Teollisuus tekee älykumouksen. ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa. (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

Teollisuus tekee älykumouksen ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

ISBN 978-952-5465-84-6 Julkaisusarjan tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum. Julkaisuvuosi 2014, (nid.) Teollisuus tekee älykumouksen Aluekatsaus: ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen) Taitto ja graafinen suunnittelu: Design Studio 2014

Sisällysluettelo 1. Kohti uutta kasvua 5 2. ICT ja teollisuus yhdistävät voimansa 7 3. Kaivosteollisuuden prosesseihin tehoa 11 3.1. Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset 11 3.2. Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa 15 3.3. ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessa 16 4. Energiateollisuudelle lisää älykkäitä tuotantomenetelmiä 19 4.1. Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvua 19 4.2. Digitalisoinnissa meneillään murros 21 4.3. ICT:n mahdollisuudet energia-alalla 23 5. ICT haastaa perinteet rakentamisessa 25 5.1. Alan näkymät: rakentaminen suhdannekuopassa 25 5.2. Digitalisointipaineet kasvavat 28 5.3. ICT:n mahdollisuudet rakennus- ja kiinteistöalalla 28 6. Asiakkaat sähköistävät infrarakentajien toimintaa 33 6.1. Alan näkymät: julkisen talouden vaikeudet nakertavat markkinoita 34 6.2. Digitaaliset ratkaisut kypsyvät 35 6.3. ICT:n mahdollisuudet infrarakentamisessa 36 7. Tavoitteena koko logistiikkaketjun hallinta 39 7.1. Alan näkymät: jatkuva tehostamisen tarve 39 7.2. Digitaaliset ratkaisut kovassa käytössä, rajapinnat tökkivät 43 7.3. ICT:n mahdollisuudet logistiikassa 45 8. Keskeisimmät löydökset ja jatkoaskeleet 48 9. Haastattelut ja muut lähteet 50 3

4

1. KOHTI UUTTA KASVUA ICT-alan murros on vienyt myös Oulun seudulta useita tuhansia työpaikkoja etenkin valmistavasta elektroniikkatiedollisuudesta. Seutukunnan mittavalla ICT-osaamisella tulee kuitenkin olemaan luontaista kysyntää, kun digitaaliset ratkaisut uudistavat lähivuosina lähes kaikki toimialat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Etenkin teollisen internetin väistämätön kehittyminen tulee aiheuttamaan vallankumouksen. Yrityksille avautuu uusia tilaisuuksia, mutta samalla syntyy täysin uusia kilpailijoita. Saksa on jo voimalla liikkeellä omalla Industrie 4.0-ohjelmallaan, joka yhdistää maan vahvan osaamisen teollisuudessa, automaatiossa ja ICT-alalla. Yhdysvalloissa puolestaan muutosta ajaa muun muassa teollisuusjätti General Electric, jonka teettämässä raportissa arvioidaan teollisen internetin synnyttävän tuhansien miljardien kasvusykäyksen talouteen. Suomelle teollinen internet on mahdollisuus ja samalla pakko. Jos yritykset uudistavat toimintaansa, ne voivat vallata merkittäviä uusia markkinoita. Paikalleen pysähtyvät yritykset puolestaan menettävät asemiaan. Niiden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky heikkenee ja pääsy kansainvälisiin verkostoihin vaikeutuu. Tämän muutoksen hallintaan ja kehityksen uudelleen suuntaamiseen tarvitaan myös Oulun seudulla merkittäviä uusia toimenpiteitä, kuten International Sales Promotion-hanke sekä TeollisuusForum. International Sales Promotion -hankkeen (ISP) tavoitteena on tunnistaa ja saada uusia asiakkuuksia Oulun alueen ICT-yrityksille nopealla aikajänteellä. TeollisuusForum on keskeinen työväline Oulun alueen teollisuuden kehittämiseksi. Yhtenä tärkeimpänä teemana onkin Teollisuus ja ICT. Näin voidaan työllistää vapautumassa olevaa työvoimaa ja saada osaajat jäämään Oulun alueelle. ISP on Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton ja Oulun Kaupungin rahoittama ja hallinnoima hanke, jota BusinessOulu toteuttaa. Hanke tukee alueen yrityksiä kansainvälisten asiakkuuksien tunnistamisessa. Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia avauksia valituilla kohdemarkkina-alueilla ja valituista kohdesegmenteissä. Tässä ISP-hankkeen toimenpiteessä, ICT:n mahdollisuudet Teollisuudessa, on selvitetty miten alueen ICT-yritykset voivat auttaa perinteisten teollisuudenalojen yrityksiä uudistumaan. Selvityksessä on pureuduttu viiden teollisuusalan tarpeisiin, jotka voivat erota toisistaan merkittävästikin. Raportissa käydään läpi, mitä mahdollisuuksia ICT avaa energia-alalle, kaivosteollisuudelle, infrarakentamiseen, logistiikkaan ja rakentamiseen. Raportti erittelee eri alojen erityistarpeita ja digitaalisia osaamisalueita, joita kukin ala tarvitsee uudistumisessa. Näin laaja toimialakohtainen tarkastelu on ainutlaatuinen Suomessa, joten toivomme raportin hyödyttävän myös seutukunnan ulkopuolisia yrityksiä. 5

Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia avauksia 6

2. ICT JA TEOLLISUUS YHDISTÄVÄT VOIMANSA Oulun seudun ICT-yritykset ja viiden teollisuustoimialan yritykset etsivät yhteistyössä kehityskohteita. International Sales Promotion -hankkeen aikana syntynyt verkottuminen tuotti merkittäviä kehityskohteita ja uusia liikeideoita. Oulun seudulle on kehittynyt yliopiston, VTT:n ja menestyneiden yritysten kuten Nokian kautta noin 12000 ICT-alan työpaikkaa viimeisen 25 vuoden aikana. Toimialan noin 270:sta ICT-yrityksestä lähes jokainen on kohdannut viime vuosina suuria muutoksia. Useimmille se on tarkoittanut aikaisemmin niin tärkeiden resurssien uudelleenjärjestelyjä ja jopa henkilöstön irtisanomisia. Toisille se on mahdollistanut kasvun hyvien ammattilaisten saatavuuden lisääntyessä. Toimialan murros on myös suuri mahdollisuus. Seudun poikkeuksellisen laajalla ICT:n osaamisella sinertää merkittävät mahdollisuudet oman toimialan ulkopuolella. Toimialahaastattelujen perusteella uusilla toimialoilla on löydettävissä liiketoimintamahdollisuuksia, kun ymmärrys toimialan määräävistä tekijöistä on ensin sisäistetty. Valveutuneet kansainväliset yritykset ovat huomanneet mahdollisuuden. Korkea osaaminen on houkutellut erityisesti Telecom-alan kansainvälisiä yrityksiä perustamaan tuotekehitysyksiköitä Ouluun. Kansainvälisiä tulijoita ovat olleet muun muassa Ericsson, Texas Instruments, Broadcom, Google, ARM ja Yota Devices. Lisäksi Nokia Solutions and Networks on aktiivisesti kasvattanut yhtiön suurinta yksikköä palauttamalla Oulun yksikköönsä jo kertaalleen Aasiaan vietyä suunnittelutyötä. Alueen maailmanluokan osaamiselle elektroniikan ja ohjelmisto-teknologian alueilla on hyvät mahdollisuudet löytää uusia liikeideoita perinteisillä teollisuuden alueilla. Toimialojen kanssakäyminen on ollut perinteisesti rajallista ja kehittynyt pienten askelten kautta toimialojen omassa ohjauksessa. ICT ja teollisuus verkottuvat International Sales Promotion -hankkeen ja toteutetun selvityksen kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta tulevien yritysten kanssa. Hankkeessa kartoitettiin perinteisten toimialojen käytössä olevia teknologiaratkaisuja. Niitä verrattiin saatavilla olevaan uusimpaan teknologiaan. Tätä kautta pystyttiin monen yrityksen ja toimijan ryhmätöissä arvioimaan teknologian suomia uusia ratkaisuja. Toimialojen yhteinen lähentyminen ja verkottuminen vahvistavat alueen pk-sektorin yritysten kilpailukykyä. Useimmilla yrityksillä on ollut pienuudestaan huolimatta suora asiakassuhde paikallisiin suuriin ICT-toimijoihin. Niillä ei kuitenkaan ole ollut riittävästi resursseja asiakaspohjan laajentamiselle. Kompastuskiveksi on noussut uusasiakashankinta uusilla toimialoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. 7

Kaikki tunnustavat suurempien kokonaisuuksien menevän helpommin kaupaksi kansainvälisille toimijoille, mutta sen edellyttämiä toimenpiteitä joudutaan vielä harjoittelemaan. Erityisesti verkostoitumisen ja yhteistarjonnan kokoamisessa on edelleen opittavaa. Tämä korostuu ulkomaille tähtäävässä tarjonnassa. Monilla alueen ICT- yrityksillä on välillisesti asiakkaita ulkomailla. Yksin ulkomaille mentäessä pienten yritysten erityisosaaminen jää helposti huomiotta pienen kokonsa tai kokeneiden vientiresurssien puuttuessa. Selvityksessä on koottu kunkin toimialan merkittävien yritysten haastatteluista kokonaisnäkemykset toimialan toimintaympäristöstä ja tulevaisuuden näkymistä ICT-yritysten kannalta. Selvitystyössä ja marraskuussa 2013 toteutetuissa workshopeissa kunkin toimialan johtavia yrityksiä ja joukko ICT-yrityksiä on edelleen kehittänyt malliratkaisuja arvioimalla seuraavia asioita: 1 Liiketoimintaympäristö Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 2 Nykyinen ICT:n käyttö 3 ICT:n mahdollisuudet 4 Ratkaisut Hankkeen tavoitteena oli muodostaa realistinen kuva ICT:n käyttöasteesta ja mahdollisuuksista. Selvityksessä haastateltiin merkittävä määrä toimialojen vaikuttajia ja toimiala-asiantuntijoita. Haastatteluista saadun palautteen perusteella muodostettiin toimialakohtainen kuva ICT:n nykyisestä käyttöasteesta ja ennen kaikkea sen suomista uusista mahdollisuuksista. Lopputuloksena löytyi merkittäviä ongelmakohteita ratkaistavaksi uusimmalla ICT-osaamisella. Se tuotti jokaiselta toimialalta ICT-yrityksille 3-5 liikeideaa pohdittavaksi. Kyselypalautteiden mukaan mukana olleet ICT-yritykset arvostivat eri toimialojen vaikuttajien mukanaoloa ja tilaisuutta suoriin keskusteluihin. Alueen ICT- yritysten lisäksi VTT:n ja yliopiston asiantuntijoita oli mukana pohtimassa kunkin toimialan tarpeita ja viimeisimpiä teknologiaratkaisuja. Tukea ICT-teollisuuden kasvumahdollisuuksien näkymiin saatiin tutkimusyritys Marketvision joulukuussa 2013 päivittämästä Suomen IT-markkinoiden kehityksiä- tutkimuksesta. Ennusteen mukaan IT-kokonaismarkkinoiden kasvu nopeutuu 2,8 prosenttiin vuonna 2014. Vetoapuna toimivat jälleen hyvin kasvavat ohjelmistomarkkinat. IT-markkinat sinnittelivät viime vuonna kasvualana lähes kaikista muista toimialoista poiketen. Ohjelmistomarkkinoiden osuus on reilu viidennes IT-markkinoiden kokonaisarvosta, ja Marketvision kasvuennuste vuodelle 2014 on tasan neljä prosenttia. Ohjelmistomarkkinoiden kasvun kärjessä vuonna 2014 ovat tutkimusyrityksen mukaan business intelligence, sisällön ja dokumenttien hallinta, tietoturva ja CRM-ohjelmistot. Näitä on käytössä kaikilla teollisuusaloilla, ja ne muodostavatkin ICT:n käytön perustason haastattelumme kohteina olleissa teollisuustoimialoissa. ISP-hanke osoitti, että nyt on aika luoda pidemmälle meneviä ratkaisuja. 8

9

Kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta tulevien yritysten kanssa. 10

3. KAIVOSTEOLLISUUDEN PROSESSEIHIN TEHOA Koko tuotantoprosessin optimointi on kaivosteollisuuden keskeinen tavoite. Tämä synnyttää kysyntää muun muassa ohjelmistoratkaisuille, mittaustekniikalle ja sensoreille. Pohjois-Kalotin alueella on odotettavissa kaivosteollisuuteen noin 13 miljardin investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Älykkäillä ratkaisuilla tulee olemaan noissa investoinneissa merkittävä rooli. Se puolestaan tarjoaa ICT-yrityksille huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Sekä louhinta- että rikastusprosessit ovat pääomavaltaista perusteollisuutta, jossa käsiteltävän raaka-aineen määrä ratkaisee halutun saannon. Prosessin tehokkuus määrittää kannattavuuden ja uusimmat, kehittyneet menetelmät ovat mahdollistaneet pienempien pitoisuuksien löydösten hyödyntämisen. Pohjoismaiset kaivokset ovat edelläkävijöitä ICT:n ja automaation soveltamisessa. Erityisesti rikastusprosessi on kehittynyt pitkälle, ja alan teknologiatoimittajat ovat saavuttaneet merkittävän maailmanmarkkina-aseman. Oulu Mining School on investoinut koerikastamoon mahdollistaen tutkimuksen ja tuotekehityksen jatkumisen jo yliopiston puitteissa. Tuotantoprosessin jatkuva kehittäminen on kuitenkin edelleen välttämätöntä. Kaivosyhtiö on raaka-aineen tuottaja, jonka oma mahdollisuus vaikuttaa tuotteen hintaan on minimaalinen. Tuotteen hinta määräytyy kansainvälisissä raaka-ainepörsseissä. Siksi kaivoksen kannattavuuden avaintekijä on tuotantokustannuksien minimoiminen. 3.1. Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset Kehittyvien markkinoiden talouden kasvu ja elintason nousu tulevat lisäämään sekä jalo- että perusmetallien kysyntää. Siitä syntyy perusta kaivostoiminnan volyymin kasvulle. Suomessa malmintuotannon liikevaihto noin kuusinkertaistui kymmenessä vuodessa 650 miljoonan euron tasolle vuoteen 2011 mennessä. Kasvun veturina toimivat Aasian taloudet. Talouden laskukausi on hillinnyt kaivosbuumia. Tuotannossa olevien kaivosten laajennuksia ja uusia kaivoshankkeita on kuitenkin suunnitteilla kotimaassa noin 3,5 miljardin euron arvosta Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ovat pääosin kansainvälisiä kuten esimerkiksi Agnico-Eagle ja First Quantum Kevitsa. Yhteistyö näiden kanssa on mahdollisuus laajentaa markkina-aluetta kaivosyhtiöiden ulkomailla toimiviin kaivoksiin. 11

Laite- ja konevalmistuksessa kotimassa on vahvaa teknologiaosaamista, jonka kirkkaita tähtiä ovat muun muassa nykyään Sandvikille kuuluva Tamrock, Metso Automaation osana oleva Metso Minerals, Normet ja Outotec. Ruotsin kaivostoiminnan kaksi tärkeintä yritystä ovat ruotsalaiset LKAB (liikevaihto 3,1 miljardia euroa 2012) ja Boliden (liikevaihto 4,6 miljardia euroa). Yhtiöiden palveluksessa on yhteensä noin 9.000 henkeä. Lisäksi Ruotsissa on kymmenkunta pienempää kaivosyhtiötä. Lähivuosien merkittävin hanke on LKAB:n 800 miljoonan investointi Svappavaraan. Ruotsissa on Suomen tapaan vahvoja laitevalmistajia kuten Atlas Copco ja Sandvik. Norja panostaa kaivosteollisuuteen ja metallikaivosten merkitys on kasvussa kivimurskan ja muun hyötykiven kuten Altan liuskekiven lisäksi. Maaperän kartoitus ei ole varsinkaan pohjoisella alueella yhtä pitkällä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Kaivannaisteollisuus on Norjassa liikevaihdoltaan samankokoinen kuin Suomessa. Norjan maanalaisten malmivarojen suuruus on arvioitu kuitenkin jopa 200 miljardin euron suuruiseksi, joten kaivosteollisuus tulee moninkertaistumaan tulevina vuosina. Faktaa kaivosteollisuudesta Suomen kaivosteollisuuden liikevaihto 1,48 miljardia euroa (v. 2012) Kaivoshankkeita Suomessa suunnitteilla noin 3,5 miljardin euron arvosta Kaivokset ja kaivoshankkeet pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa Louhinnan arvioidaan ainakin viisinkertaistuvan vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä Vuosina 2014 2015 kasvuvaihe hiljaisemman kauden jälkeen Pohjois-Ruotsin kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä 4 5 miljardia euroa Pohjois-Norjan kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä noin kaksi miljardia euroa Alan investoinnit Pohjois-Kalotin alueella (mukaan lukien Kuolan alue) noin 13 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. 12

KAIVOKSEN VAIHEET Esimerkkejä kaivoksen elinkaaren eri vaiheista. Muutamia kaivosyhtiöitä esimerkkeinä. Malmin etsintä X 10 15 v Selvitys- ja suunnitteluvaihe X 5 10 v Anglo American Sakatti Mawson Rompas Northland, Hannukainen Yara Suomi Sokli Gold Filelds APP Suhanko Ranua Akkerman Expli. Mustavaara Kelibert Oy, Kaustinen Nordkalk Ruona-oja Rakentamis- ja investointivaihe 2 3 v Tuotantovaihe 20 40 X v Agnico-Eagle laajennus Silver Resources, Taivaljärvi LKAB Mertainen LKAB Leveäniemi Agnico-Eagle Kittilä Outokumpu Chrome Oy First Quantum Kevitsa Talvivaara Oy Belvedere Hitura Inmnet Pyhäsalmi Nordic Mines Laiva Endomines Ilomantsi Dragon Mining Pyhäsalmi Mine Oy Kylylahti Copper Oy Northland R, Kaunisvaara LKAB Kiruna ja Malmberget Boliden Aitik, Gållivare LKAB Gruvberget Sydavaranger, Kirkkoniemi Kuva 1. Kaivosteollisuuden eri vaiheessa olevia Pohjoismaisia yrityksiä 13

KAIVOSTEOLLISUUS Laajemmin ottaen kaivannaisteollisuus koostuu kaivosteollisuudesta, niitä palvelevista urakoitsijoista, palveluiden tuottajista (mm. kunnossapito- ja kuljetuspalvelut) sekä alan laitevalmistajista. Kaivosyhtiöt Outokumpu Oy Kemin kaivos, Agnico-Eagle Kittilän Kaivos, Talvivaara Oy Kairaus tuotanto malminetsintä Louhinta Suunnittelu poraus, lastaus kuljetus Kunnossapito Louhos kaivoskoneet Prosessi murskaus, rikastamo, kuljettimet, raaka-aineet Prosessin kunnossapito Tukipalvelut Turvallisuus Tutkimuspalvelut GTK Kairausurakointi ADC Urakointsijat Louhinta Tapojärvi Oy Konepalvelut Kunnossapito urakoitsija Prossessi Palvelut Kujetukset KP-palvelut? Kehityspalvelut Automaatio Tukipalvelut? Ohjelmistot Geologia Kaivossuun. Kupi, tuotteet ja palvelut Häggblom Oy Norrhydro Oy Nordlift Oy Konetoimittajat Kairakoneet ADC Oy Kaivoskoneet Normet Oy Mantsinen Oy Järjestelmä- ja laitetoimittajat Metso, Sandvik ABB Paakkola Heat-It Ohjelmistot JDE Luvat, valvonta Tukes Projektipalvelut Ahma Group Oy Kehitys VTT Fleximine Oulun Yliopisto Kuva 2. Kaivoksen eri toimijoita 14

3.2. Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa Kaivosteollisuuden prosessi voidaan jakaa karkeasti kolmeen päälohkoon: 1 kaivoksen geologia ja kaivossuunnittelu, 2 louhinta, mukaan lukien sisäiset kuljetukset, 3 metallien talteenotto. Käynnistyvien kaivosten prosessi on vielä kehitysvaiheessa. Siihen sisältyy paljon manuaaliohjausta ja valvontaa kuten metsäteollisuudessa 60- ja 70 -luvulla. Kaivosteollisuudessa tulee kuitenkin tapahtumaan vastaava kehitys kuin metsäteollisuudessa, joka on viime vuosikymmenien aikana kehittänyt ja automatisoinut prosessejaan. Samalla metsäklusteriin on syntynyt kone- ja mittalaitevalmistajien ja asiantuntijoiden verkosto. Ulkomaisessa omistuksessa olevat kaivosyhtiöt noudattavat pitkälti emoyhtiön toimintaperiaatteita. Paikallisen osaamisen näyttöjen perusteella kaivokset ovat kuitenkin saaneet kehittää ja ottaa käyttöön pohjoismaisia toimintatapoja ja ratkaisuja. Tätä kautta tulee todennäköisesti tapahtumaan osaamisen siirtoa Suomessa toimivista kaivoksista emoyhtiöiden muihin kaivoksiin. Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien minimointi, prosessien saannon ja tehokkuuden optimointi. Ratkaisuna nähdään tuotannon avainkoneiden kunnossapito ja ennakkohuolto, prosessien uudenlaisten mittausten kehittäminen ja reaaliaikainen ohjaus anturitekniikkaa ja tietokantoja soveltamalla, sekä kunnossapidon tietojen ja ohjauksen integrointi kaivoksen ohjausjärjestelmään. Huolto perustuu nykyisin pääosin koneiden ja laitteiden käyttötuntien seurantaan. Sitä täydentää välillinen seuranta, joka voi tarkoittaa esimerkiksi sähkömoottorin energiakulutuksen muutoksen analysointia. Kun kulut poikkeavat trendistä, laitteessa on todennäköisesti häiriötilanne, joka täytyy korjata. Jatkossa reaaliaikainen seuranta sensoreilla tulee yleistymään. Esimerkkejä ovat muun muassa avainkoneiden kriittisten komponenttien kuten laakereiden kunnon valvonta, nostohissien vaijereiden kunnonvalvonta, järeiden lastauskoneiden kriittisten rakenteiden väsymisen ja hiusmurtumien seuranta. Ammattitaitoisista kuljettajista on pula ja sen vuoksi koneen ohjaukseen tulee lisätä automaatiota, itseohjautuvuutta ja valvontoja. Koneiden ja laitteiden ohjausjärjestelmä tuottaa konekohtaista suoritetietoa ja koneen toiminnan sekä kunnossapidon seurantatietoa. Tavoite on integroida koneiden järjestelmät osaksi kaivoksen järjestelmää. Ongelman muodostavat erityyppiset konekohtaiset järjestelmät, jotka tarvitsevat siirtojärjestelmän kaivoksen ja koneen järjestelmän välille. 15

Toistaiseksi standardisointi ja käytännöt puuttuvat. Metsäteollisuudessa puunkorjuun, kuljetusten, suoritteiden kirjauksen ja koko ketjun integrointi on viety hyvin pitkälle. Se voisi toimia toimintamallina koko ketjun tiedonhallinasta. Tuotantokoneiden etävalvonta yleistyy. Seurannan kohteena voivat olla muun muassa suoritteet, koneiden kunto sekä kunnossapidon ohjeistus ja ennakointi. Kunnossapidon ennustettavuuden ansiosta voidaan ottaa käyttöön uusia toimintamalleja koneen myynnissä. Kone voidaan kertainvestoinnin sijasta myydä esimerkiksi tietyllä kuukausisummalla, mikä sisältää kunnossapidon. Koneen sijasta konevalmistaja myy suoritekapasiteettia tietyllä kokonaishinnalla. Louhinnan prosessi on infra-urakoinnin luonteista toimintaa ja sen sovittaminen kaivoksen järjestelmiin on tulevia kehityskohteita. 3.3. ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Seuraavassa on poimittu tärkeimmät kehityskohteet, joissa ICT-teknologia voi tarjota merkittävää tukea kaivosteollisuudelle. Luotettava tietoverkko kaivosalueelle Kaivosten tarpeet tarjoavat Oulun alueen ICT-yrityksille liiketoimintamahdollisuuden, joka on skaalattavissa pohjoismaisille ja myös globaaleille markkinoille. Valtaosassa maanalaisista kaivoksista tietoverkko on edelleen kynä ja paperi -tasolla. Tietoverkko on myös turvallisuustekijä, johon turvalaitteet on integroitu. Nämä seikat osaltaan lisäävät verkon kehityksen painoarvoa. Tuotantolaiteet integroituvat Toiminnan ohjaus ja seuranta perustuvat tuotantoon vietävään ja sieltä tuotavaan informaatioon. Sekä kaivosyhtiön omissa että aliurakoitsijoiden koneissa on käytössä mobiilit päätelaitteet, joilla vastaanotetaan ja tuotetaan tuotantoinformaatioita. Järjestelmien käyttöliittymien kehitys ja integrointi kaivosten kokonaisjärjestelmään on tärkeä kehityskohde. Yhtenä osana tuotantolaitteita on tuotannon päästöjen ja puhdistusprosessien seuranta ja ohjaus. Sensorit ja langaton tiedonsiirto tarjoavat mahdollisuudet reaaliaikaiseen tiedon saatiin. Se antaa lisäaikaa reagoida kriittisiin muutoksiin esimerkiksi prosessivesien pitoisuuksien tai määrän muuttuessa. Älykkäämpiä koneita kaivoksiin Työkoneiden käytössä on kaksi kehityssuuntaa. Koneisiin tulee automaattisia työkiertoja, jotka helpottavat kuljettajan toimintaa ja nopeuttavat koneen toimintaa optimoimalla automaattisesti liikeratoja.automaation tavoite on myös osittain etäohjauksessa ja osittain automaatioilla toimivat koneet, joissa hyödynnetään kamera-, skannaus- ja sensoriteknologioita kuten esimerkiksi Sandvikin ja Atlas Copcon etälastauskoneissa. 16

Toisaalta koneisiin tulee kuljettajan toimintaa ohjaavia ja valvovia toimintoja, joiden tavoitteina ovat koneen oikeat käyttötavat ja virheellisten käyttötapojen esto. Konevalmistajien tarpeita voidaan toteuttaa kameratekniikan ja sensoritekniikan avulla. Konevalmistajat tarvitsevat myös omaan palvelukseensa alan osaajia. Kunnossapito ennakoivaksi Ennakoivan huollon merkitys tulee kasvamaan, koska sen tuloksena käyttöastetta pystytään nostamaan. Ennakkohuolto auttaa merkittävällä tavalla kaivoksen toiminnan optimoinnissa. Ennakoivan huollon ohjelmistojen ja järjestelmien kehitys on lupaava mahdollisuus ICT-toimijoille. Sensoreiden käyttö koneiden avainkomponenttien kunnon valvontaan sekä tiedonsiirtoon tuo säästöjä. Kaivosten vaativiin olosuhteisiin tarvitaan vaatimukset täyttävät, luotettavat sensorit. Turvallisuus paranee Kameratekniikan ja skannauksen sovelluksilla on mahdollisuus suorittaa riskejä sisältävät toimenpiteet etäohjauksella. Sensorien integrointi maanalaisen kaivoksen ilmastoinnin ohjaukseen puolestaan on huomattava kehitysmahdollisuus. Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien minimointi. 17

18

4. ENERGIATEOLLISUUDELLE LISÄÄ ÄLYKKÄITÄ TUOTANTOMENETELMIÄ Hajautetut tuotantomallit yleistyvät energiatuotannossa. Muutos vaatii lisää älyä sähköverkoilta. Öljy- ja kaasuteollisuus puolestaan investoivat tuotantomenetelmiin saadakseen mahdollisimman suuren osan varannoista tuotantoon. Ilmastopolitiikka vahvistaa uusiutuvan energiatuotannon kehittymistä, mikä puolestaan synnyttää nykyistä pienimuotoisempia ja hajautetumpia tuotantomalleja. Tämä taas vaatii huomattavia investointeja sähköverkkoon, jonka täytyy sopeutua uusiin sähköntuotannon muotoihin. Älykkäiden ratkaisujen kysyntä kasvaa kehityksen imussa. Samaan aikaan Suomen lähialueilla tehdään kymmenien miljardien investoinnit öljyn ja kaasun porauksiin, satamiin ja energiatuotantoon liittyviin oheistoimintoihin. Alan toimijoita kiinnostaa luonnollisesti, millä tavalla ICT voi kehittää öljy- ja kaasuteollisuuden prosesseja. 4.1. Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvua Suomessa energian kulutuksen odotetaan kasvavan pitkällä tähtäyksellä voimakkaasti. Globaalisti kulutus kasvaa alan arvioiden mukaan noin 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. (IEA World Energy Outlook, Energiateollisuus ry). Sähkön hinta on kolminkertaistunut Suomessa vajaassa 15 vuodessa eurooppalaiselle tasolle. Nopea nousu alkoi päästökaupan käynnistyttyä vuonna 2005. Taantuma on kuitenkin hidastanut hintojen nousua. Päästöoikeuksilla oli tarkoitus ohjata sähkön tuotantoa hiilidioksidivapaaseen suuntaan niin, että hiilen, öljyn ja kaasun käyttö sähkön tuotantoon kallistuisi suhteessa muuhun tuotantoon. Pohjois-Amerikan liuskeöljy- ja kaasulöydökset ovat pitäneet kivihiilen hinnan alhaalla. Se on hidastanut uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönottoa. Euroopan komissio tulee löysentämään uusiutuvan energian tavoitteita energia- ja ilmastopaketissa. Nykyiset tavoitteet ovat johtaneet liian suuriin julkisiin tukiin. Suomessa tärkeimmät energianlähteet ovat ydinvoima, vesi, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet ja turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta kasvussa. Vuotuinen tuontisähkön osuus on ollut noin 20 prosenttia vuonna 2012 ja 2013, ja pääosa tuontisähköstä ostetaan Ruotsista. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan energiainvestointien yhteissumma oli vuonna 2013 noin 1,9 miljardia euroa. Toimiala on teollisuussektoreista suurin investoija. Ruotsin sähköenergiasta ydinvoimalat tuottavat vajaat 40 prosenttia. Vesivoimalla tuotetaan 19

noin 48 prosenttia. Fossiilisilla energianlähteillä sekä bioenergialla tuotetaan kahdeksan prosenttia ja tuulivoimalla kaksi prosenttia maan sähköstä Norja kattaa sähköllä noin puolet kokonaisenergiantarpeestaan. Lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetin arvioidaan nousevan jopa 180 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Tammikuussa Statnett päätti Norjan kaikkien aikojen suurimmasta kotimaan sähköverkon laajennusprojektista, jolla turvataan sähköntoimitus Pohjois-Norjaan. Suunniteltu sähkölinja kulkee 512 kilometriä Ofotenista Hammerfestiin, ja se on tarkoitus toteuttaa kolmessa osassa. Ensin mainitulle osuudelle tarve on suurin, ja se myös rakennetaan ensin. Viimeinen Hammerfestiin yltävä osuus rakennetaan, jos öljy- ja kaasualan sähköntarve Hammerfestissa ja lähialueilla kasvaa merkittävästi. Norjan öljy- ja kaasuteollisuus investoi vuonna 2014 noin 28 miljardin euron edestä. Öljyn tuotantoluvut ovat kuitenkin laskussa. Vuonna 2011 Norjan öljykentät tuottivat yli kaksi miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Kuuden ensimmäisen kuukauden tuotantoluvut vuonna 2012 olivat öljyhallituksen mukaan viisi prosenttia alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Öljy- ja energiaministeriön mukaan öljyntuotanto voi pudota jopa puoleen nykyisestä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ilman tarpeellisia investointipäätöksiä ja kaikkien tuottajien aktiivisuutta. Joidenkin arvioiden mukaan nykyisten öljykenttien resursseista vain alle puolet hyödynnetään. Ministeriö onkin peräänkuuluttanut tuottajien velvollisuutta hyödyntää kaikki hyödynnettävissä olevat resurssit. Tämä puolestaan edellyttää entistä tehokkaampia tuotantomalleja, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Siinä piilee suuri mahdollisuus myös suomalaiselle ICT-teollisuudelle. Öljy- ja kaasualan alueellinen painopiste on tunnetusti jo pitkään siirtynyt kohti pohjoista. Tätä kehitystä vahvisti öljy- ja energiaministeriön kesäkuussa 2012 avaama 22. lupakierros: 86 uudesta etsinnälle ja tuotannolle avatusta karttalohkosta tai lohkon osasta peräti 72 sijaitsee Barentsinmerellä, loput 14 ovat Norjanmerellä. Statoilin on kerrottu suunnittelevan noin miljardin euron investointia öljysatamaan ja tuotantolaitokseen Finnmarkin rannikolle. Sijoituspaikaksi on pohdittu joko Veidnesetiä Nordkappin kunnassa tai Markoppia Kvalsundin kunnassa. Maalla sijaitsevan tuotantolaitoksen rakentaminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän resursseja kuin offshore-laitos, joten lopullinen ratkaisu riippuu loppuvuonna 2012 Skrugardin kentällä tehtävistä etsintäporauksista. 20

Faktaa energiatuotannosta Suomessa toimii noin 120 sähköä tuottavaa yritystä. Voimaloita on noin 400, joista puolet on vesivoimalaitoksia. Ydinvoimalat tuottavat neljänneksen sähköstä Suomessa. Maamme sähköntuotanto on moneen maahan verrattuna hajautettua. Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhdistetyissä voimaloissa lämmöntuotannon yhteydessä. Vuoden 2013 energiainvestoinnit olivat noin 1,9 miljardia euroa. Ruotsissa ydinvoimalat tuottavat 40 prosenttia sähköenergiasta ja vesivoimalat noin 48 % Norjassa lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Tammikuussa Statnett päättinorjan kaikkien aikojen suurimmasta sähköveron laajennusprojektista. Faktaa öljy- ja kaasuteollisuudesta Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden odotetaan investoivan vuonna 2014 noin 28 miljardia euroa. Öljyn tuotantoluvut ovat laskussa. Maan öljy- ja energiaministeriön mukaan öljytuotanto voi jopa puolittua 10 vuodessa ilman tarpeellisia investointeja. Arvioiden mukaan vain puolet öljykenttien resursseista hyödynnetään. Raakaöljyn vienti on noin kolmannes Norjan kokonaisviennistä. Öljy- ja kaasualan painopiste on siirtynyt kohti pohjoista jo vuosien ajan. 4.2. Digitalisoinnissa meneillään murros ICT:n käyttöaste on jo varsin korkea energiatuotannossa. Tällä hetkellä ala käy läpi murrosta, jossa koneet ja järjestelmät saavat yhä enemmän aistikykyjä, toimintoja ja koneälyä. Järjestelmät verkostoituvat sekä keskenään että internetissä olevien tietovarantojen sekä niitä hyödyntävien ihmisten kanssa. Prosessien ohjaamisen on oltava täsmällistä, ja tiedon tulee siirtyä autonomisten järjestelmien välillä nopeasti, varmasti ja turvallisesti. Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden (ICT), automaation ja kehittyneiden datan analyysimenetelmien yhdistelmänä syntyy teollinen internet, joka luo merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa teollisia prosesseja sekä tuottaa uutta palveluliiketoimintaa. Samaan aikaan on syytä muistaa, että poliittiset päätökset vaikuttavat energia-alaan enemmän kuin useimpiin muihin toimialoihin. Ala on strategisesti tärkeä kaikille valtiolle, ja ilmastopolitiikka vaikuttaa päätöksiin vahvasti. Valtiot vaikuttavat koko arvoketjuun energian eri tukimuodoilla ja verotuksella sekä myös sähkömarkkinoiden säätelyllä. Toimiala pitääkin epävarmoja olosuhteita investointeja hidastavana tekijänä. Säätelyn hajautuminen hidastaa Euroopan sähkömarkkinoiden yhtenäistämistä. Sääntely luo kuitenkin tietyille pelaajille mahdollisuuksia kehittää esimerkiksi tuotteita, joiden avulla voidaan osoittaa, että sähkön laatu on sähkömarkkinoiden vaatimusten mukaista. 21