Pitääkö nuorenkin työkykyä arvioida? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Samankaltaiset tiedostot
Mitä ei-lääke*eteellistä *etoa tarvitaan työkyvyn arvioinnissa? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. Raija Kerätär LT työterv.huollon el. Kuntoutuslääkäri Oorninki Oy Asiantuntijalääkäri Kela

Miksi monialaista yhteistyötä tarvitaan työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa?

Kehitysvammainen työnhakijana riittääkö työkyky? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri Oorninki Oy asiantuntijalääkäri, Kela 24.8.

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työpajojen rooli pitkäaikaistyöttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Sairauskeskeisestä palvelusta monialaiseen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Monialainen yhteistyö psykiatrisen ja mielenterveyspo4laan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri 2.3.

Monialainen yhteistyö työttömien työkyvyn ja palvelutarpeiden selvittämisessä. Raija Kerätär LT työterv.huollon el. Kuntoutuslääkäri Oorninki Oy

Moniongelmaisen työkyvyn ja kuntoutustarpeen tunnistaminen verkostoyhteistyönä

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Työttömän työkykyarviointi/ Terveydenhuollon rooli työttömän työkyvyn tukemisessa. Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, Oorninki Oy

Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu?

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Suomalaisten mielenterveys

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Nuorisotakuu määritelmä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

KELAn tukema kuntoutus

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kiinni työelämässä -seminaari

Työkyvyn arviointi ja edistäminen osana työllisyyden edistämistä. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Mistä on hyvä lääkärinlausunto tehty? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kelan TYP-toiminta KELA

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus Toimisto Otsikko

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Nuorisotakuun toteuttaminen

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Kerronpa tuoreen esimerkin

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Mitä monialainen työkyvyn arvioin1 tarkoi2aa ja mitä se sisältää? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Keski-Suomen TE-palvelut

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Miten tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista läpi työuran? Tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät 2016

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi


TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA


Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Kela kuntouttaja 2009

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Transkriptio:

Pitääkö nuorenkin työkykyä arvioida? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri 1.2.2017

Tänään esityksessäni Nuoret ja työkykyisyys Nuoren työkyvyn arvioina Kuntoutuspolkuja

Nuoren kehitys Nuoren kehityksen tavoite: autonomia Kehitystehtävät liifyvät muutokseen suhteessa vanhempiin, omaan itseen ja omaan seksuaalisuuteen. Jälkinuoruuden kehityksellisinä tavoifeina ovat lopullisen aikuisen persoonallisuuden eheytyminen, yksilöllisen idenateean muodostuminen, itsenäistyminen ja konkreehnen irrofautuminen lapsuudenkodista. Nuori tekee tärkeitä valintoja opiskelun, ammaan ja ihmissuhteiden alueilla Vakavaa mt-häiriötä potevan nuoren kehitys on aina häiriintynyt

Hukassa? Myrskylä P 2012 Nuorista (15-29v) syrjäytyneitä (v.2010) (=ei peruskoulun jälkeistä koulutusta) 51300, 5% heistä työnhakijoita oli 18000 muita työvoiman ulkopuolisia 32500 eivät näy missään Alastoissa Ulkopuolisista tai työfömiksi päätyneistä 80% ei suorita ammahkoulutusta Lähes 25% maahanmuufajataustaisia Nuorten syrjäytyminen ei ole lisääntynyt 5 vuoden kuluessa 60% syrjäytyneistä nuorista siirtyy töihin tai opiskelemaan, 40% pysyy syrjäytyneenä

Nuoret ja työkyvyfömyys Suomalaisten nuorten (15-24v.) pääasiallinen työkyvyfömyyseläkkeelle siirtymisen syy (80%) on mielenterveyden ja käyfäytymisen häiriöt Eniten: älyllinen kehitysvammaisuus, mielialahäiriöt ja psykoosit Arvio: jopa 25% nuoruusikäisistä kärsii mielenterveyden häiriöistä vuositasolla

Nuoret ja mielenterveyden sairaudet Sairaudet voivat alkaa jo lapsuudessa tai vasta nuorena 75% mielenterveyden sairauksista alkaa ennen 24 v. ikää SantalahA, Sourander 2008: 8-9 -vuoaailla 7,5 %:lla lapsista vakava psykiatrinen häiriö 8-9-vuoAailla tytöillä masennusoireita vv. 1989-2005 5 % 10 % Suuri osa lapsista, joilla on psykiatrisia oireita, ei ole hoidon piirissä Lievän älyllinen kehitysvammaisuuden esiintyminen 11 vuoden iässä on 7,3/1000 (Heikura 2008)

Nuoruusiän keskeiset psyykkiset häiriöt Ahdistuneisuus Mielialahäiriöt AkAivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt (5% lapsista) Käytöshäiriöt Todellisuuden tajun häiriöt, psykoosit Syömishäiriöt Itsetuhoinen käyfäytyminen Päihdeongelmat

Hoito- ja kuntoutuspolut Lämsä ym. 2015 Neuropsykiatrisen dg:n saaneiden määrä esh:ssa on lisääntynyt ja hoitoa kehitefy Hoidon organisoinatavoissa ja hoidefujen poalaiden määrissä suuria alueellisia eroja Huoli kuntoutuksen ja seurannan toteutumisesta. Esh:ssa ei aina Aetoa 3. sektorin ja Kelan palveluista

Virta-hanke Oulu Alle 30-vuoAaiden työfömien palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnin kehifämishanke 2011 53:sta työllistymisen uralla jumiutuneesta nuoresta 16 (30%) työkyvytön. Heistä 7:llä todehin lievä älyllinen kehitysvamma, F70 ja yhdellä keskivaikea kehitysvamma, F71. suurella osalla kehityksellinen häiriö oli jossain vaiheessa, usein koulun aloitusvaiheessa todefu, mufa seuranta oli jäänyt. 8:lla työkyvyfömyyden syy oli mielenterveyden häiriö 17 (32%) ohjahin mf:oon dg:a ja hoidon suunnifelua varten Palvelujärjestelmässä aukkoja, vastuu nuorten palveluihin ohjaamisesta puufuu ja nuori joutuu luukutuksen uhriksi Tarvitaan monialaisen yhteistyön parempaa johtamista ja rakenteita (sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, Kela, te-toimi, esh)

Työkyvyn tukemisen prosessi Tunnistetaan heikentynyt työkyky tai sen uhka Selvitetään työkyvyn tukemisen tarve ja mahdollisuudet Suunnitellaan tukitoimet Toteutetaan suunnitelma(t) Arvioidaan ja seurataan Ketkä? Miten? Ketkä? Miten? Ketkä? Miten? Ketkä? Miten? Ketkä? Miten?

Työ4ömien toimintakyvyn arvioinnin kohteita ICF:ssa

Huoliseula, esim. www.kunnonsyyni.fi Nuorella ( ) Keskeytynyt peruskoulu ( ) Vähintään 2 keskeytynyttä ammattikoulutusta ( ) Toimeentulotuki säännöllisesti 3 kk ajan tai yli ( ) Itsenäistyminen tyssännyt ( ) Ei tulevaisuuden suunnitelmia tai ne ovat hyvin yleisellä tasolla ( ) Mikään ei kiinnosta ( ) Ainoat tai lähes ainoat, jonka kanssa on tekemisissä on vanhemmat ( ) Peruskoulu suoritettu mukautetusti ( ) Armeijasta vapautettu tai se on keskeytynyt Kuntouttava työtoiminta ( ) Ei näytä kuntouttavan, kestänyt jopa 2 vuotta ( ) Keskeytynyt tai ei muuten onnistu Sosiaalinen tilanne ( ) Vähän ihmiskontakteja ( ) Pitkäaikainen asunnottomuus ( ) Häätöjä ( ) Kyvyttömyys hoitaa raha-asioita ( ) Edunvalvonnassa tai sitä harkitaan ( ) Velkoja ulosotossa ( ) Peliriippuvuus ( ) Päivärytmi sekaisin ( ) Päihteiden käyttö hallitsematonta

Sosiaalinen toimintakyky Elämänkulku ja nykyalanne Sosiaalinen verkosto Arkiselviytyminen ja asioina Asiakkuudet Toimeentulo ja taloudellinen Alanne Päihteiden käyfö

Työvoimaura Työvoimaura Salpautunut työvoimaura =Umpikuja jo työuran alkaessa (Sepponen K. sovell) Katkennut työvoimaura =Pitkän työuran jälkeen stoppi eikä paluu työmarkkinoille tahdo enää onnistua Epävakaa työvoimaura =Työura lyhyt ja katkonainen, tuettuja työllistymisiä paljon Vakaa työvoimaura = ei merkittäviä katkeamia opinto- ja työuralla, työttömyyttä alle 1 v.

Työelämävalmiudet Työaikojen nouda4aminen Työpaikalle sopiva ulkoasu Käy4äytyminen ja toisten kohtaaminen Työssä selviytyminen, esimiehen havainnot 1 2 3 4 5 Työpaikan pelisääntöjen nouda4aminen /alaistaidot muu (mikä?) Toiminta työssä Ohjeiden ymmärtäminen Ohjeiden nouda4aminen Oma-aloi4eisuus Kyky itsenäiseen työskentelyyn Kyky tehdä työ tavanomaisen perehdytyksen jälkeen Työtaidot TyömoJvaaJo ja akjivisuus Stressinsieto Muu (mikä?) Työssä näkyvä terveys Työssä vaadi4ava fyysinen suorituskyky muu (mikä?) Käsitykseni selviytymisestä vastaavassa avointen työmarkkinoiden työssä Työelämävalmiudet Toiminta työssä Terveys / työkunto muu (mikä?) x

Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioina? Kerätär 2016 Kerätään informaaao asiakkaan toimintakyvyn historiasta ja siinä esiin tulleista häiriöistä ja voimavaroista käytännön työssä selviytymisestä ja työllistymisyrityksistä, aiemmasta terveydenalasta, hoidoista ja kuntoutuksesta asiakkaan mojvaajosta (käsitykset halusta, pystyvyydestä ja mahdollisuuksista), toiveista sekä kokemistaan ongelmista tai oireista ja toimintakyvystä kliinisillä havainnoilla ja tutkimuksilla Lääkärin tehtävä on selvifää, onko toimintakyvyn heikkenemisen taustalla jokin sairaus ja mikä on tämän sairauden hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Kokonaistulkinta pohjautuu kerätyn informaaaon lisäksi Aetoon ja ymmärrykseen asiakkaan lähtökohdista ja kontekstuaalisista tekijöistä. Laaditaan dokumenat ja lausunnot.

Nuorta tukevat Etsivä nuorisotyö ja muu nuorisotyö Nuorten työpajat Työllisyyspalvelut Te-toimisto, nuorten palvelut Erityisoppilaitokset ja opefajat Kelan nuorten palvelut Nuoren kuntoutusraha, ammaallinen kuntoutusselvitys, työkokeilu ja työhönvalmennus, koulutus, erilaiset kurssit ym. Terveydenhuolto, pt ja esh Sosiaalityö Päihdehuolto 3. sektorin nuorten palvelut ja yksityiset palveluntuofajat Jne

Summa summarum Vain osa syrjässä olevista nuorista on työföminä työnhakijoina Syrjäytyneillä nuorilla on runsaasa diagnosoimafomia mielenterveyden häiriöitä, joihin he tarvitsisivat hoitoa ja kuntoutusta Lue nuoren toimintakykyä ja tunnista heidät, jotka tarvitsevat monialaisen, syvennetyn selvifelyn Jos nuori ei pysty muodostamaan ikätoverisuhteita, käymään koulua tai itsenäistymään, HERÄÄ!