MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013

2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Tapauksessa B:n isyys perustuu isyysolettamaan, koska A ja B olivat lapsen syntyessä avioliitossa. Isyyslain 34 :n mukaan isyyttä ei voi kumota, jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon tuloksena ja aviomies oli antanut suostumuksensa hedelmöityshoidon antamiseen. Aviomiehen isyys voidaan kuitenkin kumota siinä tapauksessa, että lapsi on saanut alkunsa äidin ja toisen miehen suhteesta (ks. Gottberg 2010, s. 160). B:n isyys voidaan kumota tunnustamalla, jos esimerkiksi C tunnustaa isyytensä ja A ja B hyväksyvät tunnustamisen. Jos B epäilee, että lapsi ei ole syntynyt hedelmöityshoidon tuloksena eikä toinen mies halua tunnustaa isyyttä, B voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi. Lastenvalvoja ei kuitenkaan voi ajaa kumoamiskannetta. Kun isyys on määräytynyt isyysolettaman mukaan, kanneoikeus on aviomiehellä, lapsella ja äidillä. B:n tulisi oikeudenkäynnissä näyttää, että lapsi on syntynyt äidin suhteesta toiseen mieheen eikä hedelmöityshoidon seurauksena. Oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 4 :n mukaan tuomioistuin voi määrätä tutkimuksen tehtäväksi lapsesta, äidistä ja oikeudenkäynnissä asianosaisena olevasta miehestä. Tuomioistuin voi isyyden kumoamista koskevassa asiassa määrätä tutkimuksen tehtäväksi myös muusta miehestä, jos oikeudenkäynnissä esille tulleiden seikkojen perusteella on aihetta olettaa, että tämä on lapsen isä. Oikeuspaikka määräytyy OK 10 luvun perusteella, ja äidin ja isän kanneaika on 2 vuotta lapsen syntymästä. Jos isyyden kumoamista koskevassa oikeudenkäynnissä esille tulleiden seikkojen perusteella on aihetta olettaa, että tietty mies, joka ei ole asianosaisena, on lapsen isä, on tuomioistuimen varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi. Isyyden kumoamista koskevan kanteen tutkimisen yhteydessä ei kuitenkaan voida vahvistaa, että toinen mies on lapsen isä, vaan isyyden vahvistaminen on erillinen asia. Tuomioistuimen harkinta on sidottu isyyslain säännöksiin, eikä lapsen edulle voida isyyden vahvistamista tai kumoamista koskevassa asiassa antaa merkitystä. Tehtävä 3 Ks. Aarnio Kangas, Perhevarallisuusoikeus, erit. s. 512-515. Kyseessä oli testamentatun omaisuuden siirtymisestä, kun ns. ensisaaja ei voi tai halua ottaa vastaan testamentattua omaisuutta. A ei ottanut legaattitestamenttia vastaan, eli hän luopui siitä. Mikäli testamentista ei muuta johdu, eli testamentintekijän muuta tarkoitusta ei saada selville, sijaantuloa arvioidaan PK 11:6:n perusteella. Tämän mukaisesti sijaantulevat A:n kaksi lasta, koska he ovat paitsi A:n rintaperillisiä, myös X:n perillisiä PK 2 luvun mukaisesti. A:lle testamentattu omaisuus menee siis A:n kahdelle lapselle. Testamentin tulkinta ei tapauksen perusteella muuhun johda. Testamentinsaajan testamentilla saama osuus kuuluu hänen kuolinpesäänsä, vaikka osuutta ei ole ehditty panna täytäntöön (näin myös KKO 1992:29), kunhan testamentinsaaja on elänyt testamentintekijän jälkeen. Näin ollen B:n X:ltä saama osuus kuuluu B:n kuolinpesään. B oli tehnyt testamentin puolisonsa hyväksi. Tämä testamentti on lainvoimainen. B:lle testamentattu osuus jaetaan siten B:n kuolinpesään. B:n testamentin mukaan omaisuus

3 menisi siten B:n puolisolle. B:n lasten lakiosavaatimuksista riippuu sittemmin, joutuuko B:n puoliso maksamaan lakiosia B:n lapsille, mutta mitään velvollisuutta antaa X:ltä perittyjä esineitä lakiosana ei ole. Tätä B:n pesän jakamista ei tehtävässä kysytty, joten sitä ei edellytetty käsiteltäväksi. Tärkeää oli kuitenkin huomata, että omaisuus meni nimenomaan B:n kuolinpesälle, eikä PK 11:6 sovellu suoraan. Myös D on luopunut hyväkseen tehdystä yleistestamentista. D:llä on kyllä lapsi, mutta tämä ei ole perimyspolvessa X:ään (ei C:n lapsi), joten PK 11:6 ei sovellu. Kun D oli ainoa yleistestamentinsaaja, niin PK 11:7 ei myöskään sovellu tilanteeseen. Lain mukaan tilanne näyttäisi siltä, että D:n luovuttua hänelle testamentattu omaisuus palautuu normaaliin perinnönjakoon, eli lapsi C:lle. C voi tietenkin luopua perinnöstä. Tässä tapauksessa X:n tarkoitus on varsin selvästi ollut, että C:n perhe hyötyisi hänen testamenttaamasta omaisuudesta vaikka omaisuus ei menisi C:lle. Näin ollen voisi olla mahdollista tulkita testamenttia PK 11:1:n mukaisesti siten, että D:n luovuttua omaisuus menisi D:n lapsille, jotka ovat osa C:nkin tosiasiallista perhettä. Tällainen tulkinta olisi mahdollinen ja sen tekeminen kuuluu pesänjakajan toimivaltaan perinnönjaossa. Pistehyvityksen kannalta riitti, että käsitteli molempia näkökulmia, mutta lopputuloksella (C:lle vai D:n lapselle) ei ollut sinänsä merkitystä. Tehtävä 4 Tapauksen ratkaisun kannalta oli olennainen merkitys sillä, oliko edunvalvonnan piiriin joutunut Pekka solminut tehtävässä mainitun autokaupan 26.11.2013 vai 28.11.2013. Näitä vaihtoehtoja onkin syytä tarkastella erikseen. Autokauppa tehty 26.11. Kun Pekka on nyt solminut autokaupan Martti M:n kanssa ennen toimikelpoisuuden rajoitusta koskevan päätöksen tekemistä (27.11.), kauppa on lähtökohtaisesti pätevä. Pelkkä edunvalvojan määräyshän ei ole vaikuttanut Pekan oikeustoimikelpoisuuteen. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että myös edunvalvojaksi määrätyllä Erkillä on ollut kelpoisuus autokaupan tekemiseen, mitä oikeutta hän onkin käyttänyt hyväkseen. Näin syntynyttä kahden samaa kohdetta koskevan luovutuksen välisestä kilpailutilannetta tulee arvioida kaksoisluovutuksia koskevien esineoikeudellisten sääntöjen pohjalta. Lähtökohtana on, että ensin tehty luovutus jää voimaan. Tapauksessa näyttäisi siis siltä, että Pekan 26.11. tekemä kauppa olisi tehokas ja edunvalvojan 3.12. tekemä tehoton. Jälkimmäinen luovutus tulee kuitenkin tehokkaaksi ja syrjäyttää ensimmäisen, mikäli luovutuksensaajalle (Oiva O:lle) annettavan vilpittömän mielen suojan edellytykset täyttyvät. Tämä edellyttäisi sitä, että Oiva O on autokauppa tehtäessä ja vielä auton hallintaan saadessaankin ollut vilpittömässä mielessä siis tietämätön Pekan jo tekemästä luovutuksesta. Tilanteen täytyisi siis olla sellainen, että Pekka ei ollut vielä ennättänyt siirtää auton hallintaa Martti M:lle. Pekan solmiman autokaupan voi kuitenkin tehdä pätemättömäksi jokin sitä rasittava oikeustoimiopillinen virhe. Ostaja M on siis ehkä syyllistynyt OikTL 31 :ssä tarkoitettuun kiskontaan tai OikTL 33 :ssä tarkoitettu kunnianvastaiseen ja arvottomaan menettelyyn, tai Pekalta on puuttunut tosiasiallinen oikeustoimikelpoisuus (riittävä ymmärryskyky). Näiden pätemättömyysperusteiden riski on merkittävä, sillä Pekan kyvyssä tehdä oikeustoimia on ollut merkittäviä puutteita jo 26.11. eihän tuomioistuin olisi muuten rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan. Jonkin pätemättömyysperusteen olemassaolon suuntaan puhuu myös Pekan autosta saama verraten alhainen kauppahinta. On toki mahdollista, ettei 3 000 euron hintaa kyseisestä käytetystä autosta sittenkään voitaisi pitää erityisen alhaisena. Jos Pekan oikeustoimi esitetyillä perusteilla kumoutuisi, olisi Erkin 3.12. solmimaa autokauppaa pidettävä pätevänä.

4 Autokauppa solmittu 28.11. Siinä tapauksessa, että Pekka on tehnyt autokaupan vasta 28.11., sitä rasittaa Pekan toimintakelpoisuuden rajoituksesta johtuva tehottomuus. Pekkahan ei olisi enää 27.11. lähtien saanut solmia arvoltaan yli 1 000 euron suuruisia kauppoja. Pääsääntönä, josta tapauksessa ei voida poiketa, on, ettei edes ostajan (M) vilpitön mieli pätevöitä oikeustoimea. Monet opiskelijat kiinnittivät aiheellisesti huomiota siihen, että autossa oli kysymys Pekan työansioista. HolTL 25.1 :n mukaan vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut, eikä toimikelpoisuuden rajoitusta voida koskaan ulottaa tällaiseen omaisuuteen. Sääntöä voitaisiin epäilyksittä soveltaa myös omaisuuteen, jonka toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö on ansainnut rajoituksen voimassa ollessa. Kyseisessä tapauksessa Pekka oli kuitenkin saanut autonsa täysivaltaisena olleessaan (vuonna 2008 annettu edunvalvojan määräys ei ollut rajoittanut hänen toimikelpoisuuttaan), eikä HolTL 25.1 :ää voida ulottaa tällaisiin tilanteisiin. Holhoustoimilain järjestelmä olisi nimittäin aika hampaaton, jos vaikkapa dementoitunut vanhus voisi toimikelpoisuuden rajoituksista huolimatta aina vapaasti määrätä kaikesta siitä, mitä hän on elämänsä aikana ehtinyt ansaita. Täysivaltaisena ansaittu omaisuus ei siis ole HolTL:n säännösten kannalta miltään osin erityisasemassa. Toimintakelpoisuuden ylityksestä johtuva pätemättömyys voisi periaatteessa korjaantua siten, että Erkki hyväksyisi Pekan oikeustoimen jälkikäteen. Tätä ei Erkin kuitenkaan kannata tehdä, sillä Pekka on solminut autokaupan verraten alhaiseen hintaan. On siis sekä Pekan taloudellisen tilanteen että Erkin omankin aseman kannalta parempi vaihtoehto, että Erkin tekemä kauppa jää voimaan ja Pekan tekemä mitätöityy. Korjaantumismahdollisuuteen vaikuttaa osaltaan myös se, onko Pekan kanssa asioinut ostaja M kaupantekohetkellä tiennyt Pekan toimikelpoisuuden rajoituksesta. Jos M ei ole siitä tiennyt, hän voi vetäytyä kaupasta, niin kauan kuin sitä ei hyväksytty, jolloin Erkki puolestaan menettää hyväksymismahdollisuutensa (tässä voidaan soveltaa analogisesti HolTL 27 :ää). Jos taas M on ollut tietoinen Pekan tilanteesta, hän joutuu odottamaan Erkin ratkaisua asiassa. Siinä tapauksessa, että Erkki päättäisi hyväksyä Pekan tekemän autokaupan, se jäisi voimaan Oikeuskirjallisuus: Tehtävässä esillä olleita asioita käsitellään teoksessa Välimäki, Holhoustoimen pääpiirteet s. 30 35 sekä 52 53.

1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-4. - Peruskurssin tiedot ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 9.1.2014 klo. 11.00. 1. A ja B olivat olleet avoliitossa vuosina 1995-2012. Avoliiton aikana he olivat hankkineet seuraavan omaisuuden. Asunto, joka oli rahoitettu siten, että A oli maksanut asunnosta 60 % ja B 40 %, huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet oli kuitenkin merkitty kummankin nimiin. Asunnon arvo oli 800 000 euroa. Auto, joka oli A:n omistuksessa ja B:n hallinnassa. Auton arvo oli 20 000 euroa. Kesämökki, jonka B oli saanut perinnöksi vanhemmiltaan. Kesämökin arvo oli 150 000 euroa. A:lla oli lisäksi sijoitusomaisuutta 400 000 euron arvosta. A ja B olivat avoliittolain voimaan tultua toukokuussa 2012 tehneet sopimuksen siitä, että heidän väliseen suhteeseen ei sovelleta avoliittolain säännöksiä ja avoliiton purkautuessa kumpikin ottaa oman omaisuutensa omaisuuden erottelussa itselleen. Syksyllä 2012 A ja B päättivät kuitenkin solmia avioliiton. Siinä yhteydessä puolisot eivät tehneet mitään sopimuksia. Jouluna 2012 B sai kautta rantain tietää, että A:lla oli ollut vuosia kestänyt suhde toisen naisen kanssa ja B päätti hakea avioeroa ja samalla pesänjakajan määräämistä toimittamaan omaisuuden ositus. Ensimmäisessä osituskokouksessa A esitti puolisoiden allekirjoittaman sopimuksen omaisuuden erottelusta ja vaati sen noudattamista omaisuuden osituksessa. A:n mukaan kysymyksessä oli sellainen ennen avioliittoa tehty sopimus avioeron varalta, jota korkeimman oikeuden mukaan oli pidettävä pätevänä. Esitä perusteltu oikeudellinen arvio A:n väitteen johdosta, pohdi laajemmin avioliittoa edeltävän avoliiton vaikutusta ja esitä käsityksesi siitä, miten pesänjakajan tulisi toimittaa omaisuuden ositus.

2 2. Puolisot A ja B kävivät yhdessä läpi hedelmöityshoitojakson, jossa A:n kohtuun siirrettiin luovutetuilla sukusoluilla hedelmöittyneitä alkioita. Vuosia kestäneen hedelmöityshoitojakson aikana A ja B kasvoivat erilleen ja muuttivat väliaikaisratkaisuna eri asuntoihin asumaan. Parisuhteen kriisistä huolimatta hedelmöityshoitoja jatkettiin, ja erityisesti A vastusti kiivaasti hedelmöityshoidon keskeyttämistä koskevaa keskustelua. B ei tässä tilanteessa peruuttanut suostumustaan, vaikka omasta puolestaan olisi halunnut niin tehdä. Kun A viimein tuli raskaaksi, aviokriisi oli jo kärjistynyt ja A ja B olivat päättäneet erota. Juuri ennen lapsen syntymää B sai tietää, että jo puolisoiden asumuseron aikana A:n luona on asunut muuan herra C. Heti vauvan syntymän jälkeen A ja B jättivät avioerohakemuksen ja heidät tuomittiin avioeroon. Vauva asuu A:n ja C:n kanssa, jotka nyttemmin ovat my s kihlautuneet. B kokee tulleensa väärin kohdelluksi, koska hänellä ei tosiasiassa enää ole ollut mitään tekemistä hedelmöityshoitojen kanssa puolisoiden erilleen muuttamisen jälkeen, ja jos h n olisi tiennyt vaimonsa ja C:n suhteesta, h n olisi ilman muuta peruuttanut suostumuksensa hoitoihin. B ottaa lastenvalvojaan yhteyttä ja pyytää tätä nostamaan isyyden kumoamiskanteen. B:n mukaan C on lapsen sosiaalinen isä, ja jo lapsen edun periaate velvoittaa tuomioistuinta kumoamaan B:n isyysolettamaan perustuvan isyyden ja vahvistamaan, että C on lapsen isä. Arvioi B:n vaatimusta oikeudellisesti. 3. X oli tehnyt 10.6.2002 seuraavan sisältöisen testamentin. Siskoni A saa 100 000 euroa ja asuntoni Helsingissä. Veljeni B saa 50 000 euroa ja yhtiön Y osakkeet. Poikani C:n vaimo D saa kaiken muun omaisuuteni. X ei ollut koskaan naimisissa. Hänellä oli yksi lapsi C, joka oli raskaasti velkaantunut. Yhtenä testamenttausmotiivina olikin, että X halusi C:n perheen hyötyvän jossain muodossa hänen omaisuudesta. C:llä ei ole lapsia, mutta D:n tytär on asunut C:n ja D:n kanssa puolivuotiaasta lähtien. A ja B olivat molemmat naimisissa tahoillaan ja heillä molemmilla oli kaksi lasta. A:lla ja B:llä oli molemmilla myös keskinäinen omistusoikeustestamentti heidän puolisoidensa kanssa. X kuoli 15.5.2013, eikä hänen kuolinpesää ole vielä jaettu. X:n laatima testamentti on lainvoimainen. Tilanne on nyttemmin seuraava: A ilmoitti, että hän ei ota testamenttia vastaan. Hän ilmoitti luopuvansa vetoamasta testamenttiin laillisessa järjestyksessä. B kuoli 10.7.2013 ja hänen kuolinpesä on täysin jakamatta, mutta B:n ja hänen puolison välinen testamentti on lainvoimainen. D on myös luopunut laillisessa järjestyksessä vetoamasta testamenttiin, koska ei koe tarvitsevansa omaisuutta. Olet pesänjakajana X:n pesässä. Pesänjakajan tehtäviin kuuluu selvittää kenelle testamentattu omaisuus on menevä. Selvitä oikeudellisesti perustellen, kenelle X:n omaisuus tulisi testamentin ja lain mukaan tässä tapauksessa jakaa. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSIN SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. MIKÄLI OLET SUORITTANUT PERUSKURSSIN ENNEN LUKUVUOTTA 2013-2014, ILMOITA MYÖS SAAMASI HYVITYSPISTEET. LUKUVUONNA 2013-2014 PERUSKURSSIN SUORITTANEILLE ANNETAAN KAKSI PISTETTÄ VIRAN PUOLESTA.

3 4 Vuonna 1970 syntyneelle Pekalle määrättiin tammikuussa 2008 edunvalvojaksi oikeustieteen maisterierkkie.syynämääräykselleolipekallatodettueteneväpsyykkinensairaus. Pekan kyky hallita asioitaan heikkeni entisestään, ja tämän vuoden syyskuussa Erkki teki käräjäoikeudellehakemuksenpekantoimintakelpoisuudenrajoittamiseksi.ongelmiaerkilletuotti myöspekanomistamanoin000euronarvoinenhenkilöauto,jonkapekkaolisaanutvuonna2010 palkaksi naapurinsa maatilalla tekemästään työstä. Pekan kunnon heikennettyä niin, että autolla ajaminen alkoi olla vaarallista, Pekka ja Erkki sopivat jo lokakuussa, että Erkki myy auton ja kauppahinnallahankitaanpekallejotakin muutamukavaa. Marraskuun27.päivänä2013käräjäoikeusantoi päätöksenerkki E:nhakemuksen johdosta.sen mukaan Pekan toimintakelpoisuutta rajoitettiin niin, ettei hänellä ollut enää kelpoisuutta solmia arvoltaan yli 000 euron suuruisia kauppoja (hän ei siis saanut myydä yli 000 euron arvoista omaisuuttaan eikä ostaa 000 euroa kalliimpaa). Pian tämän jälkeen Erkki löysi vihdoin Pekan autollekäyvänhinnanmaksavanostajanja3.12.2013tekemälläänkaupallamyiautonopettajaoiva O:lle000euronhintaan. TänäänonErkkisaanutkuulla,ettäPekkaolijomarraskuunpuolellaennättänyttekemäänsamaa autoa koskevan kaupan muurari Martti M:n kanssa. Kauppahinnaksi oli sovittu 000 euroa. Kaupantekopäiväjäähiemanepäselväksi,muttaErkinkäsityksenmukaankauppaonsolmittujoko 26.11.2013tai28.11.2013. Tilanteenoikeudellinenarviointi. Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 4 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (5. Huomenlahjaa koskeva sääntely vuoden 1734 naimakaaressa.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

1 FAMILJE-OCHKVARLÅTENSKAPSRÄTT10.12.2013 Anvisningar - Om du haravlagtden obligatoriska grundkursenfamilje-och kvarlåtenskapsrätt svarar dupå uppgifterna1-4 - Uppgifternaförgrundkursenochnärduharavlagtkursen,samtvemsomharhållitkursen skaduuppgepåsvarspappretföruppgifttre(3)t.ex.sambandmeddittnamn. - Uppgiftbesvarasendastavdemsomharfåttbefrielsefråndenobligatoriskagrundkursen. - Anonymasvarbeaktasinte.Skrivdittstudentnummerbredviddittnamn. - Svarsutrymmet är en sida Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtagetintedärdetmellanradernaharskrivitsmeränentextrad. - Duskaskrivadinasvarmedtydlighandstil. - Duskaskrivavarjesvarpåettseparatark. - Tentamenärenlagbokstentamen. RESULTATET9.1.2014kl.11.00påämnetsanslagstavlaochwebbplats 1. och hade varitsambor under åren 1995 2012. Under sitt samboförhållande hade de skaffat följandeegendom.enbostadsomhadebetalattill60ochtill40%.aktiernasomberättigadetill besittningavlägenhetenhadedockantecknatsbäggesnamn.bostadensvärdevar800000euro.en bilsomägdeochsomvarb:sbesittning.bilensvärdevar20000euro.ensommarstugasomhade ärvt efter sina föräldrar. Sommarstugans värde var 150000 euro. hade dessutom placeringstillgångar till ett värde av 400000 euro. och hade maj 2012, efter att den s.k. sambolagen trätt kraft, träffat ett avtal om att sambolagens bestämmelser inte ska tillämpas på förhållandetdememellan;ifallderassamboförhållandeupplösesbehållervarderapartensinenskilda egendom vid åtskiljandet av egendomen. Under hösten 2012 beslöt sig dock och för att ingå äktenskap.sambandmeddettaträffademaningaavtal.underjulen2012fickpåomvägarhöraatt under flera års tid hade haft ett förhållande med en annan kvinna. beslöt att ansöka om äktenskapsskillnadjämteskiftesmanförattförrättaavvittringavegendomen. Vid det första avvittringssammanträdet presenterade det avtal om åtskiljande av egendom som makarnaundertecknatochyrkadeattdetskulleföljasvidavvittringen.enligtvardetfråganomett sådant före äktenskapet med avseende på äktenskapsskillnad träffat avtal som enligt högsta domstolen ska anses giltigt. Ge din rättsliga bedömning av A:s påstående, begrunda på ett mer omfattande sätt vilken inverkan samboförhållandet före äktenskapet har, och framställ din uppfattningomhurskiftesmannenbordeförrättaavvittringavegendomen.

2 2. Makarnaoch gick tillsammansigenomen serie fertilitetsbehandlingar.underbehandlingarna placeradesembryonsombefruktatsmeddoneradekönscellera:slivmoder.underdenfleraårlånga fertilitetsbehandlingsperioden växte och isär och flyttade som en tillfällig lösning till separata bostäder. Trotskrisen förhållandet fortsattemanmed fertilitetsbehandlingarna och synnerhet motsatte sig kraftigt att diskutera ett avbrott behandlingarna. återtog inte detta skede sitt godkännande,ävenomhanhadevelat.dåtillslutblevgravidhadeäktenskapskrisentillspetsatsoch ochhadebeslutatsigförattskiljas.precisinnanbarnetskullefödasfickkännedomomatten vissherrhadebotthosredanundermakarnasboskillnad. Såsnartbarnethadeföttslämnadeochinenansökanomäktenskapsskillnadochdedömdestill äktenskapsskillnad.spädbarnetborhosochc,vilkanumeraärförlovade.uppleversighablivitilla behandlad,eftersomhandefactointeharhaftnågotattgöramedfertilitetsbehandlingarnaefteratt makarnaflyttadeisär,ochföratthanfallhanhadekänttillatthansfruhadeettförhållandemed utanvidarehadeåtertagitsittgodkännandeavbehandlingarna.kontaktarbarnatillsyningsmannen ochberhonomväckatalanomupphävandeavfaderskap.enligtärbarnetsfarsocialtsett,ochatt redanprincipenombarnetsbästaförpliktardomstolenattupphävab:spåfaderskapspresumtionen grundadefaderskapochfastställaattärbarnetsfar.bedömrättsligtb:skrav. 3hade10.6.2002upprättatetttestamentemedföljandeinnehåll. Minsysterfår100000euroochminbostadHelsingfors.Minbrorfår50000euroochaktierna bolagety.minsonc:sfrufårallminövrigaegendom. hadealdrigvaritgift.hanhadeettbarn,c,somvarkraftigtskuldsatt.ettmotivförtestamenteringen varocksåattönskadeattc:sfamiljnågonformskullekunnatillgodogörasighansegendom.har ingabarn,mend:sdotterharbotthosochsedanhonvaretthalvtårgammal.ochvargiftapå varsitt håll och båda två hade två barn. Såväl som hade dessutom ett inbördes äganderättstestamentemedsinamakar. dog15.5.2013ochhansdödsboharinteännuskiftats.testamentetsomupprättatharvunnitlaga kraft.situationenärnuföljande: - meddeladeatthanintetaremottestamentet.hanmeddeladeatthanlagaordningavstår frånattåberopatestamentet. - dog10.7.2013ochhansdödsboärheltoskiftat,mendetinbördestestamentetmellanoch hansmakaärlagakraftvunnet. - Ävenharlagaordningavståttfrånattåberopatestamentet,eftersomhoninteuppleveratt honbehöveregendomen. DuärskiftesmanförX:sdödsbo.Tillskiftesmannensuppgifterhörattredautvemdentestamenterade egendomenskatillfalla.redogörmedrättsligamotiveringartillvemx:segendomenligttestamentet ochlagendettafallskatilldelas. DITT SVAR PÅ UPPGIFT TRE (3) SKA DU MEDDELA NÄR DU AVLAGT GRUNDKURSEN FAMILJERÄTTOCHVEMSOMHÅLLITDEN.OMDUHARAVLAGTGRUNDKURSENFÖRELÄSÅRET 2013 2014 SKA DU OCKSÅ MEDDELA DE BONUSPOÄNG SOM DU FÅTT. TILL DEN SOM HAR AVLAGTGRUNDKURSENUNDERLÄSÅRET2013 2014GESTVÅPOÄNGTJÄNSTENSVÄGNAR.

3 4 Juris magister Erkki förordnades januari 2008 till intressebevakare för år 1970 födda Pekka. OrsakentilldettavarattPekkahadediagnostiseratsmedenprogressivpsykisksjukdom. PekkasförmågaattskötasinaangelägenheterblevalltsämreochseptemberåransökteErkkihos tingsrättenomattbegränsapekkasrättshandlingsförmåga.denpersonbilsompekkaägde,ochsom varvärdca000euro,orsakadeocksåproblemförerkki.pekkahadefåttdenår2010somlönfördet arbetesomhanutförtpåsingranneslantgård.pekkaocherkkihaderedanoktoberdåpekkablivit sådåligtskickattdetbörjadeblifarligtattköramedbilen,kommitöverensomatterkkisäljerbilen. Förköpesummanskullemanskaffa någotannattrevligt åtpekka. Den27november2013gavtingsrättensittbeslutmedanledningavErkkiE:sansökan.Enligtbeslutet begränsadespekkasrättshandlingsförmågapåsåsättatthanintelängrevarbehörigattingåköptill ettvärdesomöverstiger000euro(hanfickalltsåintesäljaegendomsomärvärdmerän000euro ellerköpasådantsomärdyrareän000euro).korthärefterhittadeerkkiäntligenenköparesom varvilligattbetalagängseprisförpekkasbiloch3.12.2013såldeerkkibilentilllärarenoivaförett prispå000euro. ErkkiharidagfåtthöraattPekkaredannovemberhadehunnitsäljasammabiltillmurarenMartti M.Manhadekommitöverensomenköpesummapå000euro.Självadagenförköpetärliteoklar, menenligterkkisuppfattningharköpetslutitsantingen26.11.2013eller28.11.2013. Enrättsligbedömningavsituationen. Obs!OmdumedgodkäntresultatharklaratavAhtiSaarenpääskursintressebevakningsrätt, kan dulämna uppgiftobesvaradochanvändade poäng somdu fått förhöret såsompoäng tentamen. För denna uppgift ska du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn,kursenochpoängensomdufått. (5Regleringenavmorgongåvagiftermålsbalken1734årslag.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grundkursen familje- och kvarlåtenskapsrätt.övrigaskainteinlämnaettsvarspapperpådennauppgift.