Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto

Samankaltaiset tiedostot
The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.

The (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Kurkotellen kohti kielioppia

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli

Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,

Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Fone+ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Pro gradu Anna Puupponen

Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,

XXIXFonetikan Päivät Espoo

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

Sisällönanalyysi. Sisältö

Mitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA

TIETOSUOJAILMOITUS TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUKSESSA KERÄTYN AINEISTON KÄYTÖSTÄ

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat

Nominaalit ja verbaalit

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Puheenkäsittelyn menetelmät

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ

Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

Publications by Matti Miestamo

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen

3. Prosodic Model -malli

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Aika keskiviikko , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA

Ilmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot. ITK Hämeenlinna Joanna Ovaska #itk2014 #foorumi528

(yhteisartikkeli- tai kirja; toimitustyö)

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun.

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT

Laskelmia uudenvuodenpuheista

General studies: Art and theory studies and language studies

OPINNÄYTETYÖ. Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa

Kielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS

Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Sanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen.

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Transkriptio:

2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli Lauseiden rinnastaminen Ei-manuaalinen prosodia Annotoitu videomateriaali Videon tietokonenäköanalyysi Keskustelut kielenoppaiden kanssa Prosodian ja syntaksin suhde lauserinnastuksessa on suhteellisen systemaattinen. XXIX Fone;ikan päivät Otaniemessä 20.- 21. maaliskuuta 2015 JANTUNEN, T. 2015. Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu 2015. LUZARDO, M., Viitaniemi, V., Karppa, M., Laaksonen, J. & Jantunen, T. 2014. Es;ma;ng head pose and state of facial elements for sign language video. Teoksessa O. Crasborn, E. EVhimiou, E. Fo;nea, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (toim.), Proceedings of the 6th Workshop on the Representa5on and Processing of Sign Languages: Beyond the Manual Channel, 105-112. Paris: ELRA. PFAU, R. & Quer, J. 2010. Nonmanuals: Their gramma;cal and prosodic roles. Teoksessa D. Brentari (toim.), Sign languages: A Cambridge language survey, 381-402. Cambridge: Cambridge University Press. TANG, G. & Lau, P. 2012. Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, 340-365. Berlin: Mouton De Gruyter. 3 4 Viitekehys Funktionaalis typologisesti värittynyt deskriptiivinen syntaksi Kielellisten ilmiöiden merkityslähtöistä, omaehtoista ja tarkkaan kuvaukseen pohjaavaa analyysia, jossa hyödynnetään laajan kieliä vertailevan tutkimuksen tuloksia. Viittomakielten fonetiikka Viittomakielen tuottamisen, välittymisen ja havaitsemisen tarkastelua, kuvausta ja mittausta mahdollisimman matalalla abstraktiotasolla. CRASBORN, O. 2012. Phone;cs. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, 4-20. Berlin: Mouton De Gruyter. DIXON, R. M. W. 2010. Basic Linguis5c Theory. Vol. 1, Methodology. Oxford: Oxford University Press. JANTUNEN, T. 2011. FoneeFsen viiloman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto Laajemmasta materiaalista erotettu monikuvakulmainen videomateriaali, jonka kokonaiskesto noin 45 minuuttia 5 äidinkielistä viittojaa Kahden osallistujan kerrontaja keskustelutilanteita Annotoituna kieliopillisia ja prosodisia ilmiöitä Prosodisten ilmiöiden tietokonenäköpohjainen jatkoanalyysi (40 minuutille aineistoa) JANTUNEN, T. 2015. Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu 2015. LUZARDO, M., Viitaniemi, V., Karppa, M., Laaksonen, J. & Jantunen, T. 2014. Es;ma;ng head pose and state of facial elements for sign language video. Teoksessa O. Crasborn, E. EVhimiou, E. Fo;nea, T. Hanke, J. Hochgesang, J. Kristoffersen & J. Mesch (toim.), Proceedings of the 6th Workshop on the Representa5on and Processing of Sign Languages: Beyond the Manual Channel, 105-112. Paris: ELRA. PFAU, R. & Quer, J. 2010. Nonmanuals: Their gramma;cal and prosodic roles. Teoksessa D. Brentari (toim.), Sign languages: A Cambridge language survey, 381-402. Cambridge: Cambridge University Press. 1

5 6 Menetelmä Annotoidun ja tietokonenäköpohjaisesti käsitellyn videoaineiston läpikäynti useamman kerran ja useamman tutkijan voimin. Erilaisten rinnastustapausten identifiointi ja edustavien esimerkkien valinta (n=50). Esimerkeistä keskustelu äidinkielisten viittojien kanssa. Äidinkielisiltä viittojilta saatujen lisäesimerkkien dokumentointi. Esimerkkien analyysi laadullisesti ELAN-ohjelmassa. Lauserinnastuksen päätyypit SVK:ssa Semanttinen tyyppi Merkitön rakenne Merkkinen rakenne additiivi ( ja ) konjunktiot MYÖS, PLUS [POIKA ITKEÄ] [TYTTÖ NAURAA] [POIKA ITKEÄ] MYÖS [TYTTÖ NAURAA] kontrastiivi ( mutta ) konjunktio MUTTA [POIKA ITKEÄ] MUTTA [TYTTÖ NAURAA] [POIKA ITKEÄ] [TYTTÖ NAURAA] disjunktiivi ( tai ) konjunktio TAI [POIKA ITKEÄ] TAI [TYTTÖ NAURAA] [POIKA ITKEÄ] [TYTTÖ NAURAA] CRASBORN, O. & Sloetjes, H. 2008. Enhanced ELAN func;onality for sign language corpora. Teoksessa Proceedings of the 3rd Workshop on the Representa5on and Processing of Sign Languages: Construc5on and Exploita5on of Sign Language Corpora, 39-43. Paris: ELRA. DIXON, R. M. W. 2010. Basic Linguis5c Theory. Vol. 1, Methodology. Oxford: Oxford University Press. JANTUNEN, T. 2015. Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu 2015. JANTUNEN, T. & De Weerdt, D. 2015. The coordina;on of clauses in Finnish Sign Language. Vertaisarvioin;in tarjolu konferenssiabstrak;, tammikuu 2015. DAVIDSON, K. 2013. And or or : General use coordina;on in ASL. Seman5cs & Pragma5cs 6(4), 1-44. GAST, V. & H. Diessel 2012. The typology of clause linkage: Status quo, challenges, prospects. Teoksessa V. Gast & H. Diessel (toim.), Clause Linkage in cross- linguis5c perspec5ve: Data- driven approaches to cross- clausal syntax, 1 36. Berlin: Mouton De Gruyter. HASPELMATH, M. 2007. Coordina;on. Teoksessa T. Shopen (toim.), Language typology and syntac5c descrip5on: Complex construc5ons. Volume 2, 1-51. Toinen painos. Cambridge: Cambridge University Press. JANTUNEN, T. 2015. Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu 2015. TANG, G. & Lau, P. 2012. Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, 340-365. Berlin: Mouton De Gruyter. 7 8 Prosodiset tutkimuskysymykset 1. Millainen on ei-manuaalinen prosodia (so. kehon, pään ja kasvojen kerrosteinen toiminta) lauserinnastuksen tunnusmerkittömissä rakenteissa? 2. Miten prosodia muuttuu, kun tunnusmerkittömät konjunktiorakenteet (kontrastiivit ja disjunktiivit) tuotetaan tunnusmerkkisinä rakenteina? Tutkimuskysymys 1 tulosten yhteenveto Semanttinen tyyppi Merkitön rakenne Prosodinen erityispiirre additiivi ( ja ) kontrastiivi ( mutta ) disjunktiivi ( tai ) konjunktio MUTTA konjunktio TAI pään sivusuuntainen kallistusliike, joka sitoo lauseet kokonaisuuksiksi pään syvyyssuuntainen liike konjunktioviittoman MUTTA aikana pää ja/tai keho liikkuvat TAI-viittoman aikana sivusuunnassa viittomatilan yhdestä paikasta toiseen paikkaan PFAU, R. & Quer, J. 2010. Nonmanuals: Their gramma;cal and prosodic roles. Teoksessa D. Brentari (toim.), Sign languages: A Cambridge language survey, 381-402. Cambridge: Cambridge University Press. SANDLER, W. 2012. Visual prosody. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, 55-76. Berlin: Mouton De Gruyter. TANG, G. & Lau, P. 2012. Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, 340-365. Berlin: Mouton De Gruyter. DAVIDSON, K. 2013. And or or : General use coordina;on in ASL. Seman5cs & Pragma5cs 6(4), 1-44. JANTUNEN, T. 2015. Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu 2015. TANG, G. & Lau, P. 2012. Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, 340-365. Berlin: Mouton De Gruyter. 2

9 10 Esimerkki 1 disjunk;ivi ( tai ) Esimerkki 2 kontras;ivi ( mula ) 11 12 Esimerkki 3 kontras;ivi ( mula ) Esimerkki 4 addi;ivi ( ja ) 3

13 14 Tutkimuskysymys 2 tulosten yhteenveto Esimerkki 5 addi;ivi ( ja ) Semanttinen tyyppi Merkkinen rakenne Prosodinen erityispiirre kontrastiivi ( mutta ) normaalin pään liikkeen korostaminen, kehon liikkeen (prominentinpi) mukaantulo [POIKA ITKEÄ] Ø [TYTTÖ NAURAA] disjunktiivi ( tai ) [POIKA ITKEÄ] Ø [TYTTÖ NAURAA] normaalin kehon ja/tai pään liikkeen jopa liioittelu korostaminen DAVIDSON, K. 2013. And or or : General use coordina;on in ASL. Seman5cs & Pragma5cs 6(4), 1-44. GAST, V. & H. Diessel 2012. The typology of clause linkage: Status quo, challenges, prospects. Teoksessa V. Gast & H. Diessel (toim.), Clause Linkage in cross- linguis5c perspec5ve: Data- driven approaches to cross- clausal syntax, 1 36. Berlin: Mouton De Gruyter. JANTUNEN, T. 2015. Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu 2015. TANG, G. & Lau, P. 2012. Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, 340-365. Berlin: Mouton De Gruyter. 15 Esimerkki 6 merkitön ja merkkinen kontras;ivirakenne [ ( auttaa) KYLLÄ ] b [ MUTTA 16 Esimerkki 7 merkkinen disjunk;ivirakenne NYT (ei ole enää ) ] [ VANHA] [ MUKAVA ] TUTTU KUURO [MENNÄ-LUO ] [ VÄSYNYT ] 4

17 Diskussio ja loppusanat Disjunktiivisella ja kontrastiivisella lauserinnastuksella on distinktiivinen ei-manuaalinen prosodia SVK:ssa (vrt. Davidson 2013). Additiivisen lauserinnastuksen osalta ei-manuaalinen prosodia ei ole yhtä yksiselitteinen, mutta pään sivusuuntaisella kallistusliikkeellä on siinä tärkeä rooli, kuten lausekoheesion ylläpitämisessä yleensäkin (ks. Pfau & Quer 2010). Manuaalisten merkitsinten poissaolo kasvattaa ei-manuaalisen prosodian roolia lauserinnastuksessa (Tang & Lau 2012). Prosodian ja syntaksin yhteispeli on SVK:n lauserinnastuksessa suhteellisen systemaattista (ks. Sandler 2012). DAVIDSON, K. 2013. And or or : General use coordina;on in ASL. Seman5cs & Pragma5cs 6(4), 1-44. GAST, V. & H. Diessel 2012. The typology of clause linkage: Status quo, challenges, prospects. Teoksessa V. Gast & H. Diessel (toim.), Clause Linkage in cross- linguis5c perspec5ve: Data- driven approaches to cross- clausal syntax, 1 36. Berlin: Mouton De Gruyter. JANTUNEN, T. 2015. Clausal coordina;on in Finnish Sign Language. Julkaistavaksi tarjolu käsikirjoitus, tammikuu 2015. PFAU, R. & Quer, J. 2010. Nonmanuals: Their gramma;cal and prosodic roles. Teoksessa D. Brentari (toim.), Sign languages: A Cambridge language survey, 381-402. Cambridge: Cambridge University Press. SANDLER, W. 2012. Visual prosody. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, 55-76. Berlin: Mouton De Gruyter. TANG, G. & Lau, P. 2012. Coordina;on and subordina;on. Teoksessa R. Pfau, M. Steinbach & B. Woll (toim.), Sign language: An interna5onal handbook, 340-365. Berlin: Mouton De Gruyter. Kiitos! ProGram-projekti (Aspects of the prosody and grammar of FinSL), Suomen Akatemia, 2013 2018, http://users.jyu.fi/~tojantun/program/ CoBaSiL-projekti (Content-based video analysis and annotation of FinSL), Suomen Akatemia, 2011 2014, http://research.ics.aalto.fi/cbir/cobasil/ 5