Päätettäessä siitä, mitä asioita tilastoidaan, on otettu huomioon UNESCOn ja Libeconin kansainvälisten kirjastotilastojen vaatimukset.

ISO 2789 tilastostandardin kansallinen sovellus Johdanto Kansainvälisen kirjastotilastostandardin ISO 2789 uudistettu versio antaa kirjasto- ja tietopalvelualalle ohjeet tilastojen keräämisestä ja esittämisestä. Standardi määrittelee useimmat kirjastopalveluihin liittyvät termit, mutta määritykset on tehty ainoastaan tilastoimista varten. Lisäksi standardissa annetaan suosituksia siitä, kuinka nämä elementit pitäisi laskea. Tämä kansallinen sovellusohje antaa lisäohjeita siitä, kuinka tilastot kerätään Suomen oloissa. Kyseessä on tilastoinnin kansallinen taso, joka koskee kaikkia tilastoitavia kirjastotyyppejä. Tällä hetkellä Suomessa kerätään keskitetysti tilastotietoja yleisistä kirjastoista ja tieteellisistä kirjastoista. Sellaiset kohdat, jotka eivät sovellu kansalliseen tilastointiimme, on jätetty pois, ja joissain kohdin on tehty tarkennuksia siihen, kuinka tilastoja tulisi meillä kerätä. Tieteelliset kirjastot ja yleiset kirjastot voivat tämän lisäksi kerätä muitakin tietoja omien tarpeidensa mukaisesti. Tärkeimmille termeille on tehty suomenkieliset määritelmät, mutta on huomattava, että ISOn tietopalvelualan sanastoa (ISO/FDIS 5127) ei vielä ole ehditty kääntää suomeksi, joten joiltakin osin termejä voidaan vielä joutua miettimään uudestaan sanastotyön valmistuttua. Kuten kansainvälisessä standardissa, on sen kotimaisessa sovelluksessakin termimääritykset tehty ainoastaan tilastointia varten, ja ne saattavat siksi poiketa muuhun tarkoitukseen tehdyistä määritelmistä. Osa tarvittavista termeistä on määritelty raportoitavien tilastotietojen yhteydessä. Kattavampi aakkosellinen termiluettelo on tämän sovelluksen lopussa. Päätettäessä siitä, mitä asioita tilastoidaan, on otettu huomioon UNESCOn ja Libeconin kansainvälisten kirjastotilastojen vaatimukset. Kansallisen sovelluksen tekemistä varten on toiminut kansalliskirjaston nimeämä työryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Kristiina Hormia-Poutanen, Helsingin yliopiston kirjasto (puheenjohtaja) Ritva Hänninen, Ilmatieteen laitoksen kirjasto Kirsti Kekki, opetusministeriö Sirkku Känsälä, Teknillisen korkeakoulun kirjasto Henna Lehtinen, Helsingin yliopiston kirjasto (sihteeri) 31.8.2001 asti Esa Lempiäinen, Satakunnan amk:n kirjasto Yrjö Lindegren, Helsingin kaupunginkirjasto Tuulikki Nurminen, Turun yliopiston kirjasto Elisa Orrman, Kansallisarkisto Pirkko Mäkelä-Pusa, Helsingin yliopiston kirjasto (sihteeri) 3.9.2001 alkaen RAPORTOITAVAT TILASTOTIEDOT 1. Yleistä 1

Kansalliset tilastot pohjaavat ISOn kansainväliseen kirjastotilastostandardiin. Tietoja annettaessa käytetään tämän sovellusohjeen termimääritelmiä. Kirjaston aineisto ja palvelut raportoidaan vain yhdessä kohdassa. Toisin sanoen aineisto kuuluu esimerkiksi joko kirjoihin tai elektroniseen aineistoon, mutta ei molempiin. Yleisten ja tieteellisten kirjastojen tilastointi ei kaikilta osin vastaa toisiaan, ja kukin kirjastotyyppi noudattaakin tilastointia soveltuvin osin. Tässä ohjeistuksessa on tärkeimmissä kohdissa mainittu, kuka tilastoi mitäkin, mutta tilastointi voi muissakin kohdissa eriytyä. 2. Tilastointikausi Tilastotiedot kerätään vuosittain. Tilastotiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta eli 1.1. - 31.12. tilastointivuonna. Kokoelmatiedot ja eräät muut tiedot annetaan tilanteesta 31.12. tilastointivuonna. 3. Tietojen kerääminen 3.1 Otantatutkimus Jos tilastot saadaan otantatutkimuksella, käytetty metodi tulee ilmoittaa. On huolehdittava siitä, että otanta on edustava ajan, paikan ja valintatavan suhteen. On myös otettava huomioon, että otannassa voi aina olla virheitä erityisesti sen koon vuoksi. Jos mahdollista, virhemarginaalit pitäisi sisällyttää tietoihin. 3.2 Elektronisen aineiston tilastointi Elektronisen aineiston ja palveluiden tilastointi tuottaa usein vaikeuksia. Kuitenkin elektronisen aineiston määrästä ja käytöstä kootaan tilastotietoja. Kustantajilta saadaan tilastotietoa elektronisen aineiston käytöstä (yhteydenottokerrat, katsotut dokumentit, tiedonhakujen määrä jne.) Tiedot eivät ole eri palvelujen tarjoajien kesken aina vertailukelpoisia. Käyntejä staattisille www-sivuille ( page reguest ) on mahdollista tilastoida. Eri ohjelmilla saadut tilastot vaihtelevat melko paljon eivätkä ole vertailukelpoisia. Tilastointi käsittää kaikki käynnit myös hakukoneiden suorittamat indeksoinnit ja ylläpitokäynnit, jotka aiheuttavat virhettä kokonaismäärään. Tietokantahakuja ( myös näyttöluettelo) tilastoidaan tietokannan käytön tilastointiin tarkoitetulla tilasto-ohjelmalla. Ne ovat suhteellisen tarkkoja. 4. Kirjastot Kirjasto on organisaatio tai organisaation osa, jonka tarkoitus on kokoelmien perustaminen, ylläpito ja säilyttäminen ja niihin perustuvat palvelut sekä tiedonlähteiden käytön edistäminen. Kokoelmat 2

voivat olla painettuja, sähköisiä tai muussa muodossa olevia. Kirjasto vastaa käyttäjiensä tiedollisiin, tutkimuksellisiin, koulutuksellisiin sekä kulttuurillisiin tarpeisiin. Kirjastolla voi olla myös muita tehtäviä esim. toimia oppimisympäristönä. Kirjasto on järjestetty kokoelma aineistoja, jotka on valittu ja joita säilytetään jotakin kohderyhmää varten. Kirjastoa ja sen palveluita ylläpitää henkilökunta. 4.1. Kirjastojen hallinnollisten yksikköjen ja toimipisteiden määrä Jos kirjastolla on useampia kuin yksi tehtävä (esimerkiksi yleinen kirjasto ja ammattikorkeakoulukirjasto tai ammattikorkeakoulukirjasto ja toisen asteen kirjasto) sen täytyy joko päättää, mikä on sen ensisijainen tehtävä tai toiminnat täytyy jakaa. Ilmoitetaan hallinnollisten yksikköjen sekä toimipisteiden määrä, pääkirjastot, sivukirjastot yliopistojen tiedekunta-, laitos ja kampuskirjastot sekä kirjastoautot ja -veneet. Hallinnollinen yksikkö on itsenäinen kirjasto tai ryhmä kirjastoja, joilla on yhteinen johtaja ja / tai hallinto Toimipiste on mikä tahansa kirjasto tai kirjaston osa, jossa tuotetaan erillisissä tiloissa palveluja kirjaston käyttäjille, riippumatta siitä, onko kyseessä itsenäinen kirjasto tai suuremman organisaation osa. Toimipisteeltä edellytetään organisoitua kokoelmaa. Toimipisteessä ei välttämättä ole henkilökuntaa ja palvelua koko ajan. Toimipisteiden määrä on sama tai suurempi kuin hallinnollisten yksiköiden määrä. Samassa kirjastorakennuksessa olevat erilliset palvelupisteet, kirjaston etävarastot ja eri osastot (esim. luettelointi- ja hankintaosasto) eivät ole toimipisteitä. Ammattikorkeakoulukirjastojen toimipisteitä ovat kirjastoyksiköt. Esimerkki 1 lisäksi: Yleinen kirjasto, jolla on viisi sivukirjastoa ja kaksi kirjastoautoa pääkirjaston hallinnolliset yksiköt 1 pääkirjastot 1 sivukirjastot 5 kirjastoautot 2 toimipisteet yhteensä 8 Esimerkki 2 Yliopistossa on pääkirjasto, jonka alaisuudessa on kaksi tiedekuntakirjastoa ja kolme laitoskirjastoa. Lisäksi yliopistossa on kolme muuta laitoskirjastoa. 3

pääkirjaston tiedot: hallinnolliset yksiköt 1 toimipisteet pääkirjastot 1 tiedekunta-/laitoskirjastot 5 toimipisteet yhteensä 6 Muiden kirjastojen tiedot voidaan ilmoittaa erikseen ja sitten yhdistää saman yliopiston kirjastojen tiedot tietokannassa. muiden kirjastojen tiedot: hallinnolliset yksiköt 3 toimipisteet 3 Esimerkki 3 Tiedekuntakirjasto, joka koostuu viidestä erillisestä laitoskirjastosta. Kirjastossa on yksi johtaja, mutta viisi toimipistettä. hallinnolliset yksiköt 1 toimipisteet 5 Esimerkki 4 Ammattikorkeakoulukirjasto, jolla on 10 toimipistettä, joilla on yhteinen johtaja ja / tai hallinto hallinnolliset yksiköt 1 toimipisteet 10 kirjastotyypit ja yksiköt 4.1.1. kansalliskirjasto a) hallinnolliset yksiköt b) toimipisteet c) maan asukasmäärä 4.1.2. korkeakoulukirjasto a) hallinnolliset yksiköt b) toimipisteet pääkirjastot tiedekunta- / laitoskirjastot tai kampuskirjastot c) kehysorganisaation henkilöstömäärä d) kehysorganisaation opiskelijamäärä mukaan lasketaan varsinaiset ja avoimen yliopiston/tiedekorkeakoulun opiskelijat f) täydennyskoulutusopiskelijat g) opiskelijoiden ja henkilöstön määrä (htv-lukuna) 4

Suomessa korkeakoulukirjastot jaetaan edelleen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoihin. yliopistokirjasto pääkirjasto laitos- tiedekunta- tai kampuskirjasto ammattikorkeakoulukirjasto Jos kirjasto palvelee sekä toisen että kolmannen asteen koulutusta antavia organisaatioita, ilmoitetaan tässä vain kolmannen asteen tiedot Jos erillisiä tietoja ei saada muuten, annetaan arvio. 4.1.3. erikoiskirjasto hallinnolliset yksiköt toimipisteet Erikoiskirjastot jaetaan kansallisissa tilastoissa seuraavasti: Tutkimuslaitosten kirjasto Muu erikoiskirjasto 4.1.4. yleinen kirjasto a) hallinnolliset yksiköt palveltavan asukasmäärän mukaan 3000 3000 5000 5001 10000 10001 50000 50001 100000 100001 500000 500000 - b) Kirjastojen määrä pääkirjastot sivukirjastot laitoskirjastot kirjastoautot / pysäkit kirjastoveneet / pysäkit c) muut palvelupaikat d) kunnan tms. asukasmäärä (alue, jota kirjasto palvelee) 5. Kokoelmat 5

Kirjastoaineisto tilastoidaan nimekkeinä ja säilytysyksikköinä. Ainoastaan käsikirjoituksista (kohta 5.3) sekä arkistoaineistosta (kohta 5.10) ja muusta aineistosta (kohta 5.11) voidaan ilmoittaa hyllymetrit. Säilytysyksikkö (aineistoyksikkö) on fyysisesti itsenäinen teoksen yksikkö, joka voidaan ottaa vapaasti erilleen muista vastaavista. Selkeimmillään se on kirjan nide. Säilytysyksikkö on usein sama kuin teos, joka on lainattavissa erikseen. Säilytysyksikkö ei ole sama kuin nimeke. Painetun aineiston säilytysyksikkö on yleensä nide (kirjat ja sidotut kausijulkaisut). Sitomattomien aikakausjulkaisujen säilytysyksikkö on kuitenkin vuosikerta. Muun aineiston säilytysyksikkö on fyysinen säilytysyksikkö, kuten mikrofilmirulla tai mikrokortti. Verkkoaineistoa ei lasketa säilytysyksikköinä. Eri kirjastotyypit noudattavat aineistojakoa soveltuvin osin. Mikäli alaryhmiä ei jossakin kohdassa haluta ilmoittaa (esim. audiovisuaalinen aineisto), annetaan ryhmään kuuluvan aineiston kokonaismäärä. Jokainen dokumentti ilmoitetaan vain yhdessä kohdassa. 5.1. Painetut monografiat Kokoelmat säilytysyksikköjä kokoelmissa nimekkeitä kokoelmissa Kartunta (=hankinta, lahjoitukset, vaihdot ja vapaakappaleet) josta ostettuja (tieteelliset kirjastot ilmoittavat) Poistot 5.2. Painetut kausijulkaisut Kokoelmat säilytysyksikköjä kokoelmissa nimekkeitä kokoelmissa Huomautus: Sidotut kausijulkaisut lasketaan säilytysyksiköiksi. Sitomattomista ilmoitetaan vuosikertojen määrä. Kartunta (=hankinta, lahjoitukset, vaihdot ja vapaakappaleet) joista ostettuja (tieteelliset kirjastot ilmoittavat) nimekkeet 6

Poistot 5.3. Käsikirjoitukset Käsikirjoitus on alkuperäinen käsin tai koneella kirjoitettu teos (voi olla myös musiikkikäsikirjoitus) HUOM. Opinnäytetöitä ei ilmoiteta tässä, vaan ne lasketaan monografioiksi. Elektroniset opinnäytetyöt ilmoitetaan digitaalisissa dokumenteissa. Kokoelmat hyllymetrit Kartunta hyllymetrit joista ostettuja Poistot 5.4. Mikromuotoinen aineisto Mikromuotoiset aineistot ilmoitetaan säilytysyksikköinä. Niiden säilytysyksikkö on yksi mikrokortti tai filmi. 5.5. Kartat Kokoelmat Kartunta (korkeakoulukirjastot ilmoittavat ostojen määrän) Poistot Tähän sisältyvät kaksi- ja kolmiulotteiset kartat, karttalehdet, karttapallot, pohjapiirrokset, topografiset mallit, mutta eivät karttakirjat, mikro-, audiovisuaalisessa tai elektronisessa muodossa olevat kartat. 7

Kokoelmat Kartunta joista ostettuja Poistot 5.6. Painetut nuotit ja partituurit Kokoelmat (korkeakoulukirjastot ilmoittavat ostojen määrän) nimekkeet Kartunta joista ostettuja Poistot 5.7. Audiovisuaalinen aineisto Kokoelmat säilytysyksiköiden kokonaismäärä analogiset tallenteet Huom. digitaaliset tallenteet ilmoitetaan kohdassa 5.12 alakategoriat: musiikkiäänitteet äänikirjat visuaaliset audio-visuaaliset Analogisiin tallenteisiin kuuluvat esim. VHS-nauhat, C-kasetit, LP-levyt jne. Kartunta analogiset tallenteet alakategoriat: 8

musiikkiäänitteet äänikirjat visuaaliset audio-visuaaliset Poistot analogiset tallenteet alakategoriat musiikkiäänitteet äänikirjat visuaaliset audio-visuaaliset 5.8. Graafinen aineisto Kokoelmat Kartunta joista ostettuja Poistot 5.9. Patenttijulkaisut Kokoelmat painetut tai mikromuotoiset HUOM. elektroniset patenttijulkaisut ilmoitetaan kohdassa 5.12 Kartunta painetut tai mikromuotoiset Poistot painetut tai mikromuotoiset 9

5.10. Arkistoaineisto Arkistoaineistosta tilastoidaan arkistonmuodostajien ja hyllymetrien määrää. Arkistoaineistoa ovat asiakirjat, jotka kuuluvat yhteisön tai yksityisen henkilön (arkistonmuodostajan) toiminnan tuloksena sen haltuun kertyneeseen asiakirjakokonaisuuteen (arkistoon); se koostuu arkistonmuodostajan vastaanottamista ja laatimista asiakirjoista. Asiakirjakokoelma: asiakirjoja sisältävä kokonaisuus, joka on muodostettu keräämällä asiakirjoja jonkin yhteisen sisällöllisen ominaisuuden perusteella tai täydentämällä tätä periaatetta noudattaen arkiston tunnusmerkit täyttävää asiakirjakokonaisuutta. Arkistonmuodostaja on yhteisö (virasto, laitos, yhdistys, liikeyritys, suku, perhe) tai yksityinen henkilö, jonka toiminnan tuloksena sen haltuun kertyy arkisto. Kokoelmat arkistonmuodostajat hyllymetrit (tai ) Kartunta arkistonmuodostajat hyllymetrit (tai ) Poistot arkistonmuodostajat hyllymetrit (tai ) HUOM. Elektroninen arkistoaineisto tilastoidaan digitaalisiin dokumentteihin. 5.11. Muu kirjastoaineisto Kokoelmat hyllymetrit (tai ) Lasketaan säilytysyksiköitä, esimerkiksi laatikoita, postimerkkikansioita, valokuva-albumeita jne. Säilytysyksikkö vastaa yleensä yhtä luettelointitietuetta. Kartunta hyllymetrit (tai ) joista ostettuja Poistot 10

hyllymetrit (tai ) 5.12. Digitaaliset dokumentit Digitaalinen dokumentti on yksittäinen dokumentti, jonka kirjasto on digitoinut tai hankkinut digitaalisessa muodossa osaksi kokoelmiaan (myös käyttöoikeudet). Tähän sisältyvät sähköiset kirjat, elektroniset patenttijulkaisut, verkossa oleva audiovisuaalinen aineisto ja muu digitaalinen aineisto kuten raportit, kartta-aineisto ja nuotit, yksittäiset lehtiartikkelit jne. Kausijulkaisut eivät sisälly tähän. - sähkökirjat - elektroniset patenttijulkaisut - verkossa oleva audiovisuaalinen aineisto o alakategoriat musiikkiäänitteet äänikirjat visuaaliset audio-visuaaliset - muut digitaaliset aineistot Kokoelmat digitaaliset tallenteet säilytysyksikköinä verkkodokumentit nimekkeinä HUOM. Digitaaliset tallenteet ovat yleensä lainattavissa tai käytettävissä yksittäisellä työasemalla kirjastossa. Kartunta digitaaliset tallenteet säilytysyksikköinä verkossa oleva aineisto nimekkeinä joista ostettuja Poistot digitaaliset tallenteet säilytysyksikköinä verkossa oleva aineisto nimekkeinä 5.13. Tietokannat Ilmoitetaan tilanne 31.12. Kokoelmat tietokantojen määrä digitaaliset tallenteet säilytysyksikköinä 11

verkossa / työasemalla olevien tietokantojen määrä nimekkeinä HUOM. Tietokantojen määrää laskettaessa on otettava huomioon, jos tietokanta sisältää useita tietokantoja, lasketaan tähän mukaan ne, jotka ovat käytössä. esim. Cambridge Scientific Abstracts. Kartunta tietokantojen määrä digitaaliset tallenteet säilytysyksikköinä verkossa / työasemalla olevien tietokantojen määrä nimekkeinä Poistot tietokantojen määrä digitaaliset tallenteet säilytysyksikköinä verkossa / työasemalla olevien tietokantojen määrä nimekkeinä HUOM. Omaa kirjastotietokantaa ei lasketa tähän. 5.14. Saapuvat kausijulkaisut Ilmoitetaan saapuvat kausijulkaisut (myös elektroniset) tilanne 31.12. Sanomalehdet sisältyvät kausijulkaisuihin. 5.14.1. Painetut ja mikromuotoiset kausijulkaisut a) kausijulkaisutilausten määrä b) kausijulkaisunimekkeiden määrä c) sanomalehtitilausten määrä d) sanomalehtinimekkeiden määrä ESIMERKKI: Jos kirjastoon tilataan sama lehti kolmena kappaleena, on nimekkeiden määrä yksi ja tilausten määrä kolme 5.14.2. Elektroniset kausijulkaisut käytössä olevien kausijulkaisunimekkeiden määrä HUOM. Tilastoidaan kaikki nimekkeet, joihin kirjastolla on käyttöoikeus. HUOM. Jos sama kausijulkaisu on hankittu sekä elektronisena että painettuna niin se tilastoidaan erikseen kummassakin kohdassa formaattinsa mukaan. Kausijulkaisut yhteensä kausijulkaisutilaukset kausijulkaisunimekkeet 12

Yleiset kirjastot voivat jakaa aineistonsa lisäksi seuraavasti: a) Aiheen mukaan kaunokirjallisuus tietokirjallisuus b) Kohderyhmän mukaan aikuiset lapset Aihe ja kohderyhmä voidaan yhdistää (esim. aikuisten kaunokirjallisuus) c) Kielen mukaan 5.15. Luettelointi a) Luettelotietueiden määrä tilastointikauden lopussa (oma tietokanta) tilastointivuoden aikana lisätyt Mahdollista jakaa myös seuraavasti (esimerkiksi korkeakoulukirjastot): kopiointiluettelointi alkuperäisluettelointi Luettelointi muihin tietokantoihin (ei kuitenkaan Lindaan tai Mandaan) tietokantojen määrä tietueiden määrä HUOM. Tässä ilmoitetaan myös virtuaalikirjastoihin tehdyt tietueet. 6. Kirjaston käyttö ja käyttäjät 6.1. Käyttäjät a) uudet asiakkaat (tilastointivuonna rekisteröityneet) b) aktiiviset lainaajat (= tilastointivuonna lainanneet) c) rekisteröidyt lainaajat (= kaikki kirjaston asiakasrekisterissä olevat) Yliopistokirjastot tilastoivat lisäksi asiakastyypit seuraavasti: 1. oma opiskelija 2. oma henkilökunta 3. ulkopuolisen yliopiston opiskelija 4. ulkopuolisen yliopiston henkilökunta 5. ammattikorkeakoulun opiskelija ja henkilökunta 13

6. muun oppilaitoksen opiskelija tai henkilökunta 7. julkishallinnon edustaja 8. elinkeinoelämän edustaja 9. kotimainen kaukopalveluasiakas 10. ulkomainen kaukopalveluasiakas 11. muut Ammattikorkeakoulukirjastot tilastoivat lisäksi asiakastyypit seuraavasti: 1. oma opiskelija 2. oma henkilökunta 3. ulkopuolisen ammattikorkeakoulun opiskelija 4. ulkopuolisen ammattikorkeakoulun henkilökunta 5. yliopiston opiskelija tai henkilökunta 6. muun oppilaitoksen opiskelija tai henkilökunta 7. julkishallinnon edustaja 8. elinkeinoelämän edustaja 9. kotimainen kaukopalveluasiakas 10. ulkomainen kaukopalveluasiakas 11.muut 6.2. Lainaus Kotilainat Lukusalilainat lainat uusinnat Lainaus voidaan jakaa samoin kuin kokoelmat ja hankinta, jos halutaan (yleiset kirjastot tekevät näin). Tieteelliset kirjastot ilmoittavat lainojen uusinnat erikseen, yleiset kirjastot vain lainojen kokonaismäärän. Kun kirjastossa on käytössä lainojen automaattinen uusinta, ilmoitetaan uusintojen kokonaismäärä ja mainitaan erikseen, että automaattinen uusinta on käytössä. 6.3. Tiedonhaku ja neuvonta Tilastoidaan tiedonhakupyyntöjä. Tiedonhakupyyntö on käyttäjän kirjastolle tekemä pyyntö etsiä tietoa kirjaston lähteistä. Tiedonhakupyynnöt edellyttävät, että kirjaston henkilökunta käyttää yhtä tai useampaa tiedonlähdettä. Tiedonhakupyyntö voi tulla henkilökohtaisesti, puhelimitse, postitse, faksilla tai 14

elektronisesti. Tähän ei sisälly kirjaston tiloihin, aukioloon, tulostimen tai tietokoneen käyttöön jne. liittyvät kysymykset. Kirjan sijaintiin liittyvät kysymykset ja tarkistukset omasta luettelotietokannasta eivät kuulu tähän. toimeksiantojen määrä maksulliset maksuttomat Voidaan tilastoida otannalla, jolloin otanta tehdään 5 6 päivänä vuodessa. 6.4. Kaukolainaus kotimaassa Annetut kaukolainat Vastaanotetut tilaukset (vain tieteelliset kirjastot) Annetut lainat lainana jäljenteenä (vain tieteelliset kirjastot erottavat nämä muista kaukolainoista) Saadut kaukolainat Lähetetyt tilaukset (vain tieteelliset kirjastot) Saadut lainat lainana jäljenteenä (vain tieteelliset kirjastot) 6.5. Kansainvälinen kaukolainaus Annetut kaukolainat Vastaanotetut tilaukset Annetut lainat lainana jäljenteenä (vain tieteelliset kirjastot) Saadut kaukolainat Lähetetyt tilaukset (vain tieteelliset kirjastot) Saadut lainat lainana jäljenteenä (vain tieteelliset kirjastot) 6.6. Elektroninen dokumenttien välitys 15

Elektronisella dokumenttien välityksellä tarkoitetaan dokumentin tai sen osan elektronista siirtämistä kirjaston kokoelmista käyttäjälle suoraan tai toisen kirjaston välityksellä. kokonaismäärä maksullinen maksuton 6.7. Kirjaston järjestämät tapahtumat näyttelyt tapahtumat ilmoitetaan kirjaston järjestämien näyttelyiden ja yleisötapahtumien määrä 6.8. Kirjaston julkaisutoiminta Tässä tilastoidaan kirjaston tuottamia julkaisuja. Kehysorganisaation julkaisemien teosten myyntiä tai välitystä ei tilastoida tässä. 6.8.1 julkaisujen kokonaismäärä nimekkeinä painettuja elektronisia 6.8.2 kirjaston omien julkaisujen määrä nimekkeinä painettuja elektronisia 6.8.3 kehysorganisaatiolleen tai muulle organisaatiolle toimittamat julkaisut nimekkeinä painettuja elektronisia HUOM. tässä ei tilastoida esim. kirjaston elektroniseen muotoon viemiä väitöskirjoja tai muita opinnäytteitä, joihin se ei ole tehnyt ns. toimituksellista työtä. Julkaisulla tarkoitetaan painettua tai elektronista teosta, joka on tarkoitettu julkiseen levitykseen ja jolla on tunniste, esim. ISSN, ISBN, URN tai se on muuten selvästi itsenäinen julkaisu. HUOM. Vain tieteelliset kirjastot ilmoittavat nämä tiedot. 6.9. Elektroniset palvelut Tilastoidaan sitä, kuinka usein käyttäjä on kirjautunut sisään elektroniseen palveluun ja kuinka monta tietuetta hän katsoi sekä tiedonhakujen määrää. Kaikilta palveluntarjoajilta ei kaikkia tietoja saa, mutta tiedot ilmoitetaan niin kattavasti kuin ne on mahdollista saada. 16

Kaikki kerättävä tieto viittaa kirjaston kokoelmien käyttöön. Tilastotietoa ei kerätä www-sivujen selailusta. Yksittäisten teknisten tallenteiden (esim. CD-ROMit) käyttö tilastoidaan lainoihin. 6.9.1. Näyttöluettelo (OPAC) yhteydenottokerrat katsotut tietueet tiedonhakujen määrä 6.9.2.Tietokannat yhteydenottokerrat katsotut dokumentit tai tietueet tiedonhakujen määrä 6.9.3. Elektroniset kausijulkaisut yhteydenottokerrat katsotut dokumentit tiedonhakujen määrä 6.9.4. Digitaaliset dokumentit yhteydenottokerrat katsotut dokumentit tiedonhakujen määrä HUOM. Digitaalisiin dokumentteihin kuuluvat sähkökirjat, elektroniset patentit, verkossa oleva audiovisuaalinen aineisto ja muu digitoitu aineisto 6.9.5. Kirjaston www-sivut sivulataukset 6.10. Kirjastokäynnit Laskenta laskurilla tai otantalaskennalla kirjastokäyntien määrä. 6.11. Käyttäjäkoulutus Tähän tilastoidaan ennalta valmistellut asiakkaille annetut koulutustilaisuudet (koulutus tunteina), ei kirjastohenkilökunnan koulutusta. Koskee tieteellisiä kirjastoja. kirjastonkäytön koulutukseen (lähiopetus) - käytetty aika pidettyinä opetustunteina - osanottajamäärä 17

annettujen kirjastonkäytön ja tiedonhankinnan kurssien opintoviikkomäärä (opiskelijat x opintoviikot ) kirjaston antamien verkkokurssien määrä opintoviikkoina (opiskelijat x opintoviikot) verkkokurssin suorittaneiden määrä HUOM. opintoviikkoja ilmoitettaessa lasketaan ne opintoviikot, jotka on hyväksytty korkeakoulun viralliseen opetukseen. 7. Aukiolo ja tilat 7.1. Aukiolotunnit aukiolotunnit normaalin viikon aikana (kirjastossa palvelevaa henkilökuntaa, ja kirjaston pääasialliset palvelut asiakkaiden käytössä) pääkirjasto sivukirjastot (keskimäärin) 7.2. Aukiolopäivät aukiolopäivien määrä tilastointikaudella pääkirjasto sivukirjastot (keskimäärin) 7.3. Asiakaspaikat asiakkaiden käytössä kirjaston tiloissa tilastokauden lopussa olevat (määrä) - luku- ja työskentelypaikat yhteensä joista ryhmätyötiloissa joista tutkijanhuoneissa HUOM. luku- ja työskentelypaikat yhteensä sisältää myös ryhmätyötilojen ja tutkijanhuoneiden työskentelypaikat. 7.4. Työasemat kirjaston asiakkaiden käytössä olevat työasemat henkilökunnan työasemat asiakkaille tarjotut Internet-yhteydet (vain ne, joista pääsy kirjaston ulkopuoliseen aineistoon) asiakkaiden käytössä olevien lisälaitteiden määrä (esim. printterit, skannerit ) 7.5. Kirjaston tilat 18

7.5.1. kirjastokäytössä olevat tilat neliömetreinä Tilastoidaan ns. hyötyneliömetreinä - ei sisällä portaikkoja, käytäviä, hissejä yms. Tilat jaetaan: - asiakaspalvelutilat (sisältää avokokoelmatilat) - muut kirjastotoimintaan tarvittavat tilat - ( suljetut kokoelmat ja varastotilat) - muut tilat (kokous, näyttely yms. tilat) 7.5.2. Kirjastorakennusten kokonaispinta-ala neliömetreinä sisältää kaikki kirjaston tilat, myös portaikot näyttelytilat jne. 7.5.3. Hyllytila käytössä olevat hyllymetrit yhteensä avokokoelmien hyllymetrit 8. Kirjaston talous 8.1. Toimintakulut Toimintakulut yhteensä kohdassa ilmoitetaan aina myös arvonlisäverot. Eri kulukohdissa ilmoitetaan arvonlisävero, aina silloin kun se saadaan. Kansainvälisiin tilastoihin tiedot on ilmoitettava arvonlisäverollisina. Tieteellisten kirjastojen yhteistilastoihin merkitään luvut ilman arvonlisäveroa, ja arvonlisäverolle tehdään oma sarakkeensa. 8.1.1. Henkilöstökulut Henkilöstökuluihin ilmoitetaan koko henkilökunnan palkat ja henkilösivukustannukset (mm. sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut). Tässä ilmoitetaan myös henkilökunnan koulutuskulut. 8.1.2. Kirjastoaineistokulut Ilmoitetaan kaikki kirjastoaineistokulut, myös verkkoaineiston hankinta- ja lisenssimaksut sekä käyttöoikeusmaksut. Tiedot ilmoitetaan aineistoryhmittäin. Korkeakoulukirjastot erittelevät FinELibin aineistojen hankinnasta aiheutuneet kulut. Yliopistokirjastot ilmoittavat kurssikirjakulut ja yleiset kirjastot kirjojen hankintakulut. painettu aineisto josta kausijulkaisut josta kurssikirjat (korkeakoulukirjastot ilmoittavat) josta muut monografiat (korkeakoulukirjastot ilmoittavat) josta monografioiden hankintakulut (yleiset kirjastot) 19

elektroninen aineisto josta FinELibin lisenssimaksuja josta muut kausijulkaisut muu aineisto 8.1.3. Kokoelmien huolto sitomo- ja konservointipalvelut ulkoistetut digitointipalvelut 8.1.4. Tilat Korkeakoulukirjastot ilmoittavat, tilakulut tai laskennalliset tilakulut. Tilakulut ilmoitetaan riippumatta siitä onko tilakulut jyvitetty vai ei. 8.1.5. Tietotekniikka ja tietoliikenne Ilmoitetaan tietokone-, tietoverkko- ja tietoliikennekulut. Myös esimerkiksi palvelimien ylläpitokulut ilmoitetaan tässä. Atk-henkilöstön palkkakustannukset ilmoitetaan henkilöstökuluissa. 8.1.6. Muut kulut 8.2. Pääomakulut Rakennukset Tietojärjestelmät Muut HUOM. Suuret investointikulut, jotka budjetoidaan erikseen ja jotka eivät sisälly kirjaston normaalitoimintoihin osoitettaviin budjettivaroihin, ilmoitetaan tässä. Tällaisia ovat rakennushankkeet, suuret kalustushankinnat, palvelinten hankinnat, uuden kirjastojärjestelmän hankintakulut yms. Esim. uuden rakennuksen rakennuskulut on ilmoitettava, vaikka valtion kiinteistölaitos tai muu ulkopuolinen kulut maksaakin. Kirjaston perustamiseksi tehdyt normaalia suuremmat aineistohankinnat ovat pääomakuluja, vuosittainen hankinta hankintakuluja. Investoinnit eivät saa sisältyä kirjaston ilmoittamiin toimintakuluihin. Kirjaston vuotuiseen budjettiin sisältyvät kaluste- tai mikrohankinnat ilmoitetaan toimintamenoihin Esimerkki: Kirjasto hankkii uuden kirjastojärjestelmän ja sitä varten uuden palvelimen. Ohjelmiston ja palvelimen hankintakulut ovat pääomakuluja. Kirjastojärjestelmän ylläpitämisestä vuosittain aiheutuvat kulut ovat toimintakuluja. 20

8.3.Kirjaston rahoitus Kirjaston rahoitus eritellään rahoituslähteen mukaan. On pidettävä huoli, että rahoitusta ei ilmoiteta kahdessa eri kohdassa (esimerkiksi hankerahoituksessa ja muussa julkisessa rahoituksessa). Budjettirahoitus omalta kehysorganisaatiolta suora budjettirahoitus (korkeakoulukirjastot erittelevät) epäsuora budjettirahoitus (korkeakoulukirjasto erittelevät) Muu julkinen rahoitus josta hankerahoitusta Yksityinen rahoitus Maksullisen palvelun tulot Kirjaston hankerahoitus Muu rahoitus Budjettirahoitus on omalta kehysorganisaatiolta kirjaston normaalitoimintaan saatua rahoitusta. Epäsuora budjettirahoitus voi olla esim. kehysorganisaation osastojen tai laitosten kautta tai avoimen yliopiston kautta osoitettuja varoja kirjastolle tai esim. kirjaston kokoelmiin tehtyjä hankintoja, vaikka varat eivät siirtyisi kirjaston budjettiin. Muu julkinen rahoitus voi olla esimerkiksi opetusministeriöltä, Suomen Akatemialta, NORDINFOlta tai Tekesiltä saatua rahoitusta tai EU:n hankerahoitusta. Maksullisen palvelun tuloissa ilmoitetaan mm. kaukopalvelusta, tietopalvelusta, jäljennepalvelusta tms. kulut, jotka kirjasto perii asiakkaaltaan (myös yliopiston laitoksilta). Kirjaston hankerahoitukseen ilmoitetaan kehysorganisaatiolta saatu hankerahoitus. Kohdassa ilmoitetaan tilastointivuodelle myönnetyt määrärahat ja toimintavuoden aikana hankitut tulot. 9. Henkilökunta Tässä ilmoitettavan henkilökunnan tulee näkyä henkilöstömenoissa. Kirjaston kehysorganisaatiossa tehtyä hallinnollista työtä kirjaston hyväksi (esimerkiksi palkanlaskenta, kirjanpito, vahtimestarit) ei ilmoiteta. 9.1. Kirjaston henkilökunta henkilöstön määrä vuoden lopussa henkilötyövuodet (htv) näistä kehysorganisaation ulkopuolisella rahoituksella palkattuja (htv) kirjastoammatillinen henkilökunta (htv) joista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (htv, korkeakoulukirjastot ilmoittavat) erityisasiantuntijat (htv) muu henkilökunta (htv) 21

Kirjastoammatillisella henkilökunnalla tarkoitetaan kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen joko toisella asteella tai ammattikorkeakoulussa suorittaneita tai yliopistossa vähintään aineopinnot tai laajan täydennyskoulutuksen informaatio- ja kirjastoalalta suorittaneita henkilöitä ja, jonka viran tai toimen hoitamisessa tarvitaan kirjastoammatillista osaamista. Erityisasiantuntijoiden ryhmään kuuluvat esim. web-toimittajat, atk-henkilökunta, henkilöstöhallinnon henkilökunta, kirjansitojat jne., joiden työ on kirjaston toiminnan kannalta keskeistä. Kirjaston muuhun henkilökuntaan kuuluvat esim. kirjastoavustajat, vahtimestarit, siivousalan henkilökunta jne. 9.2. Henkilökunnan koulutus koulutuspäivät koulutuksen saaneen henkilökunnan määrä Kirjaston koko henkilöstön saamien koulutuspäivien määrä. Koulutuspäivällä tarkoitetaan osallistumista joko organisaation sisäiseen tai ulkoiseen koulutus- tai kehittämistilaisuuteen. Koulutus- ja kehittämistilaisuudella tarkoitetaan varsinaisen koulutuksen lisäksi erilaisia kehittämisprosesseihin liittyviä valmennuspäiviä ja osallistumista esim. kongresseihin. Koulutuspäiviin eivät kuulu normaalit työhön liittyvät suunnittelupäivät, vaikka niitä vetäisi ulkopuolinen konsultti. Kokopäivän tilaisuus lasketaan sen kestosta riippumatta yhdeksi koulutuspäiväksi. Neljä tuntia tai alle kestävät koulutustilaisuudet lasketaan puoleksi koulutuspäiväksi. Koulutuspäivien määrä saadaan kertomalla kukin koulutuspäivä koulutettavien määrällä. Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet vuoden aikana koulutukseen vähintään yhden päivän. Kukin henkilö lasketaan mukaan vain kerran. 22

TERMIT JA OHJEET: aikakausjulkaisu kausijulkaisu, joka ilmestyy säännöllisin väliajoin, yleensä useammin kuin kerran vuodessa ja harvemmin kuin kaksi kertaa viikossa. Aikakauslehdelle on ominaista sisällön ja kirjoittajan vaihtuminen sekä vihkon sisällä että vihkosta toiseen. HUOM 1 Elektroniset aikakausjulkaisut sisältyvät tähän. aineistoyksikkö ks. säilytysyksikkö aktiivinen lainaaja rekisteröitynyt käyttäjä, joka on lainannut ainakin yhden teoksen raportointikaudella HUOM. ISO-standardin mukaan sisältä myös sähköisten kirjastopalveluiden käyttäjät (otetaan mukaan kansallisiin tilastoihin siinä vaiheessa, kun tieto voidaan saada) ammattikorkeakoulukirjasto kirjasto, jonka ensisijainen tehtävä on palvella ammattikorkeakoulun opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa arkisto yhteisön tai yksityisen henkilön (arkistonmuodostajan) toiminnan tuloksena sen haltuun kertynyt asiakirjakokonaisuus, joka koostuu arkistonmuodostajan vastaanottamista ja laatimista asiakirjoista [esimerkiksi yhdistysarkisto, henkilöarkisto, sukuarkisto] arkistoaineisto asiakirjat, jotka kuuluvat yhteisön tai yksityisen henkilön (arkistonmuodostajan) toiminnan tuloksena sen haltuun kertyneeseen asiakirjakokonaisuuteen (arkistoon); koostuu arkistonmuodostajan vastaanottamista ja laatimista asiakirjoista arkistonmuodostaja yhteisö (virasto, laitos, yhdistys, liikeyritys, suku, perhe) tai yksityinen henkilö, jonka toiminnan tuloksena sen haltuun kertyy arkisto asiakaspaikat käyttäjille lukemista tai opiskelua varten tarjottavat istuinpaikat, myös tietokonepaikat HUOM. Seminaari- ja tutkijanhuoneissa, lukunurkkauksissa, audiovisuaalisella osastolla sekä lasten osastolla olevat istuinpaikat lasketaan tähän; halleissa, yleisötilaisuuksiin tarkoitetuissa luentosaleissa ja auditorioissa olevat istuimet eivät sisälly tähän. asiakirja-aineisto ks. arkistoaineisto asiakirjakokoelma 23

asiakirjoja sisältävä kokonaisuus, joka on muodostettu keräämällä asiakirjoja jonkin yhteisen sisällöllisen ominaisuuden perusteella tai täydentämällä tätä periaatetta noudattaen arkiston tunnusmerkit täyttävää asiakirjakokonaisuutta audiovisuaalinen aineisto aineisto, jossa ääni ja/tai kuva ovat keskeisiä, ja joka edellyttää tietokoneen, videonauhurin, CDsoittimen, levysoittimen tms. erityislaitteen käyttöä HUOM.1 Tämä sisältää sellaiset äänitteet kuin levyt, kelanauhat, kasetit, cd:t, digitaaliset äänitiedostot; visuaalisen aineiston, kuten diat, piirtoheitinkalvot sekä sellaiset audiovisuaaliset aineistot, kuten elokuvat, videot jne. Mikromuotoinen aineisto ei sisälly tähän. Huomautus2 Verkossa olevien audiovisuaalisten aineistojen käyttö lasketaan Liitteen A mukaan. aukioloaika aika, jolloin normaalin viikon aikana kirjaston pääasialliset palvelut (esim. lainaus ja neuvonta) ovat käyttäjien saavutettavissa CD-ROM tietokonepohjainen laserteknologiaan perustuva tiedon tallennus ja hakuväline, joka sisältää tekstija / tai multimediamuotista tietoa. HUOM. CD-ROMit tilastoidaan niiden sisällön mukaan tietokantoihin, digitaalisiin dokumentteihin, audiovisuaaliseen aineistoon tai elektronisiin patentteihin. digitaalinen dokumentti tietyn sisältöinen informaatioyksikkö, jonka kirjasto on digitoinut tai hankkinut digitaalisessa muodossa osaksi kokoelmiaan. Digitaaliset dokumentit jaetaan sähkökirjoihin, elektronisiin patentteihin, verkossa olevaan av-aineistoon ja muuhun digitaaliseen aineistoon. HUOM. 1 kausijulkaisut Tietokantaan sisältyvät dokumentit eivät kuulu tähän, eivätkä elektroniset digitaalinen tallenne fyysinen informaatiotallenne, jossa informaatio on digitaalisena bitti-informaationa. Esim. CDlevyt, CD-ROMit, tietokoneen erilaiset levykkeet, DAT-nauhat, MiniDisc-levyt, DVD-levyt jne. Elektroninen aikakausjulkaisu aikakausjulkaisu, joka tavallisesti jaetaan tietoverkon välityksellä ja on käytettävissä mitä tahansa elektronisen julkaisun lukemiseksi tarkoitettua välinettä käyttäen; julkaisu ilmestyy säännönmukaisesti, jatkuvana ja sen perättäiset osat on numeroitu elektroninen aineisto elektronisessa muodossa oleva julkaisu, jonka käyttämiseksi tarvitaan erityisvälineitä 24

Tässä ilmoitetaan ne elektroniset aineistot, joihin kirjasto on hankkinut käyttöoikeuden ja jotka se on asettanut asiakkaiden käytettäväksi. Elektronisia aineistoja ovat: - digitaaliset dokumentit (esim. sähkökirjat, elektroniset patentit, verkossa oleva av-aineisto sekä muu digitoituaineisto kuten raportit, kartat, lehtiartikkelit jne.) - tietokannat ( yhteensä viitetietokannat, kokotekstitietokannat, muut tietokannat) - elektroniset kausijulkaisut elektroninen dokumenttien välitys dokumentin tai sen osan elektroninen siirto kirjaston kokoelmista käyttäjälle joko suoraan tai toisen kirjaston välityksellä elektroninen kausijulkaisu Joko ainoastaan elektronisessa tai sekä elektronisessa että painetussa muodossa julkaistu kausijulkaisu. HUOM. sisältää sekä paikallisesti tallennetut julkaisut että sellaiset muualle tallennetut julkaisut, joihin on hankittu käyttöoikeus (Esimerkiksi Academic Pressin tarjoamat lehdet kuuluvat tähän.) elektroninen kokoelma tarkoitetaan kaikkea elektronisessa muodossa olevaa kirjastoaineistoa. Elektroninen kokoelma jakautuu tietokantoihin, elektronisiin kausijulkaisuihin ja digitaalisiin dokumentteihin. elektroninen kokoelma tietokannat elektroniset digitaaliset dokumentit kausijulkaisut sähkökirjat elektroniset verkossa muut patentit oleva digitaaliset av-aineisto aineistot Tässä ilmoitetaan ne elektroniset aineistot, joihin kirjasto on hankkinut käyttöoikeuden ja jotka se on asettanut asiakkaiden käytettäväksi. elektroninen palvelu kirjaston elektroninen palvelu, joka tarjotaan paikalliselta palvelimelta tai tietoverkkojen kautta elektronisia kirjastopalveluita ovat - elektroniset aineistot (digitaaliset dokumentit, tietokannat, elektroniset kausijulkaisut) - sähköinen dokumenttien välitys - näyttöluettelo (OPAC) - kirjaston WWW-sivusto 25

- Internet-yhteys - elektroninen hakupalvelu - verkko-opetuspaketit Elektronisten palvelujen tarjoamiseen liittyvät laitteet, ja koulutus sekä elektroninen neuvonta ovat välttämätön ympäristö elektronisten palvelujen tarjoamiselle, mutta koska ne eivät itsessään ole elektronisia palveluita, ne tilastoidaan muussa yhteydessä. epäsuorabudjettirahoitus tarkoitetaan esim. laitoksille tai avoimelle yliopistolle osoitettuja varoja, joilla hankitaan kirjastoon kirjallisuutta tai yhteyksiä elektroniseen aineistoon. erikoiskirjasto itsenäinen tiettyyn erikoisalaan, käyttäjäryhmään tai julkaisulajiin erikoistunut kirjasto erikoisasiantuntija kirjastossa työskentelevä erityisosaaja, jonka työ on kirjaston toiminnan kannalta keskeistä Esim. atk-henkilökunta, web-toimittaja, kirjansitoja jne. graafinen aineisto julkaisu, jossa olennaisin piirre on kuvallinen esitys ja jotka eivät ole kirjoja, nuotteja tai karttoja HUOM. 1 sisältää julisteet, valokuvat, painokuvat, ex librikset, taideteokset, tekniset piirrokset jne., mutta ei sisällä tekstimuotoisia, mikromuotoisia, audiovisuaalisia tai elektronisia aineistoja hallinnollinen yksikkö itsenäinen kirjasto tai ryhmä kirjastoja, joilla on yhteinen johtaja tai hallinto; ammattikorkeakoulukirjastossa hallinnollisen yksikön voi myös muodostaa joukko kirjastoyksiköitä, jotka ovat kehysorganisaation yhteisen hallinnon kautta saman keskushallinnon alaisia hankinta aineisto, joka on lisätty kokoelmiin raportointikaudella; voidaan jakaa esimerkiksi ostoihin, lahjoituksiin ja vaihtoihin; kartunnalla ja hankinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä samaa asiaa henkilötyövuosi (htv) Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin. Pitkät, vähintään kuukauden yhtäjaksoiset poissaolot kuten sairauslomat ja opintovapaat vähennetään, jos niiden aikana ei ole ollut sijaista. Henkilötyövuodet ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella. Osa-aikaisen työntekijän henkilötyövuodet saadaan kaavasta: tehty viikkotyöaika (t) x tehty vuosityöaika (kk) htv (yhden desimaalin tarkkuudella) vakioviikkotyöaika (h) vakiovuosityöaika (kk) 26

Esim. Osa-aikaisen työntekijä on tässä puoli vuotta 20 h/viikko. Vakiotyöaika on 36,25 t /viikko: 20 x 6= 0,2758 pyöristetään yhden desimaalin tarkkuudelle = 0,3 htv 36,25 12 kansalliskirjasto kirjasto, joka on vastuussa sijaintimaansa kirjallisuuden hankkimisesta ja säilyttämisestä; se voi myös toimia vapaakappalekirjastona. Suomen kansalliskirjastona toimii Helsingin yliopiston kirjasto kartta esittää konkreettisen tai abstraktin ilmiön pienennetyssä mittakaavassa HUOM. Tähän sisältyvät kaksi- ja kolmiulotteiset kartat, karttalehdet, karttapallot, pohjapiirrokset, topografiset mallit, mutta eivät karttakirjat, mikro-, audiovisuaalisessa tai elektronisessa muodossa olevat kartat. kartunta aineisto, joka on lisätty kokoelmiin raportointikaudella; voidaan jakaa esimerkiksi ostoihin, lahjoituksiin ja vaihtoihin; kartunnalla ja hankinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä samaa asiaa ks. myös kokoelmien kasvu kausijulkaisu painetussa tai muussa muodossa epäsäännöllisesti tai kerran vuodessa ilmestyvä julkaisu, jonka osat seuraavat toisiaan, ja jonka osien järjestys on yleensä ilmaistu numeroin tai kronologisin määrein; tarkoitettu jatkumaan määräämättömän ajan HUOM. 1 Ei sisällä monografiasarjoja HUOM. 2 Kausijulkaisuja ovat aikauslehdet, sanomalehdet, vuosittain ilmestyvät julkaisut (vuosikirjat, vuosikertomukset, kalenterit), raporttisarjat jne. HUOM. 3 ISO 2789 standardia varten kausijulkaisut on jaettu sanomalehtiin ja aikakausjulkaisuihin, ja näistä molemmat painettuihin ja elektronisiin kausijulkaisuihin. Kansallisesti tieteelliset kirjastot noudattavat ainoastaan jälkimmäistä jaottelua. katsottu dokumentti tai tietue elektroninen aineisto, luettelotietue tms., joka tiedonhaun aikana ladataan koneelle kokonaan katsottavaksi kaukolainaus laina tai jäljenne, jonka kirjasto antaa eri organisaatioon kuuluvalle kirjastolle (tai arkistolle) HUOM. 1 Aineiston välittäminen elektronisesti tilastoidaan elektronisen aineiston välitykseen 27

kaukopalvelu kirjastojen ja arkistojen välinen dokumenttien lainaaminen ja jäljenteiden välittäminen kirjasto kirjasto on organisaatio tai organisaation osa, jonka tarkoitus on kokoelmien perustaminen, ylläpito ja säilyttäminen ja niihin perustuvat palvelut sekä tiedonlähteiden käytön edistäminen. Kokoelmat voivat olla painettuja, sähköisiä tai muussa muodossa olevia. Kirjasto vastaa käyttäjiensä tiedollisiin, tutkimuksellisiin, koulutuksellisiin sekä kulttuurillisiin tarpeisiin. Kirjastolla voi olla myös muita tehtäviä esim toimiminen oppimisympäristönä. kirjastoammatillinen henkilökunta kirjastoammatillisella henkilökunnalla tarkoitetaan kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen joko toisella asteella tai ammattikorkeakoulussa suorittaneita tai yliopistossa vähintään aineopinnot tai vastaavan laajuisen täydennyskoulutuksen informaatio- ja kirjastoalalta suorittaneita henkilöitä ja, jonka viran tai toimen hoitamisessa tarvitaan kirjastoammatillista osaamista kirjastokokoelmat kaikki kirjastojen käyttäjille tarjoama aineisto HUOM. 1 käyttöoikeus sisältää paikallisesti säilyttävän aineiston sekä aineiston, johon on hankittu HUOM. 2 Käyttöoikeus voi olla joko kirjaston itsensä hankkima tai konsortion hankkima ja / tai ulkopuolisella rahoituksella hankittu HUOM. 3 Hankinnalla tarkoitetaan aineiston tarkoituksellista valintaa, käyttöoikeuksien turvaamista sekä aineiston sisällyttämistä kirjaston näyttöluetteloon tai muuhun tietokantaan. Kaukolainaus ja dokumenttien välitys ei ole hankintaa. HUOM. 4 Ei sisällä linkkejä sellaiseen Internet-aineistoon, jolle kirjasto ei ole turvannut käyttöoikeutta lisenssillä tai muulla sopimuksella. kirjastoautot ja -veneet kirjasto tai yleisen kirjaston osasto, joka käyttää erikoisvarusteltua ja kalustettua liikennevälinettä aineiston ja palveluiden tarjoamiseen kirjastokäynti käyttäjän saapuminen kirjaston tiloihin (myös virtuaaliset käynnit lasketaan sitten, kun se voidaan tehdä luotettavasti) kirjaston työntekijä kirjaston palveluksessa oleva työntekijä, joka saa työstään palkkaa kirjaston ulkopuolisten aineistojen välitys toiminta, jossa kirjaston ulkopuolinen toimittaja hankkii asiakkaalle dokumentin tai sen osan kirjastonkokoelmien ulkopuolelta siten, että kirjasto on mukana välitystoiminnassa ja / tai maksussa 28

HUOM 1 Sillä ei ole merkitystä, maksetaanko kustakin katselukerrasta erikseen vai onko jokin määrä katselukertoja maksettu ennalta. HUOM 2 Lainauksen ja dokumenttien välityksen muodot on määritelty Taulukossa 1 kokoelmien kasvu kartunta miinus poistot kokotekstitietokanta kokoelma tekstejä (monografioita, raportteja, lehtiartikkeleita jne.), nuotteja, kartta-aineistoa tai graafisia dokumentteja HUOM. 1 Patentit ja elektroniset kausijulkaisut eivät sisälly tähän HUOM. 2 Tietokanta, jossa on sekä kokotekstejä että muuta aineistoa tilastoidaan kokotekstitietokannaksi. korkeakoulukirjasto kirjasto, jonka päätarkoitus on palvella yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa; se voi myös palvella laajempaa yleisöä kotilaina Kotilainat ovat lainoja, jotka asiakas saa viedä lainan rekisteröinnin jälkeen mukanaan pois kirjastosta riippumatta laina-ajasta. Lukusalilaina on rekisteröity laina, jota asiakas ei saa viedä kirjaston ulkopuolelle vaan hän käyttää lainaamaansa teosta kirjaston tiloissa. käsikirjoitus alkuperäinen käsin tai koneella kirjoitettu teos (voi olla myös musiikkikäsikirjoitus); julkaisemattomat opinnäytetyöt tilastoidaan monografioihin käyttäjä kirjastopalveluiden vastaanottaja HUOM. HUOM. Käyttäjä voi olla henkilö tai instituutio. Kirjastojärjestelmän tekemät automaattisia uusintoja ei lasketa mukaan. käyttöoikeus oikeus tutkia tai käyttää palvelua Elektronisten aineistojen kohdalla edellytetään, että kirjasto on turvannut käyttäjilleen pääsyn aineistoihin lisenssillä tai muulla sopimuksella. 29

laina muun kuin elektronisessa muodossa olevan aineiston lainaus käyttäjälle HUOM. 1 Lainoiksi lasketaan sekä käyttäjien tekemät uusinnat että paikallislainat, jotka on rekisteröity paikan päällä kirjastossa. Uusinnat tilastoidaan erikseen. HUOM. 2 Etäkäyttäjälle annetut lainat tilastoidaan tähän. HUOM. 3 Dokumenttien elektroninen välittäminen tilastoidaan elektroniseen dokumenttien välitykseen. Tämä sisältää kehysorganisaation jäsenille lähetetyn aineiston lainan uusinta käyttäjän tekemä laina-ajan pidentäminen laitoskirjasto (yliopistot) kirjasto, jonka rahoituksesta ja toiminnasta vastaa jokin yliopiston laitos; kirjaston työntekijät ovat laitoksen työntekijöitä; yliopiston pääkirjaston hallinnoimat laitoskirjastot tilastoidaan pääkirjaston toimipisteiksi laitoskirjasto (yleiset kirjastot) sairaalassa tai hoitolaitoksessa toimiva sivukirjasto laskennalliset tilakustannukset Kirjaston kiinteistön/korkeakoulun tiedossa oleva neliövuokra, joka käsittää myös siivous-, vartiointi- ja muut kustannukset, kertaa vuokra-alan mukaiset kustannukset vuodessa lukusalilaina rekisteröity laina, jota asiakas ei saa viedä kirjaston ulkopuolelle; kirjastossa käytettäväksi annettu dokumentti mikromuotoinen aineisto mikrokuvattua aineistoa, joka on suurennettava, jotta sitä kyetään lukemaan tai katsomaan tai muuten hyödyntämään. HUOM. 1 HUOM. 2 Sisältää mikrokortit ja mikrofilmit. Diat ja vastaava aineisto tilastoidaan audiovisuaaliseen aineistoon monografia painettu tai muussa muodossa oleva yksi- tai moniosainen julkaisu, joka muodostaa kokonaisuuden ja jonka osien määrä on rajallinen monografiasarja joukko monografioita, jotka liittyvät toisiinsa kokoavan nimekkeen kautta 30

multimedia-aineisto digitaalinen aineisto, joka yhdistää kaksi tai useampia viestintyyppejä siten, ettei niistä yksikään ole määriteltävissä ensisijaiseksi ja joka sallii niiden interaktiivisen käytön; multimediaan voi kuulua esimerkiksi tekstiä, grafiikkaa, kuvia ja ääntä HUOM. multimedia-aineistot tilastoidaan niiden pääominaisuuden mukaan tietokantoihin, digitaalisiin dokumentteihin tai audiovisuaalisiin dokumentteihin muu henkilökunta kaikki muu henkilökunta, jonka tehtävien hoito ei edellytä kirjastoammatillista kouutusta, esimerkiksi siivoushenkilökunta ja vahtimestarit muu kirjastoaineisto muu aineisto kuin kirjat, kausijulkaisut, käsikirjoitukset, painetut nuotit, mikromuotoinen aineisto, kartta-aineisto, audiovisuaalinen aineisto, graafinen aineisto, patentit tai elektroninen aineisto, jotka on erikseen määritelty HUOM. Tämä sisältää sellaista aineistoa kuten dioraamat ja muut kolmiulotteiset aineistot, pelit, lelut jne. Pistekirjoituksella kirjoitetut dokumentit tilastoidaan painettuun aineistoon muu tietokanta kuvailevaa tai numeerista tietoa sisältävä tietokanta, josta yleensä käytetään spesifisen tiedon osan etsimiseen sen sijaan, että sitä luettaisiin järjestelmällisesti alusta loppuun; tähän kuuluvat hakemistot, tietosanakirjat, sanakirjat, tilastotaulukot kuviot sekä tieteelliset kaavat nimeke julkaisussa mainittu sana, ilmaisu tai merkkiryhmä, joka nimeää julkaisun tai sen osan. HUOM. Tilastoinnissa nimekkeellä tarkoitetaan dokumenttia, joka muodostaa erillisen yksikön, ja jolla on oma nimeke siitä huolimatta, onko se julkaistu yhtenä vai useampana säilytysyksikkönä ja ottamatta huomioon, montako kopiota kirjastossa on; yleensä yksi nimeke vastaa yhtä luettelointitietuetta. nide (volume) painetun aineiston säilytysyksikkö, joka koostuu kansiin kootuista sivuista (lehdistä) ja muodostaa kokonaisuuden tai sarjan osan näyttöluettelo (OPAC = Online Public Access Catalog) kirjaston kokoelmatietokanta oppilaitoskirjasto toisen asteen tai sitä alemman oppilaitoksen kirjasto painetut nuotit dokumentti, jonka olennainen sisältö on musiikin esittäminen 31

HUOM. Voi olla yksittäinen nuottilehti tai kirjamuotoinen. patentti virallinen dokumentti, joka takaa keksijälle yksinomaisen oikeuden käyttää tai lisensoida keksintöä patenttijulkaisu käsittää eritasoiset patenttijulkaisut kuten hakemusjulkaisut, kuulutusjulkaisut ja myöskin sitten varsinaiset myönnetyt patentit poisto aineisto, joka on poistettu kokoelmista raportointikauden aikana HUOM. Aineisto voidaan poistaa esimerkiksi heittämällä se pois, siirtämällä, tai elektronisten aineistojen ollessa kyseessä hävittämällä tiedosto tai peruuttamalla lisenssi. pääkirjasto yleensä se hallinnollisen yksikön osa, jossa pääasiallinen hallinto ja tärkeä osa kokoelmia sekä palveluita sijaitsee pääomakulut Suuret investointikulut, jotka budjetoidaan erikseen ja jotka eivät sisälly kirjaston normaalitoimintoihin osoitettaviin budjettivaroihin, ilmoitetaan tässä. Tällaisia ovat rakennushankkeet, suuret kalustushankinnat, palvelinten hankinnat, uuden kirjastojärjestelmän hankintakulut yms. Kirjaston perustamiseksi tehdyt normaalia suuremmat aineistohankinnat ovat pääomakuluja, vuosittainen hankinta hankintakuluja. Investoinnit eivät saa sisältyä kirjaston ilmoittamiin toimintakuluihin. Kirjaston vuotuiseen budjettiin sisältyvät kaluste- tai mikrohankinnat ilmoitetaan toimintamenoihin sanomalehti kausijulkaisu, joka sisältää tietoa ajankohtaisista aiheista ja jonka yksittäiset osat merkitään kronologisesti tai numeerisesti ja joka yleensä ilmestyy vähintään kerran viikossa sivukirjasto osa laajempaa hallinnollista kokonaisuutta; tarjoaa palveluita joko jollekin alueelle tai erityisille käyttäjäryhmille (laitokset jne.) sähkökirja( vrt. e-book ) paketoitu sähköinen julkaisu, joka voi olla kirjatiedoston lukulaitteessa käytettävä sovellus tai oikeus sähköiseen sisältöön (lisenssi, päivitykset sisältöön tai laiteversioon) säilytysyksikkö / aineistoyksikkö säilytysyksikkö on fyysisesti itsenäinen teoksen yksikkö, joka voidaan ottaa vapaasti erilleen muista vastaavista. Selkeimmillään se on kirjan nide. Säilytysyksikkö on usein sama kuin teos, joka on lainattavissa erikseen. Säilytysyksikkö ei ole sama kuin nimeke. 32