KOSTEIKKOJEN PERUSTAMINEN JA SUUNNITTELU

Samankaltaiset tiedostot
HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

ristöjen hoito - Vesilinnut

Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen ja hoito. TARKKA! -hankkeen esittely. Projektisuunnittelija Ilona Helle

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

VYYHTI II hanke

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

VYYHTI II hanke

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

MERIKARVIAN TEINIJÄRVEN KOSTEIKKOKARTOITUS

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

LIMINGAN ANKKALINNAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein

Kosteikkoja monelta kantilta

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark

Metsätalouden vesiensuojelu

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Vesistöt kuntoon. Kiertotalouden kärkihankkeilla 2017!

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

VYYHTI II HANKKEEN TULOKSIA JA TULEVAA

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

ÄHTÄRIN JOLKAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Transkriptio:

KOSTEIKKOJEN PERUSTAMINEN JA SUUNNITTELU Kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille 15.5.2019, Ruokavirasto Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma KOSTEIKKOMAAILMA 1

KOSTEIKKOJEN PERUSTAMINEN JA SUUNNITTELU Esitelmän sisältöä 1 Kosteikon perustamisen vaiheita 2 Toimenpidesuunnitelman laadinta 3-4 Vesistä suunnitelmasi perusta kosteikko padottamalla tai kaivamalla 5 Kosteikon hoito HAMK 28.3.2019 Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma KOSTEIKKOMAAILMA 2

1 KOSTEIKON PERUSTAMISEN VAIHEITA KOSTEIKKOMAAILMA 3

Vesistökunnostuksen ja kosteikkohankkeen vaiheet KOSTEIKKOMAAILMA 4 Kuvan lähde: E-P ELY 11.1.2016

ASKELEET ONNISTUNEESEEN HANKKEESEEN 1. Kosteikon perustamiselle tai kunnostamiselle tarve 2. Kosteikolle sopiva paikka ja kiinteistön omistajien suostumus 3. Innokas vetäjä hankkeelle 4. Rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen 5. Lausunto- ja lupa-asian selvittely 6. Suunnitteluvaihe: omalla porukalla vai ulkopuolinen suunnittelija? 7. Urakoitsijan valinta ja käytännön toteutus 8. Mahdolliset tarkkailuvelvoitteet 9. Kosteikon hoito ja seuranta KOSTEIKKOMAAILMA 5

1. Kosteikon perustamiselle tai kunnostamiselle tarve Boträsket, Mustasaari, Juha Siekkinen 2011 KOSTEIKKOMAAILMA 6 20.5.2019

2. Kosteikolle sopiva paikka ja kiinteistön omistajien suostumus Prunteli, Rovaniemi Toteuttaja Kemijoki Oy, yhteistyökumppaneina Valajaskosken metsästys- ja kalastusseura ry. ja Muurolan Erämiehet ry. Boträsket, Mustasaari, Juha Siekkinen 2011 KOSTEIKKOMAAILMA 7 20.5.2019

3. Kosteikon perustamiselle tai kunnostamiselle tarve Esimerkiksi metsästäjien aktiivisuus on edistänyt kosteikkojen perustamista ja hoitoa Vähä-Komu, Pyhäjärvi:Vähä-Komun metsäyhtymä, 7 osakasta KOSTEIKKOMAAILMA

4. Rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen PERUSTAMISEN TUKI TUEN MYÖNTÄJÄ 1 Maatalouden ei-tuotannollinen investointituki (ei tällä hetkellä) ELY-keskus 2 Metsäluonnon hoitohankkeet, KEMERA Suomen metsäkeskus 3 ELY-keskuksen kosteikkotuet ELY-keskus 4 Vesienhoidon tehostamisohjelma v. 2019-2021 Ympäristöministeriö 5 Yleishyödyllinen kehittämishanke Alueellinen Leader-ryhmä 6 Riistan elinympäristön hoito Suomen Metsästäjäliitto HOIDON TUKI Maatalouden ympäristösopimus kosteikoille TUEN MYÖNTÄJÄ ELY-keskus KOSTEIKKOMAAILMA 9

5. Lausunto- ja lupa-asian selvittely Esimerkiksi: kiinteistön omistaja tai suunnittelija lähettää sähköpostiviestin ELY-keskukseen yleisen edun valvojalle, jossa selvitetään lyhyesti hanke ja pyydetään tietoa tarvitaanko vesilupa vai riittääkö toimenpideilmoitus tai muu ELYkeskuksen lausunto KOSTEIKKOMAAILMA 10 20.5.2019

6. Suunnitteluvaihe: omalla porukalla vai ulkopuolinen suunnittelija? Kiinteistön omistaja osaa sanoa (ehkä) mihin kosteikko tehdään ja esimerkiksi mille korkeudelle vesi saa nousta Kosteikkosuunnittelua voidaan tehdä jo maastossa Kiinteistön omistaja pääsee vaikuttamaan ja arvioimaan lopputulosta Kiinteistön omistaja on hyvä apuri maastomittauksissa KOSTEIKKOMAAILMA 11

7. Urakoitsijoiden valinta ja käytännön toteutus Koneurakoitsijoiden valinnassa kannattaa kysyä asiaa esimerkiksi kiinteistön omistajalta tai muulta alueen koneyrittäjältä. Sopivia, taitavia ja ahkeria koneyrittäjiä ja koneenkuljettajia on yleensä hyvin saatavilla. KOSTEIKKOMAAILMA 12 20.5.2019

8. Mahdolliset tarkkailuvelvoitteet Tarkkailuvelvoitteita on yleensä isommissa hankkeissa, joissa voi olla seurantaa ulkopuolisen tahon, kuten tutkimusorganisaation toteuttamana Maatalouden ympäristösopimuksen kosteikon hoitosopimuksessa edellytetään, että kosteikon tilaa seurataan ja tehdään toimenpiteitä kosteikon hoidosta vastaavalla on tarkkailuvelvoite Zatelliitin kosteikkoalue, Kempele. Ympäristöministeriön kärkihanke v. 2017-2019. KOSTEIKKOMAAILMA 13 20.5.2019

9. Kosteikon hoito ja seuranta Hoitoa voi tehdä ihmistyönä, laiduntamalla ja/tai konetyönä. Maatalouden ympäristösopimuksen kosteikon hoitosopimuksen periaatteita kannattaisi toteuttaa muillakin kosteikoilla KOSTEIKKOMAAILMA 14 20.5.2019

2 SUUNNITTELUVAIHE KOSTEIKKOMAAILMA 15

1 6 2 0. 5. 2 0 1 9 ELY-keskuksen Kosteikkosuunnitelman sisältö ohje on hyvä lähtökohta toimenpidesuunnitelman laatimiseksi kannattaa toimittaa suunnittelua toteuttavalle taholle

1 7 2 0. 5. 2 0 1 9 2.1 Hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet: selvitetään internetistä, paikallisia haastattelemalla, ELY-keskuksesta (esimerkiksi lajien uhanalaistiedot), luvat ja suostumukset jne. Vesistön ekologinen tila, pohjavesialueet, suojelualueet: esimerkiksi VYYHTI Vesistökunnostajan karttapalvelu (SYKE)

1 8 2 0. 5. 2 0 1 9 Valuma-alueen määritys VALUE - valuma-alueen laajuus -työkalun avulla http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/http://p aikkatieto.ymparisto.fi/value/

1 9 2 0. 5. 2 0 1 9 Valuma-alueen määritys Suomen metsäkeskuksen VALUMA-ALUEEN MÄÄRITYS -työkalulla

2 0 2 0. 5. 2 0 1 9 Valuma-alueen määritys laserkeilausaineiston avulla Peruskartta ja laserkeilausaineisto rinnakkain

Kiinteistön omistajien paikallistuntemus ja ehdotukset ojitusjärjestelyistä Omistaja haluaa tehdä kosteikon sinisille alueelle Kosteikkoalue ja sen länsipuolen peltoalue ovat käytöstä poistunutta turvetuotantoaluetta Mikä on valuma-alue? Voidaanko valuma-aluetta muuttaa ojitusjärjestelyillä tai ojavesien virtaussuunnan muutoksilla? Jauhosuo, Pudasjärvi

2 2 2 0. 5. 2 0 1 9 Valuma-alueen maankäyttölajit Paikkatietoikkuna.fi:ssä peruskartat: peltojen, metsien ja vesien osuudet, korkeussijainti mmpy maaperäkartat: maalajit

2 3 2 0. 5. 2 0 1 9

2 4 2 0. 5. 2 0 1 9 Kasvupaikkaluokitus ja puuston tilavuus (m 3 /ha) Paikkatietoikkuna.fi:ssä:

Suunnittelualueen topografian selvittäminen on yksi tärkeimmistä suunnittelun vaiheista! Topografian visualisointiin on erilaisia tapoja. Suunnittelijan lisäksi myös kiinteistön omistajien kannalta on hyvä käyttää selkeitä esittämistapoja. KOSTEIKKOMAAILMA 25

Toimenpidekarttaan merkinnät toimenpiteistä ja tekstiosaan yksityiskohtaisemmat kuvaukset niiden toteuttamisesta KOSTEIKKOMAAILMA

Pituus- ja poikittaisprofiilien laatiminen osa suunnitelman laadintaa KOSTEIKKOMAAILMA

KOSTEIKKOMAAILMA Kustannusarvion pohdinta on osa suunnitelman sisältöä

3 KOSTEIKON PERUSTAMINEN PATOAMALLA KOSTEIKKOMAAILMA 29

MATALAN REUNAPENKEREEN RAKENTAMINEN Osalla kohteista riittää matala patopenger! Harkittava, pitääkö olla niin leveä, että voidaan tehdä huoltotyö traktorilla Riista: jos tehdään leveä patopenger sopiva riistapellon paikka? TÄRKEÄÄ: penkereen alta otettava pintaturve pois penkereeseen vedenpitävä ydin Penkereen yläosa peitetään pintaturpeella maisemoituu hyvin ympäristöön vähentää penkereen vesakoitumista + hoitotyötä Juha Siekkinen

Välitalon kosteikko, Pudasjärvi Kuva Jukka Tienhaara, Maailmasta Oy 31

KOSTEIKKOMAAILMA TÄRKEÄÄ: penkereen alta otettava pintaturve pois penkereeseen vedenpitävä ydin

TÄRKEÄÄ: penkereeseen vedenpitävä ydin KOSTEIKKOMAAILMA

2. Kosteikkojen perustaminen patoamalla 34

PATOPENKEREEN RAKENTAMINEN Patopenkereitä tarvitaan esim. reunapenkereiksi tai kosteikon osa-alueiden erottamiseksi TÄRKEÄÄ: penkereen alta otettava pintaturve pois penkereeseen vedenpitävä ydin Juha Siekkinen

Turvepenger 2 v rakentamisen jälkeen 36

KOSTEIKKOMAAILMA

KOSTEIKKOMAAILMA

Patopenkereen harja on 4 m leveä mahdollistaa koneella ajon KOSTEIKKOMAAILMA 39

Patoamisen hyödyt näkyvät jo ensimmäisenä kesänä Pikku Nuoluanjärvi, Liminka Lähtötilanne : kuivattu kosteikkoalue Talvella hakattiin puusto, rakennettiin penkereet ja asennettiin patolaitteet Penkereet ja patolaitteet yht. 21 000, kosteikkoalueen pinta-ala 9 ha Seuraavana kesänä, Juha Siekkinen

4 1 2 0. 5. 2 0 1 9 Avovesikohtia muodostuu patopenkereeseen otetuista kaivuumaakohdista Pikku Nuoluanjärvi, Liminka Juha Siekkinen

4 KOSTEIKON PERUSTAMINEN KAIVAMALLA KOSTEIKKOMAAILMA 42

Laskeutussyvänne kosteikon alussa hidastaa virtausta, pysäyttää kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Laskeutussyvänne toimii vesiensuojelussa myös viileinä ja kylminä vuodenaikoina! Sen sijaan kosteikon biologiset prosessit hidastuvat samaan aikaan heikentäen vesiensuojelun tehokkuutta 43

Laskeutussyvänteen loppuosaan voi tehdä matalan veden alueen, mikä tehostaa virtauksen hidastumista. Laskeutussyvänteen reunoista voi varmistaa, esiintyykö kohteella happamia sulfaattimaita Matala vesialue hidastaa veden virtausta pois laskeutussyvänteestä Hapan sulfidikerros 44

Kosteikon kaivussa tulee yleensä paljon kaivumassojen siirtoja joko reunoille tai poissiirrettäväksi esimerkiksi traktoreilla. Kosteikon muotojen suunnittelulla voidaan vähentää siirtomatkoja: esimerkiksi tehdään kosteikosta pitkänomainen, tehdään niemiä, jätetään saaria tai tehdään tarkkailukumpareita Kaivetun kosteikon pohja jää kasvittomaksi, mikä hidastaa kosteikon sukkession kehittymistä ja vesiensuojelun tehoa 45

Kaivetun kosteikon pohja jää kasvittomaksi, mikä hidastaa kosteikon sukkession kehittymistä ja vesiensuojelun tehoa. Sukkession etenemistä voi nopeuttaa laittamalla pintaturpeita kosteikon pohjalle. Osmankäämiä kasvavia turpeita ei kannata laittaa kosteikon vesialueelle, koska se voi umpeuttaa kosteikon nopeasti. 46

Veden poistuessa kosteikolta patolaitteen kautta (sininen viiva, pintavalunta-alue), sen edustalle voidaan tehdä vesikasvillisuusvyöhyke (vihreä viiva) laittamalla matalaan kaivualueeseen pintaturpeita 47

Jos tehdään leveä reunapenger sopiva riistapellon paikka? KOSTEIKKOMAAILMA 48

Kosteikon perustaminen kanavien kaivuulla turve kaivetaan paikalta ja siirretään suoraan saareen kanavat 2-6 m leveitä, syvyys vaihtelee n. 20-60 cm esim. Prunteli Rovaniemi: 49

Rovaniemen PRUNTELI 50

KOSTEIKKOMAAILMA Zatelliitin vesiensuojelukosteikot, Kempele 2018

5 KOSTEIKON HOITO KOSTEIKKOMAAILMA 52

Patolaitteiden tarkistaminen on tärkeimpiä valvontakohteita. Tarkistus olisi hyvä tehdä keväällä tulvakaudella tai heti sen jälkeen ja syksyllä, jolloin patolaite on kunnossa vastaanottamaan seuraavan kevään tulvat. 53

Patolaitteiden asentamisessa on monia kriittisiä vaiheita, jonka vuoksi ne pitää tarkistaa rakentamista seuraavina alkuvuosina useita kertoja. Patolaite saattaa tukkeutua turpeista, puuaineksesta tms., jolloin hallitsematon vedennousu voi aiheuttaa vahinkoa kosteikon muille rakenteille ja haittaa naapurikiinteistöjen omistajille

55

KOSTEIKKOMAAILMA 56

Kosteikon reuna-alueiden pitäminen avoimena on tärkeää: Turvaa kosteikon monimuotoisuusvaikutuksia Helpottaa kosteikon muitakin hoitotöitä Säilyttää lähimaiseman pysymisen miellyttävänä Edistää virkistyskäyttöä ja lähimaiseman säilymistä

Lammasaitauksen rakentaminen, kunnossapito ja lampaiden valvonta ovat hyviä talkootyökohteita esimerkiksi yhdistyksille

Kasvillisuuden niitto ja poltto säilyttävät avoimen ympäristön kosteikon ympärillä, penkereet pysyvät kunnossa ja kasvistossa menestyy lajeja, joita pölyttäjähyönteiset suosivat Juha Siekkinen

Kiitokset! Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma KOSTEIKKOMAAILMA