Valtiotieteellinen tiedekunta Yleisen valtio-opin valintakoe Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja Arvosteluperusteet Kesä 2010 Kirjallisuuskoe Valintakoekirjan (J.R. McNeill & William McNeill: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan, Tampere: Vastapaino, 2006 / Mänskliga nätverk.världshistorien i ett nytt perspektiv, Stockholm: SNS Förlag, 2006) sivut on ilmoitettu niin, että ensin on suomenkielisen ja sen jälkeen suluissa ruotsinkielisen painoksen sivunumero. Tehtävänannon mukaan arvostelussa on kiinnitetty huomiota myös vastauksen selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. 1) Erittele Verkottunut Ihmiskunta kirjassa mainitut pääpiirteet Länsi-Euroopan kehityksessä vuosina 1000-1500. 6p Kysymykseen vastaaminen edellytti perehtymistä teoksen sivuihin 205 220 (157 168). Alla Vastauksessa tuli mainita selvästi, että selitettävä asia on Länsi-Euroopan nousu kyseisenä aikana. (0,5p). Vastauksen piti eritellä nousua selittävät tekijät esimerkkien ja selvän rakenteen avulla. Yksi osa vastausrakennetta oli teknologiset tekijät. Länsieurooppalaiset omaksuivat tietoja ja taitoja muista kehittyneimmistä kulttuureista, joita he pystyivät käyttämään ja kehittämään. Esimerkiksi arabialaisten numeroiden käyttöönotto ja niiden soveltaminen kaksinkertaisessa kirjanpidossa (0,5p). Yleisemmällä tasolla länsieurooppalaiset siirtyivät teknologisesti kohti digitalisoitumista, mikä auttoi ihmisten toiminnan organisoimisessa. Digitalisoitumisesta esimerkkeinä kävivät kaksoiskirjanpito, mekaaniset kellot, irtokirjakkeet kirjanpidossa tai tarkka geometrinen perspektiivi maalaustaiteessa (0,5p). Yliopistojen keksiminen osaltaan lisäsi tiedon roolia ja sen leviämistä Länsi-Euroopassa (0,5p). Toisena nousua selittävänä tekijänä oli maanviljelyn tehostuminen ja vaihdon lisääntyminen. Tehokkaampi maanviljely perustui uusien viljelystapojen käyttöönottoon, esimerkiksi kylvömaan jakaminen kolmeen osaan. Maanviljelyä tehosti myös työnjako talonpoikien ja sotureiden välillä, mikä takasi poliittisen suojan viljelijöille. Tuloksena syntyi maatalouden ylijäämää, jota voitiin vaihtaa käsityöläisten tuotteisiin (0,5p). Kolmantena asiakohtana oli sukusiteiden ylittäviin suhteisiin perustuva kansalaisyhteiskunta, mikä mahdollisti esimerkiksi sijoitusriskin jakamisen yrityskumppaneiden kesken (1p). Neljäntenä asiakohtana olivat sääolosuhteet ja rutot, jotka hidastivat kehitystä erityisesti mustan surman aikana (0,5p). 1
Lopuksi vastauksessa piti tulla ilmi hallitsijoiden, pankkiirien sekä kauppiaiden välinen keskinäisriippuvuus. Hallitsijoiden keskinäiseen kilpailuun ja sotimiseen liittyvät taloudelliset, logistiset ja hallinnolliset haasteet lisäsivät pankkilaitosten roolia sodankäynnin rahoittajana. Lisäksi sodankäynnin yksityistäminen lisäsi yksityisyritysten ja kauppiaiden roolia kaupunkivaltiossa (0,5-2p). 2) Pohdi teollisen vallankumouksen tärkeimpiä seurauksia. Perusta vastauksesi kirjan tekstiin. 6p Kysymykseen vastaaminen edellytti perehtymistä teoksen sivuihin 339 380 (253 283). Alla Vastauksessa piti huomioida teollistumiseen liittyvien syiden ja seurauksien keskinäisriippuvuus. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöönotto ja kuljetusteknologian (kanavat, rautatiet) kehittyminen mahdollistivat vaurauden lisääntymisen ja väestön kasvun, mitkä taas lisäsivät energian tarvetta ja kuljetusverkkojen kehittämistä (1p). Toiseksi vastauksessa piti huomioida ero maiden välisten ja maiden sisäisten seurauksien välillä. Maiden väliset seuraukset voitiin edelleen jakaa taloudellisiin ja poliittisiin aspekteihin. Keskeisenä taloudellisena piirteenä oli vaurauden ja vallan eriarvoinen jakautuminen. Tähän liittyi suhteellisen tuottavuuden ja edun muutokset maiden välillä. Esimerkiksi Intian tekstiiliteollisuus korvaantui Brittiläisillä tuotteilla ja samalla kun Intian oma tuotanto siirtyi maatalouteen (1p). Poliittisena seurauksena oli teollinen imperialismi, johon liittyi teollistuneiden maiden valloitukset erityisesti Afrikassa ja Aasiassa. Vastauksessa piti eritellä teollista imperialismia mahdollistavia tekijöitä, esimerkiksi aseiden massatuotanto ja paikallisten joukkojen koulutus (1p). Myös valtioiden välinen kilpailu ja itsevahvistuspyrkimykset olivat tärkeä kansainvälinen seuraus teollisesta vallankumouksesta. Itsevahvistusprosessien tärkeimpiä piirteitä tuli eritellä sekä vertailla eri maiden välisiä kehityskulkuja (1p). Kolmantena kohtana tuli mainita ja selittää tärkeimmät maiden sisäiset yhteiskunnalliset muutokset, joihin liittyivät esimerkiksi kaupungistuminen, väestön kasvu, muutokset työnteossa, orjuuden poistaminen, uusien aatteiden leviäminen (marxismi) ja ammattiliitot. (0,5-2 p) 3) Missä määrin on perusteltua väittää, että tiede korvasi uskonnon länsimaissa 1900- luvun kuluessa? Perusta vastauksesi kirjan tekstiin. 6p Kysymykseen vastaaminen edellytti perehtymistä teoksen sivuihin 396 409 (295 304). Alla Vastauksen arvostelussa kiinnitettiin erityistä huomiota vastauksen rakenteeseen ja yksityiskohtien selkeään erittelyyn. Kirjan mukaan tiede edesauttoi maallistumista 2
länsimaisissa yhteiskunnissa ja näin korvasi uskonnollisen tiedon roolia. Tähän liittyen oli eriteltävä tieteen leviämistä selittävät tekijät, esimerkiksi kansainvälisten kokouksien ja tieteellisten julkaisuiden yleistyminen ja tieteellisten metodien yhtenäisyys (1p). Toiseksi vastauksessa tuli kuvata, millä tavoin tiede korvasi uskonnollista tietoa. Tähän liittyi yhtäältä evoluutiomallin käyttöönotto sekä toisaalta ajattomuuden periaatteen ja luomiskertomuksen hylkääminen geologiaan, biologiaan ja fysiikkaan liittyvissä aiheissa (1p). Kolmanneksi tuli selittää, miten tieteen käyttö teknologiin sovelluksiin edesauttoi tieteen leviämistä. Tieteen ja teknologian liitto perustui laboratorioiden ja tutkimuskeskuksien käyttöönottoon sekä tutkija-ammatin syntymiseen. Valtiot ja yritykset tukivat teknologisia sovelluksia edistävää tieteellistä tutkimusta erityisesti sodankäynnin saralla. Samalla käytännön keksinnöt esim. lääketieteessä kasvattavat tieteen arvovaltaa. (Kyseisten kohtien selkeästä ja loogisesta erittelystä 0,5-2p). Neljäntenä kohtana tuli eritellä uskonnon roolin säilymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tässä tärkeimpinä asiakohtina oli tieteen kykenemättömyys vastata moraalisiin kysymyksiin sekä tieteen jatkuvasta erikoistumisesta aiheutuva monimutkaisuus, mikä hidasti tieteellisen tiedon leviämistä laajemmin. Lisäksi uskonnot pystyivät sopeutumaan tieteellisiin selitysmalleihin hyväksymällä tai mukauttamalla niitä. (0,5-2p). Aineistokoe 1) Suomen kauppapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että maailmantalous on ensimmäistä kertaa muuttumassa todella globaaliksi. Arvioi väitettä Verkottunut Ihmiskunta kirjan pohjalta 6p Alla käsiteltyjen osa-alueiden hallinta loi perustan kysymykseen vastaamiseen hyväksyttävällä Verkottunut Ihmiskunta kirjassa globalisaatiota käsittelevät osuudet kappaleissa VI, VII ja VIII. Vastauksessa tuli selvästi viitata sekä aineistoon että kirjan tekstiin (1p). Vastauksen kannalta tärkeimpiä kohtia kirjassa olivat ne, jotka käsittelivät maailmanlaajuisen verkon kutoutumista noin vuodesta 1450 eteenpäin, globalisaatiota imperialismin aikakaudella vuosina 1870 1914, globalisaatiosta vetäytymistä vuosina 1914 1945 sekä elpyvää globalisaatiota toisen maailmansodan jälkeen (1p). Elpyvän globalisaation aikakautta tuli eritellä tarkemmin mainitsemalla maailmantalouskasvun kuusinkertaistuminen aikana 1950 1998 (0,5p) sekä Yhdysvaltojen keskeinen rooli toisen maailmansodan jälkeisessä talousjärjestelmässä, mikä ilmentyi sen kotimarkkinoiden avaamisena ulkomaisille tuotteille sekä taloudellisena apuna kehittyville talouksille. Lisäksi tuli mainita kansainvälisten sopimusten ja järjestöjen rooli kansainvälisen talouden ja politiikan tasapainottajana (0,5p). Pääomaliikkeiden vapauttaminen ja kirjassa mainittu talouden finanssoituminen sitoivat valtioita tiiviimmin pääoman kasvuun 3
perustuvaan kansainväliseen talousjärjestelmään (0,5p). Myös kuljetusteknologian sekä viestintä- ja informaatioteknologian kasvukehitys ja tehostuminen mahdollistivat maailmantalouden tiiviimmän integraation (0,5p). Tehtävänannon väitettä perustellaan aineistossa seuraavasti: Nykyinen maailmantalousjärjestelmä globalisoitui tiiviimmin kansainvälisen kilpailun lisääntymisen ja siihen liittyvän yrityksen arvoketjujen hajauttamisen kautta (1p). Lisäksi kommunismin romahdettua ja Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa markkinataloudesta on eri muodoissaan tullut vallitseva talousjärjestelmä (0,5p). Kansainvälisen kaupan sääntöjärjestelmän kehittäminen ja kaupan vapauttaminen on edennyt monenkeskisesti Maailman kauppajärjestön ja Yhdistyneiden kansakuntien piirissä (0,5p). 2) Missä määrin maailmantaloudesta koituvat hyödyt ovat jakautuneet epätasaisesti? Perusta vastauksesi aineistoon ja Verkottunut Ihmiskunta kirjan tekstiin. 6p Vastauksessa tuli selvästi viitata aineistoon että kirjan tekstiin (1p). Vastauksen kannalta tärkeimpiä kohtia kirjassa olivat ne, jotka käsittelivät nopean väestön kasvun tuomia haasteita maiden taloudelliselle kehitykselle sekä siirtolaisuuden roolia näiden paineiden lieventämisessä (1p). Kirjassa mainitaan myös, että eri maiden mahdollisuudet informaatio- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä ovat olleet hyvin erilaiset. Kirjan mukaan vielä vuonna 2002 vähintään miljardin ihmisen alaluokka, lähinnä Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, oli vailla sähköä (0,5p). Lisäksi kirjassa mainitaan siirtomaavaiheen jälkeisen poliittisen ja taloudellisen hallinnon vaikeus (0,5p). Vastauksessa tuli viitata aineiston vertailuun eri alueiden kehityssuuntien välillä. Aineistossa mainitaan esimerkiksi, että erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan talouksien kasvu on ollut vaatimatonta. Kiinan ja muiden Itä-Aasian maiden taloudet puolestaan ovat kasvaneet erityisesti teollisuudessa. Muita aineistossa mainittuja alueita ovat Yhdysvallat, EU, Latinalainen Amerikka sekä entisen Neuvostoliiton maat. (0,5-1,5p). Lisäksi aineistossa korostetaan kansainvälistyneen yritystoiminnan ja tuotannon roolia epätasa-arvon ylläpitäjänä. Tämä liittyy arvoketjun alhaisimman pään tuotannon keskittymiseen kehitysmaihin (1p). Aineistossa mainitaan myös epäonnistunut tullitulojen korvaaminen esimerkiksi verotuloilla yhtenä epätasa-arvoa selittävänä tekijänä (0,5p). 3) Kauppapoliittisen ohjelman mukaan kansainvälistyvät yritykset ovat yhä vähemmän riippuvaisia alkuperäisestä kotivaltiostaan ja ylipäänsä yksittäisistä maista. Ovatko kansainväliset yritykset riippuvaisia valtiosta? 6p Vastauksen pisteytys muodostuu kolmesta kahden pisteen arvoisesta osasta, joista ensimmäinen liittyy vastauksen rakenteeseen ja aineiston käyttöön. Vastauksessa tuli selvästi 4
viitata aineistoon sekä yhdistää aineiston eri osa-alueita ja soveltaa niitä vastauksessa. Vastauksen piti olla selkeä, välttää toistoa ja perustua selvään rakenteeseen (2p). Vastauksen sisältö rakentui kahdesta osasta, joista kumpikin kahden pisteen arvoinen. Yhtäältä tuli perustella, miksi yritykset ovat riippuvaisia valtiosta ja toisaalta, miksi yritysten riippuvuussuhde yksittäisestä valtiosta on heikentynyt. Yritysten riippuvuussuhteesta valtioon mainitaan aineistossa seuraavia asioita: Yritysten tuottavuuteen vaikuttaa tuotannon ulkopuoliset tekijät, joita ovat esimerkiksi valtion tarjoamat julkiset palvelut, kuten sosiaaliturvajärjestelmä, hallinto- ja oikeuslaitokset sekä julkisista varoista rahoitettavat tutkimus ja kehitysjärjestelmät ja innovaatioiden hyödynnettävyysjärjestelmät. (0,5-2p) Toisaalta yrityksien riippuvuussuhde yksittäisiin valtioihin on aineiston mukaan heikentynyt seuraavista syistä: Yritykset investoivat yhä enemmän ulkomailla olevien tytär- tai kumppanuusyritystensä kautta. Arvoketju hajautetaan maihin ja alueille sen mukaan, missä eri toiminnot pystytään toteuttamaan edullisimmin. Yritysten omistusrakenne on myös kansainvälisesti hajautunut ja niiden osakkaita vaihdetaan useissa pörsseissä. Lisäksi aineistossa mainitaan, että yritysten liikkuvuus on pakottanut valtiot kilpailemaan verotuloista, investoinneista ja työpaikoista, mikä vähentää yritysten riippuvuutta yksittäisistä valtioista. (0,5-2p). 5