Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014

Transkriptio

1 Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014

2 Tässä työpajassa Mitä mul1modaalisuus tarkoi#aa ja mitä alalla tutkitaan? Esimerkki tutkimuksesta Videoaineiston analyysiä Pienryhmätyö vii#omakielisten yhteisöjen mul1modaalisista käytänteistä

3 Mul1modaalisuus vuorovaikutuksessa Tu#ua ja arkista toimintaa. Asiat tulevat esille, kun jokin menee pieleen tai joku toimii hölmös1.

4 Monomodaalisuus?

5 Mul1modaalinen näkökulma jotain uu#a, jotain vanhaa. (- - ) all discourse is mul1modal. (Scollon & Levine 2004) DISKURSSI/ DISCOURSE? MULTI- WHAT? MULTI- MIKÄ?

6 Jotain uu#a Teks1n vallasta kuvan aikakauteen:... a linguistic theory cannot provide a full account of what literacy does or is; language alone cannot give us access to the meaning of the multimodally constituted message; language and literacy now have to be seen as partial bearers of meaning only. (Kress 2003: Literacy in the New Media Age) Pohdi omaa arkeasi: Miten merkitys rakentuu esim. peleissä, Messengerissä/Skypessä, verkkolehdissä?

7 Mul1- mikä?

8 Kommunikoin1kanava ja kommunikoin1väline Kommunikointikanava (Mode) kommunikoinnin vakiintunut, järjestynyt tapa, esim. eleet, kirjoitus, kuva. Kehittyvät ja muuttuvat vuorovaikutuksessa eli sosiaalinen lähtökohta. kommunikointikanava voi käyttää erilaisia välineitä, esim. teksti kirjassa, tietokoneella, ilmoitustaululla. Kommunikointiväline (Medium) kuinka esim. kuva välittyy, esim. kirja, DVD. Kanavat ja välinee kietoutuvat toisiinsa, joskus vaikea tietää, kummasta on kysymys ja missä menee rajat. HYBRIDIT

9 Mul1modaalisuus vuorovaikutuksessa...gesture, gaze etc. can play a superordinate or an equal role to the mode of language in interaction, and therefore, these modes are not merely embellishments to language. (Norris 2004) Käytämme jatkuvas1 hyvin erilaisia semioo]sia resursseja toiminnassamme. Resurssit toimivat yhtä aikaa, kieli on (vain) yksi resurssi muiden joukossa. (suomeksi aiheesta Haddington & Kääntä 2011)

10 Kommunikoin1kanavia (Norris 2004) puhuttu kieli eleet tilankäyttö asento ilme pään liike katse musiikki (kehollinen tai ei-kehollinen) teksti (kehollinen tai eikehollinen) asettelu, layout Mitä puu#uu? spoken language gestures proxemics posture expression head movement gaze music (embodied or disembodied print (embodied or disembodied layout What s missing?

11 Käy#äjäyhteisö ja kommunikoin1kanava Mitä enemmän käytetään, sitä hienopiirteisemmäksi toiminta tulee Ihmisen tarve säätää ja hioa toisaalta hajoi#aa ja sekoi#aa jae#u kul#uurinen käsitys kanavan käytöstä (säännöt, säännöt, intressit) Pohdi&avaa: Eleet ja viitotut kielet (mm. Kress & Van Leeuwen 2001)

12 Esimerkkejä kävely kynsilakka eleet viitotut kielet (Kress & van Leeuwen 2001: )

13 Semioo]set resurssit Tutkijaa kiinnostaa 1. Mitä semioottisia resursseja on käytössä? 2. Miten semioottisia resursseja käytetään? 3. Miten eri semioottiset resurssit ovat yhteydessä toisiinsa? 4. Laajempi näkökulma: Miten ne syntyvät, muuttuvat ja miten niitä säädellään (esim. kommunikointikanaviin liittyvät arvot)?

14 Tapio 2013

15 Mul1modaalisuus kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa Kenttämuistiinpanot 15/12/2004

16 SIRPA SARI SUVI LAURA MARI ELINA TAPIO

17 Guitar, Tapio 2013

18

19 K- I- T- A- R, G- I- T- A- R, G- U- I- T- A- R Kanavien yhteispeli: kirjoittaminen näppäimistöllä viittominen sormittaminen huulion käyttö kehon asento katse Adapting cultural tools to the constraints/ opportunities of the place and technology. (Keating 2005; Keating & Mirus 2003)

20 Harjoituksia Millaisia käytänteitä (sopimuksia, tapoja, yhteisöissä hioutuneita) vii#ovissa yhteisöissä on eri kommunikoin1kanavien kanssa: 1. katse ryhmäkeskustelussa (esim. kokous) 2. viito#u puhe (ns. sopasopa ) 3. 1laan sijoi#uminen ulkona / luentosalissa / kahvilla / olohuoneessa 4. huulio kv- 1lanteissa

21

22 Lähteitä: Bagga- Gupta, S Visually oriented language use: Discursive and technological resources in Swedish Deaf pedagogical arenas. In Van Herreweghe, M. & Vermeerbergen, M. (eds.) To the lexicon and beyond. Sociolinguis1cs in European deaf communi1es. Washington D.C.: Gallaudet University Press Goodwin, C Ac1on and embodiment within situated human interac1on. Journal of Pragma1cs 32, Haddington, P. & Kääntä, L. (toim.) Kieli, keho ja vuorovaikutus: Mul3modaalinen näkökulma sosiaaliseen toimintaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Jewi&, C Mul1modal discourses acroos the curriculum. In Mar1n- Jones, M. et al. (eds.) Encyclopedia of language and educa1on, 2nd edi1on, Volume 3, Discourse and Educa1on, Kress, G Mul1modality. In B. Cope and M. Kalantzis (eds.) Mul3literacies : literacy learning and the design of social futures. London: Routledge Kress, G. & Van Leeuwen, T Mul3modal Discourse. The modes and media of contemporary communica3on. London: Arnold. Levine, P. & Scollon, R. (eds.) Discourse & technology. Mul1modal discourse analysis. Washington, D.C. : Georgetown university press. Norris, S Analyzing Mul3modal Interac3on: A Methodological Framework. London: Routledge. Tapio, E A nexus analysis of English in the everyday life of FinSL signers a mul3modal view on interac3on. Jyväskylä: Jyväskylä Univeristy Prin1ng House. (Erityises1 luku 4, 9 ja lähdelue#elo.)