Sisältö Esipuhe 1. Keskustahanke 3 2. Keskustan kehittämisestä 4 2.1 Tausta 4 2.2 Strategiat, ohjelmat ja näkemykset 5 3. Keskustan kehittämisohjelma 7 3.1 Keskustavisio 8 3.2 Keskustan kehittämistavoitteet 9 3.3 Keskustan kehittämiskonsepti 10 3.4 Keskustan kehittämisen kulmakivet 13 3.5 Ydinkeskustan kehittämisen kulmakivet 17 3.6 Keskustan hankeyhdistelmä 21 4. Kehittämisyhteistyöstä 23 5. Hankeaikataulut 2013 2016 24 6. Toteutuma 2011 2012 27 Valokuvat Kehittämisohjelman teksti, karttapiirrokset sekä ulkoasu ja taitto: Kay Bierganns, projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki, Keskustahanke Tampereen keskustan kehittämisohjelma 1
Esipuhe Tampereen keskustan kehittämisohjelma on kattava kuvaus Tampereen vahvasta tahtotilasta, tavoitteista ja keinoista ylläpitää ja kehittää kaupunkiamme Suomen houkuttelevimpana paikkana asua, viihtyä, opiskella ja yrittää. Kaupungin keskustan rooli tämän aseman ylläpitämisessä ja luomisessa on erittäin merkittävä. Kehittämisohjelmassa esitetyillä ratkaisuilla tavoitellaan elävää ja vetovoimaista keskustaa, jolla lisätään koko kaupungin ja kaupunkiseudun tulevaisuuden kilpailukykyä ja vetovoimaa kilpailtaessa opiskelijoista, yrityksistä, työpaikoista ja asukkaista muiden Suomen kasvukeskuksien kanssa. Tampereen keskustan kehittämisohjelma valmistui tammikuussa 2011 ja se hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Keskustahankkeen hankeohjelmaksi 12.12.2011. Ohjelma päivitetään vuosittain kaupunginhallituksessa ja sen sisältämien kehittämislinjausten ajantasaisuus tarkistetaan. Vuonna 2013 päivitettävässä ohjelmassa ei ole muutoksia aiemman ohjelman kehittämislinjauksiin. Tampereen ensimmäinen strateginen osayleiskaava tehdään keskustan alueelle. Strateginen osayleiskaava perustuu keskustan kehittämisohjelmaan, ja sitä valmistellaan samanaikaisesti päivitettävän kaupunkistrategian kanssa. Keskustan kehittämisohjelma ja keskustan strateginen osayleiskaava kytkeytyvät osaksi tulevaa kaupunkistrategiaa ja johtamisjärjestelmää. Tästä syystä on katsottu tarpeelliseksi lisätä kehittämisohjelmaan keskustan kehittämistä kuvaavat strategiset linjaukset kehittämiskonseptin muodossa. Keskustan kehittämiskonsepti on strategia kehittämistavoitteiden mukaisten maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen kehittämisteemojen toteuttamiseksi huomioiden olemassa oleva keskustarakenne sekä käynnissä olevat lähitulevaisuuden kehittämishankkeet. Maankäyttö ja liikennekehittämishankkeita esitellään usein erillisinä irrotettuna kokonaisuudesta. Keskustan kehittämisohjelma ja sen sisältämä kehittämiskonsepti auttavat hahmottamaan kokonaisuuden ja yksittäisten hankkeiden riippuvuudet ja vaikutukset. Kehittämisohjelma sisältää keskustavision, keskustan kehittämistavoitteet, kehittämiskonseptin ja kuvauksen tärkeistä kehittämishankkeista. Ohjelmaan on lisätty uutena teemana keskustan virkistysverkko. Lisäksi esitetään kehittämishankkeiden tavoiteaikataulut vuosille 2013 2016 ja toteutuma vuosina 2011 2012. Tampere Tunnetuksi ry:lle on annettu tilaa omalle puheenvuorolle. Kehittämisohjelma on osoittautunut keskustahankkeen arjessa käytännölliseksi työvälineeksi ja se on toiminut monien kehittämishankkeiden valmistelussa ohjenuorana. Tero Tenhunen Hankejohtaja Keskustahanke 29.04.2013 Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2
1. Keskustahanke Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2009 vuoden 2010 talousarvion yhteydessä, että silloinen Ratina projekti on mukana keskustan kehittämistyössä. Suunnittelujaosto päätti 16.3.2010, että Ratina projektille annetaan tehtäväksi valmistella strategisen Keskustahankkeen perustaminen, käynnistää keskustan kehittämisohjelman laatiminen, käynnistää neuvottelut keskustan kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin yhteistyöhankkeen perustamiseksi ja liittää Tammelan täydennysrakentaminen osaksi Keskustahanketta. Kaupunginvaltuusto päätti 15.11.2010 vuoden 2011 talousarvion yhteydessä, että Keskustahanke käynnistetään vuoden 2011 alussa. Strategisen Keskustahankkeen käynnistymisen ja Viiden tähden keskustan kehittämisohjelman hyväksymisen jälkeen Tampereen keskustan kehittämisen merkitys koko kaupungin vetovoimalle tiedostetaan nykyisin jo paljon paremmin. Keskustaa kehitetään määrätietoisesti kohti Viiden tähden visiota valitun strategian mukaisesti, ja konkreettisiin toimenpiteisiin on ryhdytty. Elävän ja vetovoimaisen keskustan tulevaisuus on runsaasti esillä kuntalaisten ja päätöksentekijöiden käymässä vuoropuhelussa sekä mediassa. Elinkeinoelämän edustajat ovat ottaneet positiivisesti kantaa keskustan kehittämisen liike elämää tukevien sekä työpaikkojen syntymistä edistävien linjausten puolesta. Keskustaa pitää kehittää kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti, mikä edellyttää rohkeutta ja näkemystä sitoutua pitkän aikavälin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Isojen hankkeiden rinnalla toteutetaan myös pieniä toimenpiteitä keskustan viihtyisyyden, houkuttelevuuden ja toimivuuden parantamiseksi. On annettava ihmisille hyviä syitä tulla keskustaan. Keskustahankkeen tavoitteet on kirjattu vahvalla statuksella myös vuoden 2013 alussa julkistettuun Uusi Tampere, tervetuloa! pormestariohjelmaan. Keskustahankkeen rooli uudistettavassa kaupunkistrategiassa tulee muuttumaan kokonaisvaltaisemmaksi. Yhteistyö keskustan kiinteistönomistajien ja yrittäjien kanssa on aiempaa keskeisemmässä roolissa, kun keskustan kaupallista konseptia ja tapahtumayhteistyötä kehitetään vuonna 2013 pormestarin allekirjoittaman Kolmikantasopimuksen mukaisesti. Keskustahanke panee käytäntöön kaupunkistrategian päämääriä eheästä ja tiiviistä kaupunkirakenteesta ja elävästä keskustasta. Keskustahanke kehittää muun muassa Ratinan, Ranta Tampellan ja Eteläpuiston alueita, keskustakortteleita sekä Tammerkosken ranta alueita. Se myös koordinoi keskustan muutoshankkeita, kuten ratapiha alueen kehittämistä ja Tammelan täydennysrakentamista. Lisäksi se on mukana keskustan strategisen osayleiskaavan suunnittelussa. Kaupungin keskustaa elävöitetään kulttuuri ym. tapahtumilla yhdessä kaupungin tapahtumatoimiston kanssa. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 3
2. Keskustan kehittämisestä 2.1 TAUSTA Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2030 määrittelee pitkällä aikajänteellä puitteet, joihin Tampereen keskustan kehittäminen tulee sovittaa. Rakennesuunnitelman mukaan vuonna 2030 Tampereen seudulla asuu 435 000 asukasta eli noin 90 000 asukasta nykyistä enemmän. Kaupungistuminen kiihtyy, ja kasvusta noin puolet sijoittuu Tampereelle. Väestönkasvun ja asumisen väljyyden kasvun seurauksena uusia asuntoja rakennetaan yli 70 000. Peruspalveluja tarvitaan vastaavasti lisää. Elinkeinot uudistuvat, ja seudulle luodaan yli 60 000 uutta työpaikkaa. Keskustan asukasmäärän ja asumisväljyyden kasvun arvioidaan vastaavan 10 000 asukkaan asuntorakentamistarvetta. Työpaikkojen nettokasvua vastaava ja työpaikkojen poistumaa korvaava työpaikkamäärä on ennusteen mukaan yhteensä 15 000. Keskustan kehittämisen näkökulmasta kasvuennusteet ovat lupaavia ja samalla haastavia. Tampereen keskustan väkiluku ja työpaikkamäärä ovat kahdenkymmenen viime vuoden aikana kasvaneet tasaiseen tahtiin. Sen sijaan vuoteen 2020 ulottuvan kaupungin väestösuunnitteen mukaan keskustan väkiluku pysyy vuoden 2009 tasossa, ellei uutta asuntorakentamista osoiteta. Väestönkasvu ja työpaikkojen määrän kasvu lisäävät liikkumista. Rakennesuunnitelmassa henkilöautoliikenteen suoritteet on arvioitu kasvavan kaupunkiseudulla 43 % vuodesta 2005 vuoteen 2030. Joukkoliikenteen osuus vuonna 2030 on kaikista seudun ajoneuvolla tehdyistä henkilömatkoista noin 20 %. Keskustaan suuntautuvien matkojen osalta vastaava osuus on selvästi korkeampi, noin 30 %. Liikenteen kasvu ja joukkoliikenteen kehittämistavoitteet ovat keskustan kehittämisen suuria haasteita. Keskustan nykyinen liikennejärjestelmä ei pysty välittämään vuodelle 2030 ennustettua liikennettä. Siksi joukkoliikenteen nykyistä 13 %:n kulkumuoto osuutta kaikista henkilömatkoista pitää kasvattaa. Rakennesuunnitelman yhteydessä tehdyn Kaupan vaikutusten arviointi selvityksen mukaan Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden kauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kasvaa parissakymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaiseksi. (Santasalo 2009) Ostovoiman kasvaessa syntyy tarve rakentaa lisää liiketilaa. Tilantarve kasvaa nimenomaan Tampereen keskustassa, johon kohdistuu ostovoimaa koko seudulta. Ydinkeskustan nykypäivälle luonteenomainen ruuhkautunut liikenne ja pysäköinnin valtaamat katutilat, jalankulkukatujen niukkuus ja pyöräilyverkon keskeneräisyys sekä liikekorttelien nykykäyttö eivät täytä niitä odotuksia, joita ydinkeskustalta viihtyisänä ja turvallisena oleskelu ja ostospaikkana toivotaan. Tilanne vaati korjausta myös siksi, että uusien hypermarkettien ja kauppakeskusten rakentaminen pääteiden varsille keskustan ulkopuolelle on haaste ydinkeskustan imulle ja kilpailukyvylle. Kaupunginvaltuuston 1995 hyväksymä Keskustan osayleiskaava on vanhentunut. Keskustan 2006 voimaan tullut liikenneosayleiskaava ei vastaa kaikilta osin uusia verkollisia kehittämisnäkemyksiä. Osayleiskaavojen vanhentuneisuuden lisäksi pulmana on liikenteen ja muun maankäytön yhteensovittamisen puute. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 4
Tampere virtaa kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuuston 12.8.2009 hyväksymä Tampere virtaa kaupunkistrategia 2020 ohjaa keskustan kehittämistä. Strategiassa on asetettu keskustan kehittämisen päämääräksi: Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta elävä. Keskustan kehittämistä ohjaavat myös päämäärät: Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto, Elinympäristöt ovat laadukkaita ja monipuolisia, Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki ja Tampere on korkeatasoinen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä. Tampereen kaupunkiseutu TASE 2025 kehittämisohjelma Ohjelmassa todetaan, että keskustojen liikenteellinen kehittäminen edistää näiden elinvoimaa ja houkuttelee palveluja. Tavoitteena on parantaa keskustojen viihtyisyyttä ja liikenteellistä houkuttelevuutta kehittämällä keskustojen kevyenliikenteen olosuhteita, joukkoliikenteen sujuvuutta ja pysäköintijärjestelyjä. Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavassa Tampereen keskusta on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdealueeksi, jota koskee seuraava suositus: Tampereen keskustaa kehitetään vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus ja teollisuushistorialliset arvot. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennesuunnitelman 21.4.2010. Suunnitelmassa korostetaan, että koko kaupunkiseudulle on tärkeää Tampereen roolin vahvistaminen kaupunkiseudun kasvun veturina. Tampere kehittää keskustaa aktiivisesti elävänä monipuolisen asumisen, kaupan ja erityisesti erikoiskaupan keskittymänä, osaamis ja tietointensiivisten, työpaikkavaltaisten elinkeinojen kasvavana sijoittumispaikkana, kulttuurin ja tapahtumien keskuksena sekä seudun käyntikorttina. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Ilmastostrategian keskeinen tavoite on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä edellyttää joukko ja kevyenliikenteen kehittämistä sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Sekä joukkoliikenteen että kevyenliikenteen matkamäärien kasvunosuuksien tavoitteeksi on asetettu 25 %. Liikenteen kasvihuonepäästöjen tulisi vähentyä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tampere Sinun kaupunkisi Keskustan kehittämisen idearyhmän ehdotukset (5.12.2008) keskittyvät Tammerkosken ympäristöön, johon työryhmä esittää runsaasti kulttuuritiloja ja toimintoja alueen elävöittämiseksi. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 5
Kaupungin keskustan kehittämisen organisointityöryhmän muistio 20.11.2009 Työryhmän tavoitteena on kehittää keskustasta elävä, viihtyisä, houkutteleva ja turvallinen. Ydinkeskustassa kävely on ensisijainen ja houkutteleva kulkutapa. Hämeenkatu varataan kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle. Keskustaan on helppo päästä kaikilla liikennemuodoilla. Keskustassa on pääkaupunkiseudun ohella Suomen monipuolisin ja paras kaupallisten palvelujen tarjonta. Keskustassa on monipuolinen kulttuuritarjonta. Tammerkosken rantoja kehitetään kaupungin käyntikorttina ja kaupunkilaisten elävänä olohuoneena. Tampereen arkkitehtuuriohjelma Ohjelmassa kuvaillaan elävä keskusta monimuotoisena, värikkäänä ja tapahtumarikkaana ympäristönä, jossa kulttuuri, työ, vapaa aika, palvelut ja asuminen kohtaavat. Asuminen varmistaa keskustan elinvoimaisuuden ja peruspalvelurakenteen säilymisen. Keskustan hyvä saavutettavuus erilaisilla liikennemuodoilla tukee työpaikkojen ja kaupallisten palveluiden kehittymistä. Hämeenkadun rinnakkaiskorttelit ympäröivine katuverkkoineen tarjoavat mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa keskustatoiminnan aktiivista verkostoa. Keskustan yrittäjien ja kiinteistöomistajien näkemykset Kesällä 2010 keskustan yrittäjille ja kiinteistönomistajille tehdyn kyselyn (Eija Tahvanainen, Storea, 18.6.2010) keskeiset sanomat olivat: Keskustan saavutettavuus kaikilla kulkuvälineillä on turvattava, pysäköinnin pitää olla toimivaa ja kohtuuhintaista, keskustassa on suosittava jalankulkua ja keskustan siisteyteen ja turvallisuuteen on panostettava. Lisäksi tapahtumille toivotaan pysyvää paikkaa, keskustaan toivotaan lisää toimivia ja kohtuuhintaisia liiketiloja (300 700m 2 ) ja kaupan ja palveluiden toivotaan keskittyvän nykyistä enemmän klustereittain. Hämeenkadun ja Keskustorin joukkoliikenteen järjestelyillä halutaan uusia keskustan viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Myös polkupyörille pitää järjestää omat pysäköintipaikkansa. Kaupunkilaisten näkemykset Samoilla linjoilla olivat myös kaupunkilaiset jo vuonna 1998 tehdyssä kyselyssä (Ari Ylönen Oy, Tampere 1998). Liikenteen haitoista (melusta, ilman epäpuhtauksista ja vaaroista) haluttiin eroon. Kaupunkilaiset halusivat vähentää keskustan autoliikennettä, parantaa kaupungilla liikkumisen turvallisuutta sekä lisätä autoliikenteeltä rauhoitettuja kävelyreittejä sekä pyöräteitä. Vanhat rakennukset haluttiin säilyttää. Tamperelaiset halusivat kehittää ydinkeskustaa asioimis ja ostospaikkana. Ydinkeskustan roolista asuinpaikkana, samoin kuin huvittelukeskuksena, mielipiteet jakaantuivat tasapuolisesti puolesta ja vastaan. Vuonna 2011 keskustan asukkaille suunnatussa Ydinkeskustan vetovoimaisuus kyselyssä (EVE) sekä v. 2011 2012 toteutetussa, koko kaupunkia koskeneessa Elinympäristön laatu kyselyssä (Tampereen PehmoGIS) nousi edelleen päällimmäisenä esiin keskustan autoliikenteen vähentäminen ja jalankulku sekä pyöräilyolosuhteiden parantaminen. Keskusta koetaan vieläkin paikoin turvattomaksi ja myös epäsiistiksi. Verrattuna vuoden 1998 kyselyyn, ydinkeskustaa toivottiin kehitettävän erityisesti myös vapaa ajanvietto ja asuinpaikkana lisäämällä keskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä. Keskustaan toivottiin mm. lisää kahviloita ja julkista, eikaupallista oleskelutilaa, tapahtumia eri ikäisille ympäri vuoden sekä ympäristön kaikenlaista vihreyttämistä. Useat toivoivat Hämeenkadun rauhoittamista joko kokonaan tai osittain henkilöautoliikenteeltä ja tilan lisäämistä jalankulkijoille sekä omia reittejä pyöräilijöille. Osa toivoi myös bussiliikenteen vähentämistä joko siirtämällä busseja kulkemaan muita reittejä tai niiden korvaamista ratikalla. Kävelykatuja toivotaan lisää kosken molemmin puolin. Tärkeinä, mutta myös kehittämistä kaipaavina paikkoina pidettiin Hämeenpuistoa ja toreja, joihin kaikkiin toivottiin lisää elävyyttä ja tapahtumia sekä ympäristön parantamista. Keskustan ylpeyden aiheina ja ympäristöltään hyvinä pidetään erityisesti Tammerkosken kansallismaisemaa, puistoja, keskustoria ja Finlaysonin aluetta. Ylpeyden aiheina nousivat esiin myös vanhat rakennukset ja punatiilitehtaat sekä tapahtumat, erityisesti kukkaisviikot ja joulutori. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 6
3. Keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämisen lähtökohtina ovat Tampereen kaupunkistrategian päämäärät ja keskustan lukuisat kehittämishankkeet, joista suurin osa on jo pitkään ollut, suunnitteilla tai jopa rakenteilla. Keskustan kehittämisohjelman tarkoituksena on luoda keskustalle maankäytön ja liikenteen kokonaisratkaisu, joka nivoo kaupunkistrategian päämäärät ja kehittämishankkeet yhteen ja selkeyttää keskustahankkeiden merkitystä keskustan kehittämisen kannalta. Tavoitteena on saada ohjausväline keskustan pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämistyölle ja päätöksenteolle, kun keskustaa kehitetään viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi. Ohjelma rakentuu oheisen kaavion mukaan seuraavasti: Keskustavisio perustuu kaupungin strategisiin päämääriin. Visio on tulevaisuuden kuvaus, jota kohti keskustaa halutaan kehittää. Keskustavisiosta johdetut kehittämistavoitteet ohjaavat keskustan kehittämiskonseptin laadintaa. Keskustan kehittämiskonsepti määrittelee keskustan maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen kehittämisteemat ja linjaukset. Konseptin linjaukset täsmennetään erillisissä maankäyttö, viher ja liikennekonsepteissa. Keskustan ja ydinkeskustan kehittämisen kulmakivet ovat niitä keskeisiä ja kauaskantoisia kehittämishankkeita tai hankeryhmiä, joilla toteutetaan keskustakonseptin teemoja ja linjauksia. Ydinkeskustan kehittämishankkeet ja hankeryhmät käsitellään erikseen, koska niiden fyysinen mittakaavaero edellyttää yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Keskustan hankeyhdistelmä konkretisoi tämän hetken keskustan kehittämisen tilannetta ja hankekokonaisuutta, jolla keskustavisio voidaan saavuttaa. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 7
3.1 KESKUSTAVISIO Viiden tähden keskusta Keskusta tarvitsee oman visionsa. Viiden ominaistekijän kaupunkimaisuuden, laadukkuuden, monipuolisuuden, vetovoimaisuuden ja omaleimaisuuden avulla kerrotaan, miltä keskustan halutaan näyttävän ja tuntuvan tulevaisuudessa. Visio pohjautuu Tampereen kaupunkistrategian päämääriin. Keskusta on Kaupunki Tampereen ytimessä työ, kulttuuri, palvelut ja asuminen kohtaavat. Kaupunkiympäristö on tiivis ja ehjä koko kannaksella Näsijärven rannasta Pyhäjärven rantaan. Liikennejärjestelyt sulautuvat kaupunkirakenteeseen, ja julkinen liikenne tehostuu. Keskustan kaupunginosilla on omat luonteenpiirteensä. Ruutukaavakeskusta on jämäkkää jugendia ja punatiilistä rakennusperintöä, johon uudisrakennukset sovitetaan näitä kunnioittaen. Tammela ja Amuri kirkastavat ilmeensä täydennysrakentamisella. Uudet asuinalueet elävät urbaanisti yksilöllisinä kokonaisuuksinaan järvien rannoilla. Keskustaympäristö henkii laatua Jalankulkija on keskustassa pääosassa. Liikkuminen käy turvallisesti ja esteettömästi. Keskustassa eletään arkea ja juhlaa vehreyden keskellä. Keskustori on seremonia aukio, ja jalankulkukaduilla soljuu arkinen elämä. Vehmaat puistot tarjoavat lepohetken kaupungin kuhinan keskellä. Keskustan uudistetussa ilmeessä on säilytetty Tampereelle ominainen identiteetti: teollisuuskaupungin rosoisuus. Laatu ulottuu yksityiskohtiin olematta kylmää tai pönäkkää. Keskusta koetaan kotoisaksi paikaksi, jolla on vahva elämys ja oleskeluarvo. Keskusta palvelee monipuolisesti Keskusta on monipuolinen asiointi ja ostoskeskus, tavarat ja palvelut löytävät etsijänsä. Myös lukuisat kulttuuririennot ja tapahtumat houkuttelevat väkeä. Hämeenkadun varren kortteleiden katutason ja sisäpihojen uudistunut käyttö tuo keskustaan uutta luovaa virkeyttä myös talvisin. Tammerkosken maisemareiteillä ja puistoissa viihdytään vapaa ajalla. Keskustaan pääsee helposti julkisilla välineillä, kahdella pyörällä tai omalla autollakin, jolle löytyy helposti pysäköintipaikka. Keskusta on veturi Tampereen keskusta on Manner Suomen suosituin ja menestyvin kaupallinen keskus, jonka noste heijastuu koko Pirkanmaalle. Keskustan vetovoima ja kilpailukyky vahvistuvat hyvän saavutettavuuden ja monipuolisen tarjonnan ansiosta. Uusittu Hämeenkatu mielletään kokonaisuutena, ja se on shoppailukaupungin sykkivä suoni. Lisäksi keskusta on elinkeinoelämän arvostama sijaintipaikka ja suosittu asuinpaikka. Keskustalla on Imago Keskusta on kaupungin kasvot. Keskustan silhuetti saa uudeksi maamerkikseen, Näsinneulan ja punatiilisten savupiippujen rinnalle, Keskusareenan särmikkäät huiput. Tammerkoski ja sen ainutlaatuinen tehdasperintö ovat keskeinen osa suomalaista kansallismaisemaa. Juhla aukioksi muuttunut Keskustori on samoin Tampereen käyntikortti. Hämeenkatu on houkutteleva urbaani liikekatu. Sen kumppanina Hämeenpuisto on maan pisin teemapuisto. Keskusta vetää puoleensa luovia persoonia, uusien asukkaiden on sinne helppo juurtua, eivätkä kanta asukkaat vaihtaisi sitä pois. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 8
Keskustan kehittämistavoitteiden tarkoituksena on linjata keskustan kehittämistyö siten, että keskustavisio saavutetaan. Kehittämistavoitteet ohjaavat keskustan kehittämiskonseptin laadintaa. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista Seudullista ja pitkänmatkan autoliikennettä ohjataan keskustan ohitse. Keskustaan pääsee sujuvasti kaikilla kulkumuodoilla. Joukkoliikenne on laadukasta ja vetovoimaista. Ydinkeskustassa kävely on ensisijainen ja houkutteleva liikkumismuoto. Keskustan liikenneverkko on helppo hahmottaa. Keskustan virkistysmahdollisuuksia parannetaan Keskustan vihreää imagoa vahvistetaan luomalla uusia virkistysreittejä ja parantamalla nykyisiä puistoja. Tiiviin rakennetun keskustan läpi ja rantoja pitkin kulkevilla virkistysreiteillä kaupunkiluonto, teollinen historia ja keskustan aktiiviset solmukohdat nivotaan yhteen. Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana vahvistetaan Keskustan kaupunkitiloista tehdään eläviä Keskustan kaupunkikuvan korkeasta laatutasosta huolehditaan Kasvavan väestön asuntotarpeeseen vastataan eheyttämällä nykyisiä asuinalueita ja ottamalla uusia alueita käyttöön niin, että ydinkeskustan läheisyyteen syntyy houkutteleva asuinmiljöö, monipuolinen asuntotarjonta ja luovaa arkkitehtuuria. Keskustaan luodaan paikkojen verkosto. Kaupunkitiloista tehdään laadukkaita ja elämyksellisiä ja myös talvioloihin sopivia urbaanin elämän kohtaamispaikkoja. Tapahtumatoimintaa edistetään keskustan elävyyden vahvistamiseksi. Rakennusperinnön vaaliminen on kaikkien yhteinen etu. Korkealaatuisesti toteutettu arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö ovat kaupungin menestystekijöitä ja sen imagon luoja. Kiinteistönomistajien ja yritysten odotetaan antavan tähän oman panoksensa. Keskustan roolia työpaikkojen keskittymänä kasvatetaan Työpaikkojen määrän kasvuun varaudutaan osoittamalla elinkeinoelämälle uusia toimipaikkoja ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen. Erityistä huomiota kiinnitetään asemaseudun kehittämiseen, jotta ratapihan estevaikutusta kaupunginosien välillä saadaan vähennettyä. Keskustan palvelujen saatavuuteen ja monipuolisuuteen panostetaan Vanhaa keskustaa ja Kyttälää kehitetään tasapainoisesti. Korttelien palvelujen hyötykäyttöä edistetään. Kauppa ja kulttuuripalvelujen kasvumahdollisuuksiin varaudutaan. Muualla keskustassa pyritään vahvistamaan elinkeinojen ja palvelujen toimintaedellytyksiä. Keskustan kehittämistä varten luodaan sopivia yhteistyö ja vuorovaikutusmenetelmiä Keskustan viihtyisyys ja elinvoimaisuus on kaupunkilaisten ja elinkeinoelämän yhteinen etu. Keskustan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä, jatkuvaa yhteistyötä. Tätä varten luodaan kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin välinen kolmikantayhteistyö. Kaupunkilaisten näkemyksiä kerätään sekä kehittämisohjelmasta keskustan strategisen osayleiskaavatyön yhteydessä että ohjelmasta toteuttavista kehittämishankkeista. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 9
Keskustan kehittämiskonsepti määrittelee keskustan kehittämistavoitteiden mukaisesti keskustan maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen kehittämisen teemoja ja linjauksia, joilla keskustavisio saavutetaan. Konseptin keskeiset kehittämishankkeet käsitellään yksityiskohtaisesti kappaleissa 3.4 Keskustan kehittämisen kulmakivet ja 3.5 Ydinkeskustan kehittämisen kulmakivet. Aluerajaus Keskustaan luetaan Amurin, Tammelan, Näsijärven ja Pyhäjärven väliset alueet. Ydinkeskusta puolestaan määritellään Satakunnankadun, Rautatienkadun, Tampereen valtatien ja Hämeenpuiston rajaamaan alueeseen. Rajausten taustalla ovat alueiden erityispiirteet, kuten kaupunkirakenteen rakeisuus ja tiiveys, palvelujen ja elinkeinojen keskittymät sekä kehittämishankkeiden sijainnit. Keskustan kehittämispotentiaali Keskustan kehittämisen lähtötilanne on suotuisa: Taloustutkimuksen vuonna 2011 ja 2012 tekemien kyselyjen mukaan Tampere on Suomen halutuin asuinpaikka, sillä on hyvä imagoa yritysten piirissä, ja se on suosittu matkailukohteena. Väestön, työpaikkojen ja ostovoiman kasvu edellyttää keskustan kehittämisen jatkamista. Keskustan sijainti kapealla kannaksella tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää järveltä järvelle ulottuvan urbaanin keskustan, jossa kaupunkielämän keskeiset aktiviteetit asuminen, työpaikat, palvelut, kulttuuri, matkailu ja vapaaajantoiminnot sijoittuvat vain runsaan kilometrin säteelle keskustan sydämessä sijaitsevasta Keskustorista. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman väestö ja työpaikkakasvuennusteisiin ei voida vastata yksinomaan täydennysrakentamisella. Kun keskustan elinvoimaa ja vetovoimaa halutaan vahvistaa ja kun täydennysrakentamisen mahdollisuudet ovat rajalliset, on tarpeen hyödyntää keskustan laajentumismahdollisuuksia. Näistä merkittävimmät ovat Pyhäjärven ja valtatien 12 pirstomat Näsijärven rannat sekä keskustaa halkova takapihamainen ratapiha ja sen reunaalueet. Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden kauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kasvaa parissakymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaiseksi. Kulutuksen rakenteen kehitys muuttaa ostovoiman suuntautumista erikoiskaupan ja palveluiden suuntaan (Santasalo, 2009). Ostovoiman kasvu ja kulutuksen rakenteen muutos edistää keskustan palveluiden kehittämistä. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 10
Viiden tähden keskustan kehittämiskonsepti Teemat ja linjaukset Järvenrantakaupunki Keskustaan liittyvät Näsijärven ja Pyhäjärven ranta alueet muodostavat luontevan jatkeen nykyiselle kaupunkirakenteelle. Alueille sijoitetaan valtaosa väestökasvun edellyttämästä asuntotuotannosta. Asuminen veden äärellä nostaa keskustan vetovoimaa asuinpaikkana ja Tampereen profiilia järvenrantakaupunkina. Keskustan tiivistäminen Keskustan täydennysrakentaminen toteutuu pistemäisesti. Tammelassa ja Amurissa pyritään kokonaisvaltaiseen kaupunginosauudistukseen. Täydennysrakentamista ohjaamalla tiivistetään kaupunkirakennetta hallitusti, eheytetään kaupunkikuvaa ja parannetaan julkisten tilojen viihtyisyyttä. Alueiden asukasmäärän kasvu tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tampereen valtimo Radanvarren ympäristöstä muodostetaan keskustan merkittävin uusi työpaikkakeskittymä. Eheyttämällä kaupunkirakennetta luodaan asemaseudusta Tampereen portti, ja keskustan itäja länsiosa saadaan nykyistä paremmin kytkettyä toisiinsa. Asemakeskuksen merkitys toiminnallisena ja ihmisvirtojen solmukohtana korostuu entistä enemmän. Kampuskaupunki Tullin alue liitetään liikenteellisesti ja sitä kehitetään toiminnallisesti osaksi ydinkeskustaan. Kevyenliikenteen yhteyksiä ympäröivään kaupunkirakenteeseen parannetaan, katuverkkoa uudistetaan ja maanalaista pysäköintiä kehitetään. Alueen toiminnallista monipuolistamista tutkitaan. Vetovoimainen ja elävä ydinkeskusta Ydinkeskustasta muodostetaan viihtyisä ja houkutteleva jalankulkupainotteinen alue, joka tukee kaupan ja palveluiden kehittymistä. Kortteleiden kehittämispotentiaali tarjoaa siihen hyvän pohjan. Liikekeskusta laajennetaan Ratinaan ja radan varteen. Keskustan vihreä identiteetti Viherverkkoa kaupungin identiteettitekijänä vahvistetaan. Keskustasta luodaan viihtyisä rantapromenadikaupunki. Jalankulun laatureitit luodaan järveltä järvelle, kaupungista metsään ja harjuihin sekä keskustan halki puistokatuja pitkin. Liikenne kaupunkielämän ehdoilla Liikenne kaupunkielämän ehdoilla on kantava teema. Se painottaa keskustaa kaupan, palvelun, kulttuurin ja asumisen alueena. Keskustan ohittava liikenne sijoittuu sujuvasti Rantaväylälle ja Ratapihankadulle, joilta on yhteys ydinkeskustaa kiertävälle katukehälle. Hämeenkatu toimii jalankulun ja joukkoliikenteen laatukäytävänä. Ydinkeskusta kehitetään kävelypainotteiseksi alueeksi. Viiden tähden keskustan kehittämiskonseptin linjaukset täsmennetään jäljempänä erillisissä maankäyttö, viher ja liikennekonsepteissa. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 11
Maankäyttökonsepti Näsijärven ja Pyhäjärven rannat Kokonaan tai pääosin asumiseen soveltuvia uusia kohteita ovat Ranta Tampella Näsijärven rannalla ja Eteläpuisto lähialueineen Pyhäjärven rannalla. Eteläpuistolle on useita maankäyttövaihtoehtoja. Ratinan etelärannan asuntoalue on lähes valmiiksi rakennettu. Hatanpään jätevedenpuhdistamon alue on tulevaisuuden kehittämiskohde. Ranta Tampella täydentää Lapinniemen ja Naistenlahden rantarakentamisen ketjua Näsijärvellä. Kannaksen eteläpuolella Pyhäjärvellä Viinikanlahtea ympäröivät Eteläpuisto, Ratina ja Hatanpää viimeistelevät järvenrantakaupungin luonteen. Mustalahden satamasta, Onkiniemen luovien alojen keskuksesta ja taidemuseoista sekä Särkänniemen huvipuistosta kehitetään kulttuurin ja vapaa ajanvieton keskittymä. Rantaväylän toteutuessa alueet liittyvät luontevasti keskustaan ja Ranta Tampellaan. Tammela ja Amuri Pyynikin tori Tammelaa ja Amuria leimaa lähiömäisen väljä ja jäsentymätön kaupunkikuva sekä toiminnallinen yksipuolisuus. 1960 ja 1970 luvuilla rakennetut alueet ovat tulleet peruskorjausikään. Täydentämisrakentamisen tarkoituksena on eheyttää kaupunkitila ja parantaa palvelujen ja liiketilojen toimintaedellytyksiä. Tammelan ja Pyynikin torit kunnostetaan viihtyisiksi ja niiden toiminallisuutta kehitetään. Radanvarsi Pääosin työpaikka ja keskustapalvelujen rakentamiseen tarkoitettuja kehittämiskohteita ovat Ratapihankadun ympäristö, Keskusareena ja Tampereen kansi sekä asemakeskus. Tavoitteena on eheyttää radanvarren kaupunkirakennetta ja kaupunkikuvaa sekä lisätä kevyenliikenteen yhteyksiä keskustan itä ja länsiosien välillä. Rautatieaseman rooli seudullisena ja valtakunnallisena eri liikennemuotojen keskusasemana tulee merkittävästi korostumaan. Asemaseudusta on siksi tärkeää tehdä Tampereelle käyntikortti. Tulli Yliopisto, teknologia, kulttuuri ja kongressikeskukset toimivat jatkossakin Tullin kehittämisen vetureina. Alueen tiivisti rakennettu kaupunkiympäristö ja puistomainen kampusalue antavat sille vahvan identiteetin. Keskeinen kehittämistavoite on alueen kevyenliikenteen yhteyksien parantaminen Tammelan, ydinkeskustan ja Kalevan suuntaan. Lisäksi kehitetään alueen katuverkkoa ja pysäköintiä sekä tutkitaan mahdollisuus lisätä alueella asumista. Ydinkeskusta Ydinkeskustaa ostospaikkana kehitetään tasapainoisesti. Sen palvelu ja kaupallista tarjontaa voidaan lisätä tehostamalla keskeisten liikekorttelien käyttöä ja hyödyntämällä alueen kehittämispotentiaalia. Ydinkeskustan liikekeskusta laajennetaan Kyttälästä Ratinaan ja Sorin alueen suuntaan. Viherkonsepti Virkistysalueiden ja julkisten tilojen merkitys kaupunkilaisten viihtyisyyden ja vapaa ajanvieton, matkailun edistämisen ja ylipäätään kaupungin imagon luojana kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Veden läsnäolo kaupunkikuvassa kuuluu keskustan vahvuuksiin. Kosken ja järvien rannat avataan kaupunkilaisille ja vieraille johtamalla kävelyreitti järveltä järvelle ja uusien alueiden lomaan rantoja pitkin. Ruutukaavakeskustan puistomainen luonne vahvistetaan puistokatuja kehittämällä. Vihreä reitistö liittää kaupunkiluonnon, teollisen historiaa ja uudet modernit virkistysrannat sekä toiminnalliset solmukohdat yhteen. Liikennekonsepti Keskustan liikenneverkon rungon muodostavat joukkoliikenteen laatukäytävät, uusi Rantaväylä, Näsinkallion eritasoliittymä, Ratapihankatu ja ydinkeskustaa kiertävä katukehä. Ydinkeskustassa pysäköinti keskitetään maanalaiseen pysäköintiverkkoon. Kävelypainotusta vahvistetaan ydinkeskustassa luomalla hidaskatualueita ja laajentamalla kävelykatuja. Hämeenkatu pääjalankulkukatuna muodostaa tulevaisuudessa kaupunkiraitiotien pääakselin. Näillä ratkaisuilla saadaan tuettua Näsijärven ranta alueiden ja elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä sekä turvallista ja sujuvaa ihmisten arkea. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 12
Rantaväylä, Näsinkallion eritasoliittymä ja Ratapihankatu TASE 2025 liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaan pitkänmatkan liikenne ja seudullinen liikenne ohjataan Tampereen keskustan ohi Kehätien ja Rantaväylän kautta. Rantaväylä on uusi ohitustie. Se korvaa Paasikiven Kekkosentien, jonka toimivuus ja välityskyky ovat tulevaisuudessa riittämättömiä. Tien kapasiteetin merkittävään nostamiseen ei juuri ole edellytyksiä ilman eritasoliittymäratkaisuja. Rantaväylä tunneleineen ja eritasoliittymineen tarjoaa sujuvan reitin seudulliselle liikenteelle jonka lähtö ja määränpääpaikat ovat keskustan ulkopuolella. Tämä keskustan ohittava liikenne kasvaa liikenne ennusteiden mukaan voimakkaimmin. Kehätien ja Rantaväylän kautta ohjattu seudullinen liikenne tukee seuturakenteen kehittymistä mikä on koko seudun elinvoiman kannalta tärkeä tavoite. Rantaväylä keventää keskustan liikennepainetta huomattavasti. Sen kautta ohjautuu iltahuipputuntina nykyisen 35 % sijaan vuonna 2030 noin 60 % Tammerkosken ylittävästä ajoneuvoliikenteestä. Rantaväylä on merkittävin hanke keskustan liikenneverkon toimivuuden ja maankäytön kehittämisen kannalta. Ohitustienä Rantaväylä ei palvele keskustaa parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustan länsiosan saavutettavuuden ja sen maankäytön kehittämisen tueksi tarvitaan Näsinkallion kohdalla maanalainen eritasoliittymä. Liittymästä on suora yhteys keskustan kehälle ja ydinkeskustan maanalaiseen pysäköintiverkkoon. Ratapihankatu on keskustan tärkeä uusi itäinen pääväylä Viinikankadun ja Naistenlahden eritasoliittymän välillä. Ratapihankatu toimii Rantaväylän parina ja tukee keskustakehän toimivuutta erityisesti keventämällä Rautatienkadun kuormitusta. Ratapihankadulta on sujuva yhteys Hämpin parkkiin. Viinikan risteys, joka säätelee keskustaan tulevan ja keskustasta purkautuvan liikenteen, vaikuttaa huomattavasti keskustan liikenteen sujuvuuteen. Ruuhkautumisen estämiseksi tarvitaan toimenpiteitä liikenteen sujuvoittamiseksi. Liikenneverkkoratkaisut tukevat keskustan kehittämistä luomalla edellytyksiä Näsijärven ranta alueen kehittämiseen järvenrantakaupungiksi, tukemalla radan ympäristön kaupunkimaista kehittämistä, vähentämällä keskustan läpikulkevaa henkilöautoliikennettä, parantamalla keskustakehän toimivuutta sekä keskustan länsiosien ja Särkänniemen saavutettavuutta, vähentämällä ympäristökuormitusta ja liikenteen aiheuttamia haittoja kaupunkirakenteeseen ja mahdollistamalla yhteyden ydinkeskustaa palvelevaan maanalaiseen pysäköintiverkkoon. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 13
Keskustakehä, Hämeenkatu ja joukkoliikenne Keskustan ajoneuvoliikenteen rungon muodostavat Tampereen keskustaan johtavat säteittäiset päätiet ja keskustakehä ja sitä täydentävä Ratapihankatu. Ydinkeskustaa kiertävän katukehän muodostavat Hämeenpuisto, Satakunnankatu, Rautatienkatu, Vuolteenkatu ja Tampereen valtatie. Tampereen valtatie välittää keskustan sisäisen liikenteen lisäksi myös seudullista liikennettä. Kehä liitetään Näsinkallion eritasoliittymän välityksellä Rantaväylään ja Erkkilänkadun kautta Ratapihankatuun, jolta on yhteys Rantaväylään. Keskustakehältä etelään suuntautuva liikenne ohjataan Vuolteenkadun, Kalevantien ja Kanslerinrinteen kautta Ratapihankadulle. Kehän kautta ohjataan liikenne ydinkeskustaa palvelevaan pysäköintilaitosten verkostoon. Keskustan katukehä mahdollistaa ydinkeskustan kehittämisen jalankulkupainotteiseksi alueeksi. Katukehän toimivuus varmistetaan kehän kulmapisteissä sijaitsevien risteysten ja kehälle liittyvien katujen risteyskohtien riittävällä kaistatarjonnalla ja liikennevalojen optimoinnilla. Hämeenkatu Tampereen pääliikekatuna ja tärkeimpänä jalankulkuakselina muutetaan vaiheittain jalankulku ja joukkoliikenteen kaduksi. Muutos ei merkittävästi vaikuta henkilöautoliikenteen sujuvuuteen keskustan katuverkossa. Muutoksella sen sijaan parannetaan huomattavasti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kaupunkiraitiotie muodostaa tulevaisuudessa bussiliikenteen kanssa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen rungon. Raitiotien merkitys kaupungin alueellisen ja keskustan kehittämiselle on erittäin suuri. Ensimmäinen raitiolinja rakennetaan Hervannasta keskustaan ja sieltä edelleen Lentäväniemeen. Ydinkeskustassa ensisijaisia reittivaihtoehtoja tai mahdollisesti toisiaan täydentäviä reittejä ovat: 1) Reitti Pirkankatu tai Hämeenpuisto Hämeenkatu Itsenäisyydenkatu on ydinkeskustan kannalta luontevin ratkaisu raitioliikenteen pääreitiksi. Reitin varrelle ja sen vaikutuspiirin keskittyvät kaupalliset palvelut, työpaikat ja asuinalueet. Raitiotie vähentää bussien määrää Hämeenkadulla merkittävästi. 2) Kalevantie Hatanpään valtatie Hämeenkadun (länteen) on toinen reitti, joka liittää Tampereen kannen/areenan, asemakeskuksen, ydinkeskustan länsiosan kaupallista tarjontaa, yliopiston ja Tampere talon raitiotien palvelujen piiriin. Keskustakehä, Hämeenkatu ja joukkoliikenne tukevat keskustan kehittämistä varmistamalla keskustan saavutettavuutta kaikilla kulkumuodoilla, parantamalla joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja kasvattamalla sen käyttöastetta, parantamalla liikenneturvallisuutta ja luomalla edellytyksiä ydinkeskustan viihtyisän ja kävelypainotteisen katuympäristön ja keskustakorttelien kehittämiselle. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 14
Asuntorakentamistarve ja työpaikkavaranto Rakennesuunnitelman 2030 mukaan keskustassa tulee varautua 10 000 asukkaan asuntorakentamistarpeeseen. Uusien alueiden ja täydennysrakentamisen arvioitu asukasmäärä (ks. alla oleva taulukko) asettuu rakennesuunnitelman ennusteessa minimissään 8 500 ja maksimissaan 12 000 asukkaaseen. Kun asumisväljyyden kasvu kattaa puolet asuntorakentamistarpeesta, on keskustan väestön nettokasvu 4 250 6 000 asukasta. Nettokasvun keskiarvo vastaa likimain vuosien 1990 2010 keskustan väestömäärän poikkeuksellisen voimakasta kasvua. Väestömäärä nousi 28 500:sta 33 700:aan eli 5 200 asukkaalla ja palautti keskustan väestöluvun 1980 luvun tasolle. Hanke Väestönmäärä maksimi osuus minimi osuus Ranta Tampella 3600 30 % 3500 41 % Eteläpuisto 1800 15 % 900 11 % Kansi&Areena 970 8 % 330 4 % Ratapihankatu 340 3 % 90 1 % Tammella, Amuri 4000 34 % 2500 29 % Ratina eteläranta 1180 10 % 1180 14 % yhteensä 11890 100 % 8500 100 % huom. Ratinan eteläranta on toteutunut Yksittäisten hankkeiden osalta on huomioon otettava, että Ranta Tampella on suurin yksittäinen uudisrakentamishanke, joka kattaa 30 41 % keskustan asuntorakentamistarpeesta. Asemakaavan toteutuessaan ja VT 12 siirtyessä tunneliin tulee puolet alueen rakennusoikeudesta (150 000 kem 2 ) kaupungin omistukseen. Eteläpuiston ja sen lähialueiden osuus on 11 15 %. Hanke on merkittävä, koska alue on kaupungin omistuksessa. Tammelan ja Amurin osuus on 29 34 %. Alueiden kiinteistöt ovat lähes kokonaan yksityisessä omistuksessa, minkä vuoksi täydennysrakentamisen volyymi voi vaihdella voimakkaasti. Rakennesuunnitelman mukaan asuntorakentamisen määrästä tulisi toteutua 40 % vuoden 2020 mennessä ja loput eli 60 % vuosina 2020 2030. Uusien hankkeiden toteutus asettuu käytännössä tämän vuosikymmenen toiselle puolelle ja pääosa vuosille 2020 2030. Rakennesuunnitelman mukaan keskustalle tavoitellaan 15 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Määrä sisältää poistuvia työpaikkoja korvaavat työpaikat. Työpaikkojen nettokasvu on noin 23 % kokonaismäärästä eli 3 450 kpl. Nettokasvu vastaa likimain keskustan työpaikkamäärän lisäystä vuosina 1990 2010, jolloin työpaikkamäärä kasvoi 33 650:sta 36 900:aan eli 3 250 kpl. Uusien hankkeiden asemakaavojen mukainen työpaikkavaranto (ks. alla oleva taulukko) on 4 000 4 800 työpaikkaa. Varanto vastaa hyvin rakennesuunnitelman kasvutavoitetta. Hanke Työpaikkavaranto maksimi osuus minimi osuus Ranta Tampella 100 2 % 100 3 % Eteläpuisto 300 6 % 200 5 % Kansi&Areena 1900 39 % 1600 40 % Ratapihankatu 1100 23 % 800 20 % Ratina 1440 30 % 1290 32 % yhteensä 4840 100 % 3990 100 % huom. Ratina sisältää kauppakeskuksen ja toimistotalo Uudet alueet ja täydennysrakentaminen tukevat keskustan kehittämistä eheyttämällä ja tiivistämällä kaupunkirakennetta, edistämällä keskustan vetovoimaa asuin, työ ja elinkeinotoiminnan paikkana ja parantamalla rakennettujen alueiden kaupunkikuvaa ja asuinympäristöä. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 15
Virkistysverkko Keskustan virkistysverkkoa kehitetään siten, että vihreys säilyy edelleen keskusta asukkaiden lähettyvillä. Viherpalveluiden tulisi olla monipuolisia ja vastata kaikenikäisten tarpeisiin. Täydennysrakentamisen yhteydessä turvataan, että viheralueita on riittävästi ja niissä on mahdollisuuksia leikkiin, liikuntaan ja oleskeluun. Koskenvarren puistot ja promenadit ovat osa kansallismaisemaa ja keskustan olohuone, johon on keskittynyt runsaasti ravintoloita, hotelleja, julkisia rakennuksia ja kulttuuritiloja. Puistojen historiallisia arvoja vaalitaan. Kosken varren maisemareittejä täydennetään Vapriikista Työnpuistoon sekä pitkällä tähtäyksellä Kirjastonpuistosta Kehräsaarelle. Rantapromenadia Ratinan suvannon itä ja eteläreunalla parannetaan. Ratinanniemen puistosta ja stadionista kehitetään tapahtumien näyttämö. Ratinan suvannon pohjoisranta varataan matkalaivaliikenteelle ja sen etelärannalle sijoitetaan ravintolalaivoja. Nalkalanranta toimii vierasvenesatamana. Laukontorin paviljonki uuden sillan kupeessa palvelee satamatoimintoja ja toimii rantaravintolana. Keskustan puistot ja puistokadut luovat kaupunkirakenteen vihreän rihmaston ja viihtyisän kävely ympäristön. Vanhat puistot ovat tärkeitä toiminnallisia solmukohtia ja yhdessä puistokatujen kanssa myös keskeinen osa kaupunkikuvaa. Katujen puuistutuksia lisätään ottaen huomioon kivikaupungin alkuperäinen luonne. Erityinen kehittämiskohde on Hämeenpuiston monumentaalinen puistoakseli. Puiston aktivoimiseksi ehdotetaan sen jalankulkuakselin jatkamista Tampereen valtatien alitse Pyhäjärven rannalle asti. Hämeenpuiston elävöittäminen edellyttää, että puisto saa uudenlaista sisältöä, paikan historiallista arvoa unohtamatta. Vaihtoehtona voisi olla Taide esplanadi. Järvet ja rantapuistot ovat kaupungin vahvuus. Rantojen vetovoimaisuutta hyödynnetään tarjoamalla monipuolisia virkistysmahdollisuuksia. Ranta Tampellaan, Mustalahteen, ja Särkänniemeen luodaan viihtyisiä rantapromenadeja. Eteläpuiston ja Nalkalan rannoista kehitetään elävä ja monikäyttöinen virkistyspaikka. Viinikan risteyksen parantamisen yhteydessä parannetaan Viinikanojan varrella oleva viheryhteys Pyhäjärveltä Iidesjärvelle. Harjut ja lähimetsät ovat olennainen osa Tampereen kaupunkimaisemaa. Keskustasta on lyhyt matka Pyynikin, Kaupin ja Kalevanharjun metsiin. Metsät ovat läsnä myös kaupunkikuvassa, ja harjut näyttäytyvät monen keskustakadun päätteenä. Metsän läheisyys on voimavara, jota vahvistetaan parantamalla reittejä keskustasta harjuille ja metsään. Tampereen keskusta asumisen erityispiirteinä on mahdollisuus talven ja talviliikunnan monipuolisiin kokemuksiin. Kaupin ja Pyynikin ladut ovat lähellä ja keskustassa on useita luistinratoja ja jääliukumäkiä lapsille. Talvirientoja ja talvisia elämyksiä kehitetään edelleen. Keskustan virkistysverkko tukee keskustan kehittämistä vahvistamalla Tampereen profiilia puistojen kaupunkina, viihtyisänä ja elämyksellisenä oleskelupaikkana, tarjoamalla kaupunkilaisille ja matkailijoille uusia elämyksellisiä kulkureittejä ja palveluja historiallisessa ja luonnonympäristössä ja parantamalla Hämeenpuiston houkuttelevuutta myös liikekeskustassa asioiville. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 16
Maanalainen pysäköinti ja huoltoverkko Ydinkeskustan nykyiset pysäköintilaitokset sijaitsevat keskustakehän varrella tai sen läheisyydessä. Ydinkeskustan pysäköinti on tarkoitus keskittää helposti saavutettaviin maanalaisiin laitoksiin, joilla voidaan korvata osa nykyisistä laitoksista ja vähentää kadunvarsipysäköintiä. Maanalaisella pysäköintiverkostolla ei ole tarkoitus lisätä nykyistä pysäköintitarjontaa muuten kuin uusien maankäyttöhankkeiden osalta. Maanalaisen pysäköintiverkon ensimmäinen laitos on Kyttälässä Hämeenkadun alla sijaitseva Hämpin parkki. Se otettiin käyttöön joulukuussa 2012. Hämpin parkissa on 970 autopaikkaa. Hämpin parkin jatkoksi esitetään Kunkun parkkia ja Frenckellin P laitoksen laajennusta. Laitokset muodostavat pysäköintiverkon rungon. Pitkän tähtäyksen laajennussuuntia ovat Vanhan Keskustan pohjoisosassa Kunkun parkin laajennus ja Hämeenpuiston parkki, molemmat Näsinkallion maanalaiseen eritasoliittymään kytkettyinä. Näsinkallion eritasoliittymän suora yhteys pysäköintiverkkoon vähentää huomattavasti keskustakehän liikennekuormitusta. Hämeenpuiston parkki palvelisi muun muassa Särkänniemeä. Vanhan Keskustan eteläosassa on varauduttu laajentamaan pysäköintiverkkoa Kirkonkadun suuntaan. Laitos palvelisi Laukontoria ja Takon kiinteistöä, jos sen käyttö muuttuisi tulevaisuudessa. Kyttälässä varaudutaan laajentamaan Hämpin parkkia Rautatienkadun alle. Laitosten sijainnit ja laajuus tarkentuvat kun hankkeet tulevat ajankohtaiseksi. Pysäköintiverkon piirissä olevien liikekiinteistöjen ja korttelien huolto on mahdollista sijoittaa pysäköintiverkon alla kulkevaan huoltoverkkoon. Maanalaisesta huollosta päätetään viimeistään pysäköintiverkon toteutusvaiheessa. Keskustahakuinen liikenne ohjataan lyhyintä ja sujuvinta reittiä pysäköinti ja huoltoverkkoon Näsinkallion maanalaisesta eritasoliittymästä, Hämeenpuistosta tai Satamakadulta, Aleksis Kiven kadulta, Pellavantehtaankadulta, Ratapihankadulta ja Tullin alueen suunnasta. Tällöin vähennetään keskustakehän sisäisen katuverkon kuormitusta pysäköinti ja huoltoliikenteellä ja kevennetään keskustakehän liikennepainetta merkittävästi. Maanalainen pysäköinti ja huoltoverkko edistää ydinkeskustan kehittämistä vahvistamalla ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja parantamalla sen saavutettavuutta, tarjoamalla helppokäyttöisen ja miellyttävän pysäköintiympäristön, luomalla edellytyksiä viihtyisän kävelykeskuksen ja keskustakorttelien kehittämiseen, mahdollistamalla nykyisten parkkitalojen muuttamisen mm. liike ja asuinkäyttöön ja mahdollistamalla toimintavarma kiinteistöjen huoltojärjestelmä. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 17
Keskustakorttelien kehittäminen ja liikekeskustan laajentaminen Ydinkeskustan liikepaikat jakautuvat melko tasaisesti Tammerkosken molemmille puolille. Kaupallista tarjontaa voidaan kasvattaa tehostamalla erityisesti Hämeenkadun ja kävelykatujen varrella sijaitsevien korttelien liikekäyttöä. Korttelien läpi tulee rakentaa kauppakäytäviä, joilla ohjataan asiakasvirrat korttelien sisäosiin. Sisäpihojen muuttaminen lämpimiksi sisätoreiksi tuo keskustan jalankulkuympäristöön ympärivuotista viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta. Frenckellin aukion elävöittämiseksi otetaan katutasotilat liike ja palvelukäyttöön. Ydinkeskustan korttelien rakennuskannasta huomattava osa on joko suojeltu tai todettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittäväksi. Tuo rakennusperintö toimii velvoittavana lähtökohtana uudisrakentamiselle, jolta edellytetään korkeaa arkkitehtonista tasoa. Keskustorin pohjoislaidalla sijaitseva Molinin tontti on kaupunkitilan eheyttämishanke. Uudisrakennuksen käyttötarkoituksen tulee vetää mahdollisimman paljon kävijöitä ja tukea keskustorin elämää. Katutasossa voisi olla myös tilaa kaupoille ja ravintoloille. Uudisrakennus tulee sopeuttaa paikan ympäröivään historialliseen rakennuskantaan, erityisesti kirkkoon. Ortodoksisen kirkon edustalla, keskeisellä paikalla sijaitsevasta Sorin aukiosta kehitetään kaupunkiaukio. Kehittämistyön yhteydessä tutkitaan aukion rakentamisvaihtoehtoja. Teollisuustoiminta on siirtynyt viime vuosikymmeninä pois Tammerkosken rannoilta. Jäljellä on enää Takon kartonkitehdas. Sen sijainti aivan kaupungin ytimessä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kiinteistön uudelle käytölle, jos teollinen toiminta lakkaa. Tampereen rautatieasemalla on Suomen toiseksi vilkkain henkilöliikenne. Lisäksi aseman seudulla kohtaavat kaikki maakulkumuodot. Tämä liikenteen solmukohta antaa hyviä lähtökohtia kehittää aseman alueesta liikenteellisesti ja maankäytöllisesti toimiva kokonaisuus Tampereen kansi ja Areena hankkeen jatkeeksi. Tampereen rautatieaseman aluekokonaisuudesta muodostetaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen yhteissuunnittelualue ja yhteishanke, jossa osapuolet laativat kokonaissuunnitelman rautatieaseman ja ratapihan aluekokonaisuuden kehittämiseksi ja ohjelmoivat sen toteutuksen. Tampereen kansi ja Areena, Ratinan kauppakeskus ja Sorin aukio muodostavat uuden palvelukeskittymän Koskikeskuksen ja Kyttälän välittömässä läheisyydessä. Ratinan kauppakeskus on ydinkeskustan suurin yksittäinen hanke. Ratinan kauppakeskuksen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat Tampereen seudun muihin kauppakeskittymiin. Keskustakorttelien kehittäminen ja liikekeskustan laajentaminen vahvistaa Tampereen ydinkeskustan aseman koko seudun keskuksena, edistää liikekeskustan vetovoimaa ja kilpailukykyä, takaa tasapainoisen kehityksen ydinkeskustan itä ja länsiosan välillä ja tarjoaa viihtyisän ja elämyksellisen oleskeluja ostosympäristön. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 18
Kävelykeskusta Ydinkeskusta kehitetään jalankulkupainotteiseksi hidasliikennealueeksi, jossa kävely on ensisijainen ja houkutteleva liikkumismuoto. Tammerkoski ja Hämeenkatu jakavat keskustakehän rajaaman ydinkeskustan neljään lohkoon. Lohkosta toiseen siirrytään ajoneuvolla katukehän kautta. Ydinkeskustan sisäinen katuverkko koostuu perinteisistä korttelikaduista, kävelypainotteisista hidaskaduista ja kävelykaduista. Lounaislohkon katuverkko pysyy nykyisellään siltä osin kun Takon tehtaan toiminta sen edellyttää. Kävelykeskustan valtasuonen muodostaa Hämeenkatu, joka muutetaan vaiheittain jalankulku ja joukkoliikenteen kaduksi. Ensimmäinen toteutusvaihe (2014 2020) käsittää Hämeenkadun itäpään Hatanpään valtatien ja Rautatienkadun välillä. Joukkoliikenne perustuu tuolloin bussiliikenteeseen. Hämeenkadun länsiosassa säilyy ajoneuvoliikenteen ja pyöräilyn järjestelyt nykyisellään. Toisessa vaiheessa (2020 2030) Hämeenkatu muutetaan kokonaisuudessaan joukkoliikenteen ja jalankulun pääkaduksi, jossa kulkee raitiotie ja bussiliikennettä. Muutoksen ajankohtaan vaikuttaa Rantaväylän, keskustakehän parantamistoimenpiteiden ja Kunkun parkin valmistuminen. Kaupunkiraitiotien lisäksi on huomattava määrä bussiliikennettä. Linjamuutoksilla pyritään keventämään Hämeenkadun liikennepainetta siirtämällä osa linjoista kulkemaan keskustakehän kautta. Viimeistään tässä vaiheessa voidaan luopua keskustorin terminaalista. Toteutuksen kolmannessa vaiheessa (2030 ) raitiotieverkko on laajentunut, ja se kulkee myös Hatanpään valtatiellä. Tässä vaiheessa bussiliikenteen määrä keskustassa on vähäinen nykyiseen verrattuna. Kävelykatuja laajennetaan siten, että Kyttälän läpi johdetaan Tuomiokirkonkatu kävelykatuna Sorin aukiolle ja luodaan näin houkutteleva ja virikkeellinen reitti Tampereen kannen ja Areenan sekä Hämeenkadun välille. Toinen kävelykatujen laajennus, joka olennaisesti tukee jalankulkureitistön keskittymistä, on Aleksis Kiven kadun kävelykadun jatke Hallituskadulta Laukontorille. Kävelykeskuksen runkoverkko täydennetään korttelien läpi johdetuilla kujilla, mikä on erityisen tärkeä Vanhassa keskustassa, jossa korttelikoko on suuri. Nyt tähtäimessä oleva kävelykatuverkko vahvistaa Hämeenkatu pääostoskatuna, mutta säilyttää ydinkeskustan kahtiajakoa. Tilanne voisi muuttua merkittävästi jos Takon tehdaskiinteistö saisi uuden käytön. Tällöin avautuisi mahdollisuus muodostaa toinen länsi itäsuuntainen kävely yhteys Hallituskadulta tehdaskiinteistön läpi ja kosken yli Verkatehtaankadulle. (ks. kartta s. 20) Ydinkeskustan pyöräilyverkko muodostaa solmukohdan keskustan pyöräilyverkossa. Verkon jatkuvuus ydinkeskustan läpi ja ydinkeskustan sisäinen reitistö ovat pyöräilyn edistämisen kannalta erityisen tärkeitä. Pyöräilyn aseman selkeyttämiseksi ja sen toimintaedellytysten turvaamiseksi laaditaan yleissuunnitelma tavoitellun kävelykeskustan pohjalta. Kävelykeskusta tukee ydinkeskustan kehittämistä parantamalla ydinkeskustan houkuttelevuutta, katutilojen esteettömyyttä ja äänimaisema, luomalla jalankulkuvirtojen keskittämisellä hyvät edellytykset kaupan ja palvelujen kehittämiselle, vahvistamalla Tampereen profiilia viihtyisänä ja elämyksellisenä oleskelu ja ostospaikkana ja turvallisena jalankulku ja pyöräily ympäristönä. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 19