HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA



Samankaltaiset tiedostot
HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

RAUTALAMMIN KUNTA SONKARIN JA KIESIMÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KULMALA - MÄNNIKKÖ

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Määräysnumero Ulkoasu

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Kilkin kytä (405) Rantakallio 3:58 Rauhala 3:59 (osa)

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Ristiinan kunta (696) Korholan kylä (422) Länsiranta 7:13 Alanko 7:16 (osa) YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.


TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA KYHNYLÄ

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Nilakan ja kunnan eteläosan rantaosayleiskaavan

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LIEKUNEEN.RYÖxÄsvnDEN RANTAYLEISKAAvAN MUUToS. Hirvensalmen kunta (97) Hirvensalmen kytä (405) Koskelo 5:78 Vinnonniemi 5:84 (osa)

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 535/ /2014

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaluonnos

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

115/ /2017 Tela

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PIELAVESIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

Transkriptio:

Valtuusto 10.4.2012 10 1 HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA RANTAOSAYLEISKAAVA ON TULLUT VOIMAAN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSELLÄ 25.6.2012 111 LUKUUNOTTAMATTA TILOJA: SUVIRANTA 419-7-1, HONKALA 423-1-94, SÄRKKÄ 423-1-132, VAHVA-MATTI 423-2-12, KÄMPINMÄKI 404-4-28, KOREANKIVENRANTA 404-4-29, SALMELA 419-5-57, KOURANTA 407-3-30, RIIHINIEMI 403-1-11, METÄSLAHTI 413-2-9 JA KALASTUSVALKAMA 419-878-4 MERKINNÄT: AM/1 Maatilantalouskeskusten alue. Alue on tarkoitettu maatilojen talouskeskuksen alueeksi. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään 1½-kerroksista asuinrakennusta. Luku kauttaviivan jälkeen osoittaa talouskeskusten lukumäärän alueella. A/1 Asuinalue. Luku kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestyksen mukaisesti uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m 2 ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 350 k-m 2. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään ARA/1 Rantarakennusalue. Rakennuspaikoille saa rakentaa ympärivuotista asumista palvelevan asuinrakennuksen tai lomarakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä on 5 kpl. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida ko. käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus määräytyy käyttötarkoituksen mukaisesti. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. RA/1 Loma-asuntoalue. Luku RA-merkinnän kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestyksen mukaisesti uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m 2 ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 250 k-m 2. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään

Valtuusto 10.4.2012 10 2 RA-1/1 Loma-asuntoalue. Luku RA-merkinnän kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestyksen mukaisesti uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m 2 ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 250 k-m 2. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään Natura-alue estää tieyhteyden rakentamisen rakennuspaikalle. RM-1 500 Matkailupalvelualue. Alue varataan lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Uuden RM-alueen rakentaminen, RM-alueella tapahtuva merkittävä lisärakentaminen tai alueen muuttaminen omarantaisiksi rakennuspaikoiksi edellyttää ranta-asemakaavan laatimista alueelle. Luku osoittaa alueen suurimman sallitun kokonaisrakennusoikeuden RM-2 Matkailupalvelualue. Alue varataan matkailun ja kalastuksen tarpeisiin. Rakentamisen tarkempi ohjaus ja aluerajaus ratkaistaan ranta-asemakaavalla. VR Retkeily- ja ulkoilualue. nat Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. SL Luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelulain nojalla valtion toimesta toteutettu tai toteutettava alue. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. LV Vesiliikennealue, venevalkama. Alue varataan venevalkama-alueeksi, jolle voi sijoittua veneiden rantapaikkoja, laitureita ja autopaikkoja. M Maa- ja metsätalousalue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Ympäristöarvot tulee huomioida toimenpiteitä suoritettaessa. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty.

Valtuusto 10.4.2012 10 3 W Vesialue. W/s Arvokas koskialue, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Rannalla sijaitsevan nykyisen asuinrakennuksen, loma-asunnon tai saunarakennuksen likimääräinen sijainti. Ohjeellinen uuden loma-asunnon tai asuinrakennuksen sijainti. 20 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Alueen raja. Seututie. Yhdystie. Laivaväylä/venereitti. Melontareitti. Rantakaava-alue. Alueelle on vahvistettu rantakaava. RA-ak/1 Loma-asuntoalue ranta-asemakaavoitetulla alueella. A-ak/1 Asuinalue ranta-asemakaavoitetulla alueella. SM(6) SM(14) Muinaismuistoalue tai -kohde. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevissa maankäyttösuunnitelmissa tulee pyytää Museoviraston lausunto. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. ma Valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö Merkinnällä on rajattu valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Tällä alueella tapahtuvassa suunnittelussa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa on otettava huomioon kulttuuriarvojen turvaaminen ja ominaispiirteiden säilyminen. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. km Maisemallisesti ja / tai historiallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue. Kulttuurimaisemaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Alueen perinteistä rakennettua ympäristöä tulee huoltaa ja korjata kulttuurihistorialliset arvot huomioivalla tavalla. Uudisrakentaminen ja pihapiirin täydentäminen tulee sovittaa alueen rakennustapaan mukautuvaan rakennustyyliin.

Valtuusto 10.4.2012 10 4 luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Alueella ei saa rakentaa rakennuksia tai suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentäisivät alueen luontoarvoja. S-1 S-2 rso Liito-oravan esiintymisalue. Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että liito-oravan pesäpuut sekä niitä suojaavat puut sekä liikkumisen, että ravinnon hankinnan kannalta riittävä puusto säilytetään. Viitasammakon esiintymisalue. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Aluetta ei saa ruopata tai muutoin muuttaa alueen luonnontilaa. Rantojensuojeluohjelman alue. YLEISMÄÄRÄYKSET Rakentaminen Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille (A-, AM-, RA-, RM- ja ARA -alueet), ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin rakennuspaikat on merkitty maastoon. Mikäli RA-, ARA-, RM-, A- tai AM-alueilla olevilla rakennuspaikoilla tai rantasaunojen rakennuspaikoilla on aiemmassa rakennusluvassa, poikkeusluvassa tai vahvistetussa ranta-asemakaavassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon, sijoittelun tai ulkoasun suhteen, tulee nämä määräykset huomioida uusia rakennuslupia myönnettäessä. M-, MY-, VR- ja SL alueilta on rakennusoikeus 200 metrin rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti RA-, ARA-, RM-, A- tai AM alueille. Alle 2000 m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla sallitaan rakennusten korjausrakentaminen sekä purettavan tai tuhoutuneen rakennuksen korvaava rakentaminen käytetyn rakennusoikeuden puitteissa. Rantojensuojeluohjelman alueella on rakennuslupahakemuksesta pyydettävä lausunto alueelliselta ELY-keskukselta. Rantojensuojeluohjelman alueella rakennusten muodon ja värityksen valinnassa sekä koosta ja sijoittamisesta päätettäessä tule erityisesti huomioida maiseman- ja luonnonsuojelun näkökohdat. Alueelle sijoitettavien rakennusten vähimmäisetäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ovat: - Asunnot, etäisyys 40 m - Loma-asunnot, kerrosala alle 80 k-m 2 etäisyys rantaviivasta 20 m - Loma-asunnot, kerrosala yli 80 k-m 2 etäisyys rantaviivasta 40 m - Rantasauna / grillikatos, kerrosala enintään 25 k-m 2 etäisyys rantaviivasta 10 m - Muut rakennukset, kerrosala enintään 80 k-m 2 etäisyys rantaviivasta 20 m. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se on maasto-olosuhteiden johdosta välttämätöntä ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan.

Valtuusto 10.4.2012 10 5 Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Venevaja ei saa ulottua veden päälle ja sen on sopeuduttava ympäröivään rakentamiseen ja maastoon. Alin rakentamiskorkeus Suonteella on 95,10 ja Vahvajärvellä 90,10. Muilla järvillä ja lammilla 1,0 metriä keskimääräisen vedenpinnan yläpuolella (N60). Muilla järvillä ja lammilla 1,0 m keskimääräisen vedenpinnan yläpuolella. Saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys käytettävästä auto- ja venepaikasta mantereella. Jätevesien käsittely ja jätehuolto Kaava-alueen rakennuspaikoilla sovelletaan jätevesien käsittelyssä 4.3.2011 muutetun ympäristönsuojelulain nojalla 10.3.2011 annetun jätevesiasetuksen 4 mukaista pilaantumiselle herkkien alueiden vaatimustasoa. Suunnittelualueen rakennuspaikoilla perusratkaisuna tulee pääsääntöisesti olla mahdollisten käymäläjätteiden kokoaminen ja varastointi tiiviiseen varastosäiliöön. Harmaiden jätevesien käsittely ja imeyttäminen maaperään kiinteistön alueella on pääsääntöisesti mahdollista tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Loma-asutusrakennuspaikoilla tulee myös suosia kuiva/kompostikäymälätyyppisiä ratkaisuja. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Rantarakennusalueilla (ARA) suositellaan käytettäväksi useamman rakennuspaikan yhteistä jätevesien käsittelytapaa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Metsänkäsittely Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja maisema-arvot. Tiestö Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta maanteille. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua samasta liittymästä. Tienpitoviranomaisen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Kuopiossa 20.3.2012 Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Emmi Sihvonen maankäyttöinsinööri, DI