Vapaaehtoistoiminta Eläkeliitossa

Vapaaehtoistoiminta Eläkeliitossa

Eläkeliitto ry Suomen suurin eläkeläisjärjestö Perustettu vuonna 1970 Työntekijöitä keskustoimistolla 24 N. 128 000 jäsentä N. 10 000 vapaaehtoista 20 piiriä 401 paikallisyhdistystä Oma Lehmirannan kurssi- ja lomakeskus Salossa

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminta Eläkeliiton yhdistysten vapaaehtoiset eli apuset auttavat ja tukevat erilaisissa elämäntilanteissa olevia.

Vapaaehtoistoiminnalla pitkä historia Järjestötoiminnan kasvu sijoittuu voimallisesti 1800-luvun loppupuolelle. Ensimmäiset järjestöt Suomessa raittiusyhdistyksiä ja ensimmäiset hyväntekeväisyysjärjestöt rouvasväen yhdistyksiä, joiden toiminta kohdistui naisten ja lasten auttamiseen. Agraariyhteiskuntaan kuului tiiviinä osana muista huolehtiminen ja naapuriavun antaminen. Erityisesti sodan jälkeisinä vuosina moni sosiaali-ja terveysalan järjestö aloitti toimintansa kun Suomessa vallitsi erityinen yhteen hiileen puhaltamisen mentaliteetti.

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan historia Eläkeliiton ensimmäinen vapaaehtoistoiminnan kurssi pidettiin Keski-Pohjanmaalla, Toholammilla n.1980-luvun puolivälissä. Organisoitu vapaaehtoistoiminta alkoi kurssin jälkeen. Alkuun kotikäyntejä ja laitosvierailuja

Vuonna 1991 Eläkeliitto aloitti ensimmäisen vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojektin omarahoituksella Vuosina 1994-1996 ensimmäinen RAY-rahoituksen saanut projekti Sinua tarvitaan

Tarve tehdä hyvää Ihmisellä on luontainen taipumus tehdä hyvää toisille. Tutkimus osoittaa, että olemme motivoituneita parantamaan toisten ihmisten hyvinvointia myös silloin, kun kaikki itsekkäät syyt on suljettu pois. Ihmisiä motivoi halu vaikuttaa ja olla myönteisen muutoksen lähde. Hyväntekemisellä vaikuttaa olevan sekä lyhyt- että pitkäaikaisia hyvinvointivaikutuksia. 14 eri tutkimusta kattanut analyysi osoitti, että erityisesti ikäihmisten tekemä vapaaehtoistoiminta vähensi 24 % kuoleman riskiä tutkimusjakson aikana (Okun, Yeung, Brown 2013) Hyväntekeminen lisää merkityksellisyyden tunnettamme. Lähde: Pessi, Martela, Paakkanen 2017 Kuva: photoangel/freepik

Liiton vapaaehtoistoiminnan tilastoja 2017-18 Vapaaehtoistoimintaan osallistui 337 yhdistystä vuonna 2018 Vapaaehtoistoiminnan kortin palauttaneita 3215 Yhdistysten arvio vapaaehtoisista, jotka eivät palauttaneet korttia 6708 Korttitilastot: auttamiskertoja 149 450 avunsaantikerrat 612 010 auttamistunnit 280 115 Vapaaehtoistoiminnan muodot ilmoitettujen kertojen mukaan vuonna 2017: Kotivierailut (45 775) Puhelinkontaktit (32 672) Laitosvierailut (28 183) Muu vapaaehtoistoiminta (24 632) Asiointiapu (18 208)

Juha Hietaniemen ja Akseli Tuurin opinnäytetyö Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin vapaaehtoistoiminnasta vuonna 2018: Tutkimus paljastaa, että Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin vapaaehtoistoiminnan taloudellinen merkitys on 1,6 miljoonaa mukaan laskettuna vapaaehtoistoimintaan käytetyt talkootyötunnit. Edellä mainitun 1,6 miljoonan euron lisäksi opinnäytetutkimuksessa laskettiin tilastoimattomia vapaaehtoistunteja yli 1,1 miljoonan euron edestä. Eläkeliitto on tärkeä kolmannen sektorin toimija. Sen vapaaehtoistoiminnan taloudellinen merkitys on verrattavissa Suomen suurimpiin järjestöihin. Tutkimuksen perusteella Etelä-Pohjanmaan piiri voi kiistatta osoittaa, että sen yhdistyksissä tehdään arvokasta yksinäisyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisytyötä. Vapaaehtoiset osallistuvat toimintaan monista syistä. Vastauksissa korostui vahva halu auttaa ja tukea. Yksinäisyyden lieventäminen nähtiin tärkeänä asiana. Myös vapaaehtoisten omat yksinäisyyden tunteet lieventyvät toimintaan osallistumalla.

Juha Hietaniemen ja Akseli Tuurin opinnäytetyö Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin vapaaehtoistoiminnasta vuonna 2018: Tutkimuksen tekijät sitä mieltä, että Eläkeliiton tulisi tehdä entistä näkyvämmäksi merkitystään ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvässä toiminnassa. Esille pitäisi tuoda myös sitä, että valtakunnallisesti Eläkeliiton toiminta aktivoi ja koskettaa niin yhdistystoimintaan osallistumisen kuin vapaaehtoistoiminnan kautta tuhansia ihmisiä.

Ajankohtaista: Vuodesta 2014 asti käytössä ollut apunen-toiminta jää historiaan toiminnan nimenä, sen sijaan apunen-nimeä käytetään edelleen puhuttaessa vapaaehtoisista. Esimerkki: Liisa toimii apusena Salon yhdistyksessä. Käytetään yhdessä nimeä Eläkeliiton vapaaehtoistoiminta, jotta viestimme selkeästi ja yhdenmukaisesti. Kaikki muut nimet poistuvat käytöstä: Auttava vapaaehtoistoiminta Palveleva vapaaehtoistoiminta Sosiaalinen palvelutoiminta Vapaaehtoistoiminnan kortin nimi muuttuu. Uusi nimi Vapaaehtoistoiminnan kirjauslomake. Uusi materiaali käyttöön otettu käyttöön 1.1.2019. Eläkeliiton visuaalisen ilmeen muutoksen myötä myös apunen-logo jää pois käytöstä ja kaikki materiaalit uudistetaan uuden ilmeen mukaisiksi. Jokaisen uuden vapaaehtoisen on saatava jatkossa perehdytys toimintaan ennen toiminnan aloittamista. apuset kirjataan tulevaisuudessa jäsenrekisteriin.

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminta Eläkeliiton vapaaehtoistoiminta kohdentuu useimmiten ikäihmisiin ja vanhuksiin, mutta kuka vain voi auttaa ja ottaa vastaan apua. Vapaaehtoisapua antavan pitää olla kuitenkin aina Eläkeliiton yhdistyksen jäsen, joka on saanut perehdytyksen vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoinen saa lyhyen perehdytyksen toimintaan yleensä yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan vastaavalta. Myös osallistuminen alueelliseen vapaaehtoistoiminnan koulutukseen tai vapaaehtoistoiminnan kurssille lasketaan perehdytykseksi. Perehdytyksessä on apuna uuden vapaaehtoisen perehdytysopas, joka on lähetetty sähköisesti yhdistyksiin ja piireihin loppuvuodesta 2018. Oppaasta tehdään painettu versio keväällä 2019.

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan periaatteet 1. Vapaaehtoisuus 2. Tavallisena ihmisenä 3. Autettavan ja ohjattavan ehdoilla 4. Tasa-arvoisuus 5. Luottamuksellisuus 6. Luotettavuus 7. Palkattomuus 8. Oikeus tukeen ja ohjaukseen

Eläkeliiton vapaaehtoinen Saa valita itselleen sopivimman vapaaehtoistoiminnan muodon ja päättää siitä, kuinka paljon on valmis antamaan aikaa vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoinen ei tee ammattilaisten töitä, toiminnan pääpaino on yhdessäolossa ja sellaisessa toiminnassa, jota voi tehdä tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoinen on vakuutettu tehdessään vapaaehtoistoimintaa (keskustoimiston vakuutus). Saa keskustoimistolta, omasta Eläkeliiton piiristä ja yhdistyksestä koulutusta, tukea ja neuvoja vapaaehtoisena toimimiseen.

Vapaaehtoistoiminnan kirjauslomake apunen kirjaa vapaaehtoistoiminnan kerrat ja tunnit kirjauslomakkeeseen. Jokainen kerta merkitään omalle rivilleen. Tunnit kirjataan puolen tunnin tarkkuudella. Myös matkaaika kirjataan. Päivämäärän täyttäminen ei ole pakollista. Ryhmänä tehtävässä vapaaehtoistoiminnassa jokainen apunen merkitsee vapaaehtoistoiminnan omaan kirjauslomakkeeseensa. Alimmaiselle riville lasketaan yhteen kerrat, tunnit ja avunsaajat. Kirjauslomake palautetaan vuoden lopussa oman yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan vastaavalle.

Kirjauslomakkeeseen merkitään: Kotivierailu Puhelinsoitto juttuseuraa kaipaavalle Nettiopastajatoiminta Vierailu esimerkiksi hoivakotiin, hoitolaitokseen, palvelutaloon. Ohjelmasisältö vapaa. Kouluissa ja päiväkodeissa tehtävä vapaaehtoistoiminta. Eronneiden tai leskien tukihenkilönä tai ryhmänohjaajana toimiminen. Esimerkiksi vertaistuki- kädentaito- tai musiikkiryhmän ohjaajana toimiminen kun ryhmä on kaikille avoin eli siitä on tiedotettu esimerkiksi paikallislehdessä. Vapaaehtoistoiminnan kirjauslomakkeeseen ei tilastoida kahvin keittämistä, rahastonhoitajana toimimista, yhdistyksen oman kerhon ohjaamista, puheenjohtajan tehtäviä, talkootyön tekemistä jne.

Kirjauslomakkeen täyttäminen Ajallisesti vapaaehtoistoiminnan kerta alkaa kotoa poistuttaessa ja päättyy takaisin kotiin tultaessa Puhelinkontakteihin riittää alle 30 minuutin puhelu Ryhmämuotoisessa vapaaehtoistoiminnassa jokainen ryhmäläinen merkitsee vapaaehtoistoimintakertansa omaan korttiin Esim. 10 ryhmäläistä käy pitämässä liikuntatuokiota hoivakodissa 50 henkilölle jokainen vapaaehtoinen merkitsee vapaaehtoistoiminnan kertansa omaan vapaaehtoistoiminnan korttiinsa ja merkitsee avunsaajiksi 50

Mutta miksi?

Kirjauslomakkeen tilastoilla tehdään vapaaehtoistoimintaa näkyväksi. Piirit ja yhdistykset voivat hyödyntää keskustoimiston ohella tilastoja. Lomakkeen avulla voi seurata vapaaehtoistoimintaan käyttämäänsä aikaa, josta taas on hyötyä omalle hyvinvoinnille. Tilastojen avulla keskustoimisto hakee rahoitusta STEA:lta esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan vastaavien ja vapaaehtoisten koulutuksen toteuttamiseen sekä materiaalituotantoon.

Muut materiaalit Vaitiololupauslomake, jonka jokainen apunen täyttää ja palauttaa yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan vastaavalle Vapaaehtoisten luettelo, johon kirjataan jokaisen apusen nimi ja vapaaehtoistoiminnan aloituspäivämäärä. Vapaaehtoisen nimikortti, jota kannattaa käyttää erityisesti hoitokotivierailuilla Materiaaleja voi tilata ilmaiseksi Katjalta katja.harinen@elakeliitto.fi tai 040 7257 340.

Vapaaehtoistoiminnan vakuutus Eläkeliiton keskustoimisto on ottanut vapaaehtoistoimintaan osallistuville jäsenilleen eli apusille vastuu- ja tapaturmavakuutuksen. Vakuutettuja ovat: Eläkeliiton jäsenet, kouluttajat + liikunnanohjaajat tehdessään vapaaehtoistoimintaa. Jotta vapaaehtoistoiminnan vakuutus on voimassa, yhdistyksen on pitänyt tehdä päätös vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta sekä toimintasuunnitelmassa pitää olla vuosittain maininta vapaaehtoistoiminnasta. Lisäksi yhdistyksellä tulee olla ajan tasalla oleva lista vapaaehtoisista (luettelo) Sovelletaan LähiTapiolan tapaturmavakuutuksen ehtoja vuodelta 1988 (1989) Vakuutusasioissa kannattaa aina ottaa ensin yhteys Eläkeliittoon, yhteyshenkilö Tapiolaan Eläkeliitossa on Timo Vähäkoski, p. (09) 7257 1111

Vapaaehtoistoiminnan vakuutus Tapaturmavakuutus kattaa vapaaehtoiselle itselleen sattuvat tapaturmavahingot, jotka sattuvat Eläkeliiton jäsenen ollessa Eläkeliiton järjestämässä vapaaehtoistoiminnassa tai välittömillä matkoilla siihen liittyen. Tapaturma sattuu äkillisesti ja tahattomasti, ulkoisesta syystä ja aiheuttaa vamman. Tapaturmia ovat mm. liukastuminen, putoaminen ja kaatuminen. Tapaturmaksi katsotaan myös auringonpisto, paleltuminen ja hukkuminen. Vakuutus korvaa kaiken tarpeellisen hoidon, jonka lääkäri tai hammaslääkäri määrää vamman parantamiseksi ja hoitamiseksi. Hoitokuluina korvataan mm. lääkärinpalkkiot, sairaalamaksut, tutkimukset ja lääkkeet. Yläikäraja 85 vuotta

Vapaaehtoistoiminnan vakuutus Vastuuvakuutus kattaa henkilö- ja esinevahingot, esimerkiksi talutettaessa autettavalle sattuneet vahingot tai esineiden särkymiset, silloin kun vakuutettu on lain mukaan korvausvelvollinen. Huom! Ei koske vertaisliikunnanohjaajia. Liikenteessä sattuneet vahingot korvataan aina liikennevakuutuksesta.

Miten vapaaehtoistoiminta käyntiin? Käytännön vapaaehtoistoimintaa organisoidaan yhdistyksissä. Piirit ja keskustoimisto kouluttavat ja tukevat vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnan voi käynnistää yhdistyksissä, kun omalta paikkakunnalta löytyy jäseniä suunnittelemaan ja toteuttamaan tehtäviä. Yhdistyksen hallitus päättää toiminnan käynnistämisestä. Ennen hallituksen päätöstä vapaaehtoistoimintaa ei kannata aloittaa mm. vakuutusasioiden takia.

Miten vapaaehtoistoiminta käyntiin? Vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen omalla paikkakunnalla vaatii innokkaita vapaaehtoisia suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. I ASKEL - SELVITETÄÄN: Millaista vapaaehtoistoimintaa paikkakunnalla jo on? Mihin on tarvetta? Mikä vapaaehtoisia kiinnostaa? Kuinka laajaa vapaaehtoistoiminta voi olla? Kuinka voi osallistua? Tehdäänkö yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa?

Miten vapaaehtoistoiminta käyntiin? II ASKEL - YHDESSÄ LIIKKEELLE 1. Päätös yhdistyksen hallituksessa vapaaehtoistoiminnan käynnistämisestä 2. Merkitään vapaaehtoistoiminta toimintasuunnitelmaan ja laaditaan tarkempi toiminta- ja kehittämissuunnitelma vapaaehtoistoiminnan organisoinnista ja sen kehittämisestä 3. Huomioidaan kustannukset yhdistyksen talousarviossa 4. Valitaan vapaaehtoistoiminnan vastaava(t) 5. Etsitään vapaaehtoiset (uudet ja jo toiminnassa mukana olevat) 6. Kartoitetaan avuntarvitsijat 7. Osallistutaan keskustoimiston ja piirin vapaaehtoistoiminnan koulutuksiin

Vapaaehtoistoiminnan vastaavan tehtäviä Toimii yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan yhteyshenkilönä. Huolehtii, että yhdistyksen toimintasuunnitelmassa on maininta vapaaehtoistoiminnasta. Tarkistaa, että vapaaehtoistoiminta on huomioitu yhdistyksen talousarviossa Päivittää vapaaehtoisten nimilistaa (nimilista säilytetään yhdistyksessä ja sitä päivitetään vuosittain, jos siihen tulee merkittäviä muutoksia). Kertoo yhdistyksen jäsenille vapaaehtoistoiminnasta esim. kuukausitapaamisessa ja jäsenkirjeessä, jos sellainen on käytössä.

Vapaaehtoistoiminnan vastaavan tehtäviä Tiedottaa toiminnasta. Kutsuu koolle vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita. Ideoi toimintaa ja selvittää tuen tarpeessa olevia yhdessä apusten kanssa. Sopii työnjaosta. Neuvottelee tarvittaessa yhteistyöstä muiden vapaaehtoistoimintaan osallistuvien kanssa.

Vapaaehtoisten muistaminen Paras palkinto vapaaehtoistoiminnasta tulee aina autettavalta, mutta vapaaehtoisten jaksamista tukevat myös: Vapaaehtoisten vertaisryhmät ja virkistävät kokoontumise Arvonta vapaaehtoistoiminnan kirjauslomakkeen palauttaneiden kesken Yhdistys voi hakea vähintään 2 vuotta auttavaa vapaaehtoistoimintaa tehneille vapaaehtoisilleen tunnusmerkkiä ja kunniakirjaa. Hakemus toimitetaan omaan piiriin. Mitä muuta palkitseminen voisi olla?

Vapaaehtoisen voimavarapuu LEHVÄT Kirjoita tänne asioita, joita haluat oppia tai kehittää itsessäsi PUTOAVAT LEHDET Kirjoita tänne asioita, joista olet valmis luopumaan JUURET Kirjoita tänne arjen asioita, jotka ovat hyvinvointisi peruspilareita ja tuovat sinulle voimaa

KIITOS! Katja Harinen 040 7257 340 katja.harinen@elakeliitto.fi