Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys

Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys 82120257 7.11.2008

Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys Viite 82120257 Pvm 7.11.2008 Hyväksynyt Osmo Niiranen Tarkistanut Ulla Loukkaanhuhta Kirjoittanut Anna Taipale Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI 15870 Hollola Finland Puhelin: 020 755 7800 www.ramboll.fi

Sisällys 1. JOHDANTO 1 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 1 1.2 Selvityksen organisaatio 1 2. HULEVESIEN HALLINNAN TARVEKARTOITUS KALMUN ASUINALUEELLA 2 2.1 Nykytilanneselvitys 2 2.1.1 Alueen nykytila 2 2.1.2 Pinta ja pohjavedet 2 2.1.3 Pinnanmuodot ja maaperä 2 2.1.4 Selvitysalueen luontoarvot 2 2.1.5 Maankäyttö 2 2.1.6 Valuma alueiden kuvaus ja hulevesien muodostuminen selvitysalueella 3 2.2 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi 3 2.2.1 Maankäytön vaikutukset selvitysalueen vesitalouteen 3 2.2.2 Maankäytön vaikutukset selvitysalueen veden laatuun 3 2.3 Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet 4 3. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU KALMUN ASUINALUEELLA 4 3.1 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 4 3.1.1 Yleistä 5 3.1.2 Hulevesien paikallinen käsittely 5 3.1.3 Alueelliset hallintamenetelmät 5 3.1.4 Osavaluma alue 1: 6 3.1.5 Osavaluma alue 2: 7 3.1.6 Osavaluma alue 3: 7 3.1.7 Osavaluma alue 4: 8 3.1.8 Osavaluma alue 8: 8 3.1.9 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 8 3.1.10 Tulvareitit 8 3.1.11 Hallintamenetelmien vaikutukset ja toimivuus 8 4. HULEVESIEN HALLINNAN TARVEKARTOITUS KALMUN TEOLLISUUSALUEELLA 9 4.1 Nykytilanneselvitys 9 4.1.1 Alueen nykytila 9 4.1.2 Pinta ja pohjavedet 9 4.1.3 Pinnanmuodot ja maaperä 9 4.1.4 Selvitysalueen luontoarvot 9 4.1.5 Maankäyttö 9 4.2 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi 9 4.2.1 Maankäytön vaikutukset selvitysalueen vesitalouteen 9 4.2.2 Maankäytön vaikutukset selvitysalueen veden laatuun 10 4.3 Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet 10 W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc

5. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU TEOLLISUUSALUEELLA 10 5.1 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 10 5.1.1 Yleistä 10 5.1.2 Hulevesien paikallinen käsittely 10 5.1.3 Alueelliset hallintamenetelmät 11 5.1.4 Osavaluma alueet 5, 6, 7, 9 ja 10 12 6. HULEVESIEN HALLINTAMENETELMIEN KUSTANNUKSET 12 6.1 Yleistä 12 6.2 Kalmun osayleiskaava alueen hulevesien luonnonmukaisten käsittelyjärjestelmien kustannusarvio 13 6.3 Kalmun asuinalueen kustannusarvio 13 6.4 Teollisuusalueen kustannusarvio 13 6.5 Kadunvarsipainanteiden kustannusarvio 14 LIITTEET: Liite 1: Valuma alueet 1: 12 500 Liite 2: Hulevesien käsittelyyn varattavat alueet 1:12 500 Liite 3: Tyyppipoikkileikkaus, Kalmun asuinalueen pääkatu 1: 200 Liite 4: Tyyppipoikkileikkaus, teollisuusalueen kokoojakatu 1: 200 Liite 5: Tyyppipoikkileikkaus, tulvapuisto ja purouoma 1: 200 Liite 6: Tyyppipoikkileikkaus, tulvapuisto ja purouoma kentän kohdalla 1: 200 Liite 7: Osavaluma aluekohtainen tarkastelu, taulukko Liite 8: Kustannusarvio W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc

1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Selvitystyössä on laadittu Riihimäen kaupungin Kalmun osayleiskaavaalueelle hulevesien hallintasuunnitelma tulevan asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun pohjaksi. Hulevesien hallinnan tavoitteena on, että rakentamisen vaikutukset alueen pohja ja pintavesiin ovat mahdollisimman vähäiset ja alueen hydrologiset olosuhteet ja arvot säilyvät mahdollisimman lähellä nykyistä. Alueen vesitase pyritään pitämään muuttumattomana. Selvitysalue sijaitsee Riihimäellä valtatie 3:n varrella Riihimäen keskustataajaman lounaispuolella. Kalmun alue ja Herajoen läntinen teollisuusalue sijaitsevat valtatie 3:n länsipuolella, Würthin alue itäpuolella. Selvitysalueen laajuus onnoin 910 hehtaaria. Kalmun alueen maasto on alavaa peltoa ja mäkistä metsää. Päämaalajeja alueella ovat moreeni, savi ja hieta. Alueen nykyluonne selviää kuvassa 1 esitetystä ilmakuvasta. Kuva 1 Ilmakuva suunnittelualueesta. Tässä selvityksessä esitetään alueelle laadittu yleissuunnitelma. Suunnitelmassa on otettu huomioon alueen erityispiirteet, rajoitukset ja tavoitteet hulevesien hallinnalle. Suunnittelua varten suunnittelualue on jaettu osavaluma alueisiin 1 10, joiden rajaukset on esitetty suunnitelmakartassa. 1.2 Selvityksen organisaatio Selvityksen on tehnyt Ramboll Finland Oy Riihimäen kaupungin toimeksiannosta. Riihimäen kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut toimistoarkkitehti Jari Jokivuo. Suunnittelijan työryhmään ovat kuuluneet yksikön päällikkö DI Osmo Niiranen, DI Anna Taipale ja maisema arkkitehti Ulla Loukkaanhuhta. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 1

2. HULEVESIEN HALLINNAN TARVEKARTOITUS KALMUN ASUINALUEELLA 2.1 Nykytilanneselvitys 2.1.1 Alueen nykytila Selvitysalueen laajuus on n. 850 hehtaaria. Selvitysalue on suurelta osin rakentamatonta metsä ja peltoaluetta. Alueella on jonkin verran olevaa tiestöä sekä muutamia tilakeskuksia ja omakotitaloja. Alueen koillisosassa moottoritien vieressä sijaitsee meijerin teollisuuskiinteistö. Nykyinen maankäyttö on kuvattu selvityksen liitteenä olevassa osavalumaaluekohtaisessa taulukossa. 2.1.2 Pinta ja pohjavedet Kalmun alue kuuluu Vantaanjoen valuma alueeseen. Pintavedet laskevat Herajoen ja Epranojan sekä Paalijoen ja Retkiojan kautta Vantaanjokeen. Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu Herajoen I luokan pohjavesialueeseen, joka on Riihimäen tärkein ja laajin pohjavesialue. Merkittävin pintavesistö suunnittelualueella on Epranoja. Se on myös alueen tärkein luontokohde. Puron luontoarvoja on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.1.4. Tarkastelualueen valuma alueet, vedenjakajat ja valumareitit on esitetty liitepiirustuksessa 1. 2.1.3 Pinnanmuodot ja maaperä Kalmun alue on topografialtaan vaihtelevaa ja pienipiirteisesti kumpuilevaa metsä ja peltoaluetta. Alueen pohjois, etelä ja länsiosat ovat korkeampaa kuin keski ja itäosat. Päämaalajeja alueella ovat moreeni, savi ja hieta. Alueen pinnanmuodot ja maalajit on kuvattu selvityksen liitteenä olevassa osavaluma aluekohtaisessa taulukossa. 2.1.4 Selvitysalueen luontoarvot Suunnittelualueen tärkein luontoarvo on Epranoja. Epranojan taimenkanta poikkeaa Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan muista Uudenmaan seudun purojen taimenkannoista ja saattaa olla Vantaanjoen alkuperäinen taimenkanta. Taimenen luontaisena elinympäristönä Epranoja on herkkä sekä vesien määrällisille että laadullisille muutoksille. Kaavoitustyön yhteydessä Riihimäen kaupunki on teettänyt luontoselvityksen Kalmun asuinalueen läpi virtaavasta purosta. Selvityksessä on arvioitu puron luonnontilaisuutta ja luontoarvoja sekä esitetty suositukset koskemattomaksi jätettävistä osuuksista. 2.1.5 Maankäyttö Alueelle on laadittu pientalovaltainen osayleiskaavaluonnos. Alueelle arvioidaan tulevan noin 6000 asukasta. Kokooja ja asuntokatujen osuudeksi on arvioitu noin 20 % asuntoalueiden pinta alasta. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 2

2.1.6 Valuma alueiden kuvaus ja hulevesien muodostuminen selvitysalueella Suunnittelualue on jaettu osavaluma alueisiin, jotka on esitetty liitepiirustuksessa 1. Osavaluma alueiden geohydrologiset ominaisuudet sekä suunnitellun maankäytön vaikutukset niiden vesitalouteen on kuvattu selvityksen liitteenä olevassa osavaluma aluekohtaisessa taulukossa. 2.2 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi 2.2.1 Maankäytön vaikutukset selvitysalueen vesitalouteen Päällystetyt ja vettä heikosti läpäisevät pinnat lisääntyvät luonnontilaisen alueen rakentamisen myötä. Samalla vähenevät viheralueet, jotka lisäävät haihduntaa ja imeytymistä. Tämän seurauksena pintavalunta lisääntyy ja hulevesien imeytyminen ja haihtuminen on vähäisempää. Hulevesivalunnan lisääntyminen saattaa aiheuttaa tulvimista purkureiteillä. Alapuolisilla rakennetuilla alueilla saattaa myös esiintyä tulvia ja valunnan äärevöitymistä. Määrällisesti suuret valunnan muutokset ja hulevesien laajamittainen poisjohtaminen luontaiselta valuma alueeltaan voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös pohjaveden pinnankorkeuteen. Suunnittelualueelta määritettiin karttatarkastelun, osayleiskaavaluonnoksen ja ilmakuvien perusteella eri maankäyttömuodot nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa. Erilaisille maankäyttömuodoille ja pinnoille määritettiin valumiskertoimet, joiden perusteella laskettiin valuma alueiden keskimääräiset valumakertoimet. Valumakerroin kuvaa sitä, mikä osa sadannasta ja lumen sulamisvesistä muuttuu pintavalunnaksi. Kalmun alueelle suunniteltu uusi rakentaminen on pääosin pientalovaltaista asuinrakentamista, jonka toteutuminen kasvattaa valumakertoimia ja virtaamia jonkin verran. Rinteiset maastonmuodot lisäävät pintavaluntaa verrattuna vastaavaan tasaiselle alueelle rakentamiseen. Valumakertoimien ja virtaamien kasvu jää kuitenkin kohtuulliseksi maankäyttömuodosta johtuen. Maankäytön, valumakertoimien ja virtaamien muutokset on esitetty valumaaluekohtaisessa liitetaulukossa. 2.2.2 Maankäytön vaikutukset selvitysalueen veden laatuun Rakennetuilla pinnoilla virtaava vesi liuottaa mukaansa kiintoainesta ja muita haitallisia pienhiukkasia, kuten ravinteita ja raskasmetalleja alueen maankäytöstä riippuen. Mikäli hulevedet johdetaan käsittelemättöminä sadevesiviemäriin, päätyvät veteen liuenneet aineet vastaanottavaan vesistöön. Hulevesien imeyttäminen kasvillisuuden peittämään maaperään ja maakerrosten läpi on tehokas vesien puhdistamistapa. Hulevesiä voidaan puhdistaa myös esimerkiksi laskeuttamalla sekä erilaisten kosteikko ja suodatusrakenteiden avulla. Luonnonmukaisissa hulevesien käsittelyrakenteissa kasvillisuuden on todettu tehostavan vesien puhdistumista. Lisäksi kasvillisuus sitoo ja haihduttaa vettä ja lisää veden viivettä. Voimakkaasti pilaantuneita vesiä ei tule imeyttää etenkään herkillä tai suojeltavilla alueilla kuten arvokkailla pohjavesialueilla. Saastuneeseen maaperään ei myöskään saa imeyttää. Selvitystyön yhteydessä ei tehty vedenlaadullisia tutkimuksia. Suunnitellun asuinalueen pohjoisosat sijaitsevat Herajoen I luokan pohjavesialueella. Kalastollisesti arvokas Epranoja on herkkä myös veden laadullisille muutoksille. Alueelle suunniteltu pientalovaltainen asuinrakentaminen esitetyssä laajuudessa ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä muutoksia selvitysalueen vesien laatuun. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 3

2.3 Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet Kalmun alueelle suunniteltu vaihtelevaan maastoon sijoittuva pientalovaltainen ja tiivis asuinrakentaminen lisää valumia ja virtaamia kohtuullisesti nykytilanteeseen verrattuna. Maankäytön tyypistä johtuen rakentaminen ei todennäköisesti aiheuta merkittävää vesien laadullista heikentymistä. Maaperältään alue on vaihtelevasti moreenia, hietaa ja savikkoa. Erityiskysymyksiä Kalmun alueella ovat Herajoen I luokan pohjavesialue sekä luontoarvoiltaan merkittävä Epranoja suunnittelualueen pohjoisosassa. Hulevesien määrällisen hallinnan tavoitteita Kalmun alueella ovat, että rakentamisen vaikutukset alueen vesitalouteen ja vesitaseeseen ovat mahdollisimman vähäiset. Rakentamisella ei saa lisätä alueen ulkopuolisten vesistöjen virtaamia. Epranojaan ei johdeta hulevesiä. Hulevesien määrällisen hallinnan tavoitteita ovat rakentamisen vaikutusten minimointi pinta ja pohjavesien laatuun sekä pohjavesialueen ja Epranojan arvojen turvaaminen. Tavoitteena on, että hulevedet pyritään käsittelemään ja puhdistamaan luonnonmukaisin menetelmin mahdollisimman lähellä niiden syntysijaa. Ensisijainen menetelmä on vesien imeyttäminen. Muita menetelmiä ovat vesien varastoiminen, viivyttäminen ja puhdistaminen kasvillisuuden avulla sekä haihdunnan lisääminen. 3. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU KALMUN ASUINALUEELLA 3.1 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Tavoitteena suunnittelussa on, että rakentamisella ei lisätä pintavaluntaa ja tulvia. Tällöin vesien imeyttäminen ja pidättäminen sekä haihdunnan ja kasvillisuuteen sitoutumisen edistäminen on ensisijainen tavoite kaikkialla missä mahdollista. Muilla alueilla sekä tulvatilanteissa tarvittaneen lisäksi koottuja allas/kosteikkoratkaisuja. Rinnealueilla oleellista on vesien hidastaminen padottamalla ja pituuskaltevuutta vähentämällä. Vesiuoman pituutta voidaan lisätä ja kaltevuutta vähentää meanderoinnin avulla, jolloin vesiä imeytyy ja haihtuu enemmän. Suurin osa suunnittelualueelle tulevasta rakentamisesta sijoittuu moreeniselänteille, jonne on mahdollista imeyttää hulevesiä. Siksi vesien tonttikohtainen käsittely, sekä mahdollisuuksien mukaan paikallinen käsittely myös katualueilla, helpottavat hulevesien hallintaa huomattavasti, koska muualla käsiteltäviä vesiä syntyy paljon vähemmän. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa on esitetty hulevesien alueelliset hallintamenetelmät sekä hulevesien johtamisen periaatteet suunnittelualueella. Yleissuunnitelmassa on pyritty siihen, että nykyistä luonnonmaastoa säilytetään mahdollisimman paljon. Periaatteena on myös ollut, että Herajokea ei kuormiteta lisää ja että Epranojan herkkyys huomioidaan suunnittelussa. Eri osavaluma alueille on määritelty eri tavoitteet osa alueen maankäytön ja maaperän mukaan. Liitetaulukossa on eritelty osavaluma alueittain suositeltavat toimenpiteet hulevesien hallintaan. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 4

3.1.1 Yleistä Hulevesien hallintasuunnitelman lähtökohtana on nykyisten purojen, kokoojauomien ja ojien säilyttäminen tulevassakin maankäyttötilanteessa. Näistä maaston alavimmista kohdista (puro ja ojalaaksopainanteista) muodostetaan osa puisto ja viheralueverkostoa. Alueet toimivat paitsi pintavesiuomakäytävinä, myös luontevina, jatkuvina ekologisina käytävinä ja osana virkistysalue ja reittiverkostoa. Puisto ja virkistysalueilla säilytetään mahdollisimman paljon olevaa kasvillisuutta (puusto, pintakasvillisuus). Uomien ympärillä säilytetään kasvillisuudeltaan monilajiset ja kerrokselliset ns. puskurivyöhykkeet. Keskeisten toiminnallisten puistoalueiden harkituissa kohdissa voidaan kasvillisuutta harventamalla avata näkymiä veteen. Paikoin suoraviivaisia uoman/ojanosuuksia voidaan muuttaa luonnonmukaisemmiksi lisäten uoman mutkittelua (kokonaispituutta). Tarvittaessa myös uoman poikkileikkausta voidaan muokata, esimerkiksi kaivamalla kapea alivirtaamakouru uoman pohjalle, loiventamalla sekä tukemalla jyrkkiä luiskia ja muodostamalla tulvatasanteita uoman poikkileikkaukseen. Viherkäytävien tulee olla riittävän leveitä ottaen huomioon uoman tarvitseman tulvatilavuuden, puiston toiminnallisen luonteen (mm. mahdollistaen virkistysreitin ja mahdollisten muiden toimintojen sijoittamisen ko. puistotai viheralueelle) ja säilytettävän kasvillisuuden olosuhteet (kasvillisuuden säilymisen edellytykset). Veden ei sallita nousevan puistoreiteille kuin harvinaisessa tulvatilanteessa, jolloin kevyelle liikenteelle tulee olla vaihtoehtoinen kulkuyhteys. Hulevesikosteikot ja altaat rakennetaan paikasta riippuen nykyisiin pääuomiin tai niihin laskevien sivu uomien varteen. Joissain tapauksissa kosteikot ja altaat voidaan rakentaa ns. tulvauomiin eli pääuomasta erotettuihin erillisiin uomiin. Kaivettavien kosteikkojen ja altaiden sekä muokattavien uoman osuuksien luiskat maisemoidaan välittömästi kaivutöiden jälkeen. 3.1.2 Hulevesien paikallinen käsittely Hulevesien paikallisen käsittelyn menetelmiksi esitetään hulevesien tonttikohtaista käsittelyä sekä vesien imeyttämistä pääkadun varteen rakennettavissa viherpainanteissa. Tonteilla minimoidaan läpäisemättömien pintojen määrä ja varataan 10 % tontin pinta alasta hulevettä varastoiviksi ja imeyttäviksi pääosin kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin muuta tasoa alempana ja joiden keskisyvyys on 5 10 cm. Viherpintaisten painanteiden ohella voidaan rakentaa myös hulevesiä kerääviä lammikoita, kosteikkoja tai maanalaisia kaivoja. Tällöin rakenteiden pinta ala tulee määrittää tonttikohtaisesti niiden tilavuuden perusteella. Rakenteiden ylivuoto ohjataan hallitusti viheralueelle tai tulvakorkeuteen asennetun ritiläkaivon kautta viemäriin. Pääkadun varteen rakennetaan 4 metriä leveät katuviherkaistat, jotka muotoillaan loivalle painanteelle (painanteen keskisyvyys 10 cm). Ajoratojen ja kevyen liikenteen väylän hulevedet ohjataan madallettujen tai aukotettujen reunakivien avulla painanteisiin. Painanteet varustetaan tulvakorkoon asennetuilla ritiläkaivoilla. 3.1.3 Alueelliset hallintamenetelmät Kalmun osa alueella hulevesien alueellisiksi hallintamenetelmiksi esitetään kosteikkoja ja puistovyöhykettä. Hulevesien hallintamenetelmät on pyritty suunnittelemaan osaksi kaupunkikuvaa. Osavaluma alueiden välille ei ole tehty tiukkaa rajausta, vaan osavalumaalueet liittyvät toisiinsa. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 5

Hulevesien alueelliset hallintamenetelmät on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa 3.1.4 3.1.8. Hulevesien hallinnan periaatteet Kalmun alueella Hulevesien paikallinen käsittely Asuinkorttelit Tonteilla minimoidaan läpäisemättömien pintojen määrä Tontin pinta alasta varataan 10 % hulevettä varastoiviksi ja imeyttäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. Tonteille voidaan myös rakentaa hulevesilammikko, kosteikko tai kaivo. Tonteilla säilytetään mahdollisimman paljon olevaa kasvillisuutta. Rakentamisen myötä poistuvan kasvillisuuden tilalle istutetaan uutta. Viherrakentamisessa suositaan monikerroksista ja rehevää kasvillisuutta lyhyeksi leikatun nurmikon sijaan. Pääkatu Katualueelle rakennetaan normaalia leveämmät katuviherkaistat, jotka rakennetaan painanteelle. Hulevedet ohjataan ajoradoilta ja kevyen liikenteen reitiltä madalletun tai aukotetun reunakiven kautta painanteisiin. Puistot ja viheralueet Puistoissa ja viheralueilla säilytetään mahdollisimman paljon olevaa kasvillisuutta. Istutuksissa suositaan monikerroksista ja rehevää kasvillisuutta Puistoissa ja viheralueilla syntyvät hulevedet käsitellään paikallisesti imeyttämällä ja maastoon johtamalla. Hulevesien alueellinen hallinta Nykyiset purot ja pääojat säilytetään pintavesien kokoojauomina ja keskeisestä purolaaksosta muodostetaan alueen viheralueverkoston runko ja hulevesiä varastoiva ns. tulvapuisto. Uomien ympärillä säilytetään puskurivyöhykkeet. Keskeisen puron muokatuilla ojamaisilla osuuksilla uomaa luonnonmukaistetaan ja puron varteen rakennetaan hulevesiä pidättäviä ja puhdistavia kosteikkoja. 3.1.4 Osavaluma alue 1: Osavaluma alue 1 Imeyttäminen ja pidättäminen olevan kasvillisuuden säilyttäminen katuviherkaistat Osavaluma alueella 1 hulevesien hallinta ja käsittely on melko helposti toteutettavissa. Alueelle on suunniteltu melko vähän uutta rakentamista ja pintavalunnan lisäys jää kohtuulliseksi. Kasvillisuutta on paljon jo ennestään ja siitä säilyy suuri osa. Maaperä on imeytykseen soveltuvaa. Alueen erityispiirteenä on herkkä Epranoja, jota pitää suojella ja välttää hulevesien johtamista Epranojaan. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 6

Osavaluma alueelle 1 suunnitellut toimenpiteet ja tavoitteet on esitetty liitetaulukossa 6. Pääperiaatteena on olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen sekä hulevesien käsittely tonteilla. Pääkadulle voidaan rakentaa leveä painanne vihervälikaistalle/kaistoille. Ylivuodot ohjataan suurelta osin puistoon ja viheralueille, jonne myös tulvareitit ohjataan. Syntyvät pintavedet pyritään käsittelemään tonteilla. Osavaluma alueella 1 on kahdentyyppisiä tonttialueita; osa tonteista rajautuu puistoon / viheralueeseen ja osa on katujen rajaamia. Molemmilla tonttityypeillä on ensisijaisena tavoitteena pitää pintavalunta mahdollisimman pienenä ja käsitellä syntyvät pintavedet jo tonteilla. Olemassa olevaa kasvillisuutta pitää pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon ja rakentamistöiden takia poistuvan kasvillisuuden tilalle istutetaan uutta. Puistoon/viheralueeseen rajautuvilla tonteilla ylivuoto on helppo ohjata tontin ja viheralueen rajaan sijoitettavaan painanteeseen ja edelleen viheralueelle maastoon imeytymään. Katujen rajaamalla laajalla korttelialueella ylivuoto ohjataan joko kaivoon ja viemärin kautta hulevesikosteikkoon /purku uomaan/ maastoon tai mahdollisesti rummun kautta kadun ali viheralueeksi ehdotetulle alueelle ja edelleen maastoon. Näitä periaatteita voitaneen soveltaa suurimmalla osalla alueen pientalotontteja/asuintontteja. 3.1.5 Osavaluma alue 2: Osavaluma alue 2 Imeyttäminen ja pidättäminen olevan kasvillisuuden säilyttäminen katuviherkaistat Valuman tasaaminen Myös osavaluma alue 2 on helpohko hulevesien hallinnan kannalta. Asuinkortteleista vettä keräävä painanne voisi sijaita asuinkorttelien eteläpuolella metsän ja pellon reunavyöhykkeessä. Lisäksi alueelle voidaan tehdä muutama kokoava painanne/oja johtamaan vedet edelleen kokoojaojaan. Osavaluma alueelta 1 ja alueelta 3 kannattaa johtaa viemäröityjä hulevesiä tälle alueelle, jolloin alueella 1 ei tarvitse johtaa vesiä Epranojaan. 3.1.6 Osavaluma alue 3: Osavaluma alue 3 Imeyttäminen ja pidättäminen olevan kasvillisuuden säilyttäminen ja uuden kasvillisuuden istuttaminen katuviherkaistat Tulva alueiden muodostaminen Osavaluma alue 3 on haasteellinen hulevesien hallinnan kannalta. Hulevesien tonttikohtaisen ja pääkadulla tapahtuvan paikallisen käsittelyn lisäksi asuinalueen keskelle rakennetaan viheralue ja hulevesiverkoston rungoksi tulvapuistovyöhyke olemassa olevan puron ympärille. Uoman ojamaisille osuuksille maastollisesti sopiviin kohtiin sijoitetaan kosteikkoja ja pidätysaltaita. Tulvatilanteessa myös puiston keskeiset osat toimivat vesiä pidättävänä tulva alueena. Puistovyöhykkeen leveydeksi on suunniteltu minimissään 60 metriä. Suunnitellun puistovyöhykkeen osuudelta uoman pituus on reilu kilometri. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 7

3.1.7 Osavaluma alue 4: Osavaluma alue 4 Imeyttäminen ja pidättäminen olevan kasvillisuuden säilyttäminen katuviherkaistat Tulva alueen muodostaminen ojan varteen valuman viivyttäminen uoman meanderointia lisäämällä Osavaluma alue 4 on hulevesien hallinnan kannalta haasteellinen, koska rakennetun alueen sisällä on jo paljon olevaa rakentamista ja uuden rakentamisen myötä alueen sisälle ei jää viheraluetta itäisintä reunaa lukuun ottamatta. Hulevesien tonttikohtainen käsittely on alueella ensisijainen tavoite. Lisäksi suositellaan hulevesien pidättämiseen ja puhdistamiseen soveltuvan lammikon/kosteikon sijoittamista osavaluma alueelle. 3.1.8 Osavaluma alue 8: Vesitaloudellinen tilanne säilyy ennallaan eikä osavaluma alueelle ole tarpeen esittää toimenpiteitä hulevesien hallintaa varten. 3.1.9 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Rakentamisen aikainen hulevesikuormitus voi olla moninkertainen lopulliseen tilanteeseen verrattuna. Erityisesti hulevesien kiintoainepitoisuus saattaa nousta moninkertaiseksi hetkellisesti. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta onnistuu parhaiten vaiheistamalla työ. Patoja pidetään vähän kerrallaan auki ja maisemointi tehdään nopeasti. Hulevesien hallintaan esitetyt kosteikot suositellaan toteutettavaksi ennen varsinaisten rakennustöiden alkua, sillä ne soveltuvat hyvin myös rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan ja käsittelyyn. Kosteikkorakenteissa ei ole vaarana tukkeutumista kuten imeyttämiseen tarkoitetuissa painanteissa saattaa olla. Tästä syystä imeyttämiseen tarkoitettuja painanteita kannattaa käyttää hulevesien hallintaan vasta rakennustöiden loputtua. Kaivettavien kosteikkojen ja altaiden sekä muokattavien uoman osuuksien luiskat maisemoidaan välittömästi kaivutöiden jälkeen. 3.1.10 Tulvareitit Tarvittaessa harvinaisessa tulvatilanteessa voidaan sallia veden nouseminen puistoreiteille. Tällöin kuitenkin tulee olla vaihtoehtoinen kevyen liikenteen kulkuyhteys joko katualueella tai muualla maankäytön puolella. 3.1.11 Hallintamenetelmien vaikutukset ja toimivuus Edellä esitettyjen hulevesien hallintamenetelmien periaatteena on imeyttää ja viivyttää hulevesiä suunnittelualueella. Osaksi kaupunkikuvaa suunnitellut kortteli ja kiinteistökohtaiset hallintamenetelmät ovat yhteydessä alueellisiin hallintamenetelmiin. Tällä tavalla koko alueen hulevesien hallintajärjestelmän kapasiteetti on suurempi kuin mitoitussateiden vaatima kapasiteetti. Kortteli, kiinteistö ja aluekohtaisilla hallintamenetelmillä saavutetaan tuloksia myös hulevesien laadullisessa hallinnassa, sillä kosteikkoalueille laskeutuu epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, hulevesistä. Hallintamenetelmien avulla suunnittelualueen hulevesivirtaama ei lisäänny nykytilanteeseen verrattuna. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 8

4. HULEVESIEN HALLINNAN TARVEKARTOITUS KALMUN TEOLLISUUSALUEELLA 4.1 Nykytilanneselvitys 4.1.1 Alueen nykytila Alueella on nykyisellään metsäisiä kallio ja moreeniselänteitä ja niiden välisiä suoalueita. Alavimmat osat ovat viljelypeltoa. 4.1.2 Pinta ja pohjavedet Selvitysalueen itäpuolella sijaitsevan Herajoen vedenottamon ympäristössä pohjavedenpinnan korkeus on tasolla +82,6 87,3 m mpy (N60). Vedenottamon luoteispuolella pohjavedenpinnan taso vaihtelee +87,5 87,7 m mpy (N60). Länteen päin mentäessä pohjavedenpinnan taso nousee tasolle +91,45 m mpy (N60) ja edelleen Satulamäen kohdalla tasolle +105,4 m mpy (N60). Kaakkoisosassa Silmäkenevalla taso on +84,33 84,55 m mpy (N60). Silmäkenevan alueella ja Herajoen laaksossa pohjavesi on pääosin muutaman metrin syvyydellä maanpinnasta. Maaperä on näillä alueilla savea ja turvetta. 4.1.3 Pinnanmuodot ja maaperä Tarkastelualue sijaitsee I Salpausselän luoteispuolella. Alueen korkeustasot vaihtelevat välillä +85 +90 m mpy (N60). Silmäkenevalla olevat harjumäet ovat tasolla +95 m mpy (N60). Herajokilaaksossa Penninmäki on tasolla +95 +105 m mpy (N60) ja sen luoteispuoleiset harjumäet tasolla +100 m mpy (N60). Penninmäen pohjoispuolella oleva Räätykänmäki kohoaa tasolle +105 +115 m mpy (N60). Laaksoa reunustavat kalliot sekä moreenipeitteiset kalliomäet, joista korkeimmalle kohoavat idässä Korttionmäki sekä kaakossa Mikkolankallio ja Ruusinkallio tasolla +115 +125 m mpy (N60). Savikerrosten paksuus vaihtelee muutamasta metristä yli 20 metriin. Saven alla on lähes koko alueella hiekka ja sorakerroksia. Herajoen vedenottamon ympäristössä on savikerroksen alla yhtenäinen hiekka ja sorakerros. 4.1.4 Selvitysalueen luontoarvot Suunnittelualueella ei sijaitse merkittäviä luontoarvoja. Muinaisjärvi Silmäkeneva on lähellä ja siellä saattaa sijaita arkeologisesti merkittäviä kohteita. 4.1.5 Maankäyttö Alueelle on suunniteltu laajoja teollisuustontteja. 4.2 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi 4.2.1 Maankäytön vaikutukset selvitysalueen vesitalouteen Suunnittelualueen erilaisille maankäyttömuodoille ja pinnoille määritettiin valumiskertoimet, joiden perusteella laskettiin valuma alueen keskimääräinen valumiskerroin. Valumiskerroin kuvaa sitä, mikä osa sadannasta ja lumen sulamisvesistä muuttuu pintavalunnaksi. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 9

Suunnittelualueelta määritettiin karttatarkastelun, osayleiskaavaluonnoksen ja ilmakuvien perusteella eri maankäyttömuodot nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa. Alueen rakentaminen teollisuusalueeksi muuttaa merkittävästi alueen vesitaloutta. 4.2.2 Maankäytön vaikutukset selvitysalueen veden laatuun Teollisuusalueilla pinta ja kattovedet ovat yleensä asuinalueiden pinta ja kattovesiä likaisempia. Hulevesien pitoisuudet riippuvat teollisen toiminnan laadusta. 4.3 Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet Teollisuusalueella suurin osa korttelialueiden pinnoista on vettä läpäisemättömiä tiiviitä katto ja asfalttipintoja, mikä lisää pintavaluntaa merkittävästi ja äärevöittää alueen vesitaloutta. Hulevesien määrällisen hallinnan kannalta erityisen ongelmallisiksi muodostuvat pitkäkestoiset ja/tai tiheään toistuvat rankkasadetilanteet. Asemakaavaluonnoksessa tontit ovat pinta alaltaan suuria ja muodostavat laajan ja yhtenäisen korkean valumakertoimen omaavan rakennetun alueen. Teollisuusalueen pinnoilta kertyvät vedet ovat yleensä selvästi likaisempia kuin esimerkiksi asuinalueen hulevedet. Hulevesien hallinnan tavoitteita alueella ovat hulevesien määrällinen hallinta ja hallitsemattomien tulvatilanteiden estäminen sekä hulevesien puhdistaminen ennen niiden johtamista valuma alueen ulkopuolelle. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi yhtenäiset laajat päällystetyt alueet tulee pilkkoa helpommin hallittaviksi pienemmiksi osa alueiksi ja hulevesiä tulisi pidättää ja käsitellä jo tonteilla. 5. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU TE OLLISUUSALUEELLA 5.1 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 5.1.1 Yleistä Teollisuusalueen hulevesien yleissuunnitelma on toteutettu samanaikaisesti Kalmun osayleiskaava alueen asuinalueen yleissuunnitelman kanssa. Tavoitteena suunnittelussa on, että rakentamisella ei lisätä pintavaluntaa ja tulvia. Teollisuusalueen hulevedet käsitellään kaava alueen sisällä. Koska kaava teollisuusalueen osalta on yleispiirteinen, esitetyt hulevesien käsittelyperiaatteet ja mitoitukset tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa, kun alueen maankäyttö, tonttijärjestelyt ja alueelle tuleva teollisen toiminnan luonne tarkentuvat. 5.1.2 Hulevesien paikallinen käsittely Hulevedet käsitellään kolmivaiheisesti: Pienet sateet (sademäärä alle 12 mm), joille on tyypillistä korkeat pitoisuudet, käsitellään ohjaamalla vedet tonttikohtaisille viherkaistoille ja imeyttämällä ne maaperään. Kokoojakadun hulevedet ohjataan kadun varteen rakennettavaan viherpainanteeseen. Keskikokoiset sateet (sademäärä 12 38 mm), jotka muodostavat noin ¾ vuosivalunnasta ja valtaosan kuormituksesta, puhdistetaan hulevesikosteikoissa. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 10

Suuria ja pitkäkestoisia sateita pidätetään ja viivytetään hulevesien pidättämiseen ja käsittelyyn varattavilla alueilla ja tulva alueilla (mitoitusperusteena käytetään kerran 20 vuodessa toistuvaa suurinta vuorokausisadetta eli 56 mm) Teollisuusalueelle rakentamisen myötä muodostuvilla liitekartan 4A mukaisilla valuma alueilla hulevesien käsittelyä varten varattavat mitoitustilavuudet ovat: Laajemmalla, pääosin kokoojakadun itäpuolelle sijoittuvalla valumaalueella (75 ha) hulevesien pidättämiseen ja viivyttämiseen varattava tilavuus on noin 40 000 m3 ja hulevesiä puhdistavien kosteikkojen yhteenlaskettu tilavuus noin 8 000 m3 Pienemmällä, kokoojakadun länsipuolelle sijoittuvalla valuma alueella (30 ha) hulevesien pidättämiseen ja viivyttämiseen varattava tilavuus on noin 15 000 m3 ja hulevesiä puhdistavien kosteikkojen yhteenlaskettu tilavuus noin 2 700 m3 Hulevesien pidättämiseen ja viivyttämiseen varattavat alueet ja hulevesikosteikot on esitetty ohjeellisesti kartalla 4B (Aluevarausten laajuus perustuu laskennalliseen 0,5 metrin keskisyvyyteen). Kosteikot ja hulevesiä pidättävät ja viivyttävät alueet on osoitettu nykyisten pintavesiuomien varteen, mikä on lähtökohtaisesti suositeltavaa. Kosteikkojen yhteyteen rakennetaan esikäsittelyaltaat ennen varsinaista puhdistuskosteikkoa. Osa hulevesien pidättämiseen ja viivyttämiseen varatuista alueista voi sijoittua tonttialueille. Samoin osa tonttialueiden pysäköintialueista voidaan tasata niin, että tulvatilanteessa ne toimivat hulevesiä pidättävinä ja varastoivina alueina. 5.1.3 Alueelliset hallintamenetelmät Hulevesien alueellisiksi hallintamenetelmiksi ehdotetaan nykyisten pääojien ympärille muodostettavia hulevesipuistovyöhykkeitä, jotka jakavat teollisuusalueen pienempiin osa alueisiin. Uomien varteen rakennetaan hulevesiä puhdistavat ja laskeuttavat kosteikot. Lisäksi puistoalueet toimivat lyhytaikaisia tulvia pidättävinä varastotilavuuksina. Hulevesien hallinnan periaatteet teollisuusalueella Hulevesien paikallinen käsittely Teollisuuskorttelit Tonteilla minimoidaan läpäisemättömien pintojen määrä ja säilytetään mahdollisuuksien mukaan olevaa kasvillisuutta. Tontin pinta alasta varataan osa (suositus 20 %) hulevettä varastoiviksi ja imeyttäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. Tonteille voidaan myös rakentaa hulevesilammikkoja tai kosteikkoja. Viherrakentamisessa suositaan monikerroksista ja rehevää kasvillisuutta lyhyeksi leikatun nurmikon sijaan. Kokoojakatu Katualueelle rakennetaan 5 m leveä katuviherkaista, joka muotoillaan painanteeksi. Hulevedet ohjataan ajoradoilta ja kevyen liikenteen reitiltä madalletun tai aukotetun reunakiven kautta painanteeseen. Hulevesien alueellinen hallinta Nykyisten pääojien ympärille muodostetaan hulevesien käsittelyyn varatut vihervyöhykkeet. Uomien varteen rakennetaan hulevesiä puhdistavat ja laskeuttavat kosteikot. Vihervyöhykkeet toimivat myös hulevesiä ja lyhytaikaisia tulvia pidättävinä varastotilavuuksina. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 11

5.1.4 Osavaluma alueet 5, 6, 7, 9 ja 10 Osavaluma alueille 5, 6, 7 ja 10 sijoittuu teollisuutta. Hulevesien käsittelyä teollisuusalueen kokoojakadulla on havainnollistettu liitepiirustuksessa 4. Hulevedet ohjataan painanteelle rakennettaville katuviherkaistoille (ei keskikaistaa, painanteet ajoratojen molemmin puolin). Painanteet olisivat normaalia katuviherkaistaa leveämmät, esimerkiksi 4 5 metriä. Ylivuodot kerätään koholla olevilla ritiläkansikaivoilla sadevesiviemäriin. Koska teollisuusalueella pintavesiä kertyy rankoilla ja pitkillä sateilla paljon ja maaperäkerrokset eivät ole kovin imeyttäviä, teollisuusalueella voisi harkita myös tehostettua imeytymistä vaihtamalla viherpainanteiden alla maakerrokset imeyttäviksi (hiekkakerros ja sorakerros kasvullisten kerrosten alla). Sorakerroksen pohjalla voi olla vielä salaoja, joka kerää imeytymättömiä vesiä viemäriin. Tämä menetelmä on yleisesti käytetty Saksassa. Teollisuuskorttelialueilla tietty pinta ala (suositus 20 %) tulisi osoittaa viherpintaisiksi alueiksi, joille voidaan ohjata hulevedet käsiteltäväksi. Kasvillisuuden tulee olla monikerroksista ja rehevää (ei lyhyeksi leikattuja nurmialueita). Näiden viherpintaisten alueiden tulee sijaita tontin reunoilla ja hajautetusti muualla tontilla siten, että ne pilkkovat laajat yhtenäiset läpäisemättömät pinnat. Lisäksi (maastollisesti) sopiville tontinreunaalueille muotoillaan hulevesiä puhdistavia kosteikkoja tai lammikoita. Viheralueilla vedet kuljetetaan viherpintaisissa painanteissa kosteikkoihin ja lammikoihin puhdistettavaksi ja ohjataan vasta sitten eteenpäin maastoon tai viemäriin. Korttelin ei liikenne ja teolliseen käyttöön tarkoitetuilla kovapintaisilla alueilla suositaan läpäiseviä pinnoitteita (viherkatot, nurmikiveykset, sora ja erilaiset kennostorakenteet). Mikäli mahdollista, rakennukset toteutetaan mieluummin 2 tai useampikerroksisina kuin 1 kerroksisina, jolloin tulee vähemmän kattopinta alaa (riippuu alueelle tulevan teollisuuden laadusta!) Teollisuusalueen puistovyöhykkeillä säilytetään olemassa olevat pintavesiuomat ja niiden varrelle rakennetaan hulevesiä pidättävät ja puhdistavat kosteikot/lammikot. Tulva aluetta voidaan tarpeen mukaan varata hyvinkin suuren sateen mukaisesti. 6. HULEVESIEN HALLINTAMENETELMIEN KUS TANNUKSET 6.1 Yleistä Perinteisissä kuivatusjärjestelmissä hulevedet on johdettu sadevesiviemäreihin. Kustannusvertailua perinteisten ja luonnonmukaisten hulevesien käsittelymenetelmien välillä ei voi esittää kuin hyvin karkealla tasolla. Karkeasti voidaan arvioida, että Kalmun osayleiskaava alueella kustannussäästöjä syntyisi seuraavasti: Rakentamatta jäävä sv viemäri DN 200 1000, 2000 m x keskihinta 300 e/m = 600 000 Sadevesiviemärien koon pieneneminen 6000 m x 50 /m = 300 000 Mahdollisten tulvatorjuntatoimenpiteiden ehkäiseminen purku uomissa alueen alapuolella 300 000 Yhteensä suuruusluokka noin 1,5 milj W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 12

Yhteenvetona voi todeta että esitettyjen toimintatapojen ei arvioida lisäävän alueen toteuttamisen kokonaiskustannuksia ja tuloksena saadaan merkittävästi parannettua hulevesien hallintaa ja pienennettyä haittoja sekä ympäristökuormitusta. Luonnonmukaisten hulevesien käsittelyratkaisujen rakentamiskulut ovat yleensä pienemmät kuin sadevesiviemärin rakentamiskustannukset. Luonnonmukaisten käsittelyratkaisuiden hoito ja huoltokulut saattavat olla jonkin verran suuremmat. Perinteisissä menetelmissä hulevesiä ei puhdisteta lainkaan ennen purkupisteeseen johtamista. Luonnonmukaisten menetelmien avulla hulevesistä poistuu ravinteita, jolloin vesistökuormitus vähenee. Pitkällä tähtäimellä voidaan olettaa luonnonmukaisten hulevesien hallintamenetelmien siten vähentävän vesistökunnostusten tarvetta ja näin saavuttavan kustannussäästöjä. Perinteisiä menetelmiä käyttäen katualueilla joudutaan kaivamaan enemmän kuin luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen. Luonnonmukaisilla menetelmillä maisemointitöitä tulee enemmän. Luonnonmukaiset käsittelyratkaisut voidaan kuitenkin usein sijoittaa olemassa oleville tai suunnitteilla oleville viheralueille. Hulevesien luonnonmukaisia menetelmiä käyttämällä sadevesiviemäröinnin mitoitusta voidaan pienentää. Karkeasti voidaan arvioida, että sadevesiviemäröinnin mitoitusta voidaan pienentää noin 20 30 %, jos lisäksi hulevesien hallinnassa käytetään luonnonmukaisia menetelmiä. Täten viemäriverkoston rakennus ja ylläpitokustannukset jäävät alhaisemmiksi. Yleisesti on arvioitu että hulevesien luonnonmukaisella hallinnalla ja käsittelyllä voidaan saavuttaa n 30 % edullisempi kokonaisratkaisu. 6.2 Kalmun osayleiskaava alueen hulevesien luonnonmukaisten käsittelyjärjestelmien kustannusarvio Kustannusarvio on jaettu Kalmun asuinalueen kustannusarvioon ja teollisuusalueen kustannusarvioon. Kadunvarsipainanteet on eritelty kustannusarviossa omaksi kohdakseen, sillä niiden kustannukset tulisivat huomioitaviksi joka tapauksessa katuviherkaistojen yhteydessä. Kustannusarvio on esitetty liitteessä 8. Kokonaiskustannusarvio on yhteensä 1 409 038. 6.3 Kalmun asuinalueen kustannusarvio Asuinalueen kustannusten kokonaisarvio on 593 250. Kustannusarvio on laadittu yleisille alueille suunnitelluille hulevesien hallintaratkaisuille. Kustannusarvio sisältää kosteikkojen, uoman muokkaamisen, maisemoinnin, hulevesien hallintamenetelmien ja siltojen kustannusarviot. 6.4 Teollisuusalueen kustannusarvio Teollisuusalueen kustannusten kokonaisarvio on 632 000. Kustannusarvio on laadittu yleisille alueille suunnitelluille hulevesien hallintaratkaisuille. Kustannusarvio sisältää kosteikkojen, uoman muokkaamisen, maisemoinnin, hulevesien hallintamenetelmien ja siltojen kustannusarviot. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 13

6.5 Kadunvarsipainanteiden kustannusarvio Kadunvarsipainanteita sijoittuu suunnitelman mukaisesti sekä asuin että teollisuusalueelle. Kadunvarsipainanteiden kustannusarvio on 451 392. Hollolassa 7. päivänä marraskuuta 2008 RAMBOLL FINLAND OY Osmo Niiranen yksikön päällikkö Anna Taipale suunnittelija W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\82120257_Kalmu_selostus_AT.doc 14