskisyvyys 0,5 m. Ranuanjärven teoreettinen viipymä on noin 85 vrk ja Takajärven 5 vrk. Ranuanjärvi ja Takajärvi ovat tyypiltään matalia runsashumuksisia järviä (MRh). 5

6

7

8

Kuhan Takajärven ja Kuhajärven tilasta Kuhan Takajärvi on lähinnä lievästi rehevä, luokiteltu vuonna 2013 hyvään tilaan veden laadun ja klorofyllipitoisuuden perusteella. Kuhajärvi on luokiteltu tyydyttävään tilaan laajan biologisen aineiston (kasviplankton, vesikasvit, piilevät, rantavyöhykkeen pohjaeläimet ja kalat) sekä veden laadun perusteella. Biologisista laatutekijöistä kasviplankton luokittui hyvään, vesikasvit erinomaiseen, piilevät tyydyttävään, pohjaeläimet tyydyttävään ja kalat välttävään tilaan. Kokonaisarvio tilasta oli tyydyttävä. Kuhajärvellä ongelmana on ollut rehevyys ja kalaston rakenteen vääristyminen (särkikalojen suuri osuus). Luken vuoden 2015 koekalastustulosten mukaan Kuhajärven kalaston tila on tyydyttävä (särkikalojen biomassaosuus 75 %). 9

Ranuanjärven ja Takajärven tilasta Ranuanjärvi on luokiteltu vuonna 2013 tyydyttävään tilaan biologisten laatutekijöiden (kasviplankton, vesikasvit ja kalat) sekä veden laadun perusteella. Biologisista laatutekijöistä kasviplankton luokittui tyydyttävään, vesikasvillisuus hyvään ja kalat tyydyttävään tilaan. Ranuanjärvi on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa: levätilanne on parantunut viime vuosina, runsaita leväkukintoja on esiintynyt vähemmän kuin aiemmin. Takajärvi on luokiteltu tyydyttävään tilaan veden laadun (klorofylli ja kokonaisravinteet) perusteella. Ranuanjärvellä ongelmana on ollut rehevyys, leväkukinnat ja vääristynyt kalaston rakenne. Takajärvellä mataluus, rehevyys ja leväkukinnat. Vuoden 2015 koekalastuksen perusteella Ranuanjärven kalaston tila hyvä (yksikkösaalis pienentynyt, särkikalojen osuus 55 %). 10

Luiminkajärvi ja Petäjäjärvi sijaitsevat Luiminkajärven Kuusijärven vesistöalueella (61.472). Oman ja yläpuolisen valumaalueen pinta-ala on yhteensä 222 km 2 ja järvisyys 4,7 %. Soiden osuus valuma-alueen pinta-alasta noin 49 %. Luiminkajärven pinta-ala on 354 ha, suurin syvyys noin 7 m ja keskisyvyys noin 2,3 m. Petäjäjärven pinta-ala on 132 ha, suurin syvyys 8 m ja keskisyvyys 2,7 m. Luiminkajärven teoreettinen viipymä on noin 29 vrk ja Petäjäjärven 14 vrk. Järvien luontainen tyyppi on matala runsashumuksinen järvi (MRh). 11

Iso Kuukasjärvi sijaitsee Kuukkaanojan vesistöalueella (61.477), joka laskee Kuusijärveen. Vesistöalueen pinta-ala on 30 km 2 ja järvisyys 6,4 %. Soiden osuus vesistöalueen pinta-alasta on 37 %. Iso Kuukasjärven pinta-ala on 129 ha, suurin syvyys 10,5 m ja keskisyvyys 3,5 m. Järven teoreettinen viipymä on 135 vrk. Järvi on tyypiltään pieni humusjärvi (Ph). 12

13

14

15

Iso Kuukasjärven, Petäjäjärven ja Luiminkajärven tilasta Iso Kuukasjärvi on rehevä järvi, jonka tila on vähäisen vedenlaatuaineiston perusteella tyydyttävä. Petäjäjärvi on luokiteltu vuonna 2013 vähäisen vedenlaatuaineiston perusteella tyydyttävään tilaan (klorofylli ja ravinteet). Petäjäjärvestä on tullut muutamia ilmoituksia sinilevähavainnoista (1995, 1998, 1999 ja 2010). Petäjäjärvellä ongelmana lähinnä rehevyys, mataluus ja leväkukinnat. Luiminkajärvi on luokiteltu vuonna 2013 tyydyttävään tilaan biologisten laatutekijöiden (erityisesti kasviplankton) perustella. Kalojen ja veden laadun (ravinteet) perusteella tila oli hyvä. Arvio kokonaistilasta oli kuitenkin tyydyttävä. Luiminkajärvi on myös mukana valtakunnallisessa leväseurannassa: runsaita sinileväkukintoja esiintynyt silloin tällöin. Luiminkajärvellä ongelmana on ollut rehevyys ja leväkukinnat. Vuoden 2015 koekalastuksen perusteella Luiminkajärven kalaston ekologinen tila on erinomainen. 16

Simojärveen idästä Penämöjärven (64.058) tai Impiönjärven (64.059) vesistöalueelta laskevat järvet. Penämöjärven vesistöalueen pinta-ala 68 km 2 ja soiden osuus vesistöalueen pinta-alasta 40 %. Impiönjärven vesistöalueen pintaala 64 km 2 ja soiden osuus vesistöalueen pinta-alasta 40 %. Penämöjärven pinta-ala 443 ha, suurin syvyys 10,5 m ja keskisyvyys 3,2 m. Tyypiltään pieni humusjärvi (Ph). Impiönjärven pinta-ala 421 ha, Roosinginjärven 125 ha, Saunajärven 174 ha ja Rytijärven 90 ha. Kaikki järvet tyypiltään matalia humusjärviä (Mh). 17

18

19

20

Toteutetut kunnostukset ja tilan seuranta Vuosina 2006 2008 toteutettu kunnostushanke Ranuanjärven, Takajärven ja Luiminkajärven kunnostamiseksi Koe- ja hoitokalastukset vuosina 2006 ja 2007 Luiminkajärven ilmastus (2 ilmastinta) Ranuanjärvi, Kuhajärvi ja Luiminkajärvi sisältyvät Lapin ELYkeskuksen seurantaohjelmaan Veden laadun ja kasviplanktonin seurantaa 3 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2018. Kuhajärvestä on Luken tekemiä koekalastuksia vuosilta 2009, 2012, 2015 ja 2017. Ranuanjärvestä ja Luiminkajärvestä on Luken tekemiä koekalastuksia vuosilta 2009 ja 2015 Myös riskijärvistä (Iso Kuukasjärvi, Petäjäjärvi, Saarijärvi, Penämöjärvi, Impiönjärvi, Peurajärvi) pyritään saamaan lisää tietoa (veden laatu ja klorofylli) vuonna 2018. 21