Vaelluskalakärkihankkeen tulokset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2019, Mikkeli Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä Tavoitekokonaisuudet: Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin: toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (uusi kalastuslaki ja -asetus) Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. => Rahoitusta 7,85 milj. vuosina 2016-2018 => Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.
Toimenpiteiden kolme koria 1. Lainsäädäntöhankkeet Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (kalastuslaki ja asetus 1/2016) Kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen lohi ja meritaimenstrategian mukaiseksi (kiintiöjärjestelmä ja uusi lohiasetus 2017) 2. Selvitys-, innovaatio- ja tukihankkeet Selvitys Suomen pienvesivoimaloiden (alle 5 MW, 153 kpl) lupien kalatalous- ja virtaamavelvoitteista Kalasydän -innovaatiohanke, vaihtoehto perinteiselle kalatielle Luonnonvarakeskuksen asiantuntija- ja kehittämistehtävät 3. Vesistöhankkeet alueilla Toteutus käynnistyi kymmenellä vesistöalueella Vetureina maakuntaliitto, kuntayhteistyö, voimayhtiö tai ELY-keskus Rahoittajina voimayhtiöt, valtio, kunnat, maakuntaliitot, kalastusorganisaatiot, säätiöt, yritykset, EU-rahastot
Kuva 1. Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt.
Kuva 1. Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt. Oulujoki
Kuva 2. Toteutettavat kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla (ml. Freshabitkalatiekohteet). LAPVÄÄRTINJOKI-ISOJOKI Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Freshabit 2017-2018 KEMI-OUNASJOKI Kalasydän I-III 2017-2018 Lohien ylisiirrot 2016-2017 Tuki-istutusohjelma 2017-2018 Isohaaran kalateiden kehittäminen OULUJOKI Kalojen ylisiirtorakenne 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 SAARIJÄRVEN REITTI Hietamankosken kalatie, Vattenfall Freshabit 2018-2019 IIJOKI Raasakan kalatie 2018 Alasvaelluksen pilottitutkimus Haapakoskella 2018-2019 Tuki-istutukset 2017-2018 Kalojen ylisiirrot 2016-2018 Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 LIEKSANJOKI Koskialueiden kunnostukset 2016-2018 Tuki-istutukset 2016-2018 Emokalapyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 PIELISJOKI Ala-Koitajoen lisäkunnostukset ja -istutukset 2016-2018 Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 Saimaan järvilohen kärkihanke (Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena) 2017-2019 KISKONJOKI Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Freshabit 2017-2018 MUSTIONJOKI Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet 2017-2018 Poikasten alasvaellustutkimus KYMIJOKI Korkeakosken kalatie 2016 Pääuoman lisäkunnostukset (mm. helikopterisoraistukset) 2016 Ahvenkosken ja Klåsarön kalankulkuratkaisujen suunnittelu
Kuva 3. Esitetyt tai valmistelussa olevat kärkihanketoimenpiteet. NILSIÄN REITTI Juankosken ja Karjalankosken kalatiet 2018-2019 HIITOLANJOKI Voimalaitoksen käytöstä poisto (toteutunut) ja ohitusuoman rakentaminen 2018-2019
Mitä saatu aikaan vesistöhankkeissa?
Iijoen kärkihankkeessa rakennetaan kalatie Iin Raasakan voimalaitoksen yhteyteen asennetaan kalanpoikasten alasvaellusohjuri Haapakosken voimalaitokselle on toteutettu pienpoikasten istutusohjelma ja siirretty lohia ja meritaimenia voimalaitosten yli on kunnostettu elinympäristöjä Raasakan vanhassa uomassa Hankkeen kokonaiskustannukset 4,3 milj. euroa, valtion tuki 2,0 milj. euroa Rahoittajia PVO-Vesivoima Oy, kunnat (Oulu, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo), Pohjois-Pohjanmaan liitto, kalastusalueet ja Metsähallitus.
IIjoen vesistöalue
6.6.2019 11 Havainnekuva Raasakan Voimalaitoksen kalatiestä
Haapakoskelle suunniteltu alasvaellusohjuri
6.6.2019 Luke: Haapakosken alasvaellusratkaisun yleissuunnitelma - virtausmallit yläkanavassa ja vaelluspoikashavaintoja 13 eri virtaamatilanteissa
Oulujoen kärkihanke Montan kiinniottolaite Kiinniottolaite otettiin käyttöön elokuussa 2017 Tavoite: lohen ja taimenen palauttaminen Oulujokeen Hankkeen kokonaiskustannukset 2,65 milj.. Fortum vastasi noin 80 %:sta kustannuksista, valtion osuus oli n. 11 %. Muita rahoittajia ja yhteistyötahoja: Muhos, Utajärvi ja Vaala, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Oulun Hupisaarten purojen kunnostus Päärahoittajana Oulun kaupunki Valtion tuki 100 000 euroa Luonnonvarakeskus istutti Oulussa Hupisaarten puroihin 40 emokalaa syksyllä 2018.
6.6.2019 15 15
Kemijoella on tehty lohien ylisiirtoja, 2016 ja 2017 käynnistetty istutusohjelma, 2017-2019 kehitetty Kalasydänratkaisua (kolme hanketta: Paltamo, Merikoski, Isohaara) parannettu Isohaaran kalateiden toimintaedellytyksiä Valtion tuki em. hankkeille yhteensä n. 1 milj. euroa
Alustavat tulokset Kemijoella: Kemijoki tuottaa luonnonsmoltteja. Lohien ylisiirroilla saatu aikaan luonnonlisääntymistä. Isohaaran kalatiet toimivat, lohta noussut Isohaaran altaaseen ennätysmäärä Kalasydän tulokset lupaavia
Kymijoella avattiin Korkeakosken kalatie kesäkuussa 2016 pääuoman koskia kunnostettiin 2016 helikopterisoraistuksin (Ilmasilta II) Helsingin Energia jatkaa selvitys- ja suunnitteluhanketta kalan kulun järjestämiseksi Kymijoen länsihaarassa (rahoitus: HELEN + valtio) Kymijoen pääuoma
Pääuoman helikopterisoraistusta
Korkeakosken kalatie Kymijoella. 6.6.2019 20 20
Mustionjoella kalateiden rakentaminen kahteen alimpaan voimalaitokseen Åminneforsiin ja Billnäsiin on käynnissä Hankkeen omarahoittajina kunnat, Koskienergia Oy ja EU-Freshabit hanke. Valtion osuus hankkeessa n. 1,1 milj..
Billnäsin kalatien rakennustyömaa, kesäkuu 2019 Åminneforsin kalatien rakennustyömaa, elokuu 2018
Saarijärven reitti Hietaman kalatie Rakentaminen alkoi toukokuussa, käyttöönotto keväällä 2020 Kustannusarvio yhteensä 2,4 miljoonaa euroa Kalatien rakentamiseksi on saatu tukea EU:n Freshabit LIFE IP -hankkeen kautta sekä valtion kärkihankerahaa Muilta osin kustannuksista vastaa Vattenfall Oy Hietamankosken voimalaitos. Kuva: Vattenfall Oy
Lieksanjoella on käynnistetty kolmevuotinen järvilohen ja järvitaimenen palautukseen ja tukitoimiin pohjautuva hanke, jossa on kunnostettu Lieksanjoen Pankajärven yläpuolisia koskialueita tehdään tehostettuja emokalojen ylisiirtoja sekä järvilohen ja järvitaimenen tuki-istutuksia Alueen omarahoittajina Kemijoki Oy, kunnat, kalastusalueet ja Metsähallitus
Pielisjoella rakennetaan järvilohelle ja taimenelle soveltuva lisääntymis- ja poikasalue Kuurnan voimalaitoksen yhteyteen (Saimaan järvilohen kärkihanke). Kuurnankoskeen johdetaan pysyvä 35 kuution virtaus läpi vuoden, joka mahdollistaa järvilohen luontaisen lisääntymisen tulvauomassa Omarahoittajina Kuurnan Voima Oy sekä laaja joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia (UPM Energy Oy, Nestorisäätiö, Pohjois- Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden kalastusalue, Joensuun kalastuskunta ja Pielisjoen kalastusalue, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto). Hankkeen kokonaiskustannus 2,5 2,8 M. Valtion osuus n. 1,3 M. Kuurnan tulvauoma
29
Hankevalmistelu käynnissä Hiitolanjoella Rautjärven kunta on lunastanut Vantaan Energialta Lahnasenkosken voimalaitoksen. Kunnostustöihin ja voimalaitoksen ohitukseen on suunnitteilla hanke, jonka kokonaiskustannukset ovat n. 0,8-0,9 milj.. Aluerahoittajia hankkeessa ovat alueen kunnat sekä alueella toimivat säätiöt. Nilsiän reitin Juankoskeen ja Karjalankoskeen on suunnitteilla kalatiet. Hankkeen kokonaiskustannus n. 0,8 milj.. Päärahoittajana Savon Voima Oy. Luvanhaku käynnistynyt. 30
Ritakoski Lahnasenkoski Kangaskoski 31
Yhteenveto Yhteensä 7,85 milj. euron kärkihankemäärärahasta kohdennettu n. 7,7 milj. euroa Hankkeiden kokonaiskustannus n. 20 milj. euroa Yksittäisten hankkeiden valtionosuus vaihtelee 11-50%:n välillä Rakentaminen käynnissä useassa kohteessa Osa rakennushankkeista käynnistyy vuoden 2019-2020 aikana. Vuoden 2018 budjetissa olleet kärkihankemäärärahat käytössä vielä vuonna 2020. 32
Kiitos mielenkiinnosta! Korkeakosken kalatien avajaiset 6.6.2016
KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Kalatiestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna 12/2018 Kalatie rakennettu: - Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Kemijoki Isohaara 1 ja 2, Lestijoen Korpelankoski, Lapväärtin-Isojoen Sandgrundfors, Peruskoski ja Villamon pato, Siuntionjoen Munksinkoski, Kymijoen Korkeakoski Kalatie rakenteilla tai rakentaminen alkamassa: - Mustionjoen Åminnefors ja Billnäs, Iijoen Raasakka, Saarijärven reitin Hietama, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin säännöstelypato, Hiitolanjoen Lahnasenkoski (+Kangaskoski ja Ritakoski) Kalatiesuunnitelmat tehty (+ osassa lupahakemus): - Eteläjoki-Noormarkunjoen Sahakoski ja Hanhijoen pato, Iijoen voimalat 4 kpl, Saarijärven reitin Leuhunkoski, Virojoen Kantturakoski, Nilsiän reitin Juankoski ja Karjalankoski, Mustionjoen Peltokoski ja Mustio, Ala-Kemijoki Suunnittelu tekeillä: - Mäntyharjun reitin Voikoski, Kymijoen Ahvenkoski ja Klåsarö Yleissuunnittelua: - Juojärven reitin Palokki, Sysmäen reitti Tainionvirta, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Pielisjoen Kuurna ja Kaltimo, Hyrynsalmen reitti, Joroisvirran reitin Liunankoski Ei toimenpiteitä toistaiseksi Sysmän reitin Nuoramoisen pato