Avaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen Elina Varjonen, STEA Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku 6.2.2018 7.2.2018 1
2 7.2.2018
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita Ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhuoltolain 2. luvun mukaiset ehkäisevät palvelut, mm. neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveysneuvonta ja -tarkastukset Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen ja tapaturmien ehkäisy Sosiaalihuoltolain mukainen ehkäisevä ja edistävä toiminta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korjaavissa sote-palveluissa Osana laadukasta hoitoa, esim. terveyttä edistävän liikunnan palveluketju, savuton leikkaus, lasten tukeminen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, jne. Sosiaalihuolto edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta ja osallisuutta Erityisesti huomioitava yhdyspinnoilla olevien palvelujen toteutuminen - kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutettavat palvelut 3
Järjestöt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyökumppanina Kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä asema hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Järjestöillä ja yhteisöillä on monipuoliset mahdollisuudet toimia omien tavoitteidensa mukaisesti - palvelujen tuottamisen ja yleishyödyllisen toiminnan erottaminen. maakunnan strategioissa ja palvelulupauksessa on tärkeä ottaa huomioon järjestöjen yleishyödyllinen vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Maakunnan ja kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat jatkossakin tukea järjestöjä. Järjestöjen roolia ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa tuetaan STEAn Järjestö 2.0 - avustusohjelmalla. 4 7.2.2018
Yhteistyöllä parhaat tulokset STEA-avustuksia ei voida myöntää lakisääteisten julkisten palveluiden eikä markkinaehtoisen toiminnan rahoittamiseen STEA korostaa järjestöjen ja julkistoimijoiden yhteistyötä - molemmilla omat roolinsa. Tunne toimintaympäristö ja asemoi oma toiminta siihen. 7.2.2018 5
Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma 2017-2020 Tavoitteena vahvistaa järjestöjen yhteistyön rakennetta ja järjestöjen yhteisen rintaman vuoropuhelua kunnan /maakunnan suuntaan Järjestötoiminnan näkyväksi tekeminen ja järjestötoiminnan paikkojen löytäminen Jokaiseen maakuntaan on valittu yksi hanke; lisäksi Sosten koordinaatio järjestöjen yleishyödyllisellä toiminnalla rooli hyvinvoinnin edistämisessä kuntatasolla järjestöjen yleishyödyllisellä toiminnalla rooli hoito- ja palveluketjua tukemassa esim. vertaistuen avulla maakuntatasolla järjestöt mukaan työryhmiin, kokemusasiantuntijat mukaan palveluiden kehittämiseen! 7.2.2018 6
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys: Järjestö 2.0 - hanke Hankkeen tavoitteet kunnissa Järjestötoiminta näkyy kunnan strategioissa ja suunnitelmissa Kokemustietoa hyödynnetään kunnan hyvinvointijohtamisessa Kunta nimeää järjestöyhdyshenkilön ja kutsuu järjestöt säännöllisesti koolle Järjestöjen tilojen käytöstä ja avustuksista on sovittu kunnan ja järjestöjen kesken Järjestötoiminta integroituu kunnan palveluihin Järjestöt ja kansalaiset ovat mukana kunnan palveluiden kehittämisessä Järjestötoiminta vastaa tarpeisiin ja sillä aikaan saatua hyötyä voidaan osoittaa
Toiveet järjestöyhteistyölle ja hankkeelle Apua tiedottamiseen (67% piti tärkeänä) Strategisempaa järjestöyhteistyötä (40%) ja pysyviä rakenteita (50%) Järjestöjen kokemustiedon laajempaa hyödyntämistä kunnan toiminnassa (33%) Lisää resursseja yhteistyön tekemiseen (27%) tai järjestöjen toimintaan (13%) Käytännön yhdessä tekemistä (50%) Tietoa hyvistä käytännöistä järjestöyhteistyöhön liittyen (23%) Lähde: Kunta-järjestö -yhteistyön kartoituksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaalla
Yhteisiä rakenteita! esim. Tampereen järjestöedustamo Järjestöedustamon tehtävät: 1. Arvioida ja kehittää kaupunki järjestö -yhteistyötä monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. 2. Mahdollistaa aiempaa vahvemmin järjestöjen osallistaminen kaupungin strategisten osa-alueiden arviointiin ja kehittämiseen. 3. Koota tamperelaisten hyvinvointiin ja arjessa pärjäämiseen liittyvää tietoa sekä tietoa koetuista hyvinvointivajeista ja palvelutarpeista. 4. Etsiä ja valita sellaisia palvelutarpeita ja hyvinvointivajeita, joiden korjaamiseksi järjestöillä joko keskenään tai yhteistyössä kaupungin kanssa olisi annettavaa. 5. Etsiä resursseja palvelutarpeisiin ja hyvinvointivajeisiin vastaavan kehittämistyön- tai kokeilun toteuttamiseksi. 6. Käynnistää yhteistyössä tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen ja kaupungin kanssa kokeiluja hyvinvointivajeisiin ja palvelutarpeisiin vastaamiseksi. 7. Seurata sekä mahdollisuuksien mukaan ohjata ja edistää käynnistettyjä kehittämiskokonaisuuksia. 8. Viestiä toiminnasta sekä kaupungin että järjestöjen suuntaan. Lähde: https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/paatoksenteko/osallistu-javaikuta/vaikuttamiskanavat/jarjestoedustamo.html#jarjestoedustamontehtavat 7.2.2018 9
Järjestö-kuntakumppanuuden asteet ja haasteet Yhteistoteuttaminen Yhteiskehittäminen Yhteiset resurssit Koordinointi * Toimintakulttuurin muutos ja byrokratiaesteiden /-pelkojen purku * Millaisilla prosesseilla ja menetelmillä? Kenellä vetovastuu? * Kunta- vai maakunta? * Avustamista, tilaamista vai ulkoistamista? * Mitä koordinoidaan? Millaisilla prosesseilla ja menetelmillä? Kenellä vetovastuu? Legitimointi, tunnistaminen ja tunnustaminen Yhteinen tavoite, yhteiset kohderyhmät * Mutta ei yksinään aiheuta juhlapuheita tai strategioita kummempaa. * Mutta osapuolet toimivat toisiaan tunnistamatta/ tunnustamatta.
Tavoitteista tuloksiin Mitä tavoitellaan? (konkreettiset tavoitteet!) Mitä muutoksia haluat saada aikaan? Miten mittaat toiminnan tuloksellisuutta? (tulosmittarit ja systemaattinen tiedonkeruun tapa) Arvioi keräämäsi tiedon avulla toiminnan etenemistä, saavutettuja tuloksia ja kehitä toimintaa edelleen Määrittele keinoille mittarit (tuotosmittarit) Määrittele toiminta (keinot), joilla pyrit tavoitteisiin mitä yhteistyökumppaneita tarvitset toiminnan toteuttamisessa? miten toiminta nivoutuu muihin toimijoihin ja toimintaympäristöön? 7.2.2018 11
STEA-avustuksen myöntämisen erityiset edellytykset (avustusasetus 1552/2016) 1. Avustusta pidetään tarpeellisena hakijan tuotot ja omat varat huomioon ottaen; 2. Avustusta pidetään tarpeellisena hakijan toiminnan laatu ja tuloksellisuus huomioon ottaen; 3. Haettaessa avustusta on esitetty riittävä selvitys hankkeen toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan mahdollisista edellytyksistä rahoittaa hankkeen omarahoitusosuus ja käyttökulut; ja 4. Avustettava toiminta on STEAn avustustoiminnan linjausten mukaista. 12
Oikeat ja riittävät tiedot Hakijan tulee antaa STEAlle oikeat ja riittävät tiedot avustuksen käyttötarkoituksesta sekä muista seikoista, joita STEA tarvitsee hakemuksen ratkaisemiseksi Avustettavaksi haettava toiminta tulee kuvata riittävän selkeästi avustushakemuksessa. Viranomainen ei voi myöntää avustusta toimintaan, jota hakija ei ole avustushakemuksessaan esittänyt. Avustusvalmistelijan on pystyttävä tiivistämään olennaiset tiedot hakemuksesta avustuspäätökseen. Avustushakemus ja sen perusteella tehty avustuspäätös asettavat ehdot ja rajoitukset avustuksen hyväksyttävälle käytölle. 13
Kuka voi hakea avustusta? Avustusta voidaan myöntää oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Avustuksia ei ole tarkoitettu lakisääteisten julkisten palveluiden eikä liike- tai elinkeinotoiminnan rahoittamiseen. Avustuksia ei myönnetä laajamittaiseen rahavälitteiseen, elinkeinotoimintaa lähellä olevaan toimintaan tai lakisääteisten julkisten palveluiden rahoittamiseen. 14
Erillishaku 5.2.-3.4.2018 Avustusohjelmat 2018-2021 Järjestöjen pienavustukset 2018 Paikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Arvokas - eriarvoisuuden vähentämisen avustusohjelma Elämänote - ikäihmisten elämänhallinnan tukemisen avustusohjelma Järjestöjen pienavustukset 7.2.2018 15
2018 tärkeät päivämäärät 1. Erillishaku 5.2.-3.4. klo 16.15 vain avustusohjelmiin tai pienavustuksiin liittyvät hakemukset avustusehdotus toukokuussa, avustuspäätös kesällä 2018 asiointi.stea.fi 2. Uusien avustusten haku 10.4.-31.5. klo 16.15 vuonna 2019 käynnistyvien uusien hankkeiden ja toimintojen hakemukset avustusehdotus joulukuussa, avustuspäätös tammi/helmikuussa 2019 3. Jatkoavustusten haku 14.8.-1.10. klo 16.15 käynnissä olevien hankkeiden ja toimintojen jatkoavustusten haku vuodelle 2019 avustusehdotus joulukuussa, avustuspäätös tammi/helmikuussa 2019 16