Ilmasto-ohjelman taustatekijät



Samankaltaiset tiedostot
Luonnos VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

Esimerkkejä Vihdissä jo toteutetuista ilmastotoimenpiteistä. Hanna Keinänen tammikuu 2016

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta strategiaan

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen Johanna Taskinen

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Hiilineutraalit kunnat

Ihmisen paras ympäristö Häme

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lappeenrannan kaupungin liittyminen hiilineutraalit kunnat (HINKU) verkostoon. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan esitys 11.2.

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiatehokkuus hankinnoissa

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

e-toimisto Kymenlaakso

Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti. Elina Ojala, Motiva Oy

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä , Lahti Pia Outinen

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Edessä väistämätön muutos

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi,

1. ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA 3 2. SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI VISIO JA YHTEINEN TAHTOTILA.9 4. TAVOITTEET..

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

Suunnitelmat tammi-huhti

Haminan ilmasto- ja energiaohjelma Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen Johanna Taskinen

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto Outi Aalto

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Kalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin

Transkriptio:

Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009

Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan Kioton pöytäkirjassa ja EU:n taakanjakosopimuksessa sovitut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. Marraskuussa 2008 hyväksyttiin uusi kansallinen ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti vuoteen 2050. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on EU:ssa annettu maakohtaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. EU on sitoutunut vähentämään päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Jos päästöjen vähentämisestä saadaan aikaan maailmanlaajuinen sopimus, on EU sitoutunut vähentämään päästäjä 30 prosenttia. Päästötavoitteen saavuttamiseksi ei riitä pelkästään teollisuuden ja energiantuotannon toimenpiteet vaan myös kunnilla on merkittävä rooli päästöjen vähentämistoimien toteuttamisessa mm. omalla esimerkillään. Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset Lappeenrannassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä on aloitettu suunnittelemaan vuonna 2007 laaditun selvityksen Lappeenrannan kaupungin kasvihuonekaasupäästötaseesta ja esitys päästöjen vähentämispotentiaalista vuoteen 2020 pohjalta. Tavoitteena on ollut laatia ilmasto-ohjelma, joka sisältää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet. Ilmasto-ohjelman tausta-aineistona on käytetty työryhmätyöskentelyn yhteenvetoja sekä konsulttien tekemään ilmastoraporttia. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 28.1.2008 päättänyt, että Lappeenrantaan laaditaan ilmasto-ohjelma. Ilmasto-ohjelman laatiminen on toteutettu Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien vuoden mittaisena yhteishankkeena. Ilmasto-ohjelma on toimintaohjelma Ilmasto-ohjelma on toimintaohjelma (kaavoitus, maanhankinta, rakentamisen ohjaaminen, liikenne, energiankulutus, kasvatus), joka ohjaa Lappeenrannan kaupungin toimia energiatehokkaammiksi ja ilmastomuutoksen huomioivaksi. Toimintaohjelma liittyy kiinteästi kaupungin energiansäästöohjelmaan. Hankkeen myötä kuntien henkilöstön ja kuntalaisten tietoisuus kasvaa ja uudet ilmastomuutoksen huomioivat toimintatavat otetaan käyttöön kuntaorganisaatiossa. Tämän myötä toimintatavat muuttuvat energiatehokkaammiksi, kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja kuntaorganisaatio säästää kustannuksia pienentyneiden energiakustannusten myötä. Energiansäästösopimus Energiansäästösopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja muun valaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkko ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Kaupungin energiansäästön kokonaistavoite 15 461 GWh:n energiamäärä vuoden 2016 loppuun mennessä. Ilmasto-ohjelman hyväksyminen ja päivittäminen Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman luonnos lähtee lautakuntiin lausuntokierrokselle ja sen jälkeen valtuuston hyväksyttäväksi. Kuntalaisille annetaan myös mahdollisuus tutusta ja kommentoida kaupungin ilmasto-ohjelmaa kaupungin nettisivuilla. Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman päivitetään 4 vuoden välein, valtuustokauden alussa.

Ilmasto-ohjelman tavoitteet: Lappeenrannan kaupunki haluaa toiminnassaan huomioida vaikutuksensa kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastonmuutokseen sekä vähentää päästöjen määrää tavoitteellisesti. Lappeenrannan kaupunki vähentää alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tämän saavuttamiseksi kaupunki asettaa seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuosille 2009 2020. 1. Maankäyttö tiivistyy, jolloin yhdyskunnan liikkumistarve ja energiantarve pienenee. 2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. 3. Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä jatketaan. 4. Kaupungin omien toimien energiankäyttö on vähentynyt jo vuoteen 2016 mennessä vähintään 9 prosenttia vuoden 2005 tasosta. 5. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. 6. Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ilmastovaikutukset. 7. Luodaan päiväkoteihin ja oppilaitoksiin ympäristöjärjestelmät. 8. Kaupungintyöntekijät tietävät työtehtäviensä ja valintojensa vaikutukset ilmastonmuutokseen. 9. Kaupunkilaiset tietävät oman toiminnan ja valintojen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. 10. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin varaudutaan.

4 1. Maankäyttö tiivistyy, jolloin yhdyskunnan liikkumistarve ja energiantarve pienenee. Keskustan tiivistäminen Osa- ja aluekeskusten tiivistäminen (Joutseno, Lauritsala, Voisalmi ja Sammonlahti) Kevyenliikenteen väylien parantaminen Joukkoliikennepalveluiden kannalta riittävä aluetehokkuus maankäytössä Uudet kauppakeskukset ja vapaa-ajan keskukset sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikenteen saavutettaviin paikkoihin Arvioidaan kaavoituksen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, valitaan vaikutuksiltaan parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut Kevyenliikenteen verkoton pituus (km) Joukkoliikenteen käyttöaste Asukastiheys asemakaavoitetulla alueella 2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. Suunnittelussa huomioidaan kevyen- ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen. Kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä vähennetään Kaikki toimialat Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus joka 5. vuosi Liikennetutkimus joka 10. vuosi Taloudellisen ajotavan kurssit, osallistujamäärät Joukkoliikenteen käyttäjämäärät Kevyenliikenteen verkoston pituus (km) Kaupungin omistamat, vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät ajoneuvot, (kpl) Kaupungin omien autojen polttoaineen kulutus (l/km)

5 3. Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä jatketaan. Biovoimalaitoksen turpeen osuus enintään 30 % v. 2020 Kaukolämpöhäviöiden pienentäminen (optimointi ja saneeraus) Kaukolämmön käyttöasteen nosto Tuulivoima osuuden kasvattaminen Hyötytuuli Oy:ssä Biokaasun käyttömahdollisuuksien lisääminen Turpeen osuus polttoaineista (%) Kaukolämpölämpöhäviöiden pienentyminen (%) Kaukolämmönkäyttöaste, uudet liittymät (kpl) Tuulivoima osuus Hyötytuuli Oy:ssä (%) Biokaasun osuus koko energiankäytöstä (%) Lpr:n energia Lpr:n energia ja Lpr:n energia Lpr:n energia Lpr:n energia ja 4. Kaupungin omien toimien energiankäyttö on vähentynyt jo vuoteen 2016 mennessä vähintään 9 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Toteutetaan Lappeenrannan kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet Energiatehokkaiden toimintatapojen käyttöönotto kaikissa toimissa ja toimipaikoissa Kaikki toimialat ja toimitilat Kaikki toimialat Kulutusseurantatiedot kohteittain (Mwh/a) Energiansäästöä hankkeiden toteutuminen (kpl/a) Kulutustietojen raportointi vuosittain Motiva Oy:lle Kulutusmuutoksien läpi käynti vähintään 3 kertaa vuodessa (energiatyöryhmä)

6 5. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Korjaus- ja uudisrakentamisessa lisättävä energiatehokkuutta Ohjausta ja neuvontaa energiatehokkaista ratkaisuista korjaus- ja uudisrakentamisessa Energiasäästön toteuma (Mwh/a) Koulutustilaisuuksien määrä (kpl) ja Kaupunkiyhtiöt 6. Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ilmastovaikutukset. Hankintojen energiatehokkuusohjeet Hankintatoimi Energiatehokkuusohjeet sisällytetään osaksi hankintaohjeistusta Hankintatoimi Henkilöstön koulutus Hankintatoimi Hankintojen vaikutukset kasvihuonekaasupäätöihin joka 4. vuosi 7. Luodaan päiväkoteihin ja oppilaitoksiin ympäristöjärjestelmät. Ympäristöjärjestelmien rakentaminen Ympäristöjärjestelmien määrä Opetus- ja kasvatustoimi

8. Kaupungintyöntekijät tietävät työtehtäviensä ja valintojensa vaikutukset ilmastonmuutokseen 7 Kaupungin henkilöstöä neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Ilmastokysely kaupungin henkilöstölle joka 4. vuosi Lappeenrannan alueella toimivien yritysten energiatehokkuussopimusten määrä (Motiva Oy) joka toinen vuosi. Järjestettyjen tilaisuuksien määrä 9. Kaupunkilaiset tietävät oman toiminnan ja valintojen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Kaupunkilaisia neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Koulutustilaisuuksien määrä Kaikki toimialat 10. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin varaudutaan. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit (sopeutuminen) Liikenneväylien suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin Vesihuolto turvataan myös ääriolosuhteissa Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset otetaan huomioon kaupungin valmiussuunnitelmassa ja toimialojen riskikartoituksissa. Tunnistetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysriskit ja varaudutaan niihin Lpr:n Vesi oy Kaikki toimialat Sosiaali- ja terveystoimiala

8 Konkreettisia toimenpiteitä 1. Maankäyttö tiivistyy, jolloin yhdyskunnan liikkumistarve ja energiantarve pienenee. Maankäytössä tiiveys ja eheyttäminen suunnittelun pääkohtia Hyödynnetään ja täydennetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Keskustan kehittäminen (kävelypainotteisuus) ja palveluiden lisääminen Kauppakeskusten ja vapaa-ajan toimien sijoittaminen joukkoliikenteen saavutettavuuteen Osa- ja aluekeskusten kehittäminen ja tiivistäminen 2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. Järjestetään taloudellisen ajotavan kursseja kaupungin henkilöstölle ja kuntalaisille Motivoidaan ihmisiä työmatkaliikuntaan erilaisin kampanjoin ja tarjotaan mahdollisuus esim. työsuhdepolkupyörään. Hiekoitus ja auraus on kevyenliikenteenväylillä hoidettu pääsääntöisinä töihin meno aikoina. Toimitaan kaupunkina esimerkkinä vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankinnassa. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisätään -> käyttäjämäärät kasvuun Joukkoliikennettä suunnitellaan alueellisena kokonaisuutena Henkilöautosuoritteen väheneminen, polttotekniikoiden kehittyminen sekä biopolttoaineiden käyttö. 3. Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä jatketaan. Maksimoidaan puupohjaisten polttoaineen käyttö uudella tehtaalla Kaukolämpöhäviöiden pienentäminen Tuulivoimaosuuden lisääminen Teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Kaukolämpöverkon markkinointi Tuulivoiman käyttömahdollisuuden selvittäminen Saimaalla Selvitetään aktiivisesti vaihtoehtoisten energiamuotojen hyödyntämistä 4. Kaupungin omien toimien energiankäyttö on vähentynyt jo vuoteen 2016 mennessä vähintään 9 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Toteutetaan energiatehokkuussopimuksen mukaiset kiinteistöjen energiakatselmukset ja toteutetaan tarpeelliseksi todetut toimenpiteet Laaditaan ohjeistus energiatehokkaista toimintatavoista kullekin yksikölle (valaistus, tietokoneet, tulostimet, ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet jne.) Ilmastotyöryhmän perustaminen Kehitetään palkitsemissysteemi energiansäästäjille.

9 5. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Rakennuslupien ohjauksessa ja neuvonnassa lisätään tietoa matalaenergiaratkaisuista sekä uusiutuvienenergia ratkaisujen käytöstä. Pientalorakentajille ja tontin ostajille järjestetään koulutusta uusiutuvista energialähteistä ja energiansäästöstä Kaupungin omassa rakentamisessa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen rakennusten sijoittelussa ja suuntaamisessa 6. Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ilmastovaikutukset. Laaditaan uudet hankintaohjeet Annetaan toimialoille koulutusta 7. Luodaan päiväkoteihin ja oppilaitoksiin ympäristöjärjestelmät. Ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen painottaminen opetussuunnitelmassa Ympäristöjärjestelmän rakentamisen edellytykset Energian ja paperin säästämisen periaatteet 8. Kaupungintyöntekijät tietävät työtehtäviensä ja valintojensa vaikutukset ilmastonmuutokseen Laaditaan kaupungin työntekijöille "Työntekijän käsikirja", missä käsitellään energiatehokkuutta ja yksittäisen työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentämiseen. Laaditaan kuntalaisille vastaava opas, missä on käytännön esimerkkejä kotitalouksien mahdollisuudesta vähentää energiankulutusta ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjä. Järjestetään yleisöluentotilaisuuksia, tapahtumia ja haastekampanjoita. 9. Kaupunkilaiset tietävät oman toiminnan ja valintojen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Tiedottaminen ja opastaminen Tehostetaan jätteiden lajittelua, otetaan käyttöön kaikissa kiinteistöissä Laaditaan opas jaettavaksi kotitalouksiin 10. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Ranta-alueilla määritellään rakennusten lattiataso riittävän korkealle huomioiden tulvariski Päivitetään kaupungin valmiussuunnitelmat ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden.